MAO:512/​2025

Asian tausta

Turun yliopisto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.1.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta siivouspalveluiden hankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Turun yliopisto on 27.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut SOL Palvelut Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 1.300.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

ISS Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua tai määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.675 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut mediaanihinnoittelumallin vuoksi suhteellisuusperiaatteen vastainen ja tarjoajia syrjivä.

Mediaanihintamallissa saaduista tarjouksista on laskettu kaikkien tarjousten vertailuhintojen mediaanihinta. Suurimmat hintapisteet on saanut tarjoaja, jonka vertailuhinta on ollut lähinnä mediaanihintaa. Muiden tarjoajien osalta pisteytys on perustunut siihen, että jokaisen tarjouksen vertailuhinnan ero tähän mediaanihintaan on huomioitu laskennassa ainoastaan lukujen itseisarvojen osalta. Pisteytyksessä ei siten huomioida sitä, onko tarjoajan vertailuhinta mediaanihintaa kalliimpi vai halvempi.

Tarjoaja ei ole voinut tarjousta laatiessaan tietää, mikä mediaanihinta tulee olemaan eikä siten, miten kalliilla tai halvalla tarjouksella on mahdollista saada optimaaliset hinnan vertailupisteet ja toisaalta missä määrin sen on tullut saada laadullisten vertailuperusteiden osalta lisäpisteitä, jotta sen tarjous menestyisi tarjousvertailussa. Tarjoajat eivät ole voineet tarjouksia laatiessaan tietää millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hintavertailu ei ole perustunut siihen, että paras hinta olisi saanut parhaat pisteet. Hankintayksikkö ei ole selkeästi ja tarjoajien näkökulmasta ennakoitavasti erotellut hinnan ja laadun vertailuperusteita toisistaan ottaen huomioon sen, miten se on perustellut mediaanihintamallin käyttöä laadun turvaamisella.

Vastine

Vaatimukset

Turun yliopisto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä on yksityiskohtaisesti kuvattu sekä hinnan että laadun osalta ne seikat, jotka kuhunkin vertailuperusteeseen vaikuttavat sekä se, miten pistelaskenta kunkin vertailuperusteen osalta on ollut tarkoitus suorittaa. Tarjousvertailu on suoritettu tarjouspyynnön mukaisesti noudattaen etukäteen kuvattua mallia. Valintaperusteena ei ole ollut hinnaltaan halvin tarjous. Hankintapäätöksen liitteessä on kuvattu hintavertailun toteutus, jotta tarjoajat ovat voineet todentaa pisteytyksen tarjouspyynnön mukaisesti. Menettely ei ole ollut syrjivää tai suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Esillä olevassa hankinnassa ei ole esitetty yhtään kysymystä hinnoittelumallista tarjouskilpailun aikana. Hankintasäännökset eivät kiellä mediaanihinnoittelumallin käyttöä ja tämän mallin voi valita hinnoittelumalliksi yleisesti käytössä olevassa Cloudia‑kilpailutusjärjestelmässä. Mediaanihinnoittelumallin käyttö on viime vuosina yleistynyt eri toimialoilla. Mallia ei muissa kilpailutuksissa ole koettu suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi tai kohtuuttomaksi.

Halvinta hintaa koskevassa kilpailutuksessakaan tarjoaja ei voi tietää sitä, miten kalliilla tai halvalla tarjouksella on mahdollista saada optimaaliset hinnan vertailupisteet. Mediaanimalli voisi olla ennakoimatonta tai sattumanvaraista vain, jos sitä ei olisi etukäteen kuvattu riittävän tarkasti tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnössä hinnan ja laadun vertailuperusteita ei ole keskenään sekoitettu hankintasäännösten vastaisella tavalla. Hankintayksikkö on pyrkinyt saamaan kokonaisuutena mahdollisimman järkevän, etukäteen ilmoitettujen perusteiden mukaan määräytyvän voittavan tarjouksen, joka mahdollisimman hyvin on ottanut huomioon myös sosioekonomisia, vastuulliseen hankintaan olennaisesti liittyviä tavoitteita.

Kuultavan lausunto

SOL Palvelut Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiassa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että mediaanihinnoittelumalli ei ole kannustanut hintakilpailuun, sillä tarjoaja ei ole kyennyt ennakoimaan, mihin mediaanihinta asettuu. Tarjoaja ei ole voinut tietää, onko sen oma hinta liian halpa tai liian kallis suhteessa mediaanitasoon, eikä siten ole pystynyt arvioimaan, millaisella tarjoushintatasolla se olisi voinut saavuttaa parhaan tuloksen hintapisteytyksen näkökulmasta. Hankintayksikkö ei ole esittänyt, miten mediaanihinnoittelu vertailuperusteena varmistaa todellisen kilpailun mahdollisuuden.

Tavanomaisessa halvinta hintaa koskevassa kilpailutuksessa tarjoaja nimenomaan tietää etukäteen, että se tulee saamaan sitä paremmat hintapisteet mitä edullisempi tarjoajan tarjoushinta on. Mediaanihintamallissa tarjoaja puolestaan ei tiedä, saako se pisteytyksessä etua tarjoamalla erityisen kilpailukykyisen hinnan vai tulisiko sen paremmat hintapisteet saadakseen tarjota korkeampaan hintaan, joka sattuisi lähemmäksi mediaanihinnan tasoa.

Mediaanihintamallilla luotu tilanne ei ole omiaan varmistamaan todellisen kilpailun mahdollisuutta, eikä edistä hankintasäännösten tavoitetta hyödyntää olemassa olevia kilpailuolosuhteita ja julkisten varojen käyttöä. Mediaanihinnoittelu synnyttää satunnaisen lopputuloksen hinnan vertailussa, koska lähimpänä mediaanihintaa oleva tarjous saa suurimman hyödyn riippumatta siitä, onko hinta kilpailukykyinen.

Se, että mediaanihinnoittelusta ei ole aiemmin ollut valituksia, ei millään tavalla osoita, ettei malli olisi ongelmallinen.

Hankintamenettelyn virheellisyyksiä ei ole mahdollista korjata sillä, ettei kukaan tarjoaja ole esittänyt hinnoittelumallista kysymyksiä ennen tarjousten jättämistä.

Sosioekonomisten tai vastuullisuusnäkökohtien huomioiminen on mahdollista hankintamenettelyssä. Hinnan ja laadun arviointia ei tule kuitenkaan sekoittaa toisiinsa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjousten vertailuperusteiden asettamisessa hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n
1 momentin mukaan mainitun lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa.

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin on ratkaisussaan (tuomio 16.9.2013, Espanjan kuningaskunta v. komissio, T-402/06, EU:T:2013:445) todennut, että keskihintamenetelmän soveltaminen edellytti sitä, että sopimuksen tekemistä koskevan päätöksen kannalta olennainen, ellei jopa ratkaiseva tekijä eli keskihinta, johon kaikkia tarjouksia oli niiden hankintaviranomaiselle saapumisen jälkeen verrattava, oli määriteltävä a posteriori. Avoimuuden puute keskihinnan osalta johti ”irrationaaliseen” kilpailutilanteeseen kaikkein kilpailukykyisimpien tarjoajien kannalta, jotka halutessaan säilyttää mahdollisuutensa saada hankintasopimus joutuivat tekemään hinnaltaan korkeamman tarjouksen kuin se, minkä ne olisivat kyenneet tekemään, eli tarjouksen, joka vastasi hinnaltaan kaikkien tarjousten oletettua keskihintaa eikä alinta hintaa (73 kohta). Vaikka taloudellisesti edullisin tarjous ei ole aina se, jonka hinta on alin, on todettava, että tilanteessa, jossa kaikki tarjoukset ovat täysin tasavertaisia, kun huomion otetaan kaikki muut merkitykselliset perusteet mukaan lukien tekniset, kaikkein halvinta tarjousta on pidettävä välttämättä taloudelliselta kannalta edullisempana kuin kalliimpaa tarjousta. Keskihintamenetelmän soveltamista ei tällaisessa tilanteessa voida pitää yhteensopivana taloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen kanssa, koska keskihintamenetelmän soveltaminen johtaa siihen, että sopimus tehdään toista tarjousta kalliimman tarjouksen perusteella (77 kohta).

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia siivouspalveluista.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu seuraavaa:

”Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous paras hinta-laatusuhteella.

Hinnan osalta vertailu toteutetaan käyttämällä mediaanihintaa tarjousten vertailuperusteena. Kustannuksiltaan edullisin tarjous on tässä tapauksessa se tarjous, jolla Tilaaja saa laadukasta palvelua sopimuskumppanilta, joka saa kohtuullisen korvauksen tarjoamastaan palvelusta. Aiemman kokemuksen perusteella tarjouksen valitseminen alhaisimman hinnan perusteella muodostaa erityisen riskin ja saattaa johtaa joko laadullisiin puutteisiin ja/tai siihen, että palveluntuottaja havaitsee jo varhaisessa vaiheessa sopimuskautta, ettei sen tarjoama hinta olekaan kannattava. Lisäksi Tilaaja pyrkii tukemaan sosioekonomisesti siivousalaa, jotta alan palkka- ja työntekijöiden saantihaasteisiin voidaan vastata. Kannustamme tarjoamaan kilpailukykyisiä työpaikkoja sekä mielekkäitä töitä. Tilaaja pyrkii löytämään pitkäaikaisen ja motivoituneen kumppanin huolehtimaan rakennustensa siisteydestä.

Pisteiden (enint. 100p) laskenta:

Hinta, enintään 80p

Laatu, enintään 20p.

HINTA 80p

Vertailupisteiden laskeminen.

Kokonaishinta, enintään 100 vertailupistettä.

Täydet 100 vertailupistettä saa tarjousten mediaanihinta. Mediaanihinta on suuruusjärjestykseen asetetuista kokonaishinnoista keskimmäinen. Esimerkiksi kokonaishinnoista {4, 6, 7, 9, 14} mediaani on 7. Kokonaishintojen {5, 5, 6, 100} mediaani on 5,5. Saaduista tarjouksista lasketaan mediaanihinta. Mediaanihinta saa lopulliseen vertailuun 100 vertailupistettä. Jokaisesta tarjotusta hinnasta lasketaan sen ero mediaanihintaan. Laskennassa käytetään lukujen itseisarvoa, joka tarkoittaa sitä että positiivisen luvun itseisarvo on luku itse, negatiivisen luvun itseisarvo on luvun vastaluku eli luku kerrottuna luvulla -1. Esimerkiksi luvun kuusi itseisarvo merkitään |6| ja se on 6 ja luvun miinus kuusi itseisarvo merkitään|-6| ja se on myöskin 6. Tarjousten hintavertailupisteet lasketaan seuraavasti: Tarjouksen vertailupistemäärä (X) = mediaanihinnasta (B) vähennetään tarjottu hinta (A). Tästä saadaan luvun itseisarvo, joka jaetaan mediaanihinnalla (B). Tämän jälkeen saatu luku vähennetään ensin luvusta yksi ja tulos kerrotaan 100 vertailupisteellä, jolloin saadaan kyseisen tarjouksen lopullinen vertailupistemäärä hinnan osalta. Tarjouksen vertailupistemäärä (X) = (1-((ITSEISARVO(B-A))/B))*100.

Hinnan lopullinen enimmäispistemäärä on 80. Mediaanilaskennan perusteella suurimmat vertailupisteet hinnan osalta saanut tarjoaja saa hinnan painoarvon mukaiset enimmäispisteet 80. Muut suhteutetaan siihen kaavalla:

Tarjoajan vertailupisteet/parhaat vertailupisteet X painoarvo 80=tarjoajan hintapisteet

LAATU 20p

Laadun osalta pisteet lasketaan liitteen 7 Laatuvertailuohjeiden mukaisesti. Suurimmat laadun vertailupisteet saanut saa laadun enimmäispisteet 20. Muut suhteutetaan siihen suhteellisella kaavalla vastaavasti. Lopuksi tarjoajan lopulliset hintapisteet ja laatupisteet lasketaan yhteen. Suurimmat yhteispisteet saanut valitaan palveluntuottajaksi.

Pisteiden mennessä tasan, se tarjoaja, jolla on halvempi vertailuhinta, valitaan palveluntuottajaksi. Pisteiden mennessä edelleen tasan, palveluntuottajan valinta tapahtuu arpomalla. Arvontatilanteessa kukin tarjoaja saa yhden arvan.”

Hankintayksikkö on 27.3.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut SOL Palvelut Oy:n tarjouksen.

Asian arviointi

Asiassa on arvioitava, onko hankinnassa käytetty hinnan vertailuperuste ollut hankintasäännösten mukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalainsäädäntö ei sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde ja sitä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousten valintaperusteena käytetyn kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Hankintayksikkö saa siten käyttää haluamiaan vertailuperusteita tarjousten vertailussa ja myös painottaa ja pisteyttää vertailuperusteet haluamallaan tavalla.

Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteiden on lisäksi sovelluttava sen toteamiseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa on kuitenkin noudatettava tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatetta.

Edellä todetusti kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarjoajat ovat voineet saada enintään 80 hintapistettä ja 20 laatupistettä. Hintavertailu on toteutettu siten, että tarjousten mediaanihinta on saanut täydet 100 hintavertailupistettä. Muiden tarjousten vertailuhinta on saatu laskemalla tarjouksen ero mediaanihintaan tarjouspyynnössä esitetyllä laskukaavalla. Pisteiden mennessä tasan halvemman vertailuhinnan antanut tarjoaja valitaan palveluntuottajaksi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa hintavertailun toteuttamistapaa on perusteltu muun ohella sillä, että se on pyrkinyt saamaan laadukasta palvelua sellaiselta sopimuskumppanilta, joka saa kohtuullisen korvauksen tarjoamastaan palvelusta. Asiassa saadun selvityksen mukaan tarjouskilpailussa on saatu kymmenen tarjousta. Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan hinnaltaan halvin tarjous on saanut hintavertailussa vasta seitsemänneksi parhaat hintapisteet ja sijoittunut tarjousvertailussa kuudennelle sijalle, vaikka kyseinen tarjous on saanut myös paremmat laatupisteet kuin voittanut tarjoaja. Voittaneen tarjoajan tarjous on puolestaan saanut jaetusti parhaat hintavertailupisteet, vaikka se on ollut vertailuhinnaltaan vasta kuudenneksi paras.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön käyttämä hinnan arviointimekanismi on perustunut tarjousten mediaanihintaan, jota tarjoajat eivät ole tienneet tehdessään tarjoustaan. Hintavertailun toteuttamistapa on edellä todetusti johtanut siihen, että hinnaltaan halvin ja voittaneen tarjoajan tarjoukseen nähden kokonaistaloudellisesti edullisempi tarjous ei ole menestynyt tarjouskilpailussa. Avoimuuden puute mediaanihinnan osalta on lisäksi voinut johtaa muiden hinnaltaan kilpailukykyisimpien tarjousten osalta siihen, että tarjoajat ovat saattaneet joutua tekemään hinnaltaan korkeamman tarjouksen, kuin mitä ne olisivat kyenneet tekemään. Markkinaoikeus toteaa vielä, ettei tarjouksen hinta itsessään ole omiaan kertomaan tarjouksen laadusta.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely asetetun hintavertailun suorittamistavasta johtuen ei ole nyt käsillä olevassa tapauksessa ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä menettelyä kun otetaan myös huomioon hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytetyn hankintamenettelyn avoimuuden vaatimukset.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 154 §:n 1 momentti huomioon ottaen hankintamenettelyn virheiden korjaamista koskevien seuraamusten määrääminen käsillä olevassa tapauksessa edellyttää, että virheelliseen hankintamenettelyyn perustuvan hankintayksikön päätöksen oikeusvaikutukset poistetaan kumoamalla hankintapäätös.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa on hankintalain 154 §:n
1 momentin nojalla kumottava valituksenalainen hankintapäätös ja kiellettävä sen täytäntöönpano.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa hankintalaissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti jo tarjouspyyntöä laatiessaan, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Turun yliopisto aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan siivouspalveluhankinnan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut jäljempänä todetulla tavalla.

Hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan esittämästä kuluerittelystä ei käy hankintayksikön esittämä huomioon ottaen ilmi, että vaatimuksiin olisi sisällytetty toimenpiteitä, jotka olisivat liittyneet hallinnolliseen oikaisuvaatimuksen käsittelyyn. Kun kuitenkin otetaan huomioon asian laatu ja laajuus, markkinaoikeus harkitsee valittajan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 12.000 euroa sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Turun yliopistoon 27.3.2025 tekemän hankintapäätöksen numero TY/293/02.04.00/2025. Markkinaoikeus kieltää Turun yliopistoa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun yliopiston korvaamaan ISS Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun yliopiston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Saija Laitinen ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.