MAO:473/2026

Asian tausta

Joki ICT Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.5.2025 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tietosuojavaikutusten arviointijärjestelmän hankinnasta.

Hankintayksikkö on 12.6.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Xcure Oy:n tarjouksen.

Hankintayksikkö on 19.2.2026 keskeyttänyt hankinnan.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan 105.000 euroa.

Hankintasopimusta ei osapuolten ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Xcure Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä solmimaan valittajan kanssa hankintasopimuksen ja suorittamaan hankintasopimukseen perustuvat maksut. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 15.190 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä hankintamenettelyn keskeyttämiseen.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen tällaisessa tapauksessa on oikeuden väärinkäyttöä. Hankintayksikkö on keskeyttäessään hankintamenettelyn pyrkinyt kiertämään velvollisuutensa tehdä hankintasopimus valittajan kanssa. Hankintayksikkö on pyrkinyt estämään valittajan mahdollisuudet saada oikeussuojaa ja vedota oikeuteensa toimittaa hankinnan kohteena ollut järjestelmä hankintayksikölle.

Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle keskeyttämisilmoituksen vasta sen jälkeen, kun valittaja on vaatinut kirjallisen hankintasopimuksen tekemistä ja laskuttanut hankintayksikköä tammikuusta 2026 alkaen. Valittaja ja hankintayksikkö eivät ole laatineet hankintasopimusta, mutta hankintasopimuksen toteuttamistoimiin on jo ryhdytty.

Hankinnan keskeyttäminen on lisäksi syrjinyt valittajaa, sillä valittaja on jo valittu järjestelmän toimittajaksi.

Hankintayksikön valittajalle lähettämä keskeyttämisilmoitus ei täytä hankintasäännösten mukaisia päätökselle asetettuja vaatimuksia. Ilmoituksen seliteosa on yleisluonteinen, eikä siinä ole aidosti ja yksityiskohtaisesti perusteltu, miksi hankintamenettely on keskeytetty. Selitteestä ei käy ilmi esimerkiksi se, miten, milloin ja miksi markkinaolosuhteet ovat muuttuneet eikä sitä, miten hankintayksikön tarpeet ovat muuttuneet. Keskeyttämisilmoituksessa ei myöskään perustella, miten ja miksi muuttuneet markkinaolosuhteet tai tarpeet vaikuttavat siihen, ettei hankintasopimusta voidakaan solmia valittajan kanssa, vaikka valittaja voitti tarkennettuihin vaatimusmäärittelyihin perustuneen kilpailutuksen. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut sitä, miten muuttuneet markkinaolosuhteet tai hankintayksikön tarpeet ovat ilmenneet vasta yli puoli vuotta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.

Keskeyttämisilmoitukseen ei ole myöskään liitetty muutoksenhakuohjeita. Muutoksenhakuohje on toimitettu valittajalle vasta yli kahden viikon kuluttua keskeyttämisilmoituksesta ja se on päivätty noin kuukautta ennen järjestelmän kilpailutuksen alkamista ja lähes vuosi ennen kuin hankintamenettely on keskeytetty. Jos hankintamenettely olisi keskeytetty todellisista ja perustelluista syistä, muutoksenhakuohje olisi toimitettu valittajalle keskeyttämisilmoituksen ohessa päivättynä samoin kuin keskeyttämisilmoitus.

Vastine

Vaatimukset

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus jättää tutkimatta tai hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.812,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Markkinaoikeus ei voi määrätä hankintayksikköä tekemään sopimusta tai suorittamaan valittajan vaatimia maksuja.

Hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Hankintayksikön keskeyttämispäätös on hankintasäännösten mukaan laadittu ja perusteltu hankintapäätös. Valituksenalaisessa päätöksessä on ollut kyse hankintaa koskevasta keskeyttämispäätöksestä, ja valittaja on siinä saanut tietoonsa kaikki hankintapäätöksiä koskevat pakolliset seikat mukaan lukien perusteet hankinnan keskeyttämiselle. Keskeyttämispäätöksestä käy ilmi, että keskeyttämisen syynä on ollut se, että asiakkaiden tarve järjestelmälle on muuttunut olennaisesti ja että asiakkaiden tarpeen muuttuminen on vaikuttanut hankinnan alkuperäiseen tarpeeseen ja taloudelliseen perustaan.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, onko muutoksenhakuohjeessa ollut jokin muu kuin lähettämispäivämäärä. Valittaja on pystynyt muutoksenhakuohjeen saatuaan tekemään asiassa valituksen markkinaoikeuteen, joten muutoksenhakuohjeen tarkoitus on täyttynyt.

Hankintayksikön tavoitteena on ollut hankkia kilpailutettu tietosuojavaikutusten arviointijärjestelmä osaksi asiakkailleen tarjoamaansa kokonaispalvelua. Hankintayksikkö on käynyt läpi asiakkaidensa palveluntarvetta ennen hankintailmoituksen julkaisemista ja julkaissut hankintailmoituksen asiakkaidensa tarpeiden mukaisesti osaksi omaa kokonaispalvelutuotantoaan. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on tullut ilmi, että asiakkaiden tarve järjestelmälle on olennaisesti muuttunut eikä asiakkailla ole enää ollut tarvetta järjestelmälle sellaisena, kun se on kilpailutettu. Saatuaan tiedon asiakkaidensa muuttuneista palvelutarpeista hankintayksikkö on vielä pyrkinyt selvittämään tarkemmin asiakkaidensa tarpeita kilpailutetun järjestelmän osalta, minkä vuoksi keskeyttämispäätös on voitu tehdä vasta vuoden 2026 alkupuolella. Hankintayksikkö on nimenomaan pyrkinyt välttämään keskeyttämisen kartoittamalla yhdessä asiakkaidensa kanssa tarvetta kilpailutetulle järjestelmälle, mistä on aiheutunut keskeyttämispäätöksen viivästyminen.

Hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn aiemmin siitä syystä, että hankinta-asiakirjojen vaatimusmäärittelyssä on ollut virheitä. Hankintayksikkö on siten joutunut keskeyttämään hankinnan kahdesti täysin eri syistä.

Kyse ei ole ollut hankintasäännösten vastaisesta ja tiettyä tarjoajaa syrjivästä päätöksestä. Hankintamenettelyn voi keskeyttää myös hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Myöskään keskeyttämisen perusteet eivät ole olleet valittajaa syrjiviä.

Vastaselitys

Markkinaoikeudella on toimivalta määrätä vaaditut oikeusseuraamukset.

Hankintayksikkö ei saa keskeyttää hankintamenettelyä markkinatilanteen kartoittamiseksi esimerkiksi selvittääkseen, ovatko sen asiakkaat halukkaita hankkimaan valittajan järjestelmän vai eivät. Hankintayksikön liiketoimintariskin piiriin kuuluu se, kuinka moni asiakas lopulta ottaa valittajan toimittaman järjestelmän käyttöönsä. Vaikka hankintayksikkö olisi epäonnistunut järjestelmän tuotteistamisessa eikä olisi saanut myytyä valittajalta hankkimaansa järjestelmää omille asiakkailleen, sillä ei ole ollut oikeutta vetäytyä sopimuksesta ja siirtää toteutunutta riskiään valittajan kannettavaksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on hankintasäännösten mukainen sidosyksikkö, joka toimii omistajiensa määräysvallassa. Hankintayksikkö on toteuttanut hankinnan asiakkaidensa toiveiden mukaisesti. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on käynyt ilmi, että hankintayksikön asiakkaiden tarve kilpailutetulle järjestelmälle on olennaisesti muuttunut, eikä hankintayksikön asiakkailla enää ollut tarvetta kilpailutetulle järjestelmälle sellaisena kuin hankintayksikkö on sen kilpailuttanut. Koska hankintayksikön asiakkailla ei ole velvollisuutta esittää tarkempia perusteluita sille, miksi heidän tarpeensa on muuttunut, ei hankintayksiköllä ole ollut muuta mahdollisuutta kuin keskeyttää hankinta.

Valittaja on esittänyt, että asiassa on kyse hankintayksikön oman organisaation sisäisestä kysynnän arvioinnista ja sen epäonnistumisesta. Hankintasäännöksiä ei voi kiertää siten, että hankinnan suorittaa muodollisesti omaksi oikeudelliseksi yksiköksi eriytetty sisäinen toimija.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on ratkaistavana se, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Pykälää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp, s. 223) mukaan säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen hankintalain (348/2007) 73 a §:ään nähden. Viimeksi mainittua säännöstä koskevan hallituksen esityksen perustelujen (HE 182/2010 vp, s. 22–23) mukaan hankintayksikön on kiinnitettävä huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, sekä vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, joten hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ei ole hyväksyttävää. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintalain 125 §:n 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 23) on todettu, että päätöksen perusteluista tulisi käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.

Hankintamenettely keskeisiltä osin ja hankinnan keskeyttäminen

Hankintayksikkö on pyytänyt 14.5.2025 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia tietosuojavaikutusten arviointijärjestelmästä.

Tarjouspyynnön II kohdassa ”Hankinnan kohde” alakohdassa ”II.1.4) Lyhyt kuvaus” on todettu, että hankintayksikkö on hankkimassa asiakkaille tuotettavaa palvelua varten tietosuojavaikutusten arviointijärjestelmän. Järjestelmän avulla tehdään tietosuojan vaikutusten arviointeja. Hankintayksikkö tarjoaa järjestelmää asiakkaidensa käyttöön ja käyttää järjestelmää myös omaan vaikutustenarviointiinsa.

Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta. Hankintayksikkö on 12.6.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut valittajan tarjouksen.

Hankintayksikkö ja valittaja eivät ole allekirjoittaneet hankintasopimusta.

Hankintayksikkö on 19.2.2026 keskeyttänyt hankinnan ilmoittamalla siitä Cloudia-järjestelmän kautta lähettämällään sähköpostiviestillä. Ilmoituksessa on todettu sen olevan keskeytysilmoitus, tarjouspyynnön nimen olevan Tietosuojavaikutusten arviointijärjestelmä ja keskeyttäjän Joki ICT Oy. Ilmoituksessa on lisäksi todettu, että tarjouspyyntö on keskeytetty 19.2.2026 9.04.43. Keskeytyksen selitteeksi on ilmoitettu seuraavaa:

”Kilpailutuksen käynnistämisen jälkeen hankinnan kohteen markkinatilanne sekä hankintayksikön tarve ovat olennaisesti muuttuneet. Joki ICT Oy on in house-yhtiö, joka tuottaa palveluja omistaja-asiakkailleen näiden tarpeiden perusteella. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on käynyt ilmi, että hankintayksikön omistaja-asiakkaiden tarve kilpailutetulle järjestelmälle on muuttunut olennaisesti. Tämän seurauksena hankinnan alkuperäinen tarve ja taloudellinen perusta ovat olennaisesti muuttuneet. Edellä mainituin perustein hankinnalle eikä sopimuksen tekemiselle ole enää olemassa toiminnallisia tai taloudellisia edellytyksiä. Edellä mainituin perustein hankintamenettelyn keskeyttämiselle on olemassa hankintalain 125 §:ssä tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy. Hankintayksikkö päättää keskeyttää hankinnan edellä mainituin perustein.”

Hankintayksikkö on 13.3.2026 lähettänyt valittajalle muutoksenhakuohjeen.

Asian arviointi

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta päättää hankinnoistaan omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole hankintasäännösten vastaista, mikäli hankintamenettelyn keskeyttämiseen on todellinen ja perusteltu syy eikä menettelyllä loukata syrjinnän kiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Keskeyttämispäätöksen tekeminen ei myöskään edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua muun ohella hankintayksikön omasta toiminnasta.

Hyväksyttävänä syynä hankintamenettelyn keskeyttämiselle on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Julkisia hankintoja koskevat oikeusohjeet eivät edellytä hankintayksikköä tekemään hankintapäätöstä, jos hankintamenettelyn aikana hankinnan toteuttaminen osoittautuu epätarkoituksenmukaiseksi.

Hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää. Hankintamenettelyn keskeyttäminen vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ei ole hankintasäännösten vastaista tai tarjouskilpailun voittanutta tarjoajaa syrjivää, mikäli hankinnan keskeyttämiseen on ollut todellinen ja perusteltu syy.

Markkinaoikeus toteaa, ettei pelkästään se, että hankintamenettely on keskeytetty valittajan alettua vaatia sopimuksen laatimista ja maksusuorituksia hankintayksiköltä osoita, ettei hankintayksiköllä olisi todellista syytä keskeyttää hankintamenettelyä. Hankintayksikkö on muun muassa esittänyt tehneensä järjestelmän tuotteistamiseen liittyviä toimia ja pyrkineensä välttämään keskeyttämistä selvittämällä vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia järjestelmälle, mihin on hankintayksikön mukaan kulunut aikaa. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltaansa kuuluvana arvioida keskeyttämisen tarpeen ja ajankohdan.

Edellä esitetty ja keskeyttämisratkaisusta ilmenevät seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että keskeyttämisratkaisun syy eli hankintatarpeen muuttuminen on myös riittävällä tavalla kuvattu keskeyttämispäätöksessä. Valittajalla on näin ollen ollut mahdollisuus arvioida päätöksen perusteella sitä, onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle ollut todellinen ja perusteltu syy. Asiassa esitetyn perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä. Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että hankintalain 154 §:n
1 momentissa on lueteltu tyhjentävästi ne seuraamukset, joita markkinaoikeus voi valituksen johdosta hankinta-asiassa määrätä. Osa valittajan vaatimuksista on muita kuin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuja, minkä vuoksi nämä vaatimukset tulee jo tämänkin vuoksi hylätä lakiin perustumattomina.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Xcure Oy:n korvaamaan Joki ICT Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.812,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Mattila, Riikka Pirttisalo ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.