MAO:124/2026

Asian tausta

Keski-Suomen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on yhdessä kolmen muun hyvinvointialueen kanssa ilmoittanut 25.4.2025 julkaistulla ja 16.5.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelujen hankinnasta ajalle 1.2.2026–31.1.2029 ja mahdollisille kolmelle yhden vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu neljään osa-alueeseen hyvinvointialueiden mukaisesti. Hankinnan osa-alue 1 on koskenut Keski-Suomen hyvinvointialuetta. Hankintailmoituksessa on todettu, että hankintapäätökset tehdään osa-aluekohtaisesti.

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 4.8.2025 tekemällään hankintapäätöksellä
§ 34/2025 valinnut osa-alueelle 1 Taksi Helsinki Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankinnan osa-alueen 1 osalta hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 46.480.000 euroa.

Markkinaoikeus on 3.10.2025 antamallaan välipäätöksellä numero 525/2025 hylännyt Keski-Suomen hyvinvointialueen vaatimuksen Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajan 4.8.2025 tekemän hankintapäätöksen § 34/2025 täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian diaarinumero 451/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Tampereen Aluetaksi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.780 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on lisännyt jokaisen tarjoajan välityspalvelun hintaan 0,02 euroa saattaakseen voittaneen tarjoajan negatiivisen hinnan ja nollahinnat tarjonneiden tarjoajien hinnat positiivisiksi. Hankintayksikkö ei ole voinut muuttaa tarjouksien hintoja ilman, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus on vaarantunut. Hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoajien antamat tarjoushinnat toisiinsa virheellisellä tavalla. Lisäys on muuttanut tarjousten keskinäistä suhdetta olennaisesti.

Negatiivisen hinnan antaneen tarjoajan olisi tullut maksaa hankintayksikölle jokaisesta välittämästään kuljetuksesta. Hankintayksikön suorittama laskutoimitus on muuttanut voittaneen tarjoajan tarjousta siten, että hankintayksikkö maksaisi tarjoajalle sen välittämistä kuljetuksista, mikä on tarkoittanut tarjouksen olennaista parantamista tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Välityspalvelulle annettu hinta on vaikuttanut eniten voittaneen tarjoajan valintaan.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että hankintayksikkö voisi muuntaa jätettyjen tarjousten hintoja. Tarjouspyynnössä on esitetty yksiselitteinen matemaattinen laskukaava sille, miten tarjoukset tullaan vertailemaan keskenään eikä tarjouspyyntöä voida tältä osin pitää epäselvänä.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu laskukaava ei ole sellaisenaan soveltunut tilanteeseen, jossa tarjoajat ovat tarjonneet negatiivista hintaa tai nollahintaa. Nollahintaiset ja hinnaltaan negatiiviset tarjoukset ovat tehneet tarjouksista vertailukelvottomia.

Koska tarjouspyynnössä ei ole erikseen ilmoitettu, miten negatiiviset hinnat ja nollahinnat suhteutetaan keskenään ja muiden tarjottujen hintojen kanssa, tarjoajat eivät ole voineet etukäteen arvioida kaikkia pisteytykseen vaikuttavia tekijöitä.

Tarjouspyynnön mukaan rinnakkaiset tai vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole olleet sallittuja. Negatiivista hintaa on tullut pitää vaihtoehtoisena hinnoittelumallina suhteessa tarjouspyynnössä olleeseen hinnoitteluun. Voittanut tarjoaja on sitoutunut maksamaan hankintayksikölle palvelusta, mikä on muuttanut julkisten hankintojen lähtökohtaa siitä, että hankintayksikön on tullut maksaa ostamastaan palvelusta.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Suomen hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.100 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvot. Tarjouspyynnössä ei ole kielletty negatiivisten hintojen ja nollahintojen antamista. Tarjouspyynnössä on esitetty hintapisteytyksessä käytettävä laskentakaava, joka on ollut hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava. Kaavan mukaan alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku on kerrottu hintaperusteen painoarvolla. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeällä tavalla, että alin tarjottu hinta on saanut hinnoittelukohteen maksimipistemäärän. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu laskentakaava, jolla muiden tarjoajien hinnat on pisteytetty.

Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja on tarjonnut välityspalvelun hinnaksi negatiivisen hinnan, joka on ollut välityspalvelun alin tarjottu hinta. Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa olisi johtanut siihen, että negatiivisen hinnan tarjonnut tarjoaja olisi saanut osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät olisi saaneet yhtään pistettä ja positiivisen tarjoushinnan antaneet tarjoajat olisivat saaneet negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen laskentakaava ei ole sellaisenaan soveltunut pisteiden laskemiseen, ja sen takia tarjoushinnat on tullut saattaa vertailukelpoisiksi.

Hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoisiksi. Valittaja on saanut vertailussa sen muihin tarjouksiin suhteutetun pistemäärän, joka sen on tullut saada tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Välityspalveluhintojen saattaminen vertailukelpoisiksi on tehty lineaarisesti siten, että alin tarjottu hinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,02 euroa, joka on ollut edellä mainittujen hintojen välinen ero. Tarjottujen nollahintojen vuoksi lineaarista menetelmää on käytetty muissakin hinnoittelukohteissa siten, että nollahinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kohteen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,01 euroa, joka on ollut nollahinnan ja pienimmän mahdollisen jakokelpoisen hinnan välinen ero.

Lineaarinen menetelmä ei ole muuttanut tarjousten keskinäistä etusijajärjestystä. Tarjouspyynnön mukaan halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko kyseinen hinta ollut positiivinen, nolla tai negatiivinen. Näin ollen hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja toteuttanut tarjousten vertailun hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Kuultavan lausunto

Taksi Helsinki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.755 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaan hintavertailussa halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko se ollut positiivinen, nolla vai negatiivinen.

Vaikka hankintayksikkö ei olisi lisännyt tarjoushintoihin 0,02 euroa, kuultava olisi voittanut selvästi tarjouskilpailun, koska muut hinnat olisi suhteutettu halvimpaan hintaan tarjouspyynnössä ilmoitetun kaavan mukaisesti. Kuultavan antama hinta välityspalvelulle on ollut tarjouskilpailun halvin hinta, ja se on saanut täydet 65 pistettä. Seuraavaksi halvin tarjous, jonka hinta on ollut nolla euroa, olisi saanut nolla pistettä. Koska jakaja on ollut nolla, laskennallinen tulos ei ole ollut määriteltävissä, ja tarjous on saanut nolla pistettä tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankintayksiköllä ei ole ollut automaattisesti oikeutta sulkea tarjouskilpailusta nollahintaista tarjousta eikä tarjousta, jossa tarjouksen jokin yksikköhinta on ollut nolla euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjoajat eivät ole voineet päätellä tarjouspyynnöstä, miten annetut tarjoukset suhteutetaan toisiinsa. Tarjousten pisteytys lineaarisella menetelmällä ei ole ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaista. Tarjousten paremmuusjärjestystä ei ole voitu määrittää, koska tarjouspyyntö on ollut puutteellinen ja koska pisteytys on toteutettu virheellisesti.

Kuultavan tarjous on ollut kokonaisuudessaan huomattavasti kalliimpi kuin valittajan tarjous. Kuultava on tarjonnut välityspalvelua negatiivisella hinnalla, mutta sen tarjoaman päiväauton hinta on tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö olisi maksanut vuodessa noin 384.000 euroa enemmän kuin valittajan tarjouksen perusteella.

Asian diaarinumero 454/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Keskustaksi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 4.860.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.644,90 eurolla viivästyskorkoineen, mikä määrä sisältää 7.300 euron oikeudenkäyntimaksun.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut hinnan ilmoittamisen osalta epäselvä. Vaihtoehtoisesti hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisesti tehtyjä osatarjouksia. Nollahinnat tai negatiivinen hinta eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia, ja niiden ilmoittaminen on tarkoittanut kiellettyä osatarjousta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintasopimusluonnoksen perusteella negatiivisen hinnan tai nollahinnan ilmoittaminen on ollut mahdotonta. Sopimusluonnoksen sopimussakot ovat olleet sidottuja välityshintaan. Jos tarjottu välityshinta on ollut nolla tai vähemmän, esimerkiksi sopimusluonnoksen kohtien 27.4 ja 27.8 sopimussakoilla ei ole ollut merkitystä tai ne ovat aiheuttaneet hankintayksikölle käänteisen suoritusvelvollisuuden tarjoajalle.

Tarjoajan ei voida olettaa ymmärtäneen, että nollahinnan tai negatiivisen hinnan ilmoittaminen olisi ollut tarjouspyynnön perusteella mahdollinen, koska se olisi johtanut autoilijoiden katteiden heikentämiseen. Hankintayksikkö ei ole voinut asettaa vertailuperusteita siten, että niistä on seurannut haitallisia sosiaalisia ja kilpailuolosuhteisiin liittyviä seurauksia. Hankintayksikkö on kilpailuttanut sekä välityksen että kuljetukset siten, että välityspalvelun hinta on pisteytetty ja kuljetuksen hinta on määräytynyt valtioneuvoston asetuksen mukaisesti.

Välityspalvelun hinnalle on annettu niin suuri painoarvo, että negatiivisen hinnan tarjoamalla on käytännössä varmuudella voittanut koko tarjouskilpailun. Tarjousten vertailussa ei ole valittu kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, ja hankintayksikkö on menetellyt vastoin julkisten varojen tehokkaan käytön vaatimusta. Pisteytysten painotusta ei ole ollut mahdollista perustella hankintakauden aikana tapahtuvilla muutoksilla.

Lähes kaikkien tarjoajien tarjoukset ovat olleet laadullisten vertailuperusteiden osalta alle pisteen päässä toisistaan siten, että toiseksi tullut tarjoaja on saanut korkeammat laatupisteet kuin voittanut tarjoaja. Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut korkeimmat pisteet, vaikka se on ollut vuositasolla ainakin 300.000 euroa kalliimpi kuin toiseksi tulleen tarjoajan tarjous. Näin ollen hankintayksikkö ei ole valinnut kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Suomen hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on määritellyt vertailuperusteet ja niiden painoarvot harkintavaltansa rajoissa, ilmoittanut ne selkeästi tarjouspyynnössä ja valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja varmistaneet todellisen kilpailun mahdollisuuden. Hankintayksikkö on riittävällä tavalla turvannut sopimusoikeudellisen asemansa, eikä hankintayksikön sopimusoikeudellisen aseman turvaaminen ole estänyt negatiivisen hinnan tai nollahinnan tarjoamista.

Hankinnan kohteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu tuotettuna kokonaispalveluna. Valittu palveluntuottaja on ollut vastuussa sekä välitys- että kuljetuspalveluiden toteutumisesta autoilijoiden kanssa tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kokonaispalvelun kustannus on muodostunut palveluntuottajalle maksettavista sairausvakuutuslain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisista liikennöintikorvauksista sekä tarjouspyynnössä pyydetyistä erillisistä palvelujen hinnoista.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvot. Valintaperusteena on ollut hinta-laatusuhteeltaan paras tarjous. Hinnan painoarvo on ollut 80 pistettä ja laadun painoarvo 20 pistettä. Hankinta-asiakirjoissa ei ole kielletty negatiivisten hintojen ja nollahintojen antamista. Tarjouspyynnössä hinnoittelu on jaettu neljään hinnoittelukohteeseen, ja kullekin hinnoittelukohteelle on määritelty painoarvot.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kaikkien hintapisteytyksissä käytettyjen neljän hinnoittelukohteen laskentakaava, jolla tarjotut hinnat on pisteytetty ja suhteutettu toisiinsa. Laskentakaava on ollut hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava. Kaavan mukaan alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku on kerrottu hintaperusteen painoarvolla.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut välityspalvelun hinnaksi negatiivisen hinnan, joka on ollut alin tarjottu hinta, ja näin ollen se on saanut hinnoittelukohteesta 65 pistettä. Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa olisi johtanut siihen, että alimman hinnan tarjonnut tarjoaja olisi saanut osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät olisi saaneet yhtään pistettä ja positiivisen tarjoushinnan antaneet tarjoajat olisivat saaneet negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen laskentakaava ei ole sellaisenaan soveltunut pisteiden laskemiseen, ja sen takia tarjoushinnat on saatettu vertailukelpoisiksi lineaarista menetelmää käyttäen.

Hankintayksiköllä olisi ollut oikeus sulkea nollahinnoiteltu tarjous tarjouskilpailusta sopimusoikeudellisen aseman turvaamiseksi, mutta sillä ei ole ollut velvollisuutta siihen. Hankintasopimusluonnoksessa on ollut sopimussakon ohella myös muita seuraamuksia kuten viivästyssakko, vahingonkorvaus, kateosto ja sopimuksen irtisanominen. Edellä mainitut muut ehdot ovat turvanneet hankintayksikön asemaa ongelmatilanteissa riittävällä tavalla.

Päiväautoja otetaan käyttöön tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukaisesti vain tarvittaessa, ja sen takia päiväautojen jatkuva käyttäminen ei ole ollut mahdollista. Valittajan väite siitä, että hankintayksikkö olisi voinut halutessaan ottaa päiväauton käyttöönsä arkipäiväksi ajamaan pelkästään hankintayksikön kyytejä kiinteällä päivähinnalla, on harhaanjohtava. Lisäksi valittajan esittämät väitteet ja laskelmat vuositason säästöistä ovat olleet virheellisiä.

Kuultavan lausunto

Taksi Helsinki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.117,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti hintavertailussa halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko kyseinen hinta ollut positiivinen, nolla tai negatiivinen. Hankintayksikkö on ilmoittanut selvästi, mille palveluille se on pyytänyt tarjoajilta hintoja ja mitkä ovat olleet kyseisten hintatekijöiden painoarvot.

Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa mukaan päättää soveltaa liikennöintikorvauksen osalta valtioneuvoston asetusta ja pyytää muiden palveluiden osalta tarjoajilta hintoja. Hankintayksikkö on voinut esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät myös kiinteän hinnan tai kustannusten muodossa, jolloin tarjoajat ovat kilpailleet ainoastaan laatuun liittyvillä perusteilla.

Vaikka hankintayksikkö ei olisi lisännyt tarjoushintoihin 0,02 euroa, kuultava olisi voittanut selvästi tarjouskilpailun, koska muut hinnat olisi suhteutettu halvimpaan hintaan tarjouspyynnössä ilmoitetun kaavan mukaisesti. Kuultavan antama hinta välityspalvelulle on ollut tarjouskilpailun halvin hinta, ja se on saanut siten täydet 65 pistettä. Seuraavaksi halvin tarjous, jonka hinta on ollut nolla euroa, on saanut nolla pistettä. Koska jakaja on nolla, laskennallinen tulos ei ole ollut määriteltävissä, ja tarjous on saanut nolla pistettä.

Palvelukuvauksen mukaan päiväautoja on tarkoitus käyttää ensisijaisesti palvelutarpeen täyttämiseen, ja päiväautoille ohjataan pääasiassa avustamislisällisiä tai muita vastaavien lisien kuljetuksia. Päiväautoja ei oteta automaattisesti käyttöön, eikä niitä ole tarkoitus käyttää joka päivä.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut sopimusluonnos, jossa on ollut sopimussakkoa, viivästyssakkoa, vahingonkorvausta, kateostoa ja sopimuksen irtisanomista koskevia ehtoja, jotka ovat turvanneet tilaajan asemaa ongelmatilanteissa. Sopimusluonnos ei ole estänyt nollahinnan tai negatiivisen hinnan tarjoamista. Hankintayksiköllä on ollut käytettävissään oikeussuojakeinoja, vaikka tarjoaja olisi tarjonnut jonkin tarjouksen osan nollahinnalla tai negatiivisella hinnalla.

Hankintayksiköllä ei ole ollut automaattisesti oikeutta sulkea tarjouskilpailusta nollahintaista tarjousta eikä tarjousta, jossa tarjouksen jokin yksikköhinta on ollut nolla euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että palvelukuvauksen mukaan hankintayksikkö saa ottaa rajoituksitta käyttöönsä päiväautoja, mikäli se luo kustannussäästöjä. Palvelukuvaus ei ole asettanut tosiasiallisia rajoituksia päiväautojen käyttöönotolle, jos niiden ajattaminen on halvempaa kuin normaalilla taksalla ajavan auton ajattaminen.

Sopimusluonnoksen mukaan tulevat kuljetustilaukset on tullut ohjata ensisijaisesti päiväautoille ja sen jälkeen muille autoilijoille. Lisäksi päiväautoille ohjataan ensisijaisesti kalleimmat eli avustamislisälliset kyydit.

Hankintayksikön tarjoajille antamien vastausten perusteella se on itse päättänyt, otetaanko päiväautoja käyttöön vai ei. Hankintayksikkö on voinut ottaa päiväautoja käyttöönsä palveluntarjoajasta riippumatta, jos se on ollut taloudellisesti järkevää. Jos näin ei ole ollut, tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet tältä osin epäselviä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan hankintapäätöksen jälkeen tekemillä laskelmilla ei ole ollut merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti.

Kuultava on esittänyt, että tarjoajilla on ollut hinnoitteluvapaus ja oikeus hinnoitella tarjouksensa oman hinnoittelu- ja kilpailustrategiansa mukaisesti. Tarjouskilpailussa saadut tarjoukset osoittavat, että eri tarjoajilla on ollut erilaisia hinnoittelu- ja kilpailustrategioita. Tarjouspyyntö ei ole ollut sopimusehtojen osalta epäselvä.

Asian diaarinumero 455/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Menevä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.125 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hintavertailuperusteet ovat koskeneet vain neljää eri kustannusta, jotka ovat muodostaneet marginaalisen osan hankinnan kokonaisarvosta. Suurin painoarvo on annettu välityspalvelujen kustannuksille. Hankintayksikkö on itse määrittänyt hinnat muille kokonaisuuteen sisältyville palveluille, eivätkä tarjoajat ole voineet niihin vaikuttaa. Hankintayksikkö ei ole kilpailuttanut hankintaa kokonaisuudessaan, vaan kilpailutus on tosiasiallisesti koskenut ainoastaan hintakokonaisuuteen kuuluvia neljää hintaa.

Tarjouskilpailussa ei ole pyritty saamaan hinta-laatusuhteeltaan tai kokonaiskustannuksiltaan edullisinta kokonaisratkaisua. Hankintayksikön kuljetuspalvelulle määrittämä hinta on ollut korkea, minkä takia tarjoajat ovat voineet tarjota välityspalvelulle negatiivisia hintoja tai nollahintoja. Hankintayksikkö ei ole valinnut hankinnan loppukäyttäjien ja sen itsensä kannalta kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta.

Vertailuperusteiden painotukset on jaettu siten, ettei kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ole tullut valituksi. Voittajaksi on valikoitunut tarjoaja, joka on tarjonnut halvimman hinnan välityspalveluista riippumatta muiden palvelujen hinnoittelusta, tarjouksen kokonaishinnasta ja laatuvertailuista saaduista pisteistä. Välityspalvelun vertailupisteet ovat kattaneet 65 prosenttia kaikista hinta- ja laatupisteistä. Vertailuperusteet eivät ole mahdollistaneet todellista kilpailua.

Hankintayksikkö on toteuttanut ennen tarjouspyyntövaihetta markkinavuoropuhelun potentiaalisten tarjoajien kanssa. Markkinavuoropuhelun aikana hankintayksikkö on tullut tietoiseksi siitä, ettei osalla tarjoajista ole ollut tarvetta periä erillistä hintaa esimerkiksi välityspalvelun käytöstä. Tästä huolimatta hankintayksikkö on asettanut välityspalvelun hinnalle suurimman painoarvon.

Tarjouspyynnössä ilmoitettu laskentakaava ei ole soveltunut tilanteeseen, jossa on tarjottu negatiivisia hintoja tai nollahintoja. Negatiivisen hinnan tarjonnut tarjoaja on käyttänyt hyväksi sitä, että hankintayksikkö on painottanut voimakkaasti välityspalvelun osuutta.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti soveltaessaan hintavertailuperusteita. Hankintayksikkö on poikennut tarjouspyynnössä ilmoitetusta laskentakaavasta lisäämällä jokaiseen tarjoukseen 0,02 euroa ennen tarjousten vertailua.

Hankintayksikön olisi tullut katsoa negatiivinen tarjous nollatarjoukseksi, koska kyse on ollut palvelujen ostosopimuksesta. Negatiivisten tarjousten tekeminen on ollut omiaan vääristämään kilpailua, koska hankinnan luonteeseen ei ole kuulunut, että tarjoaja maksaisi hankintayksikölle palvelun tuottamisesta. Alin hyväksyttävä hinta on ollut nolla euroa, ja negatiivisen hinnan hyväksyminen on syrjinyt muita tarjoajia.

Hankintayksikön valitsema tarjous ei ole ollut kokonaisuutta tarkastellen edullisin, vaan se on ollut vuositasolla jopa yli 400.000 euroa kalliimpi kuin vertailussa toiseksi tullut tarjous.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Suomen hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla.

Perustelut

Hankinnan kohteena on ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu tuotettuna kokonaispalveluna. Valittu palveluntuottaja on vastuussa sekä välitys- että kuljetuspalveluiden toteuttamisesta autoilijoiden kanssa tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kokonaispalvelun kustannus on muodostunut palveluntuottajalle maksettavista valtioneuvoston asetuksen mukaisista liikennöintikorvauksista sekä tarjouspyynnössä pyydetyistä palveluhinnoista.

Sairausvakuutuksesta korvattavasta taksimatkasta vakuutetulta perittävästä enimmäishinnasta on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Kyse ei ole ollut hankintayksikön määräämistä hinnoista, vaan liikennöintikorvaukset ovat perustuneet kulloinkin voimassa olevaan asetukseen, mikä on todettu myös tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa.

Arvioidut kuljetusmäärät ovat perustuneet vuoden 2024 tilastoihin, ja ne ovat olleet arvioita tulevista kuljetustarpeista. Vuonna 2024 Keski-Suomessa on toteutunut yhteensä 351.957 kappaletta hankinnan kohteen mukaista matkaa.

Vertailuperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen. Lisäksi ne ovat olleet syrjimättömiä, eivätkä ne ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Vertailuperusteet ovat varmistaneet todellisen kilpailun mahdollisuuden, ja ne on asetettu siten, että tarjoaja on pystynyt todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Hankintayksikkö on määritellyt vertailuperusteet ja niiden painoarvot ja ilmoittanut ne selkeästi tarjouspyynnössä. Valituksi on tullut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Tarjouspyynnössä ei ole kielletty negatiivisten hintojen tai nollahintojen antamista. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kaikkien neljän hinnoittelukohteen osalta noudatettava laskentakaava, jolla tarjotut hinnat on pisteytetty ja suhteutettu toisiinsa. Laskentakaava on ollut hintavertailussa yleisesti käytetty matemaattinen kaava. Kaavassa alimman hinnan ja tarjotun hinnan suhdeluku on kerrottu hintaperusteen painoarvolla. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu selkeällä tavalla, että alin tarjottu hinta saa hinnoittelukohteen maksimipistemäärän.

Tarjouspyynnön laskentakaava ei ole sellaisenaan soveltunut tilanteeseen, jossa tarjoaja on tarjonnut negatiivisen hinnan tai nollahinnan. Voittanut tarjoaja on tarjonnut välityspalvelun osalta negatiivisen hinnan, joka on ollut välityspalvelun alin tarjottu hinta. Negatiivisten hintojen ja nollahintojen käyttäminen tarjouspyynnössä esitetyssä laskentakaavassa olisi johtanut siihen, että alimman hinnan tarjonnut tarjoaja olisi saanut osa-alueelta suurimman mahdollisen pistemäärän, nollahintaiset tarjoajat eivät olisi saaneet yhtään pistettä ja positiivisen tarjouksen antaneet tarjoajat olisivat saaneet negatiivisia hintapisteitä. Näin ollen tarjoushinnat on tullut saattaa vertailukelpoisiksi.

Hankintayksikkö on suhteuttanut tarjoukset toisiinsa tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla ja saattanut tarjoukset vertailukelpoiseksi. Valittaja on saanut vertailussa muihin tarjouksiin suhteutetun pistemäärän tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti.

Välityspalveluhintojen saattaminen vertailukelpoiseksi on tehty lineaarisesti siten, että alin tarjottu hinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi eli 0,01 euroksi. Tämän jälkeen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,02 euroa, joka on ollut edellä mainittujen hintojen välinen ero. Tarjottujen nollahintojen takia samaa menetelmää on käytetty muissakin hinnoittelukohteissa siten, että nollahinta on muutettu pienimmäksi mahdolliseksi jakokelpoiseksi hinnaksi 0,01 euroa. Tämän jälkeen kohteen kaikkiin tarjottuihin hintoihin on lisätty 0,01 euroa, joka on ollut nollahinnan ja pienimmän mahdollisen jakokelpoisen hinnan välinen ero.

Lineaarisen menetelmän käyttäminen ei ole muuttanut tarjousten keskinäistä etusijajärjestystä. Hintavertailussa halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko kyseinen hinta ollut positiivinen, nolla tai negatiivinen. Näin ollen hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja toteuttanut tarjousten vertailun hankintasäännösten mukaisesti.

Kuultavan lausunto

Taksi Helsinki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on ilmoittanut selvästi, mille palveluille se on pyytänyt tarjoajilta hintoja ja mitkä ovat olleet kyseisten hintatekijöiden painoarvot.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankintayksikön korvaamat liikennöintikorvaukset noudattavat valtioneuvoston asetusta sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta kunakin vuotena voimassa olevan hinnoittelun mukaisesti. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa päättää soveltaa liikennöintikorvauksena valtioneuvoston asetusta ja pyytää muiden palveluiden osalta tarjoajilta hintoja. Hankintayksikkö on voinut esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät myös kiinteän hinnan tai kustannusten muodossa.

Tarjouspyynnön mukaan hintavertailussa halvimmaksi hinnaksi on katsottu pienin tarjottu hinta, riippumatta siitä, onko se ollut positiivinen, nolla tai negatiivinen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kielletty jonkin tarjouksen osan hinnoittelemista nollalla eurolla tai negatiivisella hinnalla. Nollahinnasta ja negatiivisesta hinnasta on tullut saada enemmän pisteitä kuin kalliimmista hinnoista. Nollatarjouksen tekijöille ja negatiivisen tarjouksen tekijöille ei ole tullut antaa saman verran pisteitä.

Vaikka hankintayksikkö ei olisi lisännyt tarjoushintoihin 0,02 euroa, kuultava olisi voittanut tarjouskilpailun, koska muut hinnat on suhteutettu halvimpaan hintaan. Kuultavan antama hinta välityspalvelulle on ollut tarjouskilpailun halvin hinta, ja se on saanut täydet 65 pistettä. Seuraavaksi halvin tarjous, jonka hinta on ollut nolla euroa, olisi saanut nolla pistettä. Koska jakaja on ollut nolla, laskennallinen tulos ei ole ollut määriteltävissä, ja tarjous on saanut nolla pistettä. Kuultava olisi saanut täydet 65 pistettä, ja muut tarjoajat eivät olisi saaneet lainkaan pisteitä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleesta palvelukuvauksesta on käynyt selvästi ilmi, että päiväautoja on ollut tarkoitus käyttää ensisijaisesti palvelutarpeen täyttämiseen ja että päiväautoille on ohjattu pääasiassa avustamislisällisiä tai muita vastaavien lisien kuljetuksia. Palvelukuvauksen perusteella on ollut selvää, ettei päiväautoja ole otettu automaattisesti käyttöön, eikä niitä ole ollut tarkoitus käyttää joka päivä.

Hankintayksiköllä ei ole ollut automaattisesti oikeutta sulkea tarjouskilpailusta nollahintaista tarjousta eikä tarjousta, jossa tarjouksen jokin yksikköhinta on ollut nolla euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että suhteellisen vertailun mallin virheenä on ollut se, että eri hintatekijöitä ei ole laskettu yhteen ennen vertailua. Hankintayksikkö on kesken tarjousten vertailun muuttanut tarjouspyynnön laskentakaavaa ja lisännyt vertailuun lineaarisen pisteytyksen arviointimallin elementtejä. Kahden sentin lisäyksellä merkityksettömistä eroista on tehty mahdollisimman suuria.

Valittaja on antanut tarjouksensa siten, että sillä on ollut valmius tarjota päivittäin kolme päiväautoa ilman erillisveloitusta. Hankintayksikön olisi ollut järkevää ottaa kyseiset autot käyttöönsä. Päiväautot on ollut mahdollista tarjota ilman erillistä kustannusta, koska hankintayksikön määrittämä liikennöintikorvaus on ollut korkea.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa diaarinumerot 451/2025, 454/2025 ja 455/2025

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoissa ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 2 §:n 2 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 72) on muun ohella todettu, että kilpailuolosuhteiden hyödyntämisellä tarkoitetaan tuolloin voimassa olleen hankintalain (348/2007)
2 §:n mukaisesti markkinoiden ja markkinakilpailun hyödyntämistä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt tulee toteuttaa siten, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Jos hankintayksikkö käyttää muissa kuin tavarahankinnoissa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena ainoastaan halvinta hintaa, sen on esitettävä tätä koskevat perustelut hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä taikka hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Saman pykälän 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät myös kiinteän hinnan tai kustannusten muodossa, jolloin tarjoajat kilpailevat ainoastaan laatuun liittyvillä perusteilla.

Hankintalain 93 §:n 3 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu, että säännöksessä viitatulla menettelyllä tarkoitetaan niin sanottua käänteistä kilpailutusta tai ranskalaista urakkaa, jossa hankintayksikkö määrittelee hinnan tai kustannukset, jotka se on valmis maksamaan valitulle toimittajalle. Tarjoajien välinen kilpailu käydään tällöin yksinomaan laatuun liittyvillä perusteilla. Käänteistä kilpailutusta käyttäessään hankintayksikön tulee kiinnittää erityistä huomiota hinnan määrittelyyn, jotta se tosiasiallisesti saisi sellaisia tarjouksia, jotka vastaavat sen tarpeita myös laadullisesti

Saman pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Saman pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikön julkaiseman korjausilmoituksen kohdassa ”2.1 Menettely” ja korjatun tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteena ovat Sote-henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelu kokonaispalveluna tuotettuna Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon (Eloisa) ja Pohjois-Karjalan (Siun soten) Hyvinvointialueille. Sote-henkilökuljetuspalveluihin kuuluvat takseilla, inva-ajoneuvoilla sekä paariajoneuvoilla suoritettavat kiireettömät hoitolaitosten väliset potilassiirrot, kotilomakyydit, vammaispalvelu-, sosiaalihuolto-, lastensuojelu- ja erityishuoltolain perusteella Tilaajan järjestämisvastuulle kuuluvat henkilöliikennepalvelut. Hankintamenettelyn perusteella valittu Palveluntuottaja on kokonaisvaltaisessa vastuussa sekä välitys-, että kuljetuspalveluiden toteutumisesta autoilijoiden kanssa Tilaajan vaatimusten mukaisesti. Välitys- ja kuljetuspalveluilla tarkoitetaan kyytien välittämistä ja varsinaisia kyytejä Tilaajan tässä palvelukuvauksessa kuvaamiin sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuulla oleviin henkilökuljetuksiin.

Hankinnan tavoitteena on turvata hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien kuljetuspalveluiden toteutuminen kaikkien mukana olevien Hyvinvointialueiden asiakkaille laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja luotettavasti. Hankinnalla tavoitellaan toimivaa kokonaispalvelua, joka mahdollistaa Tilaajan asiakkaille matkat heille myönnettyjen matkaoikeuksien mukaisesti. Lisäksi hankinnalla tavoitellaan laadukasta asiakaspalvelua ja resurssien tehokasta käyttöä esimerkiksi matkoja yhdistelemällä.

Palveluntuottajan vastuu kattaa välitys- ja kuljetuspalveluiden palveluprosessin kokonaisuudessaan. Palveluprosessin osana ovat esimerkiksi matkatilausten vastaanotto, matkojen yhdistely, matkatilausten välittäminen, kuljetuspalveluiden järjestäminen, palveluprosessin toteutumisen valvonta ja raportointi Tilaajalle. Palvelun toteuttamisessa tulee huomioida asiakkaiden erityistarpeet sekä kuljetusten luotettavuus, täsmällisyys ja oikea-aikaisuus. Palvelun tulee toimia edellytettyjen vähimmäisvaatimusten mukaisesti riippumatta viikonpäivästä, vuoden- tai vuorokauden ajasta.

Hankinnan kohde ja sen pakolliset vähimmäisvaatimukset on kuvattu palvelukuvauksessa, tarjouspyynnössä ja sen liitteissä.”

Korjatun tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” on käynyt ilmi, että hinnasta on voinut saada enintään 80 pistettä ja laadusta 20 pistettä. Kohdasta on lisäksi käynyt ilmi, että hintapisteet ovat jakaantuneet välityspalvelukustannukseen (enintään 65 pistettä), päiväauton hintaan (enintään 5 pistettä), päiväauton tuntihintaan (enintään 5 pistettä) ja projektityökustannuksen tuntihintaan (enintään 5 pistettä). Kunkin edellä mainitun kustannuksen osalta on todettu, että hinnaltaan halvin tarjous saa enimmäispisteet ja muut tarjoukset saavat pisteitä suhteessa halvimpaan tarjoukseen kaavalla: (halvin hinta / tarjottu hinta) x enimmäispisteet. Saadut pisteet lasketaan yhteen ja niistä muodostuu hintapisteet eli enintään 80 pistettä. Hintapisteisiin lisätään laatupisteet (enintään 20 pistettä), ja eniten kokonaispisteitä saanut tarjous tulee valituksi.

Edellä mainitussa kohdassa on todettu välityspalvelun kustannuksista seuraavaa:

”Välityspalvelun kustannus, puhelimitse

Tilaushinta / toteutunut välitetty kuljetus

Tilaushinta koskee toteutunutta välitettyä asiakas- ja potilaskuljetusta. Asiakas tilaa kuljetuksen puhelimitse tai mahdollisen mobiilisovelluksen kautta Palveluntuottajalta (välityskeskukselta). Mikäli kuljetus ei toteudu, tilaushintaa ei saa periä. Palveluntuottajan välityskeskus ohjaa kuljetustilauksen sopimusautoilijalle ja kuljetus toteutuu. Puhelinpalvelu tai mobiilisovellus tulee olla maksutonta.

Tilaaja voi tehdä ryhmäkuljetusasiakkaasta yhdellä tilauksella useita kuljetustilauksia tai säännöllisiä kuljetuksia. Tuolloin tilauksesta veloitetaan yksi tilaushinta, ei kerrannaisesti siten, kuinka monta tilausta tilauksen yhteydessä tulee automaattisesti.

Hankittava määrä: 1 €/toteutunut välitetty kuljetustilaus (EUR / €/toteutunut välitetty kuljetustilaus)

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Edellä mainitussa kohdassa on todettu päiväauton hinnasta seuraavaa:

”Päiväauton hinta

Tarjoaja tarjoaa alueelle 3 kiinteähintaista päiväautoa.

Autojen tulee olla esteettömiä kahdella (2) pyörätuolipaikalla varusteltuna. Tulevat kuljetustilaukset tulee ohjata ensisijaisesti päiväautoille ja sen jälkeen muille autoilijoille. Autot tulee olla ajossa arkisin klo 7–16. Tilaaja ei korvaa autoilijoiden ruokatauon osuutta tai muita taukoja. Autojen viikkotuntimäärä on 45 tuntia, mikäli auton päivä ylittää kuljetustarpeesta johtuen yhtenä päivä, tulee palveluntuottajan tasata viikkotuntimäärä esim. seuraavien päivien aikana. Mikäli viikkotuntimäärä ylittyy viikon viimeisenä arkipäivänä, saa palveluntuottaja laskuttaa ylimenevän ajan tarjoamallaan tuntihinnalla. Päiväautoilta ei sallita muita maksuja esim. lähtömaksu, kilometrilisä tai avustamislisä. Tilaaja päättää päiväauton käyttöönotosta.

Hankittava määrä: 3 €/arkipäivä/auto (EUR / €/arkipäivä/auto)

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan.”

Edellä mainitussa kohdassa on todettu päiväauton tuntihinnasta ylimenevälle viikkoajalle seuraavaa:

”Päiväauton tuntihinta ylimenevälle viikkoajalle

Laskutus ylimenevästä ajasta laskutetaan 15 minuutin tarkkuudella. Tarkoittaen esim. 12 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 15 minuutin mukaan tai 35 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 45 minuutin mukaan.

Hankittava määrä: 1 €/tunti (EUR / €/tunti)

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Edellä mainitussa kohdassa on todettu sopimuksen aikaisesta välitysjärjestelmän kehitystyökustannuksesta seuraavaa:

”Sopimuksen aikainen välitysjärjestelmän kehitystyökustannus

Laskutus 15 minuutin tarkkuudella. Tarkoittaen esim. 12 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 15 minuutin mukaan tai 35 minuuttia ylittävä osuus laskutetaan 45 minuutin mukaan.

Hankittava määrä: 1 €/tunti (EUR / €/tunti)

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Edellä mainitusta kohdasta on vielä käynyt ilmi, että laadun vertailuperusteesta ”Tarjoajan välityspalvelun ohjelmiston käytettävyysarviointi” on voinut saada enintään 20 pistettä ja että käytettävyysarviointi ja sen pisteytys on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä ”Käytettävyysarviointi”. Mainitusta liitteestä on käynyt ilmi, että arviointitilaisuudessa esiteltävän käyttötapauksen on tullut sisältää ainakin seuraavat osa-alueet:

”1) Asiakkuus ja matkatyypit

• asiakasprofiilien luominen ja niiden päivittäminen
• matkatyyppien lisääminen

2) Tilaukset ja niiden käsittely

• tilauksen luominen puhelimitse, tekstiviesti
• tilauksen luominen portaalissa tai mobiilisovelluksella

3) Ajoneuvot ja matkojen hallinta

• ajoneuvon haku
• tietojen välitys autoon keikasta
• kyytien myöhästymisten ilmoitus
• reitittäminen ja yhdistäminen reittiin

4) Asiakaslaskutus ja raportointi

• laskutus
• raportointi”.

Korjatun tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palvelukuvaus” kohdassa 5 ”Kuljetuspalvelut” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kuljetuspalvelut ovat pääsääntöisesti vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjä asiakasmatkoja. 1.1.2025 voimaan tulleen uuden vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelumatkat ovat liikkumisen tuen palvelua. Laissa on kolmen vuoden siirtymäaika eli vanhan vammaispalvelulain ja erityishuoltolain mukaiset matkatyypit voivat olla voimassa enintään 31.12.2027 saakka.

Tilaaja hankkii yksilökuljetuksia myös esimerkiksi henkilöstön virka- ja työmatkatarpeisiin tarvittavat taksin kuljetuspalvelut tämän sopimuksen piirissä.”

Palvelukuvauksen kohdissa 6 ”Kuljetuspalveluiden toteuttaminen”, 7 ”Ryhmäkuljetusten toteutusvaatimukset” ja 8 ”Kuljetuspalveluihin käytettävän ajoneuvokaluston vaatimukset” on asetettu vaatimuksia kuljetuspalveluiden toteuttamiselle.

Palvelukuvauksen kohdassa 21 ”Palvelutuottajien liikennöintikorvaukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaajien korvaamat liikennöintikorvaukset noudattavat Valtioneuvoston asetusta sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä hinnoitteluasetus) kunakin vuotena voimassa olevan hinnoittelun mukaisesti. Hintaliite 4. Linkin kautta löytyvät hinnoittelut vuoden 2025 osalta;

[– –]

Sopimushinta toteutuu sen mukaisena kuin hinnoitteluasetuksessa on määritelty. Esimerkiksi Tilaajien sopimuskauden alkaessa vuoden 2026 hinnoittelu tarkistetaan vuodelle 2026 valtioneuvoston määrittämä enimmäishinta ja sen mukaisesti korvataan liikennöintikustannukset tilaajien palveluntuottajille.”

Korjatun tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Hintaliite” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valtioneuvoston asetus

Taksin käytöstä perittävä enimmäishinta muodostuu perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta, avustamislisästä ja arvonlisäveron osuudesta. Enimmäishintoihin lisätään kulloinkin voimassa olevan arvolisäverolain (1501/1993) 85 a §:n 1 momentin mukainen henkilökuljetuksiin sovellettavan arvolisäveromäärä.

Hinta tarkastetaan sopimuskauden alkaessa, mikäli Valtioneuvosto on muuttanut sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan hinnoittelua vuodelle 2026. Hinta tarkistetaan vuosittain Valtioneuvoston asettaman enimmäishinnan mukaiseksi sopimuksen mukaisesti.

Huom! Hinnoittelussa ei noudateta seuraavaa; Ajomatkamaksun taksaluokkaa valittaessa kaksi (2) alle 12-vuotiasta lasta lasketaan yhdeksi (1) matkustajaksi. Odotusajan suhteen noudatetaan tilaajien määrittämää enintään 10 minuutin odotusajan korvaamista yhdensuuntaisella matkalla.”

Hintaliitteessä on lisäksi todettu seuraavaa perusmaksusta, ajomatkamaksusta, odotusmaksusta ja avustamislisästä:

”Perusmaksu

1) muuna arkipäivänä kuin lauantaina kello 6:n ja 20:n välisenä aikana; taikka 2) lauantaina tai kirkkolain (652/2023) 1 luvun 6 §:n mukaisten juhlapäivien, vapun päivän tai itsenäisyyspäivän aattona kello 6:n ja 16:n välisenä aikana. 6,56

Muina kuin 1 momentissa tarkoitettuina aikoina ja sunnuntaina sen ollessa aattopäivä 10,01

Ajomatkamaksu

taksaluokka I: enintään euroa kilometriltä, kun matkustajia on yhdestä neljään; 1,79

taksaluokka II: enintään euroa kilometriltä, kun matkustajia on enemmän kuin neljä 2,30

Jos vakuutetun kuljettaminen edellyttää paariautoa, ajomatkamaksu määräytyy taksa luokan II mukaisesti

Odotusmaksu

Odotusajalta saadaan periä odotusmaksua enintään 10 minuutin ajan /reitti. Odotusmaksun periminen pysähdyksen yhteydessä on ainoastaan sallittu niissä tilanteissa, joissa asiakas on ilmoittanut pysähdyksestä etukäteen tilauksen yhteydessä. 52,33

1) taksi odottaa tilauspaikalla avuntarpeesta johtuvasta tai muusta tilaajan hyväksyttävästä syystä (ryhmäkuljetuksissa asiakkaan hitaus tai muu peruste). Ei korvata ellei erikseen ole sovittu tilaajan kanssa;

2) matkustaja poistuu ajoneuvosta kuljetuksen aikana esim. apteekissa käynnin vuoksi

3) kyseessä on menopaluukyyti, jolloin voidaan tehdä 10 minuutin pysähdys/yhdensuuntaisen matkan aikana

Avustamislisä

Avustamislisä saa olla enintään euroa, jos vakuutettu tarvitsee avustamista noutokohteesta autoon tai kuljetuksen päätepisteessä autosta sisätilaan ja kuljettaminen edellyttää esteetöntä ajoneuvoa. Edellytyksenä on lisäksi, että terveydenhuollon edustaja on määritellyt kulkuneuvon ja avustamisen tarpeellisuuden 17,47

Jos vakuutettua avustetaan 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten lisäksi kantamalla hänet käsivoimin tai erityisen CE-merkityn porraskiipijän avulla rakennuksen vähintään neljä askelmaa käsittävässä portaikossa tai asiakasta avustetaan CE-merkityillä paareilla ja asiakkaan kuljettaminen edellyttää paariautoa, avustamislisä saa olla enintään 33,47 euroa.”

Korjatun tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen kohdan 7 ”Hinta, hinnan tarkistus ja laskutus” alakohdassa 7.1 ”Hinta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kohteen hinta ja hinnoitteluperusteet on määritelty sitovasti tässä Sopimuksessa ja Palvelukuvauksen kohdassa Liikennöintikorvaukset sekä sopimuksen hintaliitteessä. Kokonaispalvelun hinnoittelu muodostuu välityspalvelunkustannuksesta tilaushinnasta, autoilijoille maksettavasta liikennöintikorvauksesta sekä sovituista erilliskuljetuspalveluista päiväauto sekä päiväauton kiinteän hinnan ylittävästä erilliskorvauksesta.

Liikennöintikorvauksen hinnat perustuvat kulloinkin voimassa olevaan ja sovellettavaan Valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä hinnoitteluasetus). Hinnoittelua käytetään tämän sopimuksen piirissä olevien kuljetusten hinnoitteluna, hintaliite.”

Hintaliitteen edellä mainitun kohdan alakohdassa 7.2 ”Hinnan tarkistus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Palvelun hintaa tarkastetaan prosenttikorotuksena sen mukaan, miten valtioneuvosto muuttaa mahdollisesti hinnoitteluasetustaan vuosittain. Tällä hetkellä voimassa oleva asetus 876/2024 | Suomen säädöskokoelma | Finlex Prosenttikorotus lasketaan hinnoitteluasetuksen ajomatkamaksun 1–4 matkustajan kilometrihintojen vuosittaisen prosenttieron muutoksena.

Hinnantarkastus kohdistuu kaikkiin kokonaispalvelun hinnoittelun kohteisiin ja hinnat tarkastetaan vuosittain tammikuusta alkaen hinnoitteluasetusta vastaavaksi.

Seuraavat hinnantarkastukset:
- Sopimuksen alkaessa 1.2.2026 noudatetaan liikennöintikorvauksissa vuoden 2025 hinnoitteluasetuksen (876/2024) hintoja, mikäli hinnoitteluasetuksen hintoja vuodelle 2026 ei ole muutettu. Muuten noudatetaan liikennöintikorvauksissa vuoden 2026 asetuksen korvauksia.”

Hankintayksikölle on esitetty alkuperäisestä tarjouspyynnöstä muun ohella seuraavat kysymykset:

”Hinnoittelumalli Tarjouspalvelussa:

1) Miten hankintayksikkö aikoo varmistaa, että tarjoukset ovat vertailukelpoisia? Esitetyllä hinnoittelumallilla, jossa annetaan välityshinta mutta ei millään tavalla rajoiteta tai määritellä autoilijoilta perittäviä komissioita, tarjoukset eivät tule kertomaan todellisesta hintatasosta tai ole keskenään vertailukelpoisia

2) Jatkona edelliseen, onko tarkoitus rajoittaa tai määritellä autoilijoiden palveluntuottajalle maksamia provisioita tai korvauksia?”

Hankintayksikkö on antanut kysymyksiin seuraavat vastaukset:

”1. Vertailuperusteet on määritelty tarjouspyynnön kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit

2. Sopimusluonnoksen kohta 7, Kokonaispalvelun hinnoittelu muodostuu välityspalvelunkustannuksesta tilaushinnasta, autoilijoille maksettavasta liikennöintikorvauksesta sekä sovituista erilliskuljetuspalveluista päiväauto sekä päiväauton kiinteän hinnan ylittävästä erilliskorvauksesta. Hinnat sisältävät kaikki Palveluntuottajalle Sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvat kulut arvonlisäveroa lukuun ottamatta.

Liikennöintikorvauksen hinnat perustuvat kulloinkin voimassa olevaan ja sovellettavaan Valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä hinnoitteluasetus). Hinnoittelua käytetään tämän sopimuksen piirissä olevien kuljetusten hinnoitteluna, hintaliite.”

Hankintayksikölle on lisäksi esitetty alkuperäisestä tarjouspyynnöstä seuraava kysymys:

”Sopimuksessa palvelun hinta on sidottu Valtioneuvoston mahdollisiin muutoksiin hinnoittelussa sairausvakuutuksesta korvattavissa kuljetuksissa. Onko niin että jos valtioneuvosto lopettaa korvauksista päättämisen tai muuttaa korvausperusteiden muotoa (esim €/km hinnasta €/kuljetus hintaan), tämän sopimuksen hinnat eivät muutu koko sopimuskaudella?”

Hankintayksikkö on todennut edellä esitettyyn kysymykseen antamassaan vastauksessa seuraavaa:

”Kokonaispalvelun hinnoittelu muodostuu välityspalvelunkustannuksesta tilaushinnasta, autoilijoille maksettavasta liikennöintikorvauksesta sekä sovituista erilliskuljetuspalveluista päiväauto sekä päiväauton kiinteän hinnan ylittävästä erilliskorvauksesta.

Liikennöintikorvauksen hinnat perustuvat kulloinkin voimassa olevaan ja sovellettavaan Valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta.

Mikäli sairasvakuutuslakiin perustuvaa asetusta ei annettaisi, noudatetaan sopimusluonnoksen kohtaa 7.2. siinä esitettyjen hinnanmuutosaikamääreiden sekä muiden ehtojen osalta.”

Asioiden arviointi

Asioissa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käyttänyt hinnan vertailuperusteina ainoastaan välityspalvelukustannuksia, päiväauton hintaa, päiväauton tuntihintaa sekä projektikustannusten tuntihintaa ja jättänyt hintavertailun ulkopuolelle hankintaan sisältyvät kuljetuspalvelut, joiden hinnan hankintayksikkö on tarjouspyynnön ja palvelukuvauksen mukaan perustanut valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta (jäljempänä myös hinnoitteluasetus).

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on ollut velvollisuus kilpailuttaa sen vastuulle kuuluvat palvelut hankintasäännösten mukaisesti varmistaakseen todellisen kilpailun aikaansaaminen ja hankinnan toteutuminen hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaisesti mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 4 luvun 7 a §:n 1 momentin mukaan sairausvakuutuksesta korvattavasta taksimatkasta vakuutetulta perittävästä enimmäishinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Enimmäishinta perustuu korvauksiin käytettävissä oleviin varoihin ja kuljetuksesta aiheutuviin kustannuksiin siten, että siihen sisältyy kohtuullinen voitto.

Valtioneuvoston asetuksella (876/2024) sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2025 ja valtioneuvoston asetuksella (1255/2025) sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta vuonna 2026 ei ole asetettu kiinteitä hintoja, vaan enimmäishinnat sairausvakuutuksesta korvattaville taksimatkoille. Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevaan hankintaan sisältyvät kuljetuspalvelut ovat olleet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella pääsääntöisesti vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain perusteella myönnettyjä asiakasmatkoja ja niissä on siten kyse hankintayksikkönä toimivan hyvinvointialueen vastuulle kuuluvista palveluista, jotka eivät kuulu edellä mainittujen hinnoitteluasetusten soveltamisalaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hinnoitteluasetuksesta ei siten ole johtunut estettä käyttää hankinnan kohteena olevien kuljetuspalveluiden hintaa tarjousten vertailuperusteena, vaan kuljetuspalveluiden hinnoittelun perustaminen hinnoitteluasetuksen mukaiseen enimmäiskorvaukseen on perustunut hankintayksikön valintaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousvertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa säädetyn hankintamenettelyn keskeisimmän velvoitteen eli kilpailuttamisvelvoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että kilpailutus toteutetaan avoimesti ja tasapuolisesti. Lisäksi hankintayksikön asettamien vertailuperusteiden tulee hankintalain 93 §:n
5 momentin mukaan varmistaa todellisen kilpailun mahdollisuus.

Edellä todetulla tavalla hintavertailun painoarvo on ollut 80 pistettä, ja käytettävyyssarviointina toteutettavan laatuvertailun painoarvo on ollut 20 pistettä. Ensimmäinen hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 65 pistettä, on kohdistunut välityspalvelunkustannukseen. Toinen hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 5 pistettä, on kohdistunut päiväauton hintaan. Kolmas hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 5 pistettä, on kohdistunut päiväauton tuntihintaan. Neljäs hinnan vertailuperuste, painoarvoltaan 5 pistettä, on kohdistunut projektityökustannusten tuntihintaan. Osa vertailuperusteista on siten koskenut hintoja, eikä kyse ole ollut tilanteesta, jossa tarjoajat olisivat kilpailleet vain laatuun liittyvillä perusteilla.

Markkinaoikeus toteaa asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että kuljetuspalvelun laatuvaatimukset on asetettu tarjouspyyntöasiakirjoissa vähimmäisvaatimuksiksi ja että käytettävyysarvioinnissa arvioidut laatuun liittyvät vertailuperusteet ovat kohdistuneet ainoastaan välityspalveluun ja siinä käytettävään kuljetusten välitysjärjestelmään.

Hankinnan pääasiallisena tarkoituksena on ollut toteuttaa hyvinvointialueen vastuulle kuuluvat välitys- ja kuljetuspalvelut. Hankintayksikön kuljetuspalveluista suoritettaville liikennöintikorvauksille asettamien enimmäishintojen ja hankintayksikön saamien tarjousten perusteella valtaosa hankinnan kohteen arvosta on muodostunut kuljetuspalvelusta, mutta kyseinen palvelu ei ole ollut miltään osin osana tarjousvertailua. Kuljetuspalveluiden olennaista merkitystä hankinnan kokonaisarvoon nähden tukee osaltaan myös se hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä, että vuonna 2024 Keski-Suomessa on toteutunut yhteensä 351.957 hankinnan kohteen mukaista matkaa. Tähän nähden hankintayksikön harkintavallan mukaan mahdollisesti käyttöönotettavilla kolmella päiväautolla on voitu toteuttaa vain hyvin vähäinen osa hankintaan sisältyvistä kuljetuksista.

Kuljetuspalveluihin ei siten ole kohdistunut tarjoajien välistä kilpailua hinnan eikä laadun osalta, vaikka ne ovat muodostaneet pääosan koko hankinnan kohteesta. Vaikka hankintayksiköllä on ollut harkintavalta määrittää tarjousten vertailuperusteet, jättämällä valtaosan hankinnan kohteesta tarjousvertailun ulkopuolelle asiassa ei voida arvioida, onko hankintayksikkö valinnut tosiasiallisesti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ja hyödyntänyt olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on saanut tarjouksia, joissa muun ohella välityspalvelun yksikköhinnaksi on ilmoitettu negatiivinen hinta tai nollahinta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä todettu huomioon ottaen voidaan olettaa, että tarjousten välille olisi todennäköisesti syntynyt itse kuljetuspalvelujen osalta hintaeroja, jos hintavertailu olisi kohdistunut myös kuljetuspalveluihin.

Ottaen huomioon hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevät lain tavoitteet, saman pykälän
2 momentin mukaisen suosituksen kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä sekä hankintalain 93 §:n
1 momentin vaatimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitsemisesta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintalain edellyttämällä tavalla.

Esiintymiskielto

Hankintayksikkö on esittänyt asiassa diaarinumero 454/2025, että Keskustaksi Oy:n asiamies on sopimaton hoitamaan tehtäväänsä, sillä hän on toimittanut markkinaoikeudelle valheellista tietoa, mikä on hankintayksikön mukaan peruste määrätä Keskustaksi Oy:n asiamies esiintymiskieltoon asian käsittelyn ajaksi.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain31 §:n 1 momentin mukaan, jos asiamies tai avustaja on tehtäväänsä sopimaton, tuomioistuin voi kieltää häntä toimimasta asiamiehenä tai avustajana yksittäisessä asiassa. Kiellosta on ilmoitettava päämiehelle ja varattava tälle tilaisuus uuden asiamiehen tai avustajan hankkimiseen.

Pykälän esitöiden (HE 29/2018 vp, s. 99) mukaan asiamies tai avustaja on tehtäväänsä sopimaton esimerkiksi, jos hän osoittautuu epärehelliseksi tai taitamattomaksi taikka jos hän tahallisesti hankaloittaa asian käsittelyä merkittävällä tavalla. Asiamies tai avustaja on voinut osoittautua tehtäväänsä sopimattomaksi myös esimerkiksi puhuttelemalla toistuvasti tuomioistuimen jäseniä tai oikeudenkäynnin osapuolia halventavasti tai osoittautumalla vakavasti velkaantuneeksi.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan asiamies ei ole antanut tahallisesti virheellistä tai väärää tietoa esittäessään markkinaoikeudessa näkemyksiään hankintayksikön toimintamahdollisuuksista, eikä asiassa ole siten perustetta kieltää Keskustaksi Oy:n asiamiestä toimimasta asiamiehenä tässä asiassa. Näin ollen hankintayksikön vaatimus valittajan asiamiehen määräämisestä esiintymiskieltoon on hylättävä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus katsoo, että kilpailuttamisvelvollisuuden laiminlyönti on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen ja valittajien asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Keski-Suomen hyvinvointialue aikoo edelleen toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa diaarinumerot 451/2025 ja 455/2025 annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittajat joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mitkä määrät sisältävät markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Hankintayksikkö on esittänyt asiassa diaarinumero 454/2025, että valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä 3.800 euroa ylittävältä osin. Hankintayksikön mukaan valittajan kohtuullisena pidettävien kulujen perusteena on pidettävä 19 työtuntia ja asiamiehen kohtuullisena tuntiveloituksena 200 euroa. Valittajan toimenpide-erittelystä ei ole ilmennyt toimenpiteisiin käytettyä aikaa, asian hoitamiseen käytetyn ajan kokonaismäärää eikä tuntihintaa. Kilpailutus ei ole ollut poikkeuksellisen laaja, ja valittajan asiamies on viitannut tarpeettomasti ruotsalaiseen oikeuskäytäntöön. Valittajan asiamies on lisäksi esittänyt lausumassaan 16.9.2025 valheellista tietoa. Valittaja on antanut tähän liittyen lausuman, josta aiheutuneiden kulujen korvaamiselle ei ole ollut perustetta, koska valittajan asiamies on omalla menettelyllään kerryttänyt oikeudenkäyntikulujen määrää.

Asiassa diaarinumero 454/2025 annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Asioiden näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asioissa diaarinumerot 451/2025, 454/2025 ja 455/2025.

Lopputulos

Asiassa diaarinumero 454/2025 markkinaoikeus hylkää Keski-Suomen hyvinvointialueen vaatimuksen valittajan asiamiehen määräämisestä esiintymiskieltoon.

Markkinaoikeus kumoaa Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajan 4.8.2025 tekemän hankintapäätöksen § 34/2025. Markkinaoikeus kieltää Keski-Suomen hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 2.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen korvaamaan asiassa diaarinumero 451/2025 Tampereen Aluetaksi Oy:n oikeudenkäyntikulut 11.080 eurolla viivästyskorkoineen, asiassa diaarinumero 454/2025 Keskustaksi Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen ja asiassa diaarinumero 455/2025 Menevä Oy:n oikeudenkäyntikulut 11.425 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää asioissa diaarinumerot 451/2025, 454/2025 ja 455/2025 Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Taksi Helsinki Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Sanna Holkeri ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.