MAO:452/​2025

Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.1.2025 julkaistulla erityisalojen
EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä ja puitejärjestelynä toteutettavasta ratatöiden rakennuttamispalveluiden hankinnasta ajalle 24.3.2025–31.12.2026 sekä kolmelle vuoden optiokaudelle.

Väylävirasto on 20.2.2025 tekemällään päätöksellä sulkenut RailDog Oy:n tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut toimittajat puitejärjestelyyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 45.000.000 euroa.

Puitesopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

RailDog Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.213,35 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan vaatimusten mukaiset referenssit. Hankintayksikkö on kuitenkin virheellisesti katsonut, ettei valittaja olisi toiminut kaikissa ilmoittamissaan referenssitoimeksiannoissa pääkonsulttina, jolloin hyväksyttäviä referenssejä ei ole ollut vaadittua määrää.

Hankinta-asiakirjoissa ei ole määritelty käsitettä pääkonsultti eikä myöskään pääkonsultin tehtäviä tai vaatimuksia. Tällaista määritelmää ei ole hankintayksikön julkisessa hankintaohjeistuksessa, eikä pääkonsultti ole alalla vakiintunut käsite. Siten tarjouspyyntöä on mahdollista pitää epäselvänä.

Hankintayksikkö on tulkinnut käsitettä pääkonsultti suppeasti ilmeisesti huomioiden vain sellaiset referenssitoimeksiannot, joissa tarjoaja on ollut suorassa sopimussuhteessa referenssiasiakkaaseen ja mahdollisesti päävastuussa toimeksiannosta. Ilman tarkempaa määritelmää hankintayksikön tulkinta on ollut liian suppea. Referenssivaatimusten tarkoituksena on ollut varmistaa, että tarjoajalla on riittävät tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa hankintasopimus, eikä esimerkiksi se, että tarjoajalla on ollut riittävä kyky kantaa toimeksiantoon liittyvät taloudelliset vastuut.

Valittaja on toiminut ilmoittamissaan referensseissä pääkonsultin tehtävissä ja suorittanut pääosan toimeksiantojen tehtävistä. Valittaja on toiminut referenssitoimeksiannoissa itsenäisesti omilla työvälineillään referenssiasiakkaansa vaatimusten ja ohjeistuksen mukaisesti yhteistyössä referenssiasiakkaan kanssa ja sen projektipäällikön ohjauksessa, minkä lisäksi valittaja on ollut suorassa yhteydessä referenssiasiakkaan asiantuntijoihin ja sidosryhmiin. Niissä referensseissä, joissa valittajalla ei ole ollut suoraa sopimussuhdetta referenssiasiakkaaseen, toimeksianto on suoritettu tarjoajan omissa tai referenssiasiakkaan tiloissa sekä referenssiasiakkaan järjestelmissä. Referensseissä ei ole ollut kyse vuokratusta työvoimasta, joka toimii pääkonsultin työnjohdon alaisena. Näiden seikkojen valossa valittaja on toiminut pääkonsulttina ilmoittamissaan referensseissä ja valittaja on täyttänyt referenssivaatimukset.

Jos katsotaan, ettei hankintayksikkö ole soveltanut referenssivaatimuksia virheellisesti, kyseiset vaatimukset ovat joka tapauksessa olleet tasapuolisuus-, syrjimättömyys- ja suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Samasta hankinnan kohteesta on aiemmin järjestetty tarjouskilpailu, jossa tehdyn hankintapäätöksen markkinaoikeus on kumonnut vuonna 2024. Tämän jälkeen hankintayksikkö on aloittanut uuden tarjouskilpailun, jonka se on keskeyttänyt, ja aloittanut jälleen uuden tarjouskilpailun. Aikaisempaan 20.12.2023 päivättyyn tarjouspyyntöön verrattuna käsillä olevan tarjouspyynnön uudet referenssivaatimukset ovat monin osin kireämpiä, yksityiskohtaisempia, lukuisampia, laajempia ja joustamattomampia. Uudessa tarjouskilpailussa hankintayksikkö on lisännyt referenssivaatimuksiin maininnan pääkonsulttina toimimisesta referenssitoimeksiannoissa. Hankinnan kohde ei ole kuitenkaan merkittävästi muuttunut siten, että kiristyneitä referenssivaatimuksia voitaisiin objektiivisesti perustella.

Hankintayksiköllä on aiempien kilpailutusten seurauksena ollut tietoja valittajan ja muiden tarjoajien referensseistä. Se, että hankintayksikkö on asettanut tiukempia vaatimuksia, joita se ei ole katsonut tarpeellisiksi aiemmissa hankintamenettelyissä, luo epäilyksen siitä, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajaa kohtaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi määritellessään uusia referenssivaatimuksia.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Pääkonsultti on alalla vakiintunut ja yleisesti käytössä oleva käsite, jota käytetään kuvaamaan konsulttiyrityksen sopimussuhdetta tilaajaan. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, että pääkonsultilta edellytetään sopimussuhdetta tilaajaan ja näin ollen sen on tullut olla päävastuussa sopimuksen toteuttamisesta. Vaikka hankinta-asiakirjoissa ei ole erikseen määritelty pääkonsulttia, puitejärjestelyssä yleisinä sopimusehtoina sovellettavissa
KSE 2013 -ehdoissa on määritelty alikonsultti ja sivukonsultti. Määritelmistä on voinut päätellä, että alikonsultti ei voi toimia pääkonsulttina toisin kuin sivukonsultti. Tarjouskilpailussa viisi muuta tarjoajaa ovat ymmärtäneet oikein, mitä pääkonsultilla on tarkoitettu. Jos termi olisi ollut epäselvä, tarjoajien olisi tullut esittää siitä hankintayksikölle kysymys tarjousaikana. Tällaista kysymystä ei ole esitetty, mikä tukee sitä, ettei termi ole ollut epäselvä.

Puitejärjestelyyn valittavien palveluntarjoajien on tarkoitus toimia päävastuullisena suorassa sopimussuhteessa hankintayksikköön eli pääkonsulttina. Hankintayksikkö on halunnut varmistua palveluntarjoajien kyvykkyydestä toimia pääkonsulttina vaativissa radan rakennuttamishankkeissa. Toimeksiannot kohdistuvat ratahankkeisiin, joissa rakennetaan siltoja ja vaihdetaan tai asennetaan vaihteita. Siten palveluntarjoajilta on ollut perusteltua vaatia kokemusta vastuullisen pääkonsultin roolissa tehdyistä vastaavista vaativista ja erityistä osaamista edellyttävistä toimeksiannoista. Soveltuvuusvaatimukset ovat olleet myös oikeasuhtaisia.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kunkin hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta arvioidaan erikseen vain kyseisen hankintamenettelyn osalta. Sillä, miten hankintayksikkö on menetellyt muissa tarjouskilpailuissa, ei ole oikeudellista merkitystä. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt hyväkseen aiemmissa tarjouskilpailuissa sille toimitettuja tarjousasiakirjoja ja tietoja.

Valituksenalaista hankintamenettelyä edeltänyt hankintamenettely keskeytettiin, koska tarjousaikana esitettiin kysymys, hyväksytäänkö referensseissä tarjoajan toimiminen alikonsulttina, minkä seurauksena hankintayksikkö arvioi referenssivaatimukset epäselviksi kysytyn asian osalta. Koska alikonsulttina toimimista ei alun perinkään ollut katsottu riittäväksi osoitukseksi yrityksen kyvykkyydestä hankinnan toteuttamiseen, valituksenalaisessa hankintamenettelyssä soveltuvuusvaatimuksia on tarkennettu siten, että referensseissä on vaadittu pääkonsulttina toimimista.

Koska vertailuperusteena ei ole käytetty parasta hinta-laatusuhdetta kuten edellisessä kilpailutuksessa, hankintayksikkö on päättänyt asettaa tarjoajille enemmän soveltuvuutta koskevia vaatimuksia. Näin on voitu varmistua tarjoajien riittävistä edellytyksistä toteuttaa laadukkaasti hankinnan kohteena olevat vaativat rakennuttamispalvelut.

Kuultavien lausunnot

Arkos Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kukaan ei ole esittänyt tarkentavia kysymyksiä pääkonsultin määrittelyyn tai soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimuksiin liittyen, joten tarjouspyyntö on ollut potentiaalisille tarjoajille selkeä ja perusteltu.

Käsite pääkonsultti on alalla vakiintunut ja yleisessä käytössä.

Soveltuvuusvaatimusten muutokset verrattuna aiempiin kilpailutuksiin ovat olleet perusteltuja, koska valituksenalaisessa hankintamenettelyssä vertailuperusteena on käytetty vain halvinta hintaa ja laatuvertailua ei ole ollut.

MP Infra Oy on esittänyt, ettei valittaja ole pyytänyt tarjousvaiheessa käsitteen pääkonsultti oikaisua. Valittaja on näin ollen hyväksynyt tarjouspyynnön vaatimukset.

Ramboll CM Oy on ilmoittanut, ettei se anna asiassa lausuntoa.

Rejlers Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.331,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnön vaatimus pääkonsulttina toimimisesta referenssitoimeksiannoissa on ollut selkeä, ja alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, mitä vaatimuksella on tarkoitettu. Toimialalla pääkonsultilla tarkoitetaan vakiintuneesti toimijaa, joka on tilaajaan sopimuksellisessa vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Hankintayksikölle ei ole esitetty kysymyksiä pääkonsultin määritelmästä, joten potentiaaliset tarjoajat ovat pitäneet määritelmää riittävän selkeänä. Hankinnassa on lisäksi vastaanotettu useita soveltuvuusvaatimukset täyttäviä tarjouksia.

Puitejärjestelyyn valittujen palveluntarjoajien on tarkoitus toimia pääkonsultin roolissa eli suorassa sopimussuhteessa tilaajaan. Hankintayksikkö on siten voinut vaatia kokemusta nimenomaan pääkonsultin tehtävien kokonaisvastuullisesta hoitamisesta suhteessa tilaajaan. Jos tarjoajalla ei ole ollut vaadittua kokemusta pääkonsultin tehtävistä, se on voinut täyttää vaatimuksen esimerkiksi voimavara-alihankkijaa hyödyntämällä.

Kunkin hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta arvioidaan erikseen, joten hankintayksikön menettelyllä muissa tarjouskilpailussa ei ole oikeudellista merkitystä käsillä olevan asian arvioinnissa. Rejlers Finland Oy:n tiedossa ei myöskään ole seikkoja, jotka herättäisivät syyn epäillä hankintamenettelyn puolueettomuutta.

Welado Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ja kuultavat eivät ole esittäneet mitään selvitystä siitä, että pääkonsultti olisi alalla vakiintuneesti käytetty käsite, eikä hankintaa koskevissa yleisissä KSE 2013 -ehdoissa ole käytetty tätä käsitettä. Pääkonsultilla voi olla useita eri merkityksiä, eikä sillä kaikissa tapauksissa tarkoiteta tilaajan ja toimittajan välistä suoraa konsultointia koskevaa sopimussuhdetta. Se, ettei hankintayksikölle ole esitetty kysymyksiä käsitteen tulkinnasta, ei ole osoitus tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjoajat ovat perustellusti voineet ymmärtää pääkonsultin käsitteen hankintayksikön tarkoittamaa laajemmin, eikä niillä ole ollut tarvetta pyytää selvennystä.

Hankintayksikön käsitteelle pääkonsultti jälkikäteen antaman määritelmän perusteella soveltuvuusvaatimus ei ole liittynyt tarjoajan teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden arvioimiseen vaan siihen, minkälainen sopimussuhde tarjoajalla on ollut referenssitoimeksiannon tilaajaan. Vaatimus referenssitoimeksiantojen toteuttamisesta pääkonsulttina ei ole ollut tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen eikä se ole osoittanut tarjoajan soveltuvuutta toteuttaa hankinnan kohde. Tarjoaja on voinut toteuttaa myös alihankkijan asemassa vastaavaa osaamista ja kokemusta vaativia toimeksiantoja. Sillä, onko tarjoaja ollut referenssitoimeksiannossa muodollisesti suorassa vai välillisessä sopimussuhteessa referenssiasiakkaaseen, ei ole tullut olla merkitystä arvioitaessa tarjoajan osaamista ja kyvykkyyttä.

Hankintayksikkö on jo monilla muilla soveltuvuusvaatimusten kiristyksillä voinut varmistaa tarjoajien riittävän soveltuvuuden, joten vaatimuksella pääkonsulttina toimimisesta ei ole ollut soveltuvuusvaatimusten tarkoituksen kannalta olennaista ja ratkaisevaa merkitystä.

Hankintayksikön soveltama määritelmä pääkonsultista on ollut syrjivä, koska se on suosinut alalla toimivia suurempia yrityksiä. Vaatimus pääkonsulttina toimimisesta on asettanut tarjoajat eri asemaan syistä, jotka ovat liittyneet hankittavien palvelujen markkinoiden rakenteeseen mutta eivät hyväksyttävällä tavalla soveltuvuusvaatimusten tarkoitukseen.

Valituksenalaista hankintamenettelyä edeltävää keskeytettyä hankintamenettelyä ei voida pitää sellaisena aiempana muuna hankintamenettelynä, jota ei voitaisi ottaa huomioon arvioitaessa käsillä olevan hankinnan hankintasäännösten mukaisuutta, sillä hankinnan kohde on pysynyt olennaisesti samana. Siten aiemmassa hankintamenettelyssä sovellettuja referenssivaatimuksia voidaan ja niitä tulee käyttää vertailukohtana arvioitaessa valituksenalaisen hankinnan referenssivaatimusten hyväksyttävyyttä. Hankintayksikkö on aiemmin arvioinut, että valittajalla on ollut riittävä tekninen suorituskyky ja ammatillinen pätevyys toteuttaa hankinta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn perusteella ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä siinä käytetyn käsitteen pääkonsultti vuoksi ja ovatko asetetut referenssivaatimukset olleet hyväksyttäviä. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta puuttuvien referenssien vuoksi.

Asiassa sovellettavan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Eritysalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteiden on oltava toimittajien saatavilla. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan muun ohella julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 86 §:ssä säädettyjä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Kyseisen momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 192) on todettu, että lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista.

Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ratatöiden rakennuttamispalveluista perustettavaa puitejärjestelyä varten. Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu seuraavaa:

”Rakennuttajakonsultti, ratatyöt

Rakennuttajakonsultin tehtävät, kuten hankkeen suunnittelu ja ohjaus, hankkeen kustannusten arviointi ja seuranta, suunnittelun valmistelu ja ohjaus, rakentamisen valmistelu ja ohjaus sekä raportointi tilaajalle ja sidosryhmille sekä näihin liittyvät T&K tai asiantuntijatehtävät. Tehtävä koskee radanrakentamisen tehtäviä pois lukien sähkö- ja turvalaitteiden rakennuttamisen tehtävät, ellei toimeksianto sisällä arvoltaan vähemmän kuin 30 % turvalaite- ja sähköratatöiden rakennuttamistehtäviä, jolloin kyseiset tehtävät voidaan sisällyttää toimeksiantoon. Radanrakentaminen koskee uudis‑, laajennus-, korvaus- ja ylläpitoinvestointitöitä, sekä kunnossapidon osana tehtäviä töitä.

Rakennustöiden valvonta, ratatyöt

Ratatöiden valvonta ja siihen liittyvät tehtävät esim. raportointi. Työt koskevat uudis-, laajennus-, korvaus- ja ylläpitoinvestointitöitä, kunnossapidon osana tehtäviä töitä sekä näihin liittyviä T&K tai asiantuntijatehtäviä. Tehtävä koskee radanrakentamisen tehtäviä pois lukien sähkö- ja turvalaitteiden valvonnan tehtävät, ellei toimeksianto sisällä arvoltaan vähemmän kuin 30 % turvalaite- ja sähköratatöiden valvontatehtäviä, jolloin kyseiset tehtävät voidaan sisällyttää toimeksiantoon. Radanrakentaminen koskee uudis-, laajennus-, korvaus- ja ylläpitoinvestointitöitä, sekä kunnossapidon osana tehtäviä töitä.”

Tarjouspyynnön kohdassa 3 ”Vaatimukset tekniselle ja ammatilliselle pätevyydelle” on todettu muun ohella seuraavaa:

”3.3 Vaatimus: Tarjoajalla tai soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi ilmoitetulla alihankkijalla (ns. voimavara-alihankkija) on viimeisten 5 vuoden aikana vähintään kolme (3) suoritettua tai suoritettavana olevaa toimeksiantoa koskien suunnitteluttamistoimeksiantoa (toimeksiannon arvo yli 20.000 euroa). Toimeksiannon tulee olla suoritettu radanrakennushankkeessa (raitiotie- ja metrohankkeita ei hyväksytä), mikä sisältää / on sisältänyt vaihteiden vaihtamista tai asentamista. [– –] Toimeksianto hyväksytään referenssiksi vain, mikäli tarjoaja on toiminut pääkonsulttina.

[– –]

3.4 Vaatimus: Tarjoajalla tai soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi ilmoitetulla alihankkijalla (ns. voimavara-alihankkija) on viimeisten viiden (5) vuoden aikana vähintään kolme (3) suoritettua tai suoritettavana olevaa toimeksiantoa koskien rakennuttamistoimeksiantoa (toimeksiannon arvo yli 30.000 euroa). Toimeksiannon tulee olla suoritettu radanrakennushankkeessa (raitiotie- ja metrohankkeita ei hyväksytä), mikä sisältää / on sisältänyt vaihteiden vaihtamista tai asentamista. [– –] Toimeksianto hyväksytään referenssiksi vain, mikäli tarjoaja on toiminut pääkonsulttina.

[– –]

3.5 Vaatimus: Tarjoajalla tai soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi ilmoitetulla alihankkijalla (ns. voimavara-alihankkija) on viimeisten viiden (5) vuoden aikana vähintään kaksi (2) suoritettua tai suoritettavana olevaa toimeksiantoa koskien suunnitteluttamistoimeksiantoa (toimeksiannon arvo yli 20.000 euroa). Toimeksiannon tulee olla suoritettu radanrakennushankkeessa (raitiotie- ja metrohankkeita ei hyväksytä), mikä sisältää / on sisältänyt siltakohteen (korjaus tai uudiskohde). [– –] Toimeksianto hyväksytään referenssiksi vain, mikäli tarjoaja on toiminut pääkonsulttina.

[– –]

3.6 Vaatimus: Tarjoajalla tai soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi ilmoitetulla alihankkijalla (ns. voimavara-alihankkija) on viimeisten viiden (5) vuoden aikana vähintään kaksi (2) suoritettua tai suoritettavana olevaa toimeksiantoa koskien rakennuttamistoimeksiantoa (toimeksiannon arvo yli 20.000 euroa). Toimeksiannon tulee olla suoritettu radanrakennushankkeessa (raitiotie- ja metrohankkeita ei hyväksytä), mikä sisältää / on sisältänyt siltakohteen (korjaus tai uudiskohde). [– –] Toimeksianto hyväksytään referenssiksi vain, mikäli tarjoaja on toiminut pääkonsulttina.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa ”Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 2013” -ehdoissa on muun ohella määritelty käsitteitä seuraavasti:

”Alikonsultti

Konsulttiin sopimussuhteessa oleva, tämän alaisena ja tälle kuuluvaa työtä suorittava konsultti.

[– –]

Konsultti

Luonnollinen tai juridinen henkilö, joka alansa asiantuntijana vastiketta vastaan suorittaa toimeksiannon perusteella selvitys-, tutkimus-, kartoitus-, mittaus-, tarkastus-, suunnittelu-, muotoilu-, kehitys-, valvonta- tai muita vastaavia tehtäviä.

[– –]

Sivukonsultti

Tilaajaan sopimussuhteessa oleva toinen konsultti, joka tekee varsinaiselle konsultille kuulumatonta rinnakkaista työtä.

[– –]

Toimeksianto

Sopimuksessa määritelty tehtävä, jossa toimeksiantaja (tilaaja) antaa toimeksisaajan (konsultti) tehtäväksi suorittaa selvitys-, tutkimus-, kartoitus-, mittaus-, tarkastus-, suunnittelu-, muotoilu-, kehitys-, valvonta- tai muita vastaavia tehtäviä.”

Hankintayksikkö on 20.2.2025 tehdyllä päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Poissulkemista on perusteltu sillä, että tietyissä valittajan tarjouksessaan esittämissä referenssitoimeksiannoissa valittaja tai sen ilmoittama voimavara-alihankkija ei ole toiminut pääkonsulttina, jolloin valittaja ei ole täyttänyt tekniselle suorituskyvylle ja ammatilliselle pätevyydelle asetettuja vaatimuksia.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska siinä ei ole määritelty pääkonsulttia, eikä pääkonsultti ole alalla vakiintunut käsite.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä tarkemmin kuvatuissa hankinnassa sovellettavissa konsulttitoiminnan yleisissä sopimusehdoissa ali- ja sivukonsultti on määritelty nimenomaan sopimussuhteen kautta. Lisäksi konsultin ja toimeksiannon määritelmien perusteella konsultti on suorassa sopimussuhteessa tilaajaan. Muut tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat ovat ymmärtäneet käsitteen pääkonsultti edellyttävän suoraa sopimussuhdetta tilaajaan. Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, että ainakin tässä hankintamenettelyssä pääkonsultilla on tarkoitettu tilaajaan sopimussuhteessa olevaa konsulttia, eikä tarjouspyyntö ole ollut tältä osin tulkinnanvarainen tai epäselvä.

Valittaja on myös esittänyt, että asetetut referenssivaatimukset ovat olleet syrjiviä ja kohtuuttomia, eivätkä ne ole vastanneet referenssivaatimuksien tarkoitusta, joka on ollut osoittaa tarjoajan tekninen ja ammatillinen pätevyys. Lisäksi referenssivaatimuksia on perusteettomasti tiukennettu verrattuna aiemmissa hankintamenettelyissä asetettuihin vaatimuksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa, mutta sen on otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohteena on ollut ratatöiden rakennuttamispalvelut sisältäen rakennuttajakonsultin tehtävät, kuten hankkeen suunnittelu ja ohjaus, hankkeen kustannusten arviointi ja seuranta sekä suunnittelun ja rakentamisen valmistelu ja ohjaus. Lisäksi hankittaviin palveluihin on kuulunut rakennustöiden valvonta ja siihen liittyvät tehtävät. Hankinnan ennakoidun arvon perusteella kyseessä on ollut laaja hankinta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetuin tavoin pääkonsultti on suorassa sopimussuhteessa ja vastuussa tilaajaan nähden, mitä ei voida pitää valittajan esittämän mukaisesti pelkästään muodollisena seikkana, vaan edellyttävän ja osoittavan myös tavanomaista korkeampaa teknistä kykyä ja ammatillista pätevyyttä. Lain esitöissä esitetyllä tavalla hankintayksikkö voi vaatia aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan palvelun kaltaisista sopimuksista. Referenssitoimeksiantojen arvon ei ole edellytetty olevan enempää kuin 20.000–30.000 euroa. Tarjoajat ovat lisäksi voineet soveltuvuusvaatimukset täyttääkseen vedota muiden yksiköiden voimavaroihin. Hankinnan kohteen luonne ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa vaatia, että referenssitoimeksiannot on tehty pääkonsulttina eli suorassa sopimussuhteessa tilaajaan.

Kyseessä olevaa hankintamenettelyä on arvioitava lähtökohtaisesti itsenäisenä hankintana aikaisempiin hankintamenettelyihin nähden. Hankintayksikön esittämän mukaan se on keskeyttänyt aiemman hankintamenettelyn tarkentaakseen referenssivaatimuksia siten, että referenssitoimeksiannot on tullut tehdä pääkonsulttina. Asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta katsoa, että hankintayksikkö olisi käyttänyt aikaisemmasta hankinnasta saamiaan tietoja valittajaa syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja on edelleen esittänyt, että se on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouskilpailusta on suljettava tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia.

Valittajan poissulkemisen perusteluissa hankintayksikkö on todennut joidenkin valittajan ilmoittamien referenssien osalta, ettei valittaja tai sen voimavara-alihankkija ole toiminut niissä pääkonsulttina. Edellä todetusti pääkonsultin on tullut olla suorassa sopimussuhteessa referenssiasiakkaaseen. Asiassa esitetyn perusteella suoraa sopimussuhdetta ei hankintayksikön mainitsemissa valittajan referenssitoimeksiannoissa ole ollut. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että valittaja ja sen voimavara-alihankkija eivät ole toimineet kyseisissä toimeksiannoissa pääkonsulttina, joten valittaja ei ole täyttänyt referenssivaatimuksia. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava Rejlers Finland Oy joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja Rejlers Finland Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa RailDog Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla ja Rejlers Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.331,25 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Pekka Savola ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.