MAO:337/2026

Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.5.2026 julkaistulla ja 16.5.2025 sekä 27.5.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta perustietotekniikkapalvelujen hankinnasta ajalle 1.4.2026–31.3.2031, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Turun kaupungin IT-palvelujohtaja on päätöksellään 5.6.2025 § 51 valinnut ehdokkaat kilpailullisen neuvottelumenettelyn neuvotteluvaiheeseen.

Hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyynnön neuvotteluihin valituille tarjoajille 4.12.2025 ja korjannut sitä 19.12.2025.

Turun kaupungin konsernihallinnon kansliapäällikkö on hankintapäätöksellään 26.2.2026 § 37 sulkenut Elisa Oyj:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut CGI Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 5.500.000 euroa vuodessa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.246,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, koska valittajan tarjoukseen liitetty projektisuunnitelma on täyttänyt sille tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen perustelumuistion mukaan valittajan projektisuunnitelman Gantt-kaaviossa esitetty työsuunnitelma liittyen käyttöönottoprojektin osa-alueiden aikatauluihin ei ole ollut hankinnan kuvaus -liitteessä esitettyjen aikataulujen mukainen. Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, että valittajan Gantt-kaaviossa kuvatut aikataulut eivät ole vastanneet hankinnan kuvaus -liitteen vaatimuksia seuraavien osa-alueiden osalta: 1) konesalipalvelut, 2) SOC (Security Operations Center) / SIEM (Security Information and Event Management), 3) Julkipilvialustat ja 4) CMDB (Configuration Management Database) / omaisuudenhallinta, tukipalvelut ja ITSM (IT Service Management) -järjestelmän käyttöönotto. Valittajan hankintayksikön selvityspyyntöön antama vastaus on ollut johdonmukainen ja sen olisi pitänyt riittää selvennykseksi.

Valittajan Ganttkaaviossa on hankinnan kuvaus -liitteen vaatimuksen mukaisesti esitetty erikseen värikoodein siirtymä- ja muutosvaihe, eikä Ganttkaavio ole ollut ristiriidassa asetettujen aikatauluvaatimusten kanssa. Hankinnan kuvaus -liitteen edellyttämällä tavalla valittajan projektisuunnitelman siirtymävaihe on kokonaisuudessaan suoritettu viimeistään 31.1.2027, muutosvaihe 1.12.2027 ja käyttöönottoprojekti kokonaisuudessaan viimeistään 31.12.2027.

Toisin kuin hankintayksikkö on perustelumuistiossaan esittänyt, vakautusvaihe on tunnistettu ja erikseen mainittu hankintayksikön projektisuunnitelmapohjassa ja hankinnan kuvaus -liitteessä. Projektin vakautusvaihe on tietotekniikkaprojekteissa yleisesti käytetty termi, joka tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä ajanjaksoa, jolloin uutta järjestelmää, prosessia tai tuotosta hienosäädetään, sen virheitä korjataan ja käyttäjät totutetaan siihen. Vakautusvaihe sijoittuu varsinaisen projektin toteutuksen ja lopullisen ylläpidon väliin.

Valittajan projektisuunnitelman mukaan osa-alueiden käyttöönotot ja tuotantosiirrot tapahtuvat eri aikoina. Kokonaisaikataulu ulottuu maaliskuusta 2026 vuoden 2027 loppuun sisältäen siirtymävaiheen sekä tarvittavat muutosvaiheet osa-alueilla, joissa toteutetaan myös kehitystä tai toimintamallien muutoksia. Projektisuunnitelman vaatimustenmukaisuus on perustunut sen kokonaisuuteen, eikä siihen sisältynyttä Ganttkaaviota ole tarkoitettu erilliseksi tai projektisuunnitelmaa korvaavaksi vaatimusten täyttämisen perusteeksi.

Valittajan Gantt-kaaviossa esitetty siirtymävaihe on täyttänyt hankinnan kuvaus -liitteessä mainitut aikatauluvaatimukset. Gantt-kaaviossa esitetty muutosvaihe ei ole muuttanut hankinnan kuvaus -liitteessä asetettuja sitovia käyttöönoton määräaikoja, vaan koskenut käyttöönoton jälkeen toteutettavaa palveluiden kehittämistä, joka ei ole ollut käyttöönoton valmistumisen edellytys. Muutosvaihe on olennainen osa käyttöönottoprojektia, jossa palveluita esimerkiksi optimoidaan ja hienosäädetään hankintayksikön palautteen ja toiveiden mukaan. Kun jonkin palvelun osalta siirrytään muutosvaiheeseen, palvelu on kokonaisuudessaan käyttöönotettu.

Valittaja on lisäksi projektisuunnitelmassaan nimenomaisesti todennut, että ohjaavana ja ensisijaisena dokumentaationa noudatetaan tarjouspyyntödokumentaatiota projektisuunnitelmaan nähden. Gantt-kaavio ei ole ollut miltään osin ristiriidassa tämän sitoumuksen kanssa. Gantt-kaaviossa kuvatut vaiheistusten aikajanat ovat sisältäneet kaikki hankinnan kuvaus -liitteen asettamat käyttöönottomääräajat, joihin valittaja on nimenomaisesti sitoutunut. Hankintasopimusluonnoksen mukaan käyttöönottoprojektin tarkempi aikataulu ja vaiheistus sovitaan ja täsmennetään sopijapuolten kesken sopimuksen tekemisen jälkeen ja kirjataan yhteiseen projektisuunnitelmaan. Tämän mukaisesti valittajan Gantt-kaavion vaiheistus ja sanoitukset ovat olleet ehdotuksia, joista keskustellaan sopimuksen tekemisen jälkeen. Hankintayksikkö on ymmärtänyt valittajan Gantt-kaavion vaiheistusten nimikkeet virheellisesti. Hankintayksikön asettama merkkirajoitus on vaikeuttanut vaiheistusten kuvaamista laajemmin.

Tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla valittajan projektisuunnitelmassa OCI(Oracle Cloud Infrastructure), Azure- ja AWS (Amazon Web Service) pilvipalveluiden käyttöönotoilla on ollut eri päivämäärät. Valittajan projektisuunnitelman mukaan CMDB:n/ITSM:n käyttöönotto tapahtuu vaaditun aikataulun mukaisesti siirtymävaiheen aikana, ja se on linjassa hankinnan kuvauksen kanssa. Valittajan projektisuunnitelman mukaan myös tukipalveluiden käyttöönotto tapahtuu vaaditun aikataulun mukaisesti siirtymävaiheen aikana. Valittajan Gantt-kaaviota tulkittaessa on tärkeää ymmärtää sen logiikka. Eri osa-alueet on jaoteltu kaaviossa useampiin osiin ja kaaviota tulkitessa on tullut ottaa huomioon jokaisen osa-alueen useammat vaiheistukset kokonaisuutena.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.850,17 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tarjoajien on tullut jättää osana tarjoustaan projektisuunnitelma, joka on tullut laatia tarjouspyyntöön liitetylle projektisuunnitelmapohjalle. Tarjouspyynnössä on selkeästi ja yksiselitteisesti vaadittu, että projektisuunnitelman on oltava hankinnan kuvaus -liitteen mukainen ja että projektisuunnitelman työsuunnitelmassa on kuvattu käyttöönottoprojektin aikataulu sekä eri osa-alueiden eri vaiheistukset sisältäen päävaiheet ja alivaiheet sekä niiden alustava aikataulu. Työsuunnitelma on tullut kuvata sekä sanallisesti että Gantt-kaaviona tai vastaavana kuviona. Hankinnan kuvaus ‑liitteessä on myös korostettu hankintayksikölle olevan tärkeää, että käyttöönottoprojekti ja sen osa-alueet toteutetaan asetetussa määräajassa. Määräaikojen ilmoittamisen oikeellisuudella on ollut olennainen merkitys koko hankinnan toteutumisen näkökulmasta.

Valittajan projektisuunnitelman Gantt-kaaviossa esitetyt käyttöönottoprojektin osa-alueiden aikataulut eivät ole olleet hankinnan kuvaus -liitteen mukaisia. Valittaja ei ole projektisuunnitelmassaan missään muualla kuin Gantt-kaaviossa esittänyt käyttöönottoprojektin osa-alueiden määräaikoja eli sitä, milloin osaalueen käyttöönotto alkaa ja päättyy. Projektisuunnitelmassa esitetty yleinen toteamus tarjouspyyntöasiakirjojen ensisijaisuudesta ei ole ollut merkityksellinen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa. Projektisuunnitelman tulkitseminen valittajan esittämin tavoin kokonaisuutena ei ole poistanut valittajan Gantt-kaaviossa olleita puutteita.

Vaikka valittajan projektisuunnitelma olisikin täyttänyt siirtymävaiheelle, muutosvaiheelle ja käyttöönottoprojektin kokonaisuudelle asetetut yleiset määräajat, ei tämä tarkoita sitä, etteikö projektisuunnitelmassa kuvattu Ganttkaavio olisi voinut olla muilta osin tarjouspyynnön vastainen. Vaikka valittajan projektisuunnitelma olisikin ollut alustava ja sitä päivitettäisiin toimitussopimuksen ehtojen mukaisesti, projektisuunnitelmassa esitettyjen tietojen on kuitenkin tullut olla projektisuunnitelmapohjassa vaaditusti hankinnan kuvaus -liitteen mukaisia.

Esitystekniset syyt tai hankintayksikön kaikille tarjoajille asettama projektisuunnitelman merkkirajoitus eivät ole oikeuttaneet tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta tai epäselvyyttä. Projektisuunnitelman ohjeistuksen mukaan kuvan merkkimääräksi on katsottu 1.000 merkkiä riippumatta siitä, minkälainen kuva on ollut sisällöltään. Merkkirajoitus ei siten ole rajoittanut aikataulun esittämistä Gantt-kaaviossa.

Ammattimainen tarjoaja on voinut hankinnan kuvaus -liitteellä esitettyjen käyttöönottoprojektin, muutosvaiheen ja siirtymävaiheen määrittelyjen perusteella todeta, että siirtymävaiheessa palvelut siirretään toimittajan hallintaan ja vastuulle, eikä tätä käyttöönottoprojektin vaihetta voida tehdä enää muutosvaiheessa.

Projektisuunnitelmapohjassa ja hankinnan kuvaus -liitteessä vakautusvaiheesta mainitun mukaisesti hankintayksikkö ei ole tunnistanut vakautusvaihetta erilliseksi käyttöönottoprojektin vaiheeksi, vaan vakautusvaihe on pyydetty kuvamaan osana palveluntuotannon aloitusta.

Valittaja ei ole jälkikäteisellä sitoumuksellaan voinut todeta toteuttavansa käyttöönottoprojektin hankinnan kuvaus -liitteen mukaisesti, kun se on alun perin esittänyt tarjouksessaan virheellisen Gantt-kaavion. Tällöin kyse olisi hankintasäännösten vastaisesta tarjouksen parantamisesta.

Ammattimaiselle tarjoajalle on pitänyt olla verkkoratkaisuista hankinnan kuvaus -liitteessä otsikon ”Siirtymävaiheen
(vaihe 1) huomiot” alla todetun perusteella selvää, että konesalipalveluiden verkkoratkaisut ja konesalipalvelujen palvelinsiirrot tulee toteuttaa siirtymävaiheessa. Kohdassa on myös todettu, että kuormantasaus siirretään siirtymävaiheessa tilaajan nykyiseltä F5-laitteistolta suoraan toimittajan kuormantasausympäristöön palveluksi riippumatta siitä, toteuttaako toimittaja palvelun F5:llä vai jollain muulla alustalla.

Kuultavan lausunto

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.641,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on tarjousta laatiessaan tehnyt selkeitä virheitä. Määräaikojen ilmoittamisen oikeellisuudella on ollut olennainen merkitys koko hankinnan toteutumisen näkökulmasta. Valittajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen hyväksymällä hankintayksikkö olisi joutunut ottamaan hankinnan toteuttamiseen liittyvän riskin, joka ei kuulu hankintayksikölle. Se, että tarjouksessa on tullut noudattaa tarkasti käyttöönottoprojektin osa-alueiden määräaikoja, ei ole ollut ammattimaiselle tarjoajalle kohtuuton tai yllättävä vaatimus. Kaikki muut tarjoajat ovat noudattaneet asetettuja vaatimuksia.

Hankinnan toteutusaikataulu on vaativa. Ammattimaisille tarjoajille ei ole voinut hankinta-aineiston perusteella olla epäselvää, mikä asetettujen aikataulujen merkitys on ja että hankintayksikölle ja kuntalaisille aiheutuisi merkittävää haittaa ja vahinkoa, jos hankintayksikkö ei voisi toteuttaa konesalipalveluiden uudistusta täsmällisesti tarjouspyynnössä esitettyjen aikataulujen puitteissa.

Projektisuunnitelman alustavuus ei ole tarkoittanut, että sen olisi voinut laatia tarjouspyynnön vastaiseksi. Jos edes alustavaa projektisuunnitelmaa ei ole laadittu tarjouspyynnön vaatimukset täyttäväksi, on hankintayksiköllä ollut perusteltu syy sulkea tarjous tarjouskilpailusta. Se, että alustavaa projektisuunnitelmaa päivitetään sopimuskaudella, ei poista sitä, että valittajan alustava projektisuunnitelma on ollut tarjouspyynnön vastainen. Se, että tarjoaja on yleisellä tasolla ilmoittanut, että ohjaavana ja ensisijaisena dokumentaationa käytetään tarjouspyyntödokumentaatiota, ei ole muuttanut tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi. Muussa tapauksessa koko projektisuunnitelman laatiminen menettäisi merkityksensä ja tarjoaja voisi esittää siinä mitä tahansa tarjouspyynnön vastaisia ehtoja.

Samat esitystekniset rajoitukset, kuten merkkirajoitus, ovat kohdistuneet kaikkiin tarjoajiin. Muut tarjoajat ovat pystyneet tekemään tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta eikä oikeutta tulkita valittajan tarjousta sen eduksi valittajan määrittämänä kokonaisuutena. Tarjouspyynnön vaatimukset ovat olleet yksiselitteisiä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on perustanut valituksenalaisen päätöksensä valittajan Gantt-kaavion virheelliseen tulkintaan, jossa kaavion aikajanoja on tulkittu käyttöönoton määräaikoina, vaikka ne ovat sisältäneet myös tarjouspyynnössä tunnistetun käyttöönoton jälkeisen vakautuksen. Valittajan Gantt-kaavio ei ole ollut ristiriidassa projektisuunnitelman sanallisen työsuunnitelman kanssa. Valittaja on hankintayksikön selvityspyyntöön antamassaan vastauksessa nimenomaisesti sitoutunut hankinnan kuvaus -liitteen aikatauluraameihin.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty kuvaamaan päävaiheet ja alivaiheet ja niiden alustava aikataulu. Näissä asiakirjoissa ei kuitenkaan ole määritelty, mitkä vaiheet katsotaan pää- ja alivaiheiksi, eikä vakautusvaiheelle ole annettu vastaavaa sanastomääritelmää kuin siirtymä- ja muutosvaiheelle. Projektisuunnitelmapohjassa ja hankinnan kuvaus -liitteessä on lisäksi edellytetty sen kuvaamista, miten muutoshallinta ja vakautusvaihe hoidetaan palvelutuotannon aloituksessa, mutta niissä ei ole määritelty vakautusvaiheen kestoa tai suhdetta Gantt-kaavion aikajanaan. Tämä on jättänyt tarjoajalle liikkumavaran kuvata vakautusvaihe osana Gantt-kaavion aikajanaa ilman, että se olisi merkinnyt käyttöönoton määräajan ylittämistä. Projektijohtamisen terminologiassa tuotantoon siirto tarkoittaa määräaikaan mennessä tehtävää hyväksyttyä toimitusta, jonka jälkeen palvelu on tuotannossa. Vakautusvaihe taas tarkoittaa tuotantoon siirron jälkeistä tehostettua seurantaa ja tukea, jonka kesto voi vaihdella palvelukohtaisesti ilman, että se vaikuttaa tuotantoon siirron määräaikoihin. Vastineessaan hankintayksikkö on myöntänyt vakautusvaiheen olemassaolon.

Edellä kuvattu terminologia ja sen vakiintunut merkitys huomioon ottaen tarjoaja on voinut perustellusti tulkita vakautuksen tarkoittavan käyttöönoton jälkeistä tehostettua seurantaa ja tukea. Hankintayksikkö ei voi jälkikäteen kaventaa termin merkitystä tavalla, joka poikkeaa siitä, miten tarjoaja on sen voinut tarjousta jättäessään ymmärtää. Valittajan projektisuunnitelman sanallinen osa on kuvannut tuotantoon siirron ja sen jälkeisen vakautuksen sekä vastuun siirron projektiorganisaatiolta tuotanto-organisaatiolle. Mikäli Gantt-kaavion nimikkeistö on aiheuttanut epäloogisen vaikutelman, se ei kuitenkaan ole muuttanut sanallisen työsuunnitelman sisältöä eikä valittajan sitoutumista määräaikojen noudattamiseen.

Valittajan työsuunnitelma on esitetty sekä sanallisena kuvauksena että ylätason Gantt-kaaviona. Sanallisen kuvauksen mukaan tuotantoon siirrot tehdään hallitusti palveluittain ja niitä ohjaavat Go-/No-Go-päätökset ja hyväksyntäkriteerit, minkä jälkeen seuraa vakautus sekä vastuun siirto projektiorganisaatiolta tuotanto-organisaatiolle.

Valittajan projektisuunnitelman mukaan konesalipalveluiden tuotantoon siirto tapahtuu tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuun määräaikaan mennessä. Tämä on todettu nimenomaisesti myös valittajan vastauksessa hankintayksikön selvityspyyntöön. Valittajan projektisuunnitelman mukaan kuormantasauksen käyttöönotto ja tuotantoon siirto tehdään siirtymävaiheessa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuun määräaikaan 31.12.2026 mennessä. Tämä on linjassa projektisuunnitelman yleisen tuotantoon siirto ja vakautus -logiikan sekä vakautusvaiheen tarkoituksen kanssa. Valittajan projektisuunnitelman mukaan myös verkkoratkaisujen käyttöönotto (tuotantoon siirto) tehdään siirtymävaiheessa tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyssä aikataulussa.

Julkipilvialustoja koskevat hallinta- ja tietoturvakontrollit toteutetaan valittajan projektisuunnitelman mukaan tuotantoon siirtoon riittävässä laajuudessa siirtymävaiheessa kunkin alustan osalta asetettuun määräaikaan mennessä. Myös erilliset osaprojektit toteutetaan valittajan projektisuunnitelman mukaan niille hankinnan kuvaus -liitteessä määriteltyjen valmistumispäivämäärien puitteissa.

Valittajan projektisuunnitelman mukaan SOC/SIEM-palvelun käyttöönotto ja tuotantoon siirto tehdään siirtymävaiheessa 31.1.2027 mennessä. Se, ettei hankinnan kuvaus -liitteessä ole asetettu SOC/SIEM-palvelulle erillistä muutosvaihetta, ei tarkoita, etteikö käyttöönoton jälkeistä vakautusta ja kehitystä olisi voinut kuvata Gantt-kaaviossa. Projektisuunnitelmapohjassa on nimenomaisesti edellytetty vakautusvaiheen kuvaamista.

Valittaja ei ole pyrkinyt muuttamaan tarjoustaan jälkikäteen, vaan osoittamaan, että tarjouksen sanallinen osa yhdessä ylätason Gantt-kaavion kanssa on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on nimenomaisesti edellytetty sekä sanallista kuvausta että kaaviota, minkä vuoksi projektisuunnitelman kokonaistulkinta on tarjouspyynnön mukainen arviointitapa.

Valittajaa ei ole asian laatu huomioon ottaen perustetta määrätä vastaamaan kuultavan oikeudenkäyntikuluista. Kuultavan lausunto on toistanut laajalti hankintayksikön vastineessa esitetyt argumentit. Ottaen huomioon kuultavan roolin, sen rajalliset mahdollisuudet ottaa kantaa aineellisiin kysymyksiin sekä valittajan asiassa esittämän kuluvaatimuksen ja asian hoitamiseen käyttämän ajan, kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lausumassaan, että valittajan kuluerittelyyn on sisällytetty toimenpiteitä, jotka ovat liittyneet hankintaoikaisuvaatimuksen laadintaan, eikä niitä tule korvata osana markkinaoikeudessa vireillä olevaa asiaa.

Valittaja on esittänyt lausumassaan paljoksuvansa kuultavan päivitettyä kuluvaatimusta ja asian hoitamiseen käytettyä aikaa 11.5.2026 jälkeen esitettyjen lausumien luonne ja sisältö huomioon ottaen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ratkaistava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintaäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouspyynnönvastaisena tarjouskilpailusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 37 §:ssä on kuvattu kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulku. Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on jatkettava neuvotteluja siihen saakka, kun se on valinnut ne ratkaisumallit, joilla kyetään täyttämään sen määrittelemät tarpeet. Neuvottelujen päättymisestä on ilmoitettava tarjoajille. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajilta neuvotteluissa esitettyihin ja määriteltyihin ratkaisuihin perustuvat lopulliset tarjoukset. Tarjouksen on oltava lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat. Tarjouksia voidaan hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää, jos se ei johda tarjousten tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä tarjoajia taikka vääristää kilpailua.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön kohdan ”Vähimmäisvaatimukset” alakohdassa ”Suunnitelmat” on muun ohella edellytetty projektisuunnitelman lataamista tarjoukseen sekä todettu muun projektisuunnitelman osalta muun ohella seuraavasti:

”Projektisuunnitelman tarkemmat vaatimukset on kuvattu liitteenä olevassa projektisuunnitelmapohjassa.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Ryhmän yleiset kriteerit” on esitetty seuraava vaatimus:

”Tarjoaja vakuuttaa, että se on tutustunut tarjouspyyntöön ja sen liitteisiin. Jättäessään tarjouksen tarjoaja vakuuttaa sitoutuvansa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuihin ehtoihin ja sitoutuu tuottamaan palvelua ko. ehtojen mukaisesti.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Arviointi- ja valintaprosessin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan tarjoajien tarjoukset. Tarjouksia tarkistetaan suhteessa niihin vaatimuksiin, joita ostettavilta palveluilta edellytetään.

Tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset suljetaan tarjouskilpailusta.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen projektisuunnitelmapohjan kohdassa ”Ohjeet” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Tämä projektisuunnitelma on osa tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia, ja Toimittajan on laadittava se osana tarjoustaan. Projektisuunnitelman on oltava hankinnan kuvauksen ja tämän projektisuunnitelmapohjan vaatimusten mukainen. [‒ ‒] Toimittajalla tulee olla kuvattuna projektin siirtymä- ja muutosvaihe käyttöönotosta projektisuunnitelmassa sekä toimitus- ja muutostenhallintaprosessi jatkuvan palvelun aikaisten palveluiden käyttöönottoon. Tämä projektisuunnitelma on alustava versio ja sitä täydennetään ennen Käyttöönottoprojektin alkua Tilaajan kanssa.”

Projektisuunnitelmapohjan kohdan 4. ”Projektin työsuunnitelma” alakohdassa ”Vaatimukset” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Kuvaa käyttöönottoprojektin työsuunnitelma, mukaan lukien:

– Käyttöönottoprojektin aikataulu sekä eri osa-alueiden vaiheistukset.

      – Päävaiheet ja alivaiheet ja niiden alustava aikataulu

      [‒ ‒]

– Kuvaa, miten projektissa tapahtuvia muutoksia hallitaan

       [‒ ‒]

       – Kuinka hoidetaan muutoshallinta ja vakautusvaihe palvelutuotannon aloituksessa.

       [‒ ‒]

– Kuvaa työsuunnitelma sekä sanallisesti että GANTT-kaaviona tai vastaavana.”

Projektisuunnitelmapohjan kohdan 4. ”Projektin työsuunnitelma” alakohdassa ”Vaatimusten todentaminen hyväksyttävässä suunnitelmassa” on esitetty seuraavaa:

”- Toimittaja on vastannut kaikkiin Vaatimukset-kohdassa esitettyihin kysymyksiin ja kuvannut kaikki em. kohdassa pyydetyt asiat siten, että ne ovat Hankinnan kuvaus – liitteen ja sopimusten mukaisia. Vastaukset on perusteltu.

– Projektin työsuunnitelma on tehty ohjeistuksen mukaan. Annetut aikataulut ja tehtävät on kuvattu, ja ne vastaavat Toimittajan teknistä suunnitelmaa. Suunnitelma on annettu sekä sanallisesti että kaaviona.

– Työsuunnitelma vastaa hankinnan kuvauksen tavoitteita ja siinä esitettyjä projektinhallinnan vaatimuksia.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankinnan kuvauksen kohdassa ”Määritelmät” on määritelty ”Siirtymävaihe” seuraavasti: ”Käyttöönottoprojektin ensimmäinen vaihe, jossa Toimitussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Toimittaja siirtää Tilaajan palvelut omaan hallintaansa ja vastuulle.” Kohdassa ”Muutosvaihe” on määritelty seuraavasti: ”Käyttöönottoprojektin toinen vaihe, jossa siirtymävaiheen jälkeen Toimittaja kehittää palveluita Tilaajan tavoitteiden mukaisiksi.”

Hankinnan kuvaus liitteen kohdassa 11 ”Käyttöönottoprojekti kokonaisuudessaan” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Tarjouksen liitteenä tulee toimittaa alustava Projektisuunnitelma, ja sen tulee sisältää muun muassa, miten Käyttöönottoprojektin tavoitteet tukevat nimenomaisesti Tilaajan tavoitteita kokonais-valtaisesti sekä eri osa-alueiden osalta. Toimittaja kuvaa Projektisuunnitelmaan projektin osa-alueiden osalta Siirtymä- ja/tai Muutosvaiheen (niiden osa-alueiden osalta, joissa on muutosvaihe). Toimittaja kuvaa myös jatkuvan palvelun aikaisten palveluiden toimitusprosessin varsinaiseen käyttöönottoon.

Projektisuunnitelma koostuu eri osa-alueista, joiden käyttöönotto toteutetaan osana Käyttöönottoprojektia. Osa-alueet ovat Konesali, Julkipilvialustat, M365, Sharepoint Onlinen päällä toimivat sovellukset, Azure DevOps -palvelu, Google Workspace for Education, Identiteetin- ja pääsynhallinta, Tukipalvelut, Päätelaitteiden hallinta- ja elinkaaripalvelut, CMDB/omaisuudenhallinta, Varmennepalvelu, Palveluhallinta, SOC/SIEM, Turvaposti ja Lokiarkisto.

[‒ ‒]

Projektisuunnitelmasta tulee ilmetä Toimittajan ehdotus, missä järjestyksessä palvelut otetaan käyttöön, ja siinä on otettava projektien keskinäiset riippuvuudet ja aikataulut huomioon.

[‒ ‒]

Toimittajan on määriteltävä Käyttöönottoprojektin aikataulu sekä eri osa-alueiden vaiheistukset.”

Hankinnan kuvaus -liitteen kohdassa 11.1. ”Kokonaisprojektihallinta” on todettu muun ohella seuraavasti:

”Käyttöönottoprojektin tulee olla kokonaisuudessaan toimitettu Hyväksyttynä viimeistään 31.12.2027.

Käyttöönottoprojektin Siirtymävaihe pitää olla kokonaisuudessaan suoritettu viimeistään 31.1.2027 ja Muutosvaihe pitää olla kokonaisuudessaan suoritettu viimeistään 1.12.2027.

Tässä Hankinnan kuvaus -liitteessä on kullekin osa-alueelle määritelty määräaika, jolloin kyseisen osa-alueen Käyttöönottoprojekti on oltava valmis. Lisäksi edellä Tilaaja on asettanut Käyttöönottoprojektin kokonaistoimitukselle ja siihen liittyville Siirtymä- ja Muutosvaiheille määräajan. Tilaajalle on tärkeää, että Käyttöönottoprojekti sekä sen vaiheet ja osa-alueet toteutetaan asetetussa määräajassa ja näiden määräaikojen noudattaminen on Sopijapuolten yhteinen tavoite. Tilaajan päätöksellä määräaikoja voidaan tarkastaa Tilaajasta johtuvasta tai ennakoimattomasta syystä, ei kuitenkaan Toimittajasta johtuvasta syystä.”

Hankinnan kuvaus -liitteen kohdassa 4.1.1. ”Käyttöönotto konesalipalveluissa” on todettu muun ohella, että ”Konesalipalvelut tulee olla siirrettynä ja tuotannossa 31.12.2026 mennessä”. Saman liitteen kohdassa 4.2.1. ”Käyttöönotto julkipilvipalveluissa” on todettu muun ohella seuraavasti:

”OCI-pilvi ylläpitoon viimeistään 1.9.2026 mennessä.

Azure-pilvi ylläpitoon viimeistään 1.9.2026 mennessä.

AWS-pilvi ylläpitoon viimeistään 1.12.2026 mennessä”

Hankinnan kuvaus -liitteen kohdassa 6.8. ”Käyttöönotto tukipalveluissa” on todettu, että ”Tukipalveluiden pitää olla käyttöönotettu kokonaisuudessaan viimeistään 1.12.2026 mennessä.” Mainitun liitteen kohdassa 13.5.1. ”Käyttöönotto SOC/SIEM-palvelussa” on todettu muun ohella, että ”SOC/SIEM-palvelun pitää olla käyttöönotettu kokonaisuudessaan viimeistään 31.1.2027 mennessä.” Liitteen kohdassa 8.1 ”Käyttöönotto CMDB/omaisuudenhallinta” on todettu muun ohella, että ”Omaisuudenhallintapalvelu pitää olla käyttöönotettu kokonaisuudessaan viimeistään 1.12.2026 mennessä.”

Valittaja on tarjouksessaan antamallaan ”Kyllä” vastauksella vakuuttanut sitoutuvansa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuihin ehtoihin ja sitoutunut tuottamaan palvelua ko. ehtojen mukaisesti.

Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä salassa pidettäväksi ilmoitetun alustavan projektisuunnitelman, jonka kohdassa 4 on kuvattu projektin työsuunnitelma. Kohdassa on esitetty muun ohella Gantt-kaavio.

Hankintayksikkö on 10.10.2026 toimittanut valittajalle sen tarjousta koskevan selvityspyynnön, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankinnan kuvauksessa on esitetty valmistumisen määräajat käyttöönottoprojektien osa-alueiden aikatauluille.

– Tuletteko toteuttamaan käyttöönottoprojektin osa-alueiden toteutuksen GANTT-kaaviossa esittämänne aikataulun mukaisesti?

– Projektisuunnitelmanne kohdassa ”4.18 Konesalipalvelut” on kerrottu, että [– –] Hankinnan kuvauksessa on vaadittu, että konesalipalvelujen siirto on oltava valmis 31.12.2026 mennessä. Mihin annettu [– –] aikataulu perustuu?”

Valittaja on 13.2.2026 vastannut mainittuun selvityspyyntöön edellä mainittuihin kysymyksiin muun ohella seuraavasti:

”Tulemme toteuttamaan käyttöönottoprojektin osa-alueiden toteutuksen GANTT-kaaviossa esittämämme aikataulun mukaisesti.

Elisa sitoutuu hankinnan kuvauksessa määritettyihin aikatauluraameihin, jotka on myös kuvattu alustavassa projektisuunnitelmassa: Käyttöönottoprojekti alkaa sopimuksen allekirjoituksen jälkeen maaliskuussa 2026 ja päättyy viimeistään 31.12.2027. Siirtymävaihe viimeistään 31.1.2027, muutosvaihe viimeistään 1.12.2027. [‒ ‒]

Elisa sitoutuu tekemään konesalipalveluiden siirron vuoden 2026 aikana, maininta [‒ ‒] aikataulusta sisältää myös konesalipalveluiden siirron jälkeisen vakautusvaiheen [‒ ‒].”

Hankintayksikkö on 26.2.2026 tekemällään valituksenalaisella hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintapäätöksen perusteluina on tältä osin esitetty muun ohella seuraavaa:

”Projektisuunnitelmapohjan kohdan 4 Projektin työsuunnitelma mukaan projektin työsuunnitelmassa on tullut kuvata seuraavat asiat:

’Kuvaa käyttöönottoprojektin työsuunnitelma, mukaan lukien:

– Käyttöönottoprojektin aikataulu sekä eri osa-alueiden vaiheistukset.

          – Päävaiheet ja alivaiheet ja niiden alustava aikataulu.’

’Kuvaa työsuunnitelma sekä sanallisesti että GANTT-kaaviona tai vastaavana.’

Elisa Oyj:n projektisuunnitelma ei täytä kaikilta osin edellä mainittuja vaatimuksia liittyen käyttöönottoprojektin työsuunnitelmaan ja siihen liittyviin aikatauluihin. Em. syistä Elisa Oyj:n tarjous tulee hankintalain 74 §:n perusteella sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana eikä sitä oteta mukaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun. Tarkemmat perusteet tarjouksen poissulkemiselle on esitetty liitteessä 1.”

Hankintapäätöksen liitteenä 1 olleessa perustelumuistiossa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Edellä kuvatulla tavalla Elisa Oyj:n projektisuunnitelmassa esitetty työsuunnitelma liittyen käyttöönottoprojektin osa-alueiden aikatauluihin, jotka on esitetty GANTT-kaaviossa, ei ole ollut hankinnan kuvaus liitteessä esitettyjen aikataulujen mukainen, vaikka edellä kuvatun mukaisesti projektisuunnitelman on tullut olla hankinnan kuvaus -liitteen mukainen. Elisa Oyj on selvityksessään vahvistanut, että se tulee toteuttamaan käyttöönottoprojektin osa-alueiden toteutuksen GANTT-kaaviossa esitetyn aikataulun mukaisesti.

[‒ ‒] Hankinnan kuvaus -liite ei ylipäätänsä tunnista vakautusvaihetta, eikä ko. liitteessä ole mahdollistettu sitä, että konesalipalveluiden mahdollinen vakautusvaihe voidaan toteuttaa 31.12.2026 jälkeen, vaan konesalipalveluiden tulee olla siirrettynä ja tuotannossa 31.12.2026 mennessä. [‒ ‒]

[‒ ‒] asiassa ei ole merkitystä sillä, että projektisuunnitelma on ollut alustava projektisuunnitelma tai että Elisa Oyj:n esitetyt aikataulut ovat olleet alustavia, koska jo alustavan projektisuunnitelman sisältöineen on tullut edellä kuvatun mukaisesti olla hankinnan kuvaus -liitteen vaatimusten mukainen.

Em. perustein Elisa Oyj:n projektisuunnitelman sisältö aikataulujen osalta ei vastaa tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia ja näin ollen tarjous on tarjouspyynnön vastainen. Kyse ei ole ollut projektisuunnitelman vähäisistä virheistä.”

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajien on edellä todetusti tullut tarjouksensa liitteenä toimittaa projektisuunnitelma, jonka on tullut olla tarjouspyynnön liitettyjen hankinnan kuvauksen ja projektisuunnitelmapohjan vaatimusten mukainen. Projektisuunnitelmassa on tullut muun ohella kuvata käyttöönottoprojektin työsuunnitelma, jonka on tullut sisältää muun muassa käyttöönottoprojektin aikataulu sekä eri osa-alueiden vaiheistukset, päävaiheet, alivaiheet ja niiden alustava aikataulu. Työsuunnitelma on tullut kuvata sekä sanallisesti että Gantt-kaaviona tai vastaavana kuviona.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankinnan kuvauksessa on käyttöönottoprojektin kokonaisprojektinhallintaa koskevassa kohdassa edellä kuvatusti esitetty, että käyttöönottoprojektin tulee olla kokonaisuudessaan toimitettu viimeistään 31.12.2027. Kohdan mukaan käyttöönottoprojektin siirtymävaiheen tulee olla kokonaisuudessaan suoritettu viimeistään 31.1.2027 ja muutosvaiheen viimeistään 1.12.2027. Edellä mainittujen käyttöönottoprojektin kokonaisaikataulujen lisäksi hankinnan kuvaus -liitteessä on asetettu kullekin käyttöönottoprojektin osa-alueelle määräaika, jolloin kyseisen osa-alueen käyttöönottoprojektin on oltava valmis. Konesalipalveluiden osalta määräajaksi on asetettu 31.12.2026 mennessä, OCI-pilven ja Azure-pilven määräajaksi 1.9.2026 mennessä, AWS-pilven määräajaksi 1.12.2026 mennessä, tukipalveluiden määräajaksi 1.12.2026 mennessä, SOC/SIEM-palvelun määräajaksi 31.1.2027 mennessä ja omaisuudenhallintapalvelun määräajaksi 1.12.2026 mennessä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjoukseen liitetyssä projektisuunnitelman Gantt-kaaviossa esitetyt konesalipalveluja, SOC/SIEMpalvelua, julkipilvialustoja ja omaisuudenhallintaa sekä tukipalveluja koskevat aikataulut eivät kuitenkaan ole vastanneet hankinnan kohteen kuvauksessa kyseisten palvelujen käyttöönotoille asetettuja edellä kuvattuja määräaikoja, vaan ylittäneet ne. Markkinaoikeus toteaa, että mahdollisen vakautusvaiheen pituus, tai sen sisältyminen Gantt-kaaviossa ilmoitettuihin aikatauluihin ylipäätään ei ole ilmennyt Gantt-kaaviosta. Valittajan työsuunnitelman sanallisesta kuvauksesta ja Gantt-kaaviosta ei yhdessä tarkasteltunakaan ole ilmennyt, että valittajan projektisuunnitelma täyttäisi edellä mainittuja osa-alueita koskevat aikatauluvaatimukset.

Hankintayksikkö on tarjousten toimittamiselle asetetun määräajan jälkeen toimittanut valittajalle edellä kuvatun selvityspyynnön, jossa se on muun ohella tiedustellut, tuleeko valittaja toteuttamaan käyttöönottoprojektin osa-alueiden toteutuksen Gantt-kaaviossa esittämänsä aikataulun mukaisesti ja mihin valittajan projektisuunnitelmassa konesalipalveluiden osalta esitetty aikataulu on perustunut. Valittaja on selvityspyyntöön antamassaan vastauksessa todennut muun ohella, että se tulee toteuttamaan käyttöönottoprojektin osaalueiden toteutuksen Gantt-kaaviossa esittämänsä aikataulun mukaisesti. Lisäksi valittaja on todennut sitoutuvansa hankinnan kuvauksessa määritettyihin aikatauluraameihin, jotka on myös kuvattu alustavassa projektisuunnitelmassa: käyttöönottoprojekti alkaa sopimuksen allekirjoituksen jälkeen maaliskuussa 2026 ja päättyy viimeistään 31.12.2027. Siirtymävaihe viimeistään 31.1.2027, muutosvaihe viimeistään 1.12.2027. Edelleen valittaja on vastauksessaan sitoutunut tekemään konesalipalveluiden siirron vuoden 2026 aikana.

Markkinaoikeus on edellä todennut, että valittajan tarjousasiakirjoihin sisältyvässä Gantt-kaaviossa esitetyt osa-alueiden käyttöönottojen aikataulut ovat ylittäneet tarjouspyynnössä niille asetetut vaatimukset. Kun valittaja on selvityspyyntöön antamassaan vastauksessaan ilmoittanut toteuttavansa käyttöönottoprojektin osa-alueiden toteutuksen kyseisen Gantt-kaaviossaan esitetyn aikataulun mukaisesti, vastauksen on katsottava olevan ristiriitainen siltä osin kuin valittaja on jäljempänä vastauksessaan todennut sitoutuneensa tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuihin määräaikoihin. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menettelyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Elisa Oyj:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.850,17 eurolla ja CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen ja markkinaoikeustuomarit Tobias von Schantz ja Eeva Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.