MAO:264/2026

Asian tausta

Limingan Vesihuolto Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.3.2025 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vesilaitoksen (Foudila II) rakennusurakasta sopimuskaudelle 12.5.2025–30.11.2026.

Limingan Vesihuolto Oy:n hallitus on 7.5.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 47 valinnut Sakela Rakennus Oy:n tarjouksen. Skanska Talonrakennus Oy:n tarjous on tullut tarjousvertailussa toiseksi ja Rakennusliike Sorvoja Oy:n tarjous kolmanneksi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 4.830.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Markkinaoikeus on välipäätöksellään 9.7.2025 numero 375/2025 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Rakennusliike Sorvoja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.990 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen ja jättäessään sulkematta toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt hankinta-asiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia vastaavalta työnjohtajalta vaaditun työkokemuksen osalta. Vastaavalla työnjohtajalla on tullut olla vähintään viiden vuoden työkokemus vastaavan työnjohtajan tehtävistä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut työnjohtajan kokemukseksi seitsemän vuotta, mutta vastaavan työnjohtajan referenssiluettelosta käy ilmi, ettei kokemus ole tosiasiallisesti ollut seitsemän vuotta, vaan alle viisi vuotta. Työnjohtajalle on ilmoitettu työkokemukseksi useita päällekkäisiä ajanjaksoja. Työpäällikön ja työnjohtajan tehtävät eivät myöskään vastaa vastaavan työnjohtajan tehtäviä, joten niitä ei voida laskea mukaan työkokemukseen.

Vastaavalla työnjohtajalla on tullut olla työkokemusta vesihuollon laitosrakentamisesta. Voittaneen tarjoajan työnjohtajan referenssiksi on ilmoitettu kohde, joka on tarjouksen jättämishetkellä ollut vielä keskeneräinen, eikä sitä siten voida hyväksyä referenssiksi. Koska kyseisen referenssikohteen on ollut määrä valmistua vasta syyskuussa 2025, voittanut tarjoaja ei ole myöskään voinut osoittaa riittävällä varmuudella, että se voi käyttää nimettyä työnjohtajaa nyt esillä olevassa hankinnan kohteessa työmaan kriittisessä vaiheessa.

Tarjoajan on tullut esittää työreferenssinä vesitiiviitä betonirakenteita (allasrakenteet) sisältänyt referenssikohde. Vesitiiviillä betoniallasrakenteella tarkoitetaan allasta, joka on jatkuvasti vesirasituksen alaisena ja joka toteutetaan ja todennetaan siihen kuuluvin menetelmin. Voittanut tarjoaja on esittänyt työreferenssinään sähköasemakohteen, joka ei ole sisältänyt vesitiiviitä betoniallasrakenteita. Mainittua referenssikohdetta ei olisi tullut hyväksyä.

Pääurakoitsijan sähköurakoitsijalla on tullut olla kokemusta vastaavan kokoluokan prosessilaitoksen sähköasennuksista. Voittanut tarjoaja ja toiseksi tullut tarjoaja eivät ole tarjouksessaan toimittaneet mitään selvitystä sähköurakoitsijasta tai sen referensseistä. Soveltuvuusvaatimus ei ole tältä osin siten täyttynyt.

Lisäksi voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on vaadittu toimittamaan yksikköhintaluettelot tarjouksen liitteenä. Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut koneiston ja putkiston yksikköhintaluetteloa tarjouksensa liitteenä. Lisäksi rakennusteknisten töiden yksikköhintaluettelon kaikki yksikköhinnat on jätetty tyhjiksi ja luetteloon on lisätty toteamus, että yksikköhinnat tarkennetaan vasta urakkaneuvottelussa. Toiseksi tullut tarjoaja ei ole toimittanut yhtäkään yksikköhintaluetteloa tarjouksensa liitteenä.
Voittaneen tarjoajan ei ole tarvinnut tarjousta antaessaan sitoutua yksikköhintoihin, eikä suhteuttaa niitä antamaansa vertailuhintaan. Siten voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikön olisi tullut pyytää tarjoajalta selvitys alhaisesta hinnoittelusta.
Tarjouspyynnössä vaadittuja tarjouksesta puuttuvia yksikköhintaluetteloita ei ole mahdollista toimittaa jälkikäteenkään. Se merkitsisi tosiasiallisesti uuden tarjouksen antamista tarjouksen jättämiselle varatun ajan jälkeen.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankinnasta asianmukaista kirjallista hankintapäätöstä. Hankintayksikkö on 7.5.2025 toimittanut tarjoajille avauspöytäkirjaksi otsikoidun asiakirjan. Avauspöytäkirjasta ei ole käynyt ilmi, mitä hankintayksikkö on päättänyt. Hankintayksikkö on maininnut sähköpostiviestissään hallituksen päätöksen, mutta ei ole toimittanut sitä tarjoajille.

Vastine

Vaatimukset

Limingan Vesihuolto Oy on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Limingan Vesihuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.650 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on virheellisesti kilpailuttanut hankinnan EU-kynnysarvon ylittävänä. Markkinaoikeuden tulee jättää valitus tutkimatta, koska kyseessä olevan hankinnan ennakoitu arvo ei ole ylittänyt erityisalojen EU-kynnysarvoa, eikä markkinaoikeudella ole näin ollen toimivaltaa tutkia valitusta. Neljä saapuneesta seitsemästä tarjouksesta on hinnaltaan alittanut hankinnan ennakoidun arvon ja hankintayksikkö on kilpailuttanut samaan aikaan toisen automaatiourakan hankinnan, jonka ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on alittanut EU-kynnysarvon. Lisäksi valittajan tarjous on ollut vertailuhinnaltaan vasta kolmanneksi halvin, eikä valitusperusteilla ole edes teoriassa voinut olla vaikutusta valittajan asemaan tarjouskilpailussa. Hankintamenettely on joka tapauksessa ollut hankintasäännösten mukainen.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut, että vastaavaksi työnjohtajaksi nimetyllä työnjohtajalla on vähintään viisi vuotta työkokemusta vastaavan työnjohtajan tehtävistä. Nimetyn työnjohtajan työreferenssit on kuvattu vuodesta 2018 alkaen tarkemmin referenssiluettelossa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjoajan toimittamaan selvitykseen. Nimetyn työnjohtajan referenssiluettelossa on kuvattu työkokemusvuodet ilmoittamalla projektien alkamis- ja päättymisajankohdat kuukauden tarkkuudella (kuukausi/vuosi). Nimetty työnjohtaja on toiminut vastaavana työnjohtajana ainakin kesäkuusta 2019 helmikuuhun 2020 sekä joulukuusta 2020 alkaen käytännössä yhtäjaksoisesti. Hankintayksikön näkemyksen mukaan referenssiluettelosta on käynyt selvästi ilmi, että nimetyllä työnjohtajalla on vähintään viiden vuoden työkokemus vastaavan työnjohtajan tehtävässä.

Tarjoajilta ei ole edellytetty referenssiprojektien tarkkojen aloitus- tai lopetuspäivämäärien ilmoittamista tai projekteja koskevien viranomaistodistusten toimittamista. Tarjouspyynnössä tai kelpoisuuslomakkeella ei ole myöskään esitetty, että päällekkäisiä hankkeita ei hyväksytä, tai vaadittu, että kokemusta kerryttävän hankkeen tulee olla päättynyt tai kokemuksen kertynyt tarjouksen jättämiselle varattuun määräpäivään mennessä taikka tietyn ajanjakson aikana. Suurin osa tarjoajista on esittänyt referenssiluettelossaan päällekkäisiä projekteja sekä tarjouksen jättöhetkellä käynnissä olevan projektin tai useampia käynnissä olevia projekteja.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen kelpoisuuslomakkeen vaatimuksilla on pyritty varmistamaan muun ohella, että nimetyllä vastaavalla työnjohtajalla on riittävä määrä työkokemusvuosia vastaavan työnjohtajan tehtävistä. Vastaavan työnjohtajan tehtävät ovat rakennusalalla yleisesti sellaisia, että sama henkilö voi työskennellä samanaikaisesti vastaavan työnjohtajan tehtävissä useammassa kuin yhdessä projektissa ja näin ollen kerryttää enemmän kokemusta saman aikajakson aikana.

Hankintasopimus olisi joka tapauksessa voitu aikaisintaan tehdä vasta kesäkuun 2025 puolivälissä valitusajan päättymisen jälkeen. Näin ollen tarjoajien nimeämät henkilöt olisivat voineet kerryttää vaadittua työkokemusta ainakin hankintasopimuksen aikaisimpaan mahdolliseen tekohetkeen eli kesäkuuhun 2025 saakka.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa tarkentamaan referenssiluettelossa esitettyjä tietoja valittajan esittämän väitteen johdosta. Myös voittaneen tarjoajan toimittama tarkennettu referenssiluettelo osoittaa, että nimetty työnjohtaja on täyttänyt työkokemusvaatimuksen. Voittaneen tarjoajan nimeämän työnjohtajan kokemusvuodet täyttyvät myös valittajan esittämällä laskutavalla, vaikka päällekkäisiä työkokemuskuukausia ei otettaisi huomioon. Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjoajille asetetut vaatimukset myös vastuuhenkilöiden pätevyyden osalta.

Hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan vastaavan työnjohtajan vesihuollon laitosrakentamisen referenssin, koska referenssin ei ole edellytetty olevan jo valmistunut hanke, kuten pääurakoinnin ja vesitiiviiden betonirakenteiden referenssien osalta on erikseen vaadittu. Rakennusalalla on tyypillistä, että henkilö toimii samanaikaisesti vastaavan työnjohtajan tehtävissä useammassa kuin yhdessä urakassa. Lisäksi voittaneella tarjoajalla on nimettynä erillinen vaativan betonityön työnjohtaja.

Tarjoajalta vaaditun uuden tai saneeratun vesihuollon laitoskohteen (vesilaitos, jätevedenpuhdistamo) pääurakointireferenssin on tullut sisältää vesitiiviiden betonirakenteiden (allasrakenteet) toteutusta. Vesitiiviiden betonirakenteiden referenssin osalta ei ole edellytetty, että vesitiiviiden betonirakenteiden referenssin olisi tullut olla vesihuollon laitoskohde, kuten pääurakointireferenssin osalta on vaadittu. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut pääurakointireferenssin lisäksi erillisenä vesitiiviiden betonirakenteiden referenssinä erään sähköaseman. Myös erillisreferenssi on ollut tarjouspyynnössä ja kelpoisuuslomakkeella esitettyjen vaatimusten mukainen.

Kelpoisuuslomakkeella on todettu, että pääurakoitsijan sähköurakoitsijalla on tullut olla kokemusta vastaavan kokoluokan prosessilaitoksen sähköasennuksista. Tarjouspyynnössä tai kelpoisuuslomakkeella ei kuitenkaan ole vaadittu nimeämään sähköurakoitsijaa eikä toimittamaan sähköurakoitsijasta erillistä referenssiä tai muitakaan tietoja.

Voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset eivät ole olleet puutteellisia tai tarjouspyynnön vastaisia. Yksikköhintaluetteloiden täyttäminen ja toimittaminen ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytetty vähimmäisvaatimus. Täytettävät ja toimitettavat asiakirjat eli urakkatarjouslomake ja kelpoisuuslomake on toimitettu tarjouspyynnön liitteenä.

Tarjoajien on tullut toimittaa tarjouspyynnössä nimenomaisesti vaaditut selvitykset. Vaaditut selvitykset on erikseen mainittu ja niiden kohdalle on merkitty tarjouspyyntöön ”Liite, Vastaus vaaditaan”. Tarjouspyynnössä, tarjouspyyntökirjeessä tai tarjouspalveluilmoituksessa ei ole mainittu yksikköhintaluetteloita, eikä esitetty, että ne tulisi täyttää tai toimittaa.

Yksikköhintaluettelot ovat olleet tarjouspyyntöasiakirjoissa teknisten suunnitteluasiakirjojen liitteenä. Hankintayksikkö on sille esitetystä erillisestä pyynnöstä toimittanut kaikille tarjoajille yksikköhintaluetteloista muokattavissa olevat asiakirjaversiot tarjoajille toimitetun lisäkirjeen liitteenä. Hankintayksikkö on tarjoajan pyynnöstä ilmoittanut, miten yksikköhintaluettelot voi palauttaa. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai missään muuallakaan esittänyt, että yksikköhintaluettelot on täytettävä ja toimitettava tarjouksen poissulkemisen uhalla. Hankintayksikkö ei ole esittänyt, että yksikköhintaluetteloiden täyttäminen ja toimittaminen on tarjouksen hyväksymisen vähimmäisvaatimus tai muu tarjouksen arviointiperuste.

Yksikköhintaluetteloiden tiedoilla ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailuun tai muutakaan olennaista merkitystä. Yksikköhintaluetteloiden tiedot ovat liittyneet ainoastaan mahdollisesti urakan aikana tilattavien lisä- ja muutostöiden hinnoitteluun. Yksikköhintaluetteloiden tiedot eivät ole sopimuksen kannalta välttämättömiä eivätkä hankintayksikköä velvoittavia. Urakkaohjelman mukaan mahdollisten lisä- ja muutostöiden vaikutuksesta urakkahintaan sovitaan joka tapauksessa aina etukäteen kirjallisesti, minkä lisäksi hankintayksikkö voi viime kädessä vaatia urakoitsijaa toteuttamaan lisä- ja muutostyöt omakustannushintaan.

Myös Rakennusurakan Yleisten Sopimusehtojen (YSE 1998 -ehdot) mukaan muutos- ja lisätöiden vaikutuksesta urakkahintaan on sovittava kirjallisesti etukäteen. Lisäksi muutostyöt on tehtävä omakustannushintaan, ellei vastaavaa hintaa tai hinnanmääräämisperusteita saada sopimusasiakirjoista tai hinnasta voida muuten sopia. Urakkaohjelma sekä YSE 1998 -ehdot menevät urakkaohjelman 7.2 kohdan pätevyysjärjestyksen mukaisesti yksikköhintaluetteloiden edelle.

Hankintayksikkö on kutsunut selonottoneuvotteluun tarjousten vertailun perusteella valitun halvimman tarjoajan. Osapuolet ovat todenneet, että tarjous on tarjouspyynnön mukainen.

Lisäksi osapuolet ovat sopineet, että voittanut tarjoaja täydentää yksikköhintaluetteloiden tietoja ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Lisäksi hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten. Hankintayksikkö ei ole pyytänyt muita kuin voittanutta tarjoajaa täydentämään yksikköhintaluetteloiden tietoja, koska yksikköhinnoilla ei ole ollut merkitystä tarjoajien soveltuvuuden kannalta eikä tarjousten vertailussa.

Tarjoajille on ollut selvää, että yksikköhintaluetteloita ei ole tarvinnut toimittaa täytettyinä tarjouksen poissulkemisen uhalla. Yksikään tarjousvertailussa mukana ollut tarjoaja ei ole toimittanut tarjouksen mukana kaikkia yksikköhintaluetteloita täytettynä. Esimerkiksi valittaja on kirjannut ainakin kuudenkymmenen yksikköhintatiedon sijaan yksikköhintaluetteloihin tekstin ”täydennetään”, ”ei ole” tai ”automaatio”. Edes valittajan itse toimittamat yksikköhintaluettelot eivät olisi valituksessa esitetyin perustein tarjouspyynnön mukaisia.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää voittaneelta tarjoajalta kirjallista selvitystä poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta, koska tarjouksen hinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Kolmen edullisimman tarjouksen vertailuhinnat ovat olleet 3.994.600 euroa, 4.200.000 euroa ja 4.432.000 euroa.

Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille sähköpostitse 7.5.2025 kirjallisen hankintapäätöksen perusteluineen. Sähköpostitse toimitettu hankintapäätös on täyttänyt ratkaisua koskevalta päätökseltä edellytettävän kirjallisen muodon. Hankintapäätöksestä on selkeästi ilmennyt tarjousmenettelyn ratkaisu sekä ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Hankintapäätöksestä on puuttunut valitusosoitus ja oikaisuohje, jotka on toimitettu tarjoajille sähköpostitse 19.5.2025 välittömästi sen jälkeen, kun niiden puuttuminen on huomattu.

Kuultava Sakela Rakennus Oy:n lausunto

Sakela Rakennus Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että väite kynnysarvon alittumisesta ei pidä paikkansa. Kynnysarvon ylittymistä arvioidaan hankinnan ilmoittamisajan ennakoidun arvon perusteella eikä jälkikäteisesti hankintapäätöksen perusteella. Ilmoittamisajankohtana hankintayksikkö on todennut, että kustannusarvio ylittää erityisalojen hankintalain rakennusurakoita koskevan EU-kynnysarvon ja että hankintaan sovelletaan erityisalojen hankintalakia.

Soveltuvuusvaatimusten tehtävänä on selvittää tarjoajan kyvykkyyttä ja taitoa suoriutua hankinnasta. Jos nyt hankintayksikkö onkin katsonut, että kokemusta on voinut kerryttää vuodessa kahden vuoden edestä, olisi tästä poikkeuksellisesta kannanotosta tullut olla maininta tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään ilmoittanut, että referenssejä voisikin kerryttää poikkeuksellisesti vielä siihen ajankohtaan saakka, kun hankintayksikkö päättää tehdä hankintapäätöksen. Tämä ei ylipäänsä perustuisi hankintasäännöksiin, eikä oikeuskäytäntöön. Kysymys ei ole resursseista, joita voisi täydentää vielä sopimuskauden alkuun mennessä, vaan referensseistä.

Voittaneen tarjoajan vastaavan työnjohtajan vesihuollon laitosrakentamisen työkokemusreferenssi ei ole täyttynyt, sillä referenssikohde on ollut täysin keskeneräinen 23.4.2025, jolloin tarjoukset on tullut jättää. Käytännössä mitään vesihuollon laitosrakentamiselle ominaista toimenpidettä ei tuolloin ollut saatettu loppuun tai edes aloitettu. Vaikka kohteelta ei edellytettäisi sen valmistumista, referenssissä on joka tapauksessa edellytetty kokemusta vesihuollon laitosrakentamisesta.

Hankintayksikkö on edellyttänyt yksikköhintaluetteloiden liittämistä hintatarjoukseen ja ilmoittanut, että tarjottuja yksikköhintoja käytetään hankinnan aikana. Tällöin hankintayksikkö ei voi hyväksyä tarjouksia, joissa yksikköhintoja ei ole ilmoitettu lainkaan tai useiden urakan osa-alueiden yksikköhinnat puuttuvat kokonaan.

Hankintayksikön laatimassa pätevyysjärjestyksessä kirjalliset lisäselvitykset, urakkatarjouspyyntökirje ja urakkaohjelma ovat ennen YSE 1998 -ehtoja. Urakkaohjelman mukaan omakustannehintaa sovelletaan vain, jos yksikköhinnoittelu on työn laajuuteen nähden selvästi yli- tai alihintainen. Näin ollen yksikköhinnat on tullut ilmoittaa, ne on tullut liittää tarjoukseen ja niitä sovelletaan.

Voittanut tarjoaja on jälkikäteen tarjouksensa täydennyksenä antanut koneiston ja putkiston puuttuvia yksikköhintoja 61 kappaletta ja rakennusteknisten töiden yksikköhintoja 112 kappaletta. Tältä osin on ollut kysymys tarjouksen tekemisestä, ei sen täydentämisestä.

Hankintayksikön on täytynyt tietää, mistä sen esiin nostamissa valittajan yksikköhintaluetteloiden merkinnöissä on ollut kysymys. Yksikköhintaluettelon kohdat, joissa on ollut maininta ”automaatio” ovat tarkoittaneet sitä, että ne ovat olleet tilaajan erillishankinnassa olevan prosessiurakan yksikköhintoja. Yksikköhintaluettelossa on pyydetty antamaan pintarakenteille yksikköhintoja rakennusselostuksen mukaan. Teksti ”ei ole” on ollut vain kohdissa, joita ei ole rakennusselostuksessa mainittu. Tarjoaja ei ole tällöin voinut tietää, mille tuotteelle yksikköhinta on tullut antaa. Tämä on ollut tarjouspyynnön mukainen vastaus, koska tarjoajaa on pyydetty antamaan yksikköhinnat rakennusselosteessa mainituille asioille.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on kiistänyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja paljoksunut sitä tuntiveloituksen osalta ja hyväksynyt korkeintaan 280 euron tuntiveloituksen. Määrällisesti hyväksyttävät oikeudenkäyntikulut ovat kokonaisuudessaan yhteensä 15.300 euroa lisättynä markkinaoikeuden käsittelymaksun määrällä.

Kuultava Skanska Talonrakennus Oy on yhdessä Skanska Infra Oy:n kanssa esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu sähköurakoitsijan tai sitä koskevien tietojen ilmoittamista. Lisäksi yksikköhintatiedot eivät ole olleet tarjousten vertailuperuste. Mikäli kuitenkin katsottaisiin, että tarjouspyynnössä on edellytetty yksikköhintatietojen ilmoittamista osana tarjousta, niiden puuttuminen olisi joka tapauksessa sellainen vähäinen puute, joka ei olisi peruste tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta.

Valittaja on antanut lausuman.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden pyynnöstä toimittanut selvityksen lisähintaluetteloiden toimittamisesta tarjouspyynnön liitteenä sekä lisäkirjeen 1 yhteydessä. Lisäksi hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle Foudila II -hankekokonaisuuteen liittyvien vedenkäsittelyprosessi- ja automaatiourakoiden hankintapäätökset sekä vedenkäsittelyprosessiurakkaan liittyviä markkinavuoropuheluasiakirjoja

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on hankintayksikön väitteen johdosta ensiksi arvioitava, onko kysymyksessä ollut hankintailmoituksessa todetusta poiketen vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalveluiden alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) EU-kynnysarvon alittava hankinta ja onko markkinaoikeudella toimivalta tutkia valitus. Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta, koska hankintayksikkö on virheellisesti kilpailuttanut hankinnan EU-kynnysarvon ylittävänä.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin kyseisessä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan mainitulla lailla pannaan täytäntöön vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU (erityisalojen hankintadirektiivi).

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan kyseisen lain soveltamisalaan kuuluviin hankintoihin sovelletaan vastaavasti, mitä muutoksenhausta ja seuraamuksista julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 16 luvussa (145–169 §) säädetään. Hankintalain
154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintasäännösten vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 2 momentin mukaan kyseistä lakia ei sovelleta kynnysarvot alittaviin hankintoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on kysymys erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta rakennusurakkaa koskevasta hankinnasta, jonka osalta erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin
3 kohdan mukainen kynnysarvo on ollut hankintamenettelyn alkamishetkellä 5.538.000 euroa.

Erityisalojen hankintalain 14 §:n mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muuhun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon.

Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 260) mukaan lainkohta vastaa hankintalain 27 §:ää. Hankintalain 27 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 117–118) mukaan ennakoidun arvon laskemisessa lähtökohtana pidetään arvon pätemistä hankintailmoituksen julkaistavaksi toimittamishetkellä tai hankintamenettelyn muuna aloittamishetkenä. Lähtökohtana on hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta. Toisaalta hankintayksikön on asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo, koska jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja toteutuneiden tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoidun arvion ja kynnysarvo ylittyy, on hankinnasta julkaistava uusi ilmoitus.

Erityisalojen hankintadirektiivin 16 artiklan 4 kohdan mukaan arvion hankinnan ennakoidusta arvosta on oltava vahvistettu silloin, kun tarjouskilpailukutsu lähetetään tai, jos tällaista kutsua ei aiota lähettää, kun hankintayksikkö aloittaa hankintasopimusmenettelyn tilanteen mukaan esimerkiksi ottamalla yhteyttä talouden toimijoihin hankinta-asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyin tavoin hankinnan ennakoidun arvon laskemisessa arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan arvoon. Hankintailmoituksen ja muiden hankinta-asiakirjojen perusteella hankintayksikkö on tuona ajankohtana johdonmukaisesti katsonut, että erityisalojen EU-kynnysarvo ylittyy. Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta eritysalojen EU-hankintailmoituksen, jossa on nimenomaisesti viitattu erityisalojen hankintalain säännöksiin.  Tarjouspyynnössä on puolestaan nimenomaisesti todettu, että hankkeen kustannusarvio ylittää erityisalojen hankintalain rakennusurakoita koskevan EU-kynnysarvon.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa muun ohella esittänyt, että kynnysarvo olisi arvioitu virheellisesti, minkä perusteena hankintayksikkö on viitannut siihen, että neljä saapuneesta seitsemästä tarjouksesta on hinnaltaan alittanut hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän hankinnan ennakoidun arvon 4.830.000 euroa. Asiassa esitetty ja edellä kuvattu selvitys ei kuitenkaan tue sitä, että hankintayksikkö olisi hankintailmoituksen julkaisuhetkellä arvioinut hankinnan ennakoidun arvon alittavan erityisalojen hankintalain kynnysarvon. Vaikka asiassa esitetyn selvityksen perusteella kaikki saapuneet tarjoukset ovat hinnaltaan alittaneet hankintailmoituksen julkaisuajankohtana voimassa olleen erityisalojen hankintalain rakennusurakoiden kynnysarvon 5.538.000 euroa, ei tämänkään voida katsoa johtavan siihen, että hankintayksikön johdonmukaisesti markkinoille hankintailmoituksen julkaisuajankohtana ilmoittamaa arviota hankinnan ennakoidusta arvosta ei tulisi ottaa kynnysarvon ylittymisen arvioinnin pohjaksi. Hankintasäännöksillä luodaan oikeuksia myös potentiaalisille tarjoajille. Lisäksi kahden kalleimman tarjouksen hinnat olleet lähellä erityisalojen hankintalain kynnysarvoa. Kun edelleen otetaan huomioon, että ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta, ei hankinnan ennakoidun arvon voida katsoa alittaneen EU-kynnysarvoa.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon. Näin ollen markkinaoikeudella on toimivalta tutkia asia.

Hankintayksikkö on myös esittänyt, ettei valittajalla ole asiassa oikeussuojan tarvetta, koska valittajan tarjous on ollut vertailuhinnaltaan vasta kolmanneksi halvin, eikä valitusperusteilla voi olla vaikutusta valittajan asemaan tarjouskilpailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että valitus on koskenut muun ohella sitä, että voittanut tarjoaja ja toiseksi tullut tarjoaja sekä niiden tarjoukset on hankintasääntöjen vastaisesti jätetty sulkematta tarjouskilpailusta. Mikäli valittajan väitteet menestyisivät markkinaoikeudessa, olisi sillä mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu uudessa tarjousten vertailussa. Valittajalla on siten katsottava olevan oikeussuojan tarve asiassa. Hankintayksikön vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä on näin ollen hylättävä ja valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämien väitteiden johdosta ensinnäkin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa ja toiseksi tullutta tarjoajaa tarjouskilpailusta tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen vuoksi. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksia tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja.

Saman pykälän 4 momentin mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö voi tarkistaa tarjousten vaatimustenmukaisuuden ja vertailla tarjoukset ennen soveltuvuuden tarkistamista. Hankintasopimusta ei kuitenkaan voida tehdä sellaisen tarjoajan kanssa, joka olisi tullut sulkea menettelystä lain 84 §:n nojalla tai joka ei täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia.

Tarjoajien soveltuvuus

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt hankinta-asiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, koska työnjohtajan työkokemusvuosille vastaavana työnjohtajana asetettu viiden vuoden vähimmäisvaatimus ei ole täyttynyt. Työnjohtajalle on ilmoitettu työkokemukseksi useita päällekkäisiä ajanjaksoja, ja erään referenssin osalta hankintayksikkö on laskenut kertyneeksi kokemukseksi myös tarjousten jättämiselle ilmoitetun ajan jälkeisen ajanjakson. Lisäksi voittaneen tarjoajan työnjohtajan vesihuollon laitosrakentamisen referenssiksi ilmoitettu kohde on tarjouksen jättämishetkellä ollut vielä keskeneräinen, eikä sen osalta ollut saatettu loppuun mitään vesihuollon laitosrakentamiselle ominaista toimenpidettä, minkä vuoksi referenssiä ei ole tullut hyväksyä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut kelpoisuuslomakkeella, että nimetyllä työnjohtajalla on vähintään viisi vuotta työkokemusta vastaavan työnjohtajan tehtävistä, ja tämä on selvästi käynyt ilmi referenssiluettelosta. Tarjoajilta ei ole edellytetty referenssiprojektien tarkkojen aloitus- tai lopetuspäivämäärien ilmoittamista. Sama henkilö voi työskennellä samanaikaisesti vastaavan työnjohtajana tehtävissä useammassa kuin yhdessä projektissa ja näin ollen kerryttää enemmän kokemusta saman aikajakson aikana. Tarjouspyynnössä tai kelpoisuuslomakkeella ei ole esitetty, että päällekkäisiä hankkeita ei hyväksytä, tai vaadittu, että kokemusta kerryttävän hankkeen tulee olla päättynyt tai kokemuksen kertynyt tarjouksen jättämiselle varattuun määräpäivään mennessä taikka tietyn ajanjakson aikana. Tarjoajien nimeämät henkilöt ovat voineet kerryttää vaadittua työkokemusta ainakin hankintasopimuksen tekohetkeen saakka.

Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan vastaavan työnjohtajan vesihuollon laitosrakentamisen referenssin, koska referenssin ei ole edellytetty olevan jo valmistunut hanke.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjoajan kelpoisuuslomakkeen mukaan tarjoajan on tullut nimetä toimeksiantoon vastaava työnjohtaja. Lomakkeen mukaan vastaavalta työnjohtajalta on edellytetty vähintään rakennusmestarin (rakennusalan teknikko) koulutusta ja vähintään viiden vuoden työkokemusta vastaavan työnjohtajan tehtävästä. Lisäksi vastaavalla työnjohtajalla on tullut olla kokemusta vesihuollon laitosrakentamisesta (rakentaminen tai saneeraus). Tarjoajan on tullut kelpoisuuslomakkeella ilmoittaa muun ohella vastaavan työnjohtajan työkokemus vuosissa tarjotusta tehtävästä sekä vesihuollon laitosrakennusreferenssi. Työkokemuksen osoittamiseksi tarjouksen mukana on tullut toimittaa referenssiluettelo, josta on tullut ilmetä kokemus nimetyssä tehtävässä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa tarjoajille edellä selostetun mukaiset soveltuvuusvaatimukset ja vaatia vastaavan työnjohtajan nimeämistä jo tarjousten jättövaiheessa.

Voittanut tarjoaja on vastaavan työnjohtajan referenssejä koskevassa tarjoukseensa liitetyssä selvityksessä ilmoittanut vastaavan työnjohtajan referenssikohteita eri ajanjaksoina vuosilta 2018–2025 kuukausina ja vuosina. Osa kohteista on koskenut toimimista vastaavana työnjohtajana. Voittaneen tarjoajan nimeämä vastaava työnjohtaja on selvityksen mukaan toiminut vastaavana työnjohtajana yhdeksässä referenssikohteessa vuosien 2019–2025 välillä, mutta näistä kohteista ei ole muodostunut vähintään viiden vuoden yhtäjaksoista työskentelyä. Selvityksessä on kuitenkin mainittu useita samanaikaisesti käynnissä olleita referenssikohteita, joiden yhteenlaskettu pituus on ylittänyt viisi vuotta.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt esillä olevassa vaatimuksessa ei ole ollut kyse tietyn pituisista referensseistä, vaan vastaavan työnjohtajan asemassa suoritetun työn tekemisestä ja siten tietyn vaativuustason työkokemuksen kartuttamisesta työvuosina. On tyypillistä, että henkilö toimii vastaavan työnjohtajan asemassa ja työtehtävissä useammassa kuin yhdessä kohteessa samaan aikaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työvuodet karttuisivat tällöin tosiasiallisen ajan kulumista nopeammin. Kun tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty vähintään viiden vuoden kokemusta, vaatimusta ei ole voitu tulkita siten, että henkilön työkokemuksen pituudessa otettaisiin huomioon samanaikaisesti useasta eri projektista kertynyt kokemus.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että työkokemuksen täyttymistä on tullut arvioida tarjousasiakirjojen perusteella sellaisena kuin kokemus on ollut tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymishetkellä. Edellä esitetyn ja voittaneen tarjoajan vastaavan työnjohtajan työkokemuksesta esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei voittaneen tarjoajan vastaavan työnjohtajan ajallinen työkokemus tässä vastuuasemassa ole täyttänyt viiden vuoden vähimmäisvaatimusta.

Tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksen, jonka mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa vastaavan työnjohtajan osalta vesihuollon laitosrakentamiseen liittyvä referenssikohde, osalta ei ole ilmoitettu, mihin ajankohtaan mennessä referenssivaatimuksen on tullut täyttyä. Tämän ei kuitenkaan voida katsoa tarkoittaneen tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen jälkeistä aikaa. Vastaavien hankkeiden kautta syntyvää monipuolista tietotaitoa koskevien referenssivaatimusten täyttymiseksi ei ole lähtökohtaisesti riittävää, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytetyn kokemuksen kerryttämiseen sopimuskauden alkaessa tai jopa sen jälkeen.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön referenssivaatimuksen täyttymistä on tullut arvioida tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymishetkellä vallinneen tilanteen perusteella. Hankintayksikkö ei ole voinut mainittuna hetkenä keskeneräisen referenssin perusteella riittävästi varmistua siitä, että vesihuollon laitosrakentamista koskeva referenssi ja sitä kautta vaadittu pätevyys on täyttynyt vastaavan työnjohtajan osalta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuneen soveltuvuuden vuoksi.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa ja toiseksi tullutta tarjoajaa tarjouskilpailusta sen vuoksi, että ne eivät ole tarjouksessaan toimittaneet selvitystä sähköurakoitsijasta tai sen referensseistä, markkinaoikeus toteaa vielä, että vaikka tarjouspyynnön liitteenä olleella kelpoisuuslomakkeella on esitetty vaatimus, jonka mukaan pääurakoitsijan sähköurakoitsijalla on tullut olla kokemusta vastaavan kokoluokan prosessilaitoksen sähköasennuksista, tarjoajaa ei ole pyydetty tässä yhteydessä tarjousta antaessaan nimeämään sähköurakoitsijaa, vaan tarjoajan on tullut sitoutua vaatimukseen sähköurakoitsijan kokemuksen ja teknisen osaamisen tasosta. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa ja toiseksi tullutta tarjoajaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että niiden tarjouksissa ei ole ollut referenssitietoja sähköurakoitsijan osalta.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksia tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina siitä syystä, että tarjousten liitteinä ei ole toimitettu kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja yksikköhintaluetteloita.

Hankintayksikkö on esittänyt, että yksikköhintaluetteloiden toimittaminen ei ole ollut tarjouspyynnön pakollinen vaatimus, eivätkä yksikköhinnat ole vaikuttaneet tarjoushintaan ja sitä kautta tarjousvertailuun. Yksikköhintaluetteloiden tiedot ovat liittyneet ainoastaan mahdollisesti urakan aikana tilattavien lisä- ja muutostöiden hinnoitteluun. Yksikköhintaluetteloiden tiedot eivät ole sopimuksen kannalta välttämättömiä eivätkä hankintayksikköä velvoittavia.

Tarjouspyynnön kohdassa 8. ”Tarjous” on todettu muun ohella, että tarjous jätetään tilaajan tarjouskirjepohjalla ja että tarjouksesta tulee ilmetä vähintään lisäkirjeet, hintaerittely sekä kokonaishinta, jota käytetään tarjousten vertailuhintana.

Tarjouspyynnön kohdassa 10. ”Tarjouksen hylkäysperusteet” on ilmoitettu, että tarjous voidaan hylätä, jos se on sisällöltään puutteellinen (ei sisällä pyydettyjä asiakirjoja), ellei se ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen, se sisältää omia ehtoja, on saapunut liian myöhään tai ”muulla hankintalaissa mainitulla perusteella”.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut kuusi yksikköhintaluetteloa, jotka on otsikoitu seuraavasti:

” – Yksikköhintaluettelo SA-urakka

• Yksikköhintaluettelo / Ilmanvaihto
• Yksikköhintaluettelo LVI-Putkityöt
• Alue Geo Yksikköhintaluettelo
• RAK Yksikköhintaluettelo Pääurakka
• Yksikköhintaluettelo Vesihuolto Koneisto-putkisto.”

Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille hankintamenettelyn aikana 12.3.2025 1. lisäkirjeeksi kuvaamallaan asiakirjakokonaisuudella muokattavissa olevat mutta alkuperäisiä sisällöltään vastaavat versiot seuraavista tarjouspyynnön liitteinä olleista yksikköhintaluetteloista: ”Yksikköhintaluettelo SA-urakka”, ”Yksikköhintaluettelo / Ilmanvaihto”, ”Yksikköhintaluettelo LVI-Putkityöt” sekä ”RAK Yksikköhintaluettelo Pääurakka”.

SA-urakan yksikköhintaluettelossa on esitetty muun ohella, että yksikköhintoja käytetään lisä- ja muutostöissä sekä veloitusten että hyvitysten korvausperusteena.

Ilmanvaihdon ja LVI-putkitöiden yksikköhintaluetteloissa on esitetty muun ohella, että mainittua yksikköhintaluetteloa käytetään kyseisen urakan lisä- ja muutostöihin. Luetteloiden mukaan tarjoajan on tullut täyttää ja täydentää tarvittaessa yksikköhintaluetteloa siten, että sen avulla on voitu täysin määritellä lisä- ja muutostöiden sekä hyvitysten hinta. Tarjoaja on voinut halutessaan käyttää omaa yksikköhintaluetteloa mutta tällöin luettelossa on tullut olla tässä luettelossa mainitut laitteet. Yksikköhinnaston on tullut olla voimassa koko urakkasuorituksen ajan ja takuuajan loppuun asti.

Tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle on esitetty kysymys siitä, kuinka yksikköhintaluettelot toimitetaan. Hankintayksikkö on vastannut, että ”Yksikköhintaluettelot toimitetaan hintatarjouslomakkeen kanssa ZIP-tiedostoon pakattuna ja ladataan yhtenä tiedostona”.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tilanteessa, jossa julkista hankintaa koskevissa asiakirjoissa oli selkeästi asetettu velvollisuuksia menettelyn ulkopuolelle sulkemisen uhalla, hankintaviranomainen ei voi hyväksyä mitä hyvänsä korjauksia mainittuja velvollisuuksia koskeviin puutteisiin (tuomio 2.5.2019, Lavorgna, C-309/18, EU:C:2019:350, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin tuomioistuin on lisäksi lausunut, että hankintaviranomainen voi pyytää, että menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen yksittäisiä kohtia korjataan tai täydennetään, kunhan tällainen pyyntö koskee julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ennen menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen esittämiselle asetetun määräajan päättymistä. On kuitenkin täsmennettävä, että tilanne olisi toinen, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittaisiin puuttuvan asiakirjan tai tiedon ilmoittamista poissulkemisen uhalla. Hankintaviranomaisen on nimittäin noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (tuomio 10.10.2013, Manova, C-336/12, EU:C:2013:647, 39 ja 40 kohta).

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 3.12.2024 taltio 3391 katsonut, ettei alustava valmius- tai varautumissuunnitelma ollut tarjousmenettelyssä annettavan tarjouksen kannalta olennainen asiakirja, jonka puuttuminen tai toimittamatta jättäminen olisi johtanut tarjoajan poissulkemiseen tai tarjouksen hylkäämiseen. Korkein hallinto-oikeus kiinnitti tältä osin huomiota muun ohella siihen, että tarjoajien tiedossa ei ollut tarjousta laatiessaan hankintayksikön asettamia tarkempia valmiutta ja varautumista koskevia ehtoja, että vain kaksi seitsemästä tarjoajasta oli ylipäänsä toimittanut alustavan suunnitelman tarjouksensa mukana, että toimitetut alustavat valmius- tai varautumissuunnitelmat olivat sisällöltään ja laajuudeltaan poikenneet toisistaan ja olleet varsin yleisluontoisia ja että alustavan valmius- tai varautumissuunnitelman toimittamista oli pyydetty tarjouspyyntöasiakirjan lopussa tarjouksen hylkäämisperusteiden ja päätöksenteon perusteiden jälkeen erillisen ”Muut asiat” otsikon alla, minkä oli voitu ymmärtää viittaavan siihen, ettei alustavan valmius- tai varautumissuunnitelman puuttuminen ollut merkinnyt tarjoajalta edellytetyn soveltuvuuden puuttumista tai johtanut tarjouksen hylkäämiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa, lisäkysymykset mukaan lukien, on yhdenmukaisesti tehty selkoa yksikköhintaluetteloiden täyttämistavoista ja toimittamisesta hankintayksikölle. Tarjouspyyntöasiakirjojen ja lisäkysymykseen annetun vastauksen perusteella hankintayksikön on katsottava edellyttäneen yksikköhintaluetteloiden toimittamista tarjouksen liitteenä ja tarkemmin vielä tietyssä tiedostomuodossa. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että yksikköhintaluettelojen tietoja käytetään sopimuskaudella lisä- ja muutostöiden sekä hyvitysten pohjana.

Asiassa esitetyn perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ei ole ollut kaikkia ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen liitteenä yhtään yksikköhintaluetteloa. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan sulkenut yhtään tarjousta tarjouskilpailusta yksikköhintaluetteloita koskevien puutteiden tai virheiden johdosta.

Markkinaoikeus toteaa, tarjousvertailu on suoritettu urakkatarjouslomakkeella ilmoitetun pääurakan kokonaishinnan perusteella, eikä voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksista ole puuttunut vertailuhintaa. Hankintayksikön on kuitenkin edellä todetuin tavoin katsottava edellyttäneen myös yksikköhintaluetteloiden toimittamista osana tarjousta. Yksikköhinnat ovat olleet merkityksellisiä sopimuskaudella, ja tarjouspyynnössä on todettu tarjouksen hylkäämisen mahdollisuudesta, jos se on sisällöltään puutteellinen tai ei ole tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen. Yksikköhintaluetteloja voidaan tässä asiassa pitää korkeimman hallinto-oikeuden edellä mainitussa päätöksessä KHO 3.12.2024 taltio 3391 tarkoitettuina olennaisina asiakirjoina, ja hankintayksikön on tullut pitäytyä asettamissaan vaatimuksissa. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksia on tältä osin pidettävä siten tarjouspyynnön vastaisina, että hankintayksikön olisi pitänyt sulkea ne tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainitut hankintamenettelyn virheellisyydet sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2)  kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3)  velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön, ja markkinaoikeus on välipäätöksellään 9.7.2025 numero 375/2025 hylännyt hankintayksikön vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Näin ollen kyseessä oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Limingan Vesihuolto Oy aikoo edelleen toteuttaa vesilaitoksen rakennusurakan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön erityisalojen hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on ilmoittanut pitävänsä valittajan hyväksyttävien arvonlisäverottomien oikeudenkäyntikulujen määränä 15.300 euroa lisättynä markkinaoikeuden käsittelymaksun määrällä. Markkinaoikeus katsoo tähän nähden kohtuulliseksi, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 20.180 eurolla, mihin määrään sisältyy myös markkinaoikeuden asiassa määräämä oikeudenkäyntimaksu. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Limingan Vesihuolto Oy:n hallituksen 7.5.2025 tekemän hankintapäätöksen § 47 vesilaitoksen rakennusurakasta. Markkinaoikeus kieltää Limingan Vesihuolto Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 400.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Limingan Vesihuolto Oy:n korvaamaan Rakennusliike Sorvoja Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.180 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Limingan Vesihuolto Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Ukkola ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.