MAO:423/2026

Asian tausta

Espoo Catering Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.8.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta proteiinivalmisteiden ja valmisruokien hankkimiseksi ajalle 26.9.2025–31.12.2032. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 36.400.000 euroa. Hankinta on jaettu luokkiin 1 ”Liha, lihavalmisteet ja valmisruuat” ja 2 ”Muut proteiinivalmisteet”.

Espoo Catering Oy on pyytänyt dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa 13.1.2026 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjoajia antamaan tarjouksensa sähköiseen huutokauppaan dynaamisen hankintajärjestelmän luokassa 1 ”Liha ja lihavalmisteet, valmisruoat” sopimuskaudelle 1.4.2026–30.9.2026. Hankinta on jaettu koreihin 1–12.

Espoo Catering Oy:n toimitusjohtaja on 19.3.2026 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut korin 8 osalta Saarioinen Oy:n tarjouksen.

Espoo Catering Oy:n toimitusjohtaja on 16.4.2026 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt HKFoods Finland Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen koskien hankinnan ”Liha ja lihavalmisteet, valmisruoat hankintajaksolle 1.4.2026–30.9.2026” koria 8.

Hankintasopimus korin 8 osalta on allekirjoitettu 28.4.2026.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

HKFoods Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 45.022 euroa.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön luovuttamaan osaksi oikeudenkäyntiaineistoa puhelutallenteen valittajan edustajan puhelusta 3.2.2026 hankintayksikön toimittajan Cloudia Oy:n asiakastukeen.

Lisäksi valittaja on vaatinut suullisen käsittelyn järjestämistä.

Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.380 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjouksen oikea-aikainen jättäminen on estynyt hankintayksikön vastuulle kuuluvan verkkopalvelun virheen johdosta. Huutokaupan lopputulos ei ole vastannut todellista kilpailutilannetta eikä se ole ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukainen. Koria 8 koskeneessa sähköisessä huutokaupassa on tapahtunut tarjouspalvelusivuston kriittinen poikkeama, minkä vuoksi valittajan tarjous ei ole rekisteröitynyt määräkellonaikaan 10.30 mennessä, vaikka valittajan edustaja on vahvistanut tarjouksen syötön palvelussa hyvissä ajoin. Pitkän ja epänormaalin odotuksen jälkeen valittajan edustajalle on esitetty tarjouspalvelun toteutuksessa käytetyn palveluntarjoajan, Cloudfaren, ”time out”-virheilmoitus. Virheilmoituksen tietojen perusteella valittajan edustajan selaimen lähettämä sisältöpyyntö on onnistuneesti saavuttanut Cloudfaren palvelimen, mutta Cloudfare ei ole kyennyt muodostamaan yhteyttä tarjouspalvelun alkuperäispalvelimeen Cloudfare-palvelun määrittämässä aikakatkaisuajassa. Virheilmoituksessa esitetyn perusteella on oletettavissa, että virhe on johtunut hankintayksikön käyttämän toimittajan, Cloudia Oy:n, vastuulla olevasta virheestä. Valittajan palomuurin lokien perusteella kyse ei ole ollut valittajan vastuulla olleesta verkkoviasta.

Valittaja on heti ongelman ilmettyä toimittanut Cloudia-tukeen ja hankintayksikölle sähköpostilla tarkan kuvauksen häiriötilanteesta sekä kuvakaappaukset edellä mainitusta virheilmoituksesta ja siinä linkitetystä virhetietosivusta. Valittajan edustaja on palvelun käyttöviiveen jatkuessa ollut puhelimitse yhteydessä Cloudia Oy:n asiakastukeen. Cloudia Oy:n hallussa oleva tallenne kyseisestä asiakastukipuhelusta tukee valittajan käsitystä asiassa. Cloudia Oy ei kuitenkaan ole suostunut tallenteen luovuttamiseen ilman hankintayksikön lupaa, eikä hankintayksikkö ole suostunut valittajan pyyntöön. Tallenne sisältää valittajan oikeudellista asemaa ja tässä asiassa esitettyjä vaatimuksia tukevaa keskeistä näyttöä.

Todistustaakka teknisestä häiriötilasta vastuussa olevasta tahosta on hankintayksiköllä. Hankintaoikaisupäätöksen 16.4.2026 perustelujen mukaan Cloudia Oy:ltä on saatu selvitys, että tarjouspalvelussa on ollut ongelma, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut kyseessä olevaan huutokauppaan. Hankintayksikkö ei ole esittänyt tarkemmin, mihin kyseinen selvitys on perustunut ja miten selvityksessä on huomioitu valittajan selvityksen tueksi toimittama aineisto.

Asiassa sovelletaan kuuden kuukauden muutoksenhakuaikaa, sillä valituksenalainen hankintapäätös 19.3.2026 on ollut hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla olennaisesti puutteellinen, mikä on vaikuttanut ratkaisevasti valittajan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan. Hankintapäätöksessä ei ole mainittu valittajan koria numero 8 koskevaan sähköiseen huutokauppaan tekemää viimeisintä tarjousta. Hankintapäätöksen perusteella valittaja ei ole kyennyt riittävällä tavalla arvioimaan, miksi ratkaisussa ei ole huomioitu tai mainittu häiriötilanteeseen liittyvää valittajan viimeistä tarjousta ja sen poissaoloa tarjousvertailusta eikä mitään muuta teknisen vian selvittämiseen liittyvää seikkaa. Hankintapäätöksen perusteella valittaja ei ole kyennyt arvioimaan, mihin kyseinen menettely on perustunut ja onko kyse ollut hankintayksikön nimenomaisesta tarkoituksesta. Ensimmäinen häiriötilanteen huomioiva päätös on ollut 16.4.2026 tehty hankintaoikaisupäätös.

Asiassa tulisi järjestää suullinen käsittely, sillä henkilötodistelun ja lisäselvityksen vastaanottaminen on tarpeellista riittävän kuvan muodostamiseksi siitä, miten kyseessä olevaa teknistä virhettä on selvitetty Cloudia Oy:n asiakastuen ja hankintayksikön henkilöstön kanssa. Lisäksi ainoastaan suullisessa käsittelyssä on mahdollista kuulla valittajan teknistä asiantuntijaa ja esittää hänen avullaan teknistä palomuurilokiaineistoa, joka osoittaa, ettei valittajan päässä ole havaittu yhteysongelmia sillä hetkellä, kun hankintayksikön vastuulla oleva palvelu on ollut useita minuutteja valittajan edustajan selaimen saavuttamattomissa. Suullisen käsittelyn tarve liittyy myös kysymykseen valituksen määräajasta, sillä valittajan perustelut tältä osin liittyvät myös siihen, mitä teknisen virheen selvittelyn aikana on tapahtunut.

Ilman tarjouspalvelun teknistä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu korin 8 osalta. Perusteltu hyvitysmaksun suuruus on 10 prosenttia valittajan viimeisen ja hylätyn huudon mukaisesta määrästä.

Vastine

Vaatimukset

Espoo Catering Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus on jätettävä tutkimatta myöhässä saapuneena. Valittaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi 20.3.2026, jolloin valitusajan viimeinen päivä on ollut 7.4.2026. Valitus on tullut vireille markkinaoikeudessa vasta 4.5.2026.

Hankintapäätös ei ole ollut olennaisesti puutteellinen. Hankintapäätöksessä on ilmoitettu kaikki hankintamenettelyn kannalta tarpeelliset tiedot, ja valittaja on niiden perusteella pystynyt arvioimaan oikeudellista asemaansa. Valittajan on tullut valitusosoituksen perusteella ymmärtää, että oikaisuvaatimuksen ja markkinaoikeusvalituksen määräajat kuluvat rinnakkain. Valittaja on ymmärtänyt tarpeensa oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja päättänyt tehdä ainoastaan sen. Valittaja on lisäksi heti huutokaupan jälkeen ilmoittanut hankintayksikölle, ettei se hyväksy huutokaupan lopputulosta, minkä vuoksi hankintayksikkö on selvittänyt ennen hankintapäätöksen tekemistä, onko huutokauppajärjestelmässä ollut valittajan kuvaamalla tavalla ongelmia. Myös tämä osoittaa, että valittaja on kyennyt arvioimaan oikeudellista asemaansa jo huutokaupan jälkeen ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikön järjestelmätoimittajalta saatujen selvitysten perusteella huutokauppajärjestelmässä ei ole ollut ongelmaa, vaan huudon hylkääminen on johtunut muista syistä. Valittaja on vasta hylkäävän hankintaoikaisupäätöksen jälkeen päättänyt valittaa markkinaoikeuteen, kun hylkäävästä hankintaoikaisupäätöksestä ei ole ollut mahdollista valittaa. Valittaja on myös itse huutokaupassa seurannut tapahtumien kulkua ja saanut kaikki tapahtumia koskevat kirjaukset, kuten muutkin huutokauppaan osallistuneet tarjoajat, joten huutokaupan tarkempaa kulkua ei ole ollut tarpeen avata hankintapäätöksessä.

Hankintayksikkö on selvittänyt useaan otteeseen järjestelmätoimittaja Cloudia Oy:n tuen avulla, onko huutokauppajärjestelmässä ollut vikaa, joka olisi vaikuttanut huutokaupan toteutumiseen. Cloudia Oy:ltä saatujen selvitysten perusteella tarjouspalvelussa on ollut jokin ongelma, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut kyseessä olevaan huutokauppaan. Cloudia Oy:ltä myöhemmin saadun selvityksen perusteella huutokaupan lokitiedoista on ilmennyt, että viimeisin Saarioisten Food Service Oy:n huuto on hylätty, koska kyseinen tarjoaja on pyrkinyt alentamaan omaa huutoaan, ja viimeisin valittajan huuto on hylätty, koska valittaja on huutanut huutokaupan päättymisen jälkeen. Koska virhettä huutokauppajärjestelmässä ei ole todettu, hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta keskeyttää hankintaa. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun perusteella hankintayksikön on tullut tehdä hankintapäätös hyväksyttyjen tarjousten perusteella.

Valittaja on nostanut valittajan ja Cloudia Oy:n tuen välisen puhelutallenteen esiin ensimmäisen kerran vasta sähköpostissaan 27.4.2026, kun valittajan hankintaoikaisuvaatimus oli jo ratkaistu valittajan aiemmin toimittamien tietojen perusteella. Mikäli puhelinkeskustelu sisältäisi valittajan kannalta olennaisia tietoja, sen olisi tullut viitata siihen jo oikaisuvaatimuksessaan. Tieto puhelinkeskustelusta on tullut myöhässä.

Olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi maksamaan hyvitysmaksua, kun valitus on tehty vasta hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Hankintayksikkö on toiminut huolellisesti ja noudattanut hankintasäännösten mukaisia määräaikoja hankintasopimuksen allekirjoittamisen suhteen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen edustaja on viitannut asiakastukipuhelun sisältöön kirjallisesti ensimmäisen kerran hankintayksikön edustajalle 3.2.2026 alle puolituntia epäonnistuneen huutokaupan jälkeen toimittamassaan sähköpostissa. Tämän jälkeen valittaja on osallistunut aktiivisesti tilanteen selvittelyyn hankintayksikön toimittajan Cloudia Oy:n kanssa.

Kun valittaja on aktiivisesti selvittänyt virhetilannetta vuorovaikutuksessa Cloudia Oy:n ja hankintayksikön kanssa, valittajalla on ollut perusteltu syy odottaa, että hankintayksikkö asianmukaisesti tutustuu ja huomioi lähtökohtaisesti hankintayksikön toimittajan virheeseen viittaavat virheilmoitukset ja että asia korjataan todennäköisesti jo hankintapäätökseen mennessä. Kun hankintapäätöksessä asiaa ei ole huomioitu, valittaja on edelleen perustellusti voinut olettaa, että kyseessä on ollut hankintayksikön puolelta huolimattomuus- tai vastaava virhe, mistä syystä valittaja on lähettänyt hankintayksikölle uudelleen toimittajan virheeseen viittaavan keskeisen aineiston ja pyytänyt asian oikaisemista tai vähintään asian tutkimista viranomaiselta edellytettävällä huolellisuudella. Valittaja on katsonut tuolloin mainitut toimenpiteet oikeasuhtaisiksi ja luottanut huolellisesti toimivien viranomaisen edustajien selvittävän tilanteen asianmukaisesti ja korjaavan tilanteen omaehtoisesti ottaen huomioon, että kyseinen virheilmoitusaineisto on luonut selvän ennakko-olettaman hankintayksikön puolella olevasta virheestä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lausumassaan paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikulujen määrää.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Suullisen käsittelyn järjestäminen

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn.

Valittaja on esittänyt, että henkilötodistelun ja lisäselvityksen vastaanottaminen on tarpeellista riittävän kuvan muodostamiseksi siitä, miten huutokauppajärjestelmän teknistä virhettä on selvitetty Cloudia Oy:n asiakastuen ja hankintayksikön henkilöstön kanssa. Lisäksi ainoastaan suullisessa käsittelyssä on mahdollista kuulla valittajan teknistä asiantuntijaa ja esittää teknistä palomuurilokiaineistoa. Suullisen käsittelyn tarve liittyy myös kysymykseen valituksen määräajasta, sillä valittajan perustelut tältä osin liittyvät myös siihen, mitä teknisen virheen selvittelyn aikana on tapahtunut.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaista, päätöksen tehnyttä viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä ottaa vastaan muuta selvitystä.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomioistuin voi asianosaisen vaatimuksesta huolimatta jättää suullisen käsittelyn järjestämättä, jos asian ratkaisemiseksi merkityksellisistä tosiseikoista on jo saatu riittävä selvitys, jonka perusteella asia voidaan ratkaista ilman, että tuomioistuimelle jää varteenotettavaa epäilystä tosiseikoista (2 kohta) tai jos suullisen käsittelyn järjestäminen on muuten ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset (5 kohta).

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 58 §:n 2 momentin mukaan, jos hallintotuomioistuin ei järjestä asianosaisen vaatimaa suullista käsittelyä, tästä on ilmoitettava asianosaisille. Samalla asianosaisille on varattava tilaisuus esittää kirjallista lisäselvitystä. Ilmoittamisesta voidaan luopua, jos valitus jätetään tutkimatta tai hylätään heti taikka jos ilmoittaminen muusta vastaavasta syystä on ilmeisen tarpeetonta.

Markkinaoikeus katsoo jäljempänä esitetyt valituksen tutkimista koskevat perustelut huomioon ottaen, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia ja asian ratkaisemista varten eikä suullisen käsittelyn järjestäminen ole asiassa tarpeen. Lisäksi suullisen käsittelyn järjestämistä on pidettävä ilmeisen tarpeettomana ottaen huomioon erityisesti asian lopputulos. Näin ollen markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä.

Vaatimus asiakirjan esittämisestä

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön luovuttamaan osaksi oikeudenkäyntiaineistoa puhelutallenteen valittajan edustajan puhelusta 3.2.2026 hankintayksikön toimittajan Cloudia Oy:n asiakastukeen.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 42 §:n 2 momentin mukaan päätöksen tehneen viranomaisen on hallintotuomioistuimen pyynnöstä toimitettava sille päätöksen perusteena olleet asiakirjat ja muu tarvittava selvitys. Lain
50 §:n mukaan hallintotuomioistuimella on oikeus pyynnöstä saada maksutta viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä kaikki asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot ja asiakirjat. Tuomioistuin voi määrätä viranomaisen esittämään tarpeellisen selvityksen.

Jäljempänä esitetty asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatima asiakirja ei ole tarpeen asian ratkaisemiseksi, eikä markkinaoikeuden ole tarpeen määrätä hankintayksikköä toimittamaan sitä markkinaoikeudelle. Valittajan vaatimus asiakirjan esittämisestä on näin ollen hylättävä.

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitava, onko valitus jätettävä tutkimatta myöhässä saapuneena. Valittajan esittämän johdosta asiassa on ensiksi arvioitava, onko hankintapäätös ollut sillä tavoin olennaisesti puutteellinen, että sovellettavaksi tulisi kuuden kuukauden muutoksenhakuaika.

Asiaan sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta, ja 5 kohdan mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää myös olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Esitöiden mukaan hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikön yhteystieto 148 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (oikaisuohje), joissa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Hankintalain 134 §:n 1 momentin mukaan hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on tämän lain nojalla oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Hankintalain 134 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 226) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 82 §:ssä (321/2010) säädettyä. Vanhan hankintalain 82 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 56) mukaan, jos päätös hankintaoikaisun seurauksena muuttuu, uuteen päätökseen liittyy mahdollisuus saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi tuossa vaiheessa. Valittajakohtaisesti tarkasteltuna ratkaiseva määräaika muutoksenhaun käytölle alkaa siitä ensimmäisestä päätöksestä, jolla on valittajan oikeusasemaan tässä laissa tarkoitettu vaikutus.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa kyseisessä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 239) mukaan pykälä vastaa pääosin vanhan hankintalain 87 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainitun säännöksen 3 momenttia koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu, että asianosaisen tulee saada riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten ennen kuin muutoksenhakuaika alkaa kulua.

Eduskunnan talousvaliokunta on viimeksi mainitusta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp
s. 8) todennut lakiehdotuksen 87 §:n osalta tarkoituksena olleen, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Tämän selventämiseksi säännöksen 3 momenttia esitettiin täsmennettäväksi lisäämällä säännökseen hankintapäätöksen ja valitusosoituksen puutteellisuuden olennaisuutta koskeva edellytys. Muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä 6 kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen 19.3.2026 ja se on asiassa esitetyn selvityksen perusteella annettu valittajalle tiedoksi 20.3.2026. Hankintayksikkö on tehnyt hankintaoikaisupäätöksen 16.4.2026, joka on annettu valittajalle tiedoksi 17.4.2026. Valitus, joka on koskenut hankintapäätöstä ja hankintaoikaisupäätöstä on toimitettu markkinaoikeudelle 30.4.2026.

Hankintapäätöksessä on kuvattu muun ohella tarjouksen valintaperuste, päätöksenteon perusteet sekä tarjousten käsittely ja vertailu. Hankintapäätöksestä on käynyt muun ohella ilmi, että tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja että kokonaistaloudellisesti edullisimpana on pidetty tarjousta, joka on ollut hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin. Edelleen hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavasti:

”Halvimman kokonaishinnan tuotekorille tarjousjärjestelmässä tarjonnut tuli valita hankintajakson toimittajaksi. Huutokaupan lopputulos oli seuraava:

Kori 8
1. Saarioinen Oy 452 000,00 €
2. HKFoods Finland Oy 452 020,00 €

Toimittajaksi valitaan näin ollen: Saarioinen Oy”.

Päätöksen liitteenä on ollut valitusosoitus markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n
1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu hankintalain velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajat ovat saaneet hankintapäätöksestä muun ohella tiedon siitä, millä perusteella hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty ja mitkä ovat olleet tarjousvertailussa huomioidut kokonaishinnat. Vaikka hankintapäätöksessä ei valittajan esittämän mukaan ole mainittu valittajan sähköiseen huutokauppaan tekemää viimeisintä tarjousta tai tuotu esiin valittajan esittämään virhetilanteeseen liittyviä seikkoja, valittaja on kuitenkin hankintapäätöksen perusteella tullut tietoiseksi siitä, minkä hintainen tarjous sen osalta tarjousvertailussa on huomioitu, mitä voidaan nyt kyseessä olevassa asiassa pitää olennaisena tietona valittajan valitustarpeen ja päätöksen oikeellisuuden arvioinnin kannalta. Hankintapäätöksessä esitetyt perustelut huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittaja on saanut hankintapäätöksen perusteella riittävät tiedot arvioidakseen päätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että jos hankintapäätös muuttuu hankintaoikaisun seurauksena, uuteen päätökseen liittyy lähtökohtaisesti mahdollisuus saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Määräaika muutoksenhaun käytölle alkaa siitä ensimmäisestä päätöksestä, jolla on valittajan oikeusasemaan hankintalaissa tarkoitettu vaikutus.

Nyt kyseessä olevassa asiassa hankintayksikkö on 16.4.2026 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on hylännyt valittajan tekemän valituksenalaista hankintapäätöstä koskeneen hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisupäätöksessä on todettu muun ohella seuraavasti:

”Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä selvittänyt Hakijan ilmoittamaa virhettä Cloudian tuen avustuksella. Cloudialta on saatu selvitys, että tarjouspalvelussa ollut jonkin ongelma, joka ei kuitenkaan ole vaikuttanut meneillään olevaan huutokauppaan.

[‒ ‒]

Cloudialta saadun selvityksen mukaisesti Hakija on huutanut määräajan jälkeen.

[‒ ‒]

Koska asiassa ei ole ilmennyt, että hankintapäätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu pohjautuisi lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen, on HKFoods Finland Oy:n hankintaoikaisuvaatimus hylättävä perusteettomana.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön 19.3.2026 tekemä hankintapäätös ei ole muuttunut hankintayksikön 16.4.2026 tekemän hankintaoikaisupäätöksen seurauksena. Ottaen lisäksi huomioon, että valittajan on edellä todetulla tavalla katsottava saaneen hankintayksikön 19.3.2026 tekemän hankintapäätöksen perusteella riittävät tiedot hankintapäätöksen oikeellisuuden ja valitustarpeensa arvioimiseksi, hankintayksikön 19.3.2026 tekemän hankintapäätöksen on katsottava olevan ensimmäinen päätös, jolla on ollut valittajan oikeusasemaan hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitettu vaikutus. Siten hankintayksikön 16.4.2026 tekemä hankintaoikaisupäätös ei ole vaikuttanut valittajan oikeusasemaan hankintalain
146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että valittajan olisi tullut valittaa hankintayksikön 19.3.2026 tekemästä hankintapäätöksestä hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon kyseisestä päätöksestä valitusosoituksineen. Edellä kuvatulla tavalla 19.3.2026 tehty hankintapäätös on annettu valittajalle tiedoksi 20.3.2026, ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 30.4.2026. Näin ollen valitus ei ole saapunut hankintalain 147 §:n
1 momentin mukaisessa 14 päivän määräajassa. Koska valitus on toimitettu markkinaoikeudelle mainitun määräajan jälkeen, markkinaoikeus katsoo, että valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää HKFoods Finland Oy:n vaatimukset suullisen käsittelyn järjestämisestä ja asiakirjan esittämisestä.

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa HKFoods Finland Oy:n korvaamaan Espoo Catering Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää HKFoods Finland Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala, Pasi Yli-Ikkelä ja Eeva Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.