MAO:115/​2026

Asian tausta

Museovirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.9.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kansallismuseon kiintokalusteiden tavarahankinnasta.

Museovirasto on 22.10.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Evet Design Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 400.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rare Works Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.160 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien referenssien tilaajien ilmoitukset referenssitoimitusten kokonaisarvoista sekä selvityksen siitä, onko voittanut tarjoaja valmistanut ilmoittamiensa referenssien 2 ja 3 hyllyrakenteet.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Mikäli hankintayksikkö olisi toiminut näin, valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Voittaneen tarjoajan tarjous on antanut harhaanjohtavan kuvan voittaneen tarjoajan omasta roolista ja tuotantokapasiteetista. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut toimivansa yksin, mutta näin ei todellisuudessa ole, vaan kaikki hankinnan keskeiset ja olennaiset tehtävät toteutetaan alihankkijoiden toimesta siten, että yksi alihankkijoista tekee verhoilutyötä, yksi puuosien valmistuksen ja pintakäsittelyä, yksi sohvarunkojen valmistusta, pintakäsittelyä ja verhoilutyötä, yksi metallitöitä ja maalaustöitä ja yksi asennustöitä. Voittanut tarjoaja toimii vain projektinjohtajana ja laskuttajana. Koska hankinnan kohde edellyttää mittatilauskalusteiden valmistusta ja asennusta, olisi tarjous tullut tehdä ryhmittymänä, eikä pää- ja alihankkijarakenteella.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit koskien erityisesti kahta valintamyymälätyyppistä kohdetta eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Ne eivät ole vastanneet arvoiltaan vaadittua 200.000 euron arvoa, vaan ovat olleet 50.000–80.000 euron arvoisia. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tarjoajan olisi tullut referenssitiedoissaan esittää referenssitoteutusten arvot. Voittanut tarjoaja ei ole niitä esittänyt.

Voittaneen tarjoajan referenssit eivät ole vastanneet myöskään sisällöllisesti tarjouspyynnön referenssivaatimuksia. Valintamyymälätyyppisissä tiloissa ei ole kysymys vaativista puusepäntöistä, vaan valmiina elementteinä toimitettavista standardiratkaisuista, jotka eivät vastaa hankinnan kohteen tarpeita. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan hankinnan kohdetta koskeviin tiloihin on suunniteltu uusia kiintokalusteita, jotka toteutetaan sisustussuunnitelmien mukaisesti puusepäntöinä.

Vastine

Vaatimukset

Museovirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.454,80 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut toimivansa yksin, vaan se on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita. Alihankkijoiden käyttöä ei ole rajoitettu tarjouspyynnössä, ja voittanut tarjoaja on tarjouspyynnön mukaisesti ilmoittanut käyttämänsä alihankkijat ja näiden osuudet sopimusvelvoitteiden suorittamisessa. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta tarjouspyynnössä vaatia tarjoajia toteuttamaan itse hankinnan olennaisia osia. Hankintayksikkö ei myöskään voi lähtökohtaisesti kieltää tarjoajia käyttämästä alihankkijoita eikä tarjoajaa voida sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle vain siitä syystä, että se aikoo käyttää alihankkijoita.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuusvaatimuksen täyttämiseksi ilmoittamat referenssit ovat olleet sen omia referenssejä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen paikkansapitävyyttä.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia kertomaan ilmoittamiensa referenssien tarkkoja arvoja, vaan edellytetty, että referenssit ovat olleet arvoltaan vähintään 200.000 euroa. Lisäksi hankintayksikkö on varannut oikeuden tarkastaa referenssit tarjoajan ilmoittamalta yhteyshenkilöltä. Voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt tiedot kolmesta vaatimukset täyttävästä referenssikohteesta, mutta niistä on puuttunut tieto siitä, ovatko referenssit olleet vähintään vaaditun arvoisia. Hankintayksikkö on käyttänyt hyväksi hankintasäännösten tarjoamaa mahdollisuutta pyytää tarjoajilta täsmennystä sellaisista tarjouksesta puuttuvista tiedoista, joilla tarjoaja ei voi muuttaa tai parantaa tarjoustaan. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut referenssiensä kokonaisarvot kirjallisesti hankintayksikön esittämän täsmennyspyynnön perusteella. Saadun täsmennyksen perusteella voittaneen tarjoajan kaikkien referenssien arvo on ollut yli vaaditun 200.000 euron. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ja sen täsmennyksessä ilmoittamiin tietoihin.

Vastaanotettuaan valittajan oikaisuvaatimuksen hankintayksikkö on pyytänyt vielä voittaneelta tarjoajalta nähtäväkseen sen ilmoittamien referenssitoteutusten toteutuneen laskutuksen sekä tarkastanut puhelimitse referenssien paikkansapitävyyden voittaneen tarjoajan ilmoittamilta referenssikohteiden tilaajilta. Lisäksi voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle kuvia kohteiden toteutuksista. Nämä lisäselvitykset ovat vahvistaneet, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat referenssit ovat olleet hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamien vaatimusten mukaisia. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin myös siltä osin kuin valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö tulisi velvoittaa esittämään selvitystä siitä, onko voittanut tarjoaja valmistanut referenssitoimitustensa kalusteet itse.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt kokemusta vaativista puusepäntyönä toteutetuista referenssikohteista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään mainittu, että hankinnan kohde edellyttäisi tällaista osaamista. Asetetut soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet syrjiviä, epätasapuolisia eivätkä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaisia. Hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti tulkitessaan, että voittaneen tarjoajan referenssit ovat olleet hankintayksikön asettamien referenssivaatimusten mukaisia.

Kuultavan lausunto

Evet Design Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Kuultavalla on omat tuotantotilat, joissa se vastaa tuotteiden loppuvalmistuksesta omien työntekijöidensä ja asentajiensa voimin. Tarjouskilpailussa ei ole kielletty alihankkijoiden käyttämistä.

Kuultavan tarjouksessaan ilmoittamiin kahteen valintamyymälätyyppiseen referenssikohteeseen on toimitettu niitä varten valmistetut erikoiskalusteet. Toteutuksiin on kuulunut puusepäntyötä. Osa on tehty verhoiluna vanhojen kalusterunkojen päälle ja osa kokonaan uusina kalusteina. Referenssikohteissa ei ole käytetty vakiokalusteita. Kunkin referenssin arvo on ollut yli 200.000 euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole riittävällä huolellisuudella varmistanut annettujen tietojen paikkansapitävyyttä.

Tarjouspyynnön liitteenä ollut kalusteseloste on keskeinen tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirja, jossa on selostettu muun ohella työn sisältö. Mainittu liite sisältää laajasti työvaiheisiin ja materiaalien käsittelyyn liittyviä vaativaa puusepäntyötä edellyttäviä työvaiheita ja vaativaa osaamista ja ammattitaitoa edellyttäviä työkokonaisuuksia. Liittämällä kyseisen kalusteselosteen tarjouspyyntöasiakirjaksi hankintayksikkö on asettanut tarjouspyyntöä vastaavan puusepän ammattitaidon referensseineen edellytykseksi tarjouspyyntöä vastaavalle tarjoukselle.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle kuultavan sille ilmoittamat referenssien kokonaisarvot sekä esittänyt, että se ei ole asettanut tarjouspyynnössä vaativan puusepäntyön ammattitaitoa ja osaamista koskevia vaatimuksia. Hankintayksikkö on hankintaa valmistellessaan harkinnut, minkälaiset soveltuvuusvaatimukset ovat tarpeellisia. Hankintayksikkö ei ole katsonut hankinnan kohteena olevien kalusteiden ja niiden asentamisen edellyttävän vaativan puusepäntyön ammattitaitoa ja osaamista. Hankintayksikkö on katsonut, että tarjouspyynnössä esitetyt soveltuvuusvaatimukset ovat olleet riittäviä toimittajan kykyjen varmistamiseksi.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimus asiakirjojen esittämisestä

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien referenssien tilaajien ilmoitukset referenssitoimitusten kokonaisarvoista sekä selvityksen siitä, onko voittanut tarjoaja valmistanut ilmoittamiensa referenssien 2 ja 3 hyllyrakenteet.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 42 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on hallintotuomioistuimen pyynnöstä toimitettava sille päätöksen perusteena olleet asiakirjat ja muu tarvittava selvitys. Lain 50 §:n mukaan hallintotuomioistuimella on oikeus pyynnöstä saada maksutta viranomaiselta salassapitosäännösten estämättä kaikki asian ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot ja asiakirjat. Tuomioistuin voi määrätä viranomaisen esittämään tarpeellisen selvityksen. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa sakon uhka.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle voittaneen tarjoajan hankintayksikölle täydennyksenä toimittamat julkisiksi ilmoitetut tiedot tarjouksessaan ilmoittamiensa referenssiensä arvoista. Markkinaoikeus on antanut mainitun asiakirjan tiedoksi valittajalle.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön asiassa esittämä selvitys sekä markkinaoikeuden päätöksen jäljempänä ilmenevä lopputulos ja sen perustelut huomioon ottaen, ettei valittajan vaatimien asiakirjojen esittäminen ole tarpeen asian ratkaisemiseksi. Kysymyksessä olevilla asiakirjoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sillä tavoin merkitystä, että niiden esittämättä jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Markkinaoikeuden ei siten ole tarpeen määrätä hankintayksikköä toimittamaan kyseisiä asiakirjoja markkinaoikeudelle. Valittajan vaatimus asiakirjojen esittämisestä on näin ollen hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kyse siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen hankintasäännösten ja tarjouspyynnön vaatimusten mukainen alihankkijoiden käytön osalta. Lisäksi asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien referenssien täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä myös hankintalaki) 3 §:n mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2026 vp s. 174) on todettu muun ohella, että soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä.

Hankintalain 77 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Tällainen ilmoitus ei rajoita pääasiallisen tarjoajan vastuuta hankinnan toteuttamisesta.

Hankintalain 77 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi rakennusurakka- ja palveluhankinnoissa sekä tavarahankintaan liittyvissä kokoamis- ja asennustöissä vaatia, että tarjoaja tai ryhmittymän jäsen itse toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen;

2) tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on kokoonpano- tai asennustoimia edellyttäviä tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi tai asennustoimien taikka rakennusurakan toteuttamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Hankintamenettely ja tarjouspyyntöasiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Kansallismuseon kiintokalusteista.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan, käyttääkö tarjoaja alihankkijaa. Mikäli kohtaan on vastannut ”Kyllä”, tarjoajan on tullut vakuuttaa, että sen käyttämät alihankkijat täyttävät kaikki samat soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset, jotka tarjoajalle on asetettu siltä osin kuin alihankkija tuottaa palvelua. Lisäksi tarjoajan on tullut kirjata käyttämänsä alihankkijat ja näiden osuus sopimusvelvoitteiden suorittamisessa. Mainitussa kohdassa on myös todettu, että ehdot alihankinnan käyttämisestä löytyvät hankintasopimusluonnoksesta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintasopimusluonnoksen kohdassa 5 ”Alihankkijat” on todettu seuraavaa:

”JYSE kohdan 3.2 ensimmäisen virkkeen sijaan todetaan, että Toimittaja voi teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijoilla, jotka Tilaaja on hyväksynyt tarjouskilpailun yhteydessä alihankkijoiksi. Muilta osin Toimittajalla ei ole oikeutta teettää Sopimukseen kuuluvia tehtäviä alihankkijalla ilman Tilaajan etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista lupaa.”

Hankintayksikkö on tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Referenssit” esittänyt seuraavan vaatimuksen:

”Tarjoajalla tulee olla vähintään kolme (3) referenssiä hankinnan kohdetta vastaavasta kiintokalustetoimituksesta. Vastaavaksi toimitukseksi katsotaan toteutukset, joihin on kuulunut kalusteiden valmistus ja asennus, ja jotka ovat arvoltaan olleet vähintään 200 000 €.

Referenssien tulee olla toteutettu viimeisen neljän (4) vuoden aikana tarjouspyynnössä ilmoitetusta tarjousten jättämisen määräajasta laskettuna.

Tarjoajan tulee referenssien osoittamiseksi kirjata lyhyt seloste referenssikohteiden tilaajista yhteystietoineen, ajankohdista ja sisällöstä alla oleviin kohtiin.

Hankintayksikkö varaa oikeuden tarkastaa referenssit tarjoajan ilmoittamalta yhteyshenkilöltä.”

Voittanut tarjoaja on tarjouslomakkeellaan vastannut ”Kyllä” alihankkijoiden käyttöä koskevaan kysymykseen sekä ilmoittanut käyttämänsä alihankkijat ja näiden osuudet sopimusvelvoitteiden suorittamisessa. Voittanut tarjoaja on vastaavasti tarjoukseensa liitetyllä yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla (ESPD-lomake) vastannut ”Kyllä” kysymykseen ”Aikooko tarjoaja teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla?” sekä ilmoittanut alihankkijoiden nimet.

ESPD-lomakkeella esitettyyn kysymykseen siitä, osallistuuko tarjoaja hankintamenettelyyn yhdessä muiden kanssa, voittanut tarjoaja on vastannut ”Ei”. Mainitun ESPD-lomakkeen kohdan mukaan vain ryhmittymän vetäjä vastaa kysymykseen ”Kyllä”. Voittanut tarjoaja on vastannut tarjouslomakkeellaan ”Ei” kohtaan ”Tarjous tehdään ryhmittymänä”.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kolme referenssiä, joiden osalta se on tarjouslomakkeellaan ilmoittanut referenssien kohteet, tilaajat, ajankohdat, sisällöt sekä yhteyshenkilöt yhteystietoineen. Voittanut tarjoaja on ESPD-lomakkeellaan ilmoittanut referenssien kohteet ja tilaajat sekä kohdassa ”Kuvaus” seuraavasti: ”Referenssien kuvaukset tarkemmin kohdassa ’Muut ehdot’”. ESPD-lomakkeen kohtaan ”Arvo” voittanut tarjoaja on vastannut ”3”.

Hankintayksikkö on 16.10.2025 pyytänyt sähköpostitse voittanutta tarjoajaa ilmoittamaan referenssien arvot. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut kunkin toteuttamansa referenssikohteen kokonaisarvot, ja kaikki ilmoitetut arvot ovat ylittäneet tarjouspyynnössä vaaditun 200.000 euron arvon.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut toimivansa yksin, mutta että kaikki hankinnan keskeiset ja olennaiset tehtävät toteutetaan alihankkijoiden toimesta. Voittaneen tarjoajan olisi siten valittajan mukaan tullut tehdä tarjouksensa ryhmittymänä, eikä pää- ja alihankkijarakenteella.

Hankintayksikön mukaan voittanut tarjoaja ei ole ilmoittanut toimivansa yksin, vaan se on tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankintaa. Alihankkijoiden käyttöä ei ole rajoitettu tarjouspyynnössä, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta tarjouspyynnössä vaatia tarjoajia toteuttamaan itse hankinnan olennaisia osia.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on tarjouksensa ESPD-lomakkeella sekä tarjouslomakkeella ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu vaatimusta siitä, että tarjoajan tai ryhmittymän jäsenen tulisi itse toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät. Alihankkijoiden käyttöä ei näin ollen ole rajoitettu.

Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta alihankinnan käyttämiseen liittyvistä syistä.

Valittaja on myös esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit eivät ole olleet arvoltaan vaaditun 200.000 euron arvoisia, eivätkä ole vastanneet sisällöllisesti tarjouspyynnön referenssivaatimusta, sillä niissä ei ole ollut kyse vaativista puusepäntöistä. Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjous on ollut puutteellinen siltä osin kuin siinä ei ole ilmoitettu referenssien arvoja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia ilmoittamaan referenssien tarkkoja arvoja. Voittaneen tarjoajan hankintayksikön pyynnöstä toimittaman täsmennyksen perusteella kaikki voittaneen tarjoajan referenssit ovat olleet arvoiltaan yli vaaditun 200.000 euroa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ja sen täsmennyksessä ilmoittamiin tietoihin. Hankintayksikkö on myös hankintapäätöksen tekemisen jälkeen pyytänyt voittaneelta tarjoajalta nähtäväkseen referenssitoteutusten toteutuneen laskutuksen sekä tarkastanut puhelimitse referenssien paikkansapitävyyden referenssikohteiden tilaajilta. Referenssien sisällön osalta hankintayksikkö ei ole vaatinut kokemusta vaativista puusepäntyönä toteutetuista kohteista.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyllä tavalla tarjouspyynnössä on asetettu referenssivaatimus, jonka mukaan tarjoajalla on tullut olla vähintään kolme referenssiä hankinnan kohdetta vastaavasta kiintokalustetoimituksesta. Vaatimuksen mukaan vastaavaksi toimitukseksi on katsottu toimitukset, joihin on kuulunut kalusteiden valmistus ja asennus ja joiden arvot ovat olleet vähintään 200.000 euroa. Tarjoajien on tullut kirjata tarjouksiinsa lyhyt seloste referenssikohteiden tilaajista yhteystietoineen, ajankohdista ja sisällöstä tarjouslomakkeelle. Referenssivaatimus on esitetty myös ESPD-lomakkeella, jossa tarjoajien on tullut vastata kohtiin ”Arvo”, ”Päivämäärä”, ”Vastaanottajat” ja ”Kuvaus”.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouslomakkeella ei ole asetettu nimenomaista vaatimusta referenssitoteutusten arvojen ilmoittamista koskien. Markkinaoikeus katsoo, että referenssien arvoissa on myös ollut kyse historiatiedoista, joiden osalta hankintayksiköllä on ollut oikeus pyytää tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan. Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sillä perusteella, etteivät sen ilmoittamien referenssien arvot ole ilmenneet sen tarjouksesta.

Edelleen markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä esitetystä referenssivaatimuksesta on ilmennyt, millaista toimitusta pidetään referenssivaatimuksen mukaisena hankinnan kohdetta vastaavana toimituksena. Referenssivaatimuksessa ei ole edellytetty, että referenssitoimituksen olisi tullut sisältää vaativia puusepäntöitä, vaan referenssin sisällön osalta on ollut riittävää, että toimitukseen on kuulunut kalusteiden valmistus ja asennus. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouslomakkeellaan tarjouspyynnössä edellytetyt kolme referenssiä sekä niistä pyydetyt tiedot. Lisäksi voittanut tarjoaja on vastauksena hankintayksikön täydennyspyyntöön ilmoittanut referenssiensä arvot, jotka ovat kaikki ylittäneet asetetun 200.000 euron vaatimuksen. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on vielä oikaisuvaatimuksen saatuaan muun ohella varmistanut voittaneen tarjoajan ilmoittamien referenssien paikkansapitävyyden referenssien tilaajilta sekä pyytänyt voittaneelta tarjoajalta nähtäväkseen referenssitoteutusten toteutuneen laskutuksen. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit eivät täyttäisi niille asetettuja vaatimuksia tai edes seikkoja, joiden perusteella sitä olisi ollut syytä epäillä. Markkinaoikeus katsoo siten, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti voittaneen tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Rare Works Oy:n vaatimuksen asiakirjojen esittämisestä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rare Works Oy:n korvaamaan Museoviraston oikeudenkäyntikulut 1.454,80 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Eeva Tiainen ja
Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.