MAO:262/2026

Asian tausta

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 16.1.2026 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta siltaurakoiden hankinnasta ajalle 3.3.2026–30.10.2026.

Espoon kaupungin kaupunkitekniikan johtaja on hankintapäätöksellään 16.2.2026 § 7 valinnut Ratecon Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.089.451 euroa.

Markkinaoikeus 30.3.2026 tekemällään välipäätöksellä numero 165/2026 kieltänyt valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Betonipörssi Oy (jäljempänä myös valittaja) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti, mikäli Ratecon Oy:n tarjousta ei voida suoraan sulkea tarjouskilpailusta, valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan pyytämään Ratecon Oy:ltä sekä sen referenssikohteiden tilaajilta tai valvojilta kirjalliset vahvistukset siitä, kuka on toiminut kunkin kohteen vastaavana työnjohtajana sekä millä nimikkeellä eräs Ratecon Oy:n nimeämä henkilö on toiminut referenssikohteissa, sekä tekemään uusi soveltuvuusarvio ja hankintapäätös. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetut tiedot vastaavan työnjohtajan referensseistä ovat olennaisesti virheellisiä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämänsä henkilön osalta referenssejä esittäen nimetyn henkilön toimineen referenssikohteissa vastaavana työnjohtajana, vaikka henkilön roolina on ollut projekti- tai työpäällikkö.

Vastaavalla työnjohtajalla on rakennushankkeessa tosiasiallisesti ja oikeudellisesti keskeinen vastuurooli. Tarjouspyynnössä edellytetyt vastaavan työnjohtajan pätevyys ja kokemus eivät ole muodollisuus, vaan soveltuvuuden arvioinnin ydin, joilla varmistetaan, että nimetyllä henkilöllä on riittävä kokemus nimenomaan vastaavan työnjohtajan tehtävistä ja vastuista. Projekti- ja työpäällikön rooli on tyypillisesti organisatorinen tai tuotannollinen, eikä se ole rinnastettavissa vastaavan työnjohtajan rooliin.

Valittajan käytettävissä olevan näytön perusteella kolmessa kuultavan esittämässä referenssikohteessa vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön rooli ei ole tosiasiallisesti ollut vastaava työnjohtaja. Voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja on toiminut Teollisuuskadun referenssiurakassa työpäällikkönä ja eräs toinen henkilö on ollut vastaavana työnjohtajana. Sipoonlahden referenssiurakassa voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja on toiminut projektipäällikkönä ja eräs toinen henkilö vastaavana työnjohtajana. Myös Hämeentiensillan referenssiurakassa eräs toinen henkilö on toiminut tosiasiallisesti vastaavana työnjohtajana.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa vastaavan työnjohtajan referensseiksi ilmoitetut urakat ovat laadultaan ja laajuudeltaan vastanneet hankittavaa urakkaa. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön referensseistä sen jälkeen, kun valittaja on ollut hankintayksikköön yhteydessä asiasta. Hankintayksikkö on voittaneelta tarjoajalta selvityksen saatuaan katsonut, ettei referenssikohteista ole syytä pyytää lisätietoa.

Tarjouspyynnössä tarjoajaa on pyydetty vakuuttamaan, että sen nimeämä vastaava työnjohtaja täyttää tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 12.1 esitetyt henkilön koulutusta ja kokemusta koskevat vaatimukset. Urakkaohjelman kohdassa 12.1 on viitattu rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998). Tarjouspyynnössä ja urakkaohjelmassa vastaavalla työnjohtajalla on tarkoitettu YSE 1998 -ehtojen 56 §:ssä tarkoitettua vastaavaa työnjohtajaa; ei rakentamislaissa määrättyä rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitettavaa vastaavaa työnjohtajaa.

Tarjouspyynnössä tai urakkaohjelmassa ei ole edellytetty, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön olisi tullut toimia referenssikohteessa vastaavana työnjohtajana koko urakan ajan, eikä muutakaan ajallista vaatimusta vastaavana työnjohtajana toimimiselle. Myös urakan osan aikana vastaavan työnjohtajan tehtäviä hoitaneen henkilön voidaan katsoa toimineen vastaavana työnjohtajana ja vastaavan työnjohtajan sijaistaminen on katsottu riittäväksi kokemukseksi vastaavana työnjohtajana toimimisesta. Merkityksellistä ei ole myöskään se, millä ammattinimikkeellä vastaava työnjohtaja on toiminut.

Kuultavan lausunto

Ratecon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 840 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintailmoituksessa vastaavan työnjohtajan tehtävän osalta on viitattu nimenomaisesti YSE 1998 -ehtojen 56 §:ään, joten vastaavalta työnjohtajalta on vaadittu kyseisessä pykälässä kuvattujen vastaavan työnjohtajan tehtävien mukaista työkokemusta.

Hankintayksikkö on erikseen varmistanut kuultavan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön omaavaan hankinnassa vaaditun kokemuksen. Kyseinen henkilö on ilmoitettujen referenssien mukaan johtanut rakennustyötä sekä vastannut sen suorittamisesta rakennuslain ja -asetuksen sekä rakentamismääräysten mukaisesti. Hän on vastannut jokaisessa referenssikohteessa muun ohella tilaajan ja urakoitsijan välisestä yhteydenpidosta, urakan aikataulusta, työmaakokouksista, suunnitelmien tarkastamisesta ja suunnitelmamuutoksista, laadunvalvonnasta, urakkakokonaisuudesta, lisä- ja muutostöistä, kolmansien osapuolien yhteydenpidosta ja sopimuksista, hankkeen resursseista ja kalustosta, aliurakkasopimuksista, aloituskokouksista, urakan vastaanotosta ja taloudellisesta loppuselvityksestä sekä tarkastuksista ja katselmuksista. Arvio vastaavan työnjohtajan kokeneisuudesta on perusteltua tehdä aikaisempien työtehtävien perusteella, eikä sen perusteella, millä tittelillä henkilö on hoitanut tehtäviä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa vaatinut vastaavan työnjohtajan kokemusta tehtäväsisällöltään vastaavaa kokemusta tai yleistä rakennushankkeen johto-, yhteensovittamis- tai projektinjohtokokemusta. Kysymys ei siten ole siitä, onko henkilö hoitanut vastaavan työnjohtajan tehtäviä muistuttavia tehtäviä. Hankinta-asiakirjoissa asetetun vaatimuksen sisältöä ei voida jälkikäteen muuttaa siten, että mikä tahansa vastaavan työnjohtajan tehtäviä osittain muistuttava työnkuva tai vastuunjako täyttäisi tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen.

Hankintayksikön ja kuultavan esittämä tulkinta tarjouspyynnöstä ja urakkaohjelmasta johtaisi siihen, että tarjouspyynnössä asetettu referenssivaatimus menettäisi käytännössä merkityksensä. Jos riittävänä pidettäisiin sitä, että henkilö on osallistunut hankkeen johtamiseen, vastannut joistakin vastaavan työnjohtajan tehtäviksi katsotuista asioista tai toiminut työmaalla muutoin vastuullisessa asemassa, lähes kenen tahansa työmaan johtoportaaseen kuuluvan henkilön voitaisiin esittää täyttävän vaatimuksen.

Tarjouspyynnön vastaavaa työnjohtajaa koskevan vaatimuksen tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että nimetyllä henkilöllä on todellista aiempaa kokemusta juuri siitä vastuuroolista, johon hänet tarjouksessa on nimetty. Tilapäinen, osittainen tai sijaisluonteinen tehtävässä toimiminen ei täytä tarkoitusta, eikä tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta.

Tarjoajan soveltuvuus on arvioitava tarjouksessa ilmoitettujen tietojen ja referenssien perusteella, eikä jälkeenpäin esitetyillä lisäkohteilla ole asiassa merkitystä. Tarjousajan päättymisen jälkeen ei voida sallia alkuperäisen tarjouksen puutteiden tai ristiriitojen korjaamista uusilla referenssikohteilla. Kyse ei olisi sallitusta täsmentämisestä, vaan tarjouksen jälkikäteisestä olennaisesta parantamisesta, mikä olisi omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Sama koskee alkuperäisen referenssin sisällöllistä muuttamista. Jos tarjouksessa on ilmoitettu, että henkilö on toiminut vastaavana työnjohtajana tietyssä kohteessa, tätä ei voida myöhemmin muuttaa väitteeksi siitä, että hän on toiminut hankkeessa jossakin muussa roolissa, mutta hoitanut vastaavan työnjohtajan tehtäviä tai niiden kaltaisia tehtäviä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö ei ole sille varatausta tilaisuudesta huolimatta lausunut valittajan korvattavaksi vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan kuultavan tarjouksessaan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön täyttävän tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan momentissa säädetään, että tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Momentin periaate jatkaa voimassa olevaa käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan
3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia. Hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä
lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on kokoonpano- tai asennustoimia edellyttäviä tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi tai asennustoimien taikka rakennusurakan toteuttamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Hankintamenettely ja tarjouspyyntöasiakirjat keskeisiltä osin

Hankinnan kohteena on ollut neljän eri sillan uusimistyöt kokonaisurakkana.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Tarjoajan tulee täyttää tässä kohdassa esitetyt vaatimukset.

Tarjoajan tulee antaa kaikki pyydetyt tiedot. Mikäli tarjoaja ei anna kaikkia tietoja tai täytä asetettuja vaatimuksia, tilaajalla on oikeus hylätä tarjous.

[– –]

Hankintayksikkö voi pyytää ja tarjoajalla on velvollisuus antaa tarvittaessa kelpoisuuteen liittyviä täydentäviä selvityksiä.

Hankintayksikkö voi tarvittaessa tarkastaa tarjoajaan ja tarjoukseen liittyviä tietoja julkisista rekistereistä, palveluista, tai pyytää tarjoajalta asiakirjoja myös missä tahansa muussa hankintamenettelyn vaiheessa.”

Mainitun kohdan alakohdan 4. ”Selvitys tarjoajan henkilöstön pätevyydestä:” kohdassa 4.1 ”Urakan vastaavan työnjohtajan pätevyydet:” on asetettu muun ohella seuraava vaatimus, jonka täyttyminen on tullut vakuuttaa tarjouksessa ”Kyllä” vastauksella:

”Tarjoajan tarjouksessaan nimeämän vastaavan työnjohtajan tulee täyttää Urakkaohjelman kohdassa 12.1 esitetyt henkilön koulutusta ja kokemusta koskevat vaatimukset.”

Mainitussa kohdassa on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan kolmesta referenssikohteesta seuraavat tiedot:

”Toimiminen vastaavana työnjohtajana kohteessa, jota halutaan käyttää tämän hankkeen referenssinä

Urakkakohteen nimi, sijainti, tilaajan nimi, urakan arvo ja urakka alkanut/valmistunut”

Edelleen mainitussa kohdassa on pyydetty tarjoajaa lataamaan tarjoukseen vastaavan työnjohtajan referenssiluettelo.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 12.1 ”Urakoitsijan organisaatio ja valtuudet” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Viite: YSE 56-58 §

Urakoitsijan tulee nimetä urakkaan vastaava työnjohtaja, jolla on vähintään teknillisen oppilaitoksen teknikon tutkinto rakennustekniikan opintosuunnalta tai tätä ylempi tutkinto vastaavalta alalta ja aikaisempaa kokemusta vastaavana työnjohtajana toimimisesta vähintään 2 rakennusurakasta, jotka vaativuudeltaan ja laajuudeltaan vähintään vastaavat tätä urakkaa.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkasopimuksen liitteenä olleiden YSE 1998 -ehtojen mukaan sen ehdot 56–58 § koskevat työnjohtoa. YSE 1998 -ehtojen 56 §:n 1 kohdassa on todettu seuraavasti:

”Työmaan johtovelvollisuuksista vastaavalla urakoitsijalla tulee olla rakennustyömaalla vastaava työnjohtaja, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta rakennuslain ja asetuksen sekä rakentamismääräysten mukaisesti.”

Kuultava on tarjouksessaan vastannut ”Kyllä” edellä mainittuun tarjouspyynnön vaatimukseen tarjoajan nimeämän vastaavan työnjohtajan urakkaohjelman kohdassa 12.1 esitettyjen koulutusta ja kokemusta koskevien vaatimusten täyttämisestä. Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan nimeämänsä vastaavan työnjohtajan osalta seuraavat tarjouspyynnössä pyydetyt kolme referenssikohdetta: ”Teollisuuskadun jatke 1. rakennusvaihe ja Pasilankadun muutostyöt”, ”Sipoonlahden alue” ja ”Hämeentiensilta”. Kuultavan tarjouksensa liitteenä toimittamassa referenssiluettelossa on edellä mainituista referenssikohteista kahden osalta ilmoitettu kuultavan nimeämän vastaavan työnjohtajan tehtäväksi ”projektipäällikkö” ja yhden osalta ”työpäällikkö”. Mainitussa referenssiluettelossa on esitetty mainittujen kolmen referenssin lisäksi myös muita referenssejä.

Hankintayksikkö on 16.2.2026 tekemällään hankintapäätöksellä § 7 valinnut kuultavan tarjouksen.

Hankintayksikkö on asiassa esitetyn selvityksen perusteella saanut 17.2.2026 viestin, jossa valittaja on tuonut esiin näkemyksen siitä, etteivät voittaneen tarjoajan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön tarjouslomakkeella ilmoitetut referenssitiedot pidä paikkaansa. Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle kolme sähköpostiviestiä, joista ensimmäisessä eräs henkilö on ilmoittanut toimineensa kohteessa ”Teollisuuskadun jatke 1. rakennusvaihe ja Pasilankadun muutostyöt (2015–2017)” vastaavana työnjohtajana koko hankkeen ajan. Viestin mukaan henkilöllä ei ole muistikuvaa siitä, kenen referensseillä kohteen sillat on tarjottu. Toisessa viestissä tilaajan edustaja on ilmoittanut, ettei kohteen ”Hämeentien silta” vastuuhenkilöasiakirjoja löydy, että kohteen ”Teollisuuskadun jatke” ”vastaavana mestarina” on toiminut muu kuin voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja ja että kyseinen nimetty henkilö on toiminut kohteessa ”Teollisuuskadun jatke” työpäällikkönä. Edelleen viestin mukaan ”Pasilankadun työnjohtajana” on toiminut muu henkilö kuin voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja. Kolmannessa viestissä tilaajan edustaja muistelee, että referenssikohteessa ”Sipoonlahden silta” vastaavana työnjohtajana on toiminut muu kuin voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja ja että kyseinen henkilö on toiminut kohteessa projektipäällikkönä. Tämän viestin mukaan kyseisen kokoluokan urakoissa monesti roolit menevät päällekkäin tai ainakin limittäin asemissa ”työnjohtaja/vastaava mestari/työpäällikkö”, minkä lisäksi usein on määrätty, että työpäällikkö sijaistaa vastaavaa mestaria ja päinvastoin.

Hankintayksikkö on pyytänyt 18.2.2026 kuultavalta selvitystä vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön referensseistä muun ohella seuraavasti:

”Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen meille on tullut tieto, että [– –] ei mahdollisesti olisi toiminutkaan esittämienne edellä mainittujen referenssikohteiden vastaavana työnjohtajana.

Tästä syystä pyydämme toimittamaan meille selvityksen, josta tulee käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

* Toimiko [– –] tarjouksessanne esitetyissä rakennusurakoissa vastaavana työnjohtajana koko urakka-ajan?

* Ellei toiminut koko ko. urakoiden ajan, niin minä ajankohtina (pvm. – pvm.) hän toimi niissä vastaavana työnjohtajana?

* Ellei toiminut tarjouslomakkeessa esitettyjen urakoiden osalta lainkaan vastaavana työnjohtajana, niin onko hän toiminut joissain muissa rakennusurakoissa (2 kpl) vastaavana työnjohtajana (mitkä urakat ja millä aikavälillä)?”

Kuultava on vastannut hankintayksikön selvityspyyntöön 20.2.2026 muun ohella seuraavasti:

”Olemme tarjousta tehdessämme vakuuttaneet, että meillä on urakkaa varten tarvittava henkilöstö.

[– –] on toiminut esittämiemme referenssikohteiden vastaavana työnjohtajana, kuten YSE98 56§ kohdassa 1 on määrätty. Referenssikohteina esitetyissä rakennusurakoissa [– –] on toiminut projektipäällikkönä ja toiminut myös vastaavana työnjohtajana. [– –] tehtävät ja vastuu alueet projektipäällikkönä, ovat olleet esitetyissä referenssikohteissa kuten YSE98 56§ kohdassa 1 on (vastaavan työnjohtajan tehtävät) määritelty. Voidaan siis todeta, että projektipäällikkönä [– –] on toiminut esitettyjen referenssikohteiden vastaavan työnjohtajan ominaisuudessa ja näin ollen täyttää Tilaajan vaatimat soveltuvuusvaatimukset.

Hän on ollut Projektipäällikkönä ja toiminut vastaavan työnjohtajan sijaisena Teollisuuskadun jatke 1.rakennusvaihe ja Pasilankadun muutostyöt urakassa 04/2015 – 10/2017.

Hän on ollut Projektipäällikkönä ja toiminut vastaavana työnjohtajana Hämeentien silta urakassa 05/2011-11/2011.

Hän on ollut Projektipäällikkönä ja toiminut vastaavana työnjohtajana Sipoonlahden alue urakassa 2010– 2011.

Sipoonlahden alue 2010-2011 urakan sisäisten töiden vastuualueena [– –] olivat siltojen pintarakenteet, siltojen eristystyöt, paalulaattatyömaa 6000m2 sekä liikennejärjestelyt.

[– –] Koska soveltuvuusvaatimuksissa on vaadittu aikaisempaa kokemusta vastaavana työnjohtajana toimimisesta vähintään 2 rakennusurakasta, jotka vaativuudeltaan ja laajuudeltaan vähintään vastaavat tätä urakkaa, näemme [– –] täyttävän tilaajan soveltuvuusvaatimukset näiden referenssikohteiden osalta.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään kuultavan tarjouksessaan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan referenssit, joissa kuultavan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämä henkilö on toiminut projekti- tai työpäällikkönä, eikä tarjouspyynnössä edellytetysti vastaavana työnjohtajana. Valittajan mukaan vastaavan työnjohtajan tehtäviä muistuttavien tehtävien hoitaminen tai tilapäinen, osittainen tai sijaisluonteinen vastaavan työnjohtajan tehtävässä toimiminen ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että merkityksellistä ei ole ollut, millä nimikkeellä vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty henkilö on referenssiurakoissa toiminut. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa vastaavalla työnjohtajalla on tarkoitettu YSE 1998 -ehdoissa tarkoitettua vastaavaa työnjohtajaa; ei rakentamislaissa määrättyä rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitettavaa vastaavaa työnjohtajaa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei myöskään ole asetettu mitään ajallista vaatimusta vastaavana työnjohtajana toimimiselle, ja vastaavan työnjohtajan sijaistaminen on katsottu riittäväksi kokemukseksi vastaavana työnjohtajana toimimisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Tarjoaja vastaa siitä, että se kykenee osoittamaan asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Hankinnassa on ollut kyse kansallisesta rakennusurakasta, johon ei sovelleta hankintalain 88 §:n 7 momenttia ja siinä viitattua hankintalain liitettä D, josta ilmenee muun ohella, miltä ajalta tarjoajan teknisen pätevyyden osoittamiseksi ilmoittamat rakennusurakat voidaan huomioida.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla edellytetty, että tarjoajan nimeämällä vastaavalla työnjohtajalla on muun ohella aikaisempaa kokemusta vastaavana työnjohtajana toimimisesta vähintään kahdesta rakennusurakasta, jotka vaativuudeltaan ja laajuudeltaan vastaavat nyt kyseessä olevaa urakkaa. Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa, jossa mainittu vaatimus on esitetty, on ollut viittaus YSE 1998 -ehtojen 56–58 §:iin, joista 56 §:n 1 kohta koskee rakennustyömaan vastaavaa työnjohtajaa. Kohdan mukaan työmaan johtovelvollisuuksista vastaavalla urakoitsijalla tulee olla rakennustyömaalla vastaava työnjohtaja, joka johtaa rakennustyötä ja vastaa sen suorittamisesta rakennuslain ja -asetuksen sekä rakentamismääräysten mukaisesti. Tarjoajan on tullut vakuuttaa nimeämänsä vastaavan työnjohtajan täyttävän urakkaohjelman kohdassa 12.1 esitetyt muun ohella kokemusta koskevat vaatimukset. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi edellytetty tarjoajan ilmoittavan hankintayksikölle vastaavan työnjohtajan referenssikohteiden nimi, sijainti, tilaajan nimi, urakan arvo sekä tiedot urakan alkamis- ja valmistumisajankohdista. Lisäksi tarjoajan on tullut toimittaa vastaavan työnjohtajan referenssiluettelo, jonka tarkemmasta sisällöstä ei ole kuitenkaan asetettu vaatimuksia.

Voittanut tarjoaja on edellä kuvatulla tavalla vakuuttanut tarjouksessaan nimeämänsä vastaavan työnjohtajan täyttävän muun ohella edellä mainitun kokemusvaatimuksen sekä ilmoittanut kolmen referenssiurakan tiedot tarjouksensa kohdissa ”Toimiminen vastaavana työnjohtajana kohteessa, jota halutaan käyttää tämän hankkeen referenssinä”. Voittanut tarjoaja on myös toimittanut tarjouksensa liitteenä vastaavan työnjohtajan referenssiluettelon, josta on ilmennyt, että voittaneen tarjoajan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön tehtävä on ollut yhdessä edellä mainituista referenssiurakoista työpäällikkö ja kahdessa projektipäällikkö. Voittaneen tarjoajan tarjous ja sen yhteydessä toimitetut selvitykset ovat täyttäneet hankinta-asiakirjoissa niille nimenomaisesti asetetut muotovaatimukset. Vastaavan työnjohtajan referenssiluettelon tehtävänimikkeistä ei ole sinänsä voitu suoraan päätellä, että henkilö on edellä mainittujen YSE 1998 -ehtojen 56 §:n 1 kohdan mukaisesti johtanut rakennustyötä ja vastannut sen suorittamisesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittaja on lähestynyt hankintayksikköä sähköpostitse 17.2.2026 ja esittänyt, että voittaneen tarjoajan vastaavaksi työnjohtajaksi esittämän henkilön referenssitiedot eivät pidä paikkaansa. Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle sähköpostiselvitystä voittaneen tarjoajan ilmoittamissa ”Teollisuuskadun jatke 1. rakennusvaihe ja Pasilankadun muutostyöt” ja ”Sipoonlahden alue” -referenssikohteissa mukana olleilta henkilöiltä, joista ilmenee, että muut kuin voittaneen tarjoajan nimeämät henkilöt ovat toimineet vastaavina työnjohtajina kyseisissä kohteissa. Voittaneen tarjoajan ilmoittaman ”Hämeentiensilta” -referenssikohteen osalta valittaja on ilmoittanut saaneensa eräältä henkilöltä suullisen vahvistuksen siitä, että kyseinen henkilö on toiminut kohteessa vastaavana työnjohtajana.

Hankintayksikkö on valittajan hankintapäätöksen jälkeen tekemän yhteydenoton jälkeen pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen nimeämän vastaavan työnjohtajan referensseistä. Koska kyse on ollut tarjouspyynnön mukaiseksi referenssiluetteloksi katsottavan asiakirjan epätäsmällisten tietojen nimenomaisen sisällön selvittämisestä, hankintayksikön hankintapäätöksen jälkeisessä menettelyssä on katsottava olleen kyse hankintasäännösten sallimasta ja hankinta-asiakirjojen mahdollistamasta tarjoajan tarjouksen tietojen tarkastamista ja täsmentämistä koskevista hankintayksikön harkinnanvaraisista selvitystoimenpiteistä.

Voittaneen tarjoajan hankintayksikön tekemään selvityspyyntöön antaman vastauksen mukaan voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja on toiminut voittaneen tarjoajan esittämissä referenssikohteissa projektipäällikkönä ja YSE 1998 -ehtojen 56 §:n 1 kohdan mukaisena vastaavana työnjohtajana siten, että yhdessä referenssihankkeista hän on toiminut vastaavan työnjohtajan sijaisena. Vastauksessa on edelleen todettu, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön tehtävät ja vastuualueet projektipäällikkönä ovat olleet esitetyissä referenssikohteissa YSE 1998 56 §:n 1 kohdan mukaiset. Voittaneen tarjoajan vastauksessa on lisäksi todettu, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty henkilö on toiminut vastaavan työnjohtajan sijaisena referenssikohteessa ”Teollisuuskadun jatke 1. rakennusvaihe ja Pasilankadun muutostyöt” ajanjaksona 04/2015–10/2017, vastaavana työnjohtajana kohteessa ”Hämeentien silta” ajanjaksona 05/2011–11/2011 sekä vastaavana työnjohtajana kohteessa ”Sipoonlahden alue” ajanjaksona 2010–2011, jossa urakan sisäisten töiden vastuualueena olivat siltojen pintarakenteet, siltojen eristystyöt, paalulaattatyömaa 6.000m2 sekä liikennejärjestelyt. Viimeksi mainitun urakkakohteen osalta on myös ilmoitettu tilaajan yhteyshenkilö, joka on voinut antaa lisätietoa tehtävien vastaavuudesta.

Markkinaoikeus toteaa, että rakentamislain 96 §:n 1 momentin mukaan rakentamislupaa edellyttävässä rakennustyössä on oltava rakennustyötä johtava vastaava työnjohtaja. Rakentamislaissa säädetään muun ohella vastaavan työnjohtajan ilmoittamista koskevista velvoitteista sekä vastaavan työnjohtajan vastuista. Edellä todetun sekä edellä kuvatussa YSE 1998 -ehtojen 56 §:n 1 kohdassa vastaavasta työnjohtajasta todetun on katsottava yleisesti ottaen osoittavan vastaavan työnjohtajan tehtävän merkittävää asemaa rakennustyössä. Vastaavan työnjohtajan tehtävää on pidettävä merkittävänä myös esillä olevassa hankinnassa, ja vastaavaa työnjohtajaa koskevien soveltuvuusvaatimusten on katsottava olleen tärkeässä osassa tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankinnan tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettu vaatimus vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön kokemuksesta on ollut suhteellisen lavea. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu vaatimusta työkokemuksen pituudelle, eikä tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole ilmennyt estettä sille, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty henkilö on toiminut referenssikohteessa vastaavana työnjohtajana samaan aikaan, kun hän on toiminut myös jossain muussa tehtävässä samassa kohteessa. Näin ollen pelkästään sen, että voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja on toiminut referenssikohteissaan työ- tai projektipäällikkönä, ei ole katsottava osoittavan, etteikö henkilö olisi voinut toimia referenssikohteissa myös vastaavana työnjohtajana.

Ottaen huomioon, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa asetetun vaatimuksen ja YSE 1998 -ehtoihin tehdyn viittauksen lisäksi asetettu muita vaatimuksia vastaavan työnjohtajan toimenkuvan sisällölle referenssiurakoissa, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut riittävää, että tarjoajan nimeämästä vastaavasta työnjohtajasta on toimitettu selvitystä YSE 1998 ehtojen 56 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna vastaavana työnjohtajana toimimisesta esitetyissä referenssikohteissa. Kuultava on tarjouksessaan vakuuttanut nimeämänsä vastaavan työnjohtajan kokemuksen olleen tarjouspyynnön vaatimusten mukainen, ja hankintayksikkö on hankintapäätöksen jälkeen saamansa selvityksen perusteella saanut lisävakuutuksen ja tietoja siitä, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty henkilö on toiminut ilmoitetuissa referenssihankkeissa ainakin tietyn ajan vastaavana työnjohtajana, minkä lisäksi hänen tehtävänsä ja vastuualueensa projektipäällikkönä ovat esitetyissä referenssikohteissa vastanneet YSE 1998 ehtojen 56 §:n 1 kohdan määrittelyä.

Voittaneen tarjoajan hankintayksikölle toimittaman vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyn henkilön referenssejä koskevan lisäselvityksen perusteella vastaavaksi työnjohtajaksi nimetty henkilö on toiminut referenssikohteissaan vastaavana työnjohtajana tai vastaavan työnjohtajan sijaisena vähintään useiden kuukausien ajan. Ottaen huomioon, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty, että nimetyn henkilön olisi tullut toimia vastaavana työnjohtajan koko hankkeen keston ajan, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voida katsoa, että vastaavan työnjohtajan sijaistaminen eli vastaavana työnjohtajana tosiasiallisesti toimiminen ei olisi synnyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyä kokemusta vastaavan työnjohtajan tehtävistä tai että voittaneen tarjoajan vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön osalta ilmoitettu kokemus vastaavana työnjohtajana toimimisesta ei olisi kestoltaan riittävä.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan hankintayksikölle esittämän ja valittajan markkinaoikeudelle esittämän nimetyn henkilön vastaavana työnjohtajana toimimista koskevan selvityksen välillä on ristiriitaa. Tältä osin on otettava kuitenkin huomioon, että valittajan selvityksissä on käytetty vaihtelevaa terminologiaa referenssikohteiden vastuuhenkilöiden tehtävänimikkeistä, minkä lisäksi osa tiedoista esimerkiksi urakan mahdollisten eri osien tai tehtävien jakautumisen sekä ajanjaksojen osalta on puutteellista tai täsmentymätöntä. Valittajan selvityksen ei siten voida katsoa osoittavan hankintayksikön voittaneelta tarjoajalta saaman tiedon olevan ilmeisen virheellistä.

Kun otetaan lisäksi huomioon, että edellä kuvatulla tavalla voittaneen tarjoajan tarjouksessa ja sen liitteissä antamat tiedot ja selvitykset nimetyn vastaavan työnjohtajan kokemuksesta ovat olleet tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyn mukaiset ja että hankintayksikkö on saanut vielä hankintapäätöksen jälkeen voittaneelta tarjoajalta lisätietoja sisältävän vahvistuksen kokemusvaatimuksen täyttymisestä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellusti voinut luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ja sen täydennyksessä ilmoittamat tiedot vastaavan työnjohtajan kokemuksesta vastaavana työnjohtajana toimimisesta vähintään kahdessa vaativuudeltaan ja laajuudeltaan hankinnan kohdetta vastaavissa rakennusurakoissa pitävät paikkansa. Ottaen huomioon vastaavan työnjohtajan kokemusvaatimuksen sisällöstä edellä todetun hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti myöskään katsoessaan vastaavan työnjohtajan sijaistamisen täyttävän asetetun vaatimuksen vastaavana työnjohtajana toimimisesta.

Edellä todetuilla perusteilla hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa arvioidessaan voittaneen tarjoajan täyttäneen kyseessä olevan soveltuvuusvaatimuksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeuden 30.3.2026 antamallaan päätöksellä numero 165/2026 määräämä väliaikainen kielto raukeaa.

Markkinaoikeus velvoittaa Betonipörssi Oy:n korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 600 eurolla ja Ratecon Oy:n oikeudenkäyntikulut 840 euroalla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen sekä markkinaoikeustuomarit Markus Ukkola ja Eeva Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvomaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.