MAO:334/2026

Asian tausta

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on pyytänyt osallistumishakemuksia 14.11.2024 julkaistulla sosiaali- ja terveyspalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevalla hankintailmoituksella dynaamisen hankintajärjestelmän kaltaisella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta ikääntyneiden ja vammaisten liikkumista tukevien kuljetuspalvelujen hankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on 26.2.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 12 muun ohella valinnut Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy:n sekä muut palveluntuottajat hankinnan osiin 1 c, 10 a–c, 11 ja 12.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on 27.3.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 19 osittain oikaissut edellä mainittua hankintapäätöstä hankinnan osan 12 osalta.

Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy on allekirjoittanut hankintasopimuksen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa 23.5.2025.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tukipalvelujohtaja on 3.10.2025 irtisanonut hankintasopimuksen Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy:n kanssa päättymään kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen 3.1.2026.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 95.000.000 euroa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä kilpailuttamalla hankinnan osat 1 c, 10 a–c, 11 ja 12 uudelleen.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.490 eurolla viivästyskorkoineen lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole antanut valittajalle asianmukaista määrää vuoroja työvuoroajoneuvoille siten kuin hankintaoikaisupäätöksen ja vertailutaulukon mukainen etusijajärjestys on edellyttänyt. Valittajan huomautettua tästä hankintayksikkö on irtisanonut valittajan kanssa tehdyn hankintasopimuksen. Irtisanomisilmoituksessa ei ole kerrottu syitä sopimuksen irtisanomiselle.

Sopimuksen irtisanominen on ollut vastoin julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 136 §:ää, jonka mukaan sopimusta ei saa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman uutta hankintamenettelyä.

Hankintayksikkö on vedonnut irtisanomisen tueksi sopimusehtoon, jonka mukaan hankintayksiköllä ei ole määräostovelvoitetta. Työvuoroja on kuitenkin tarjottu sellaisille toimittajille, joiden etusijajärjestys on ollut alempi kuin valittajan. Mikäli hankintayksikön tulkintaa määräostovelvoitteesta voidaan pitää oikeana, kyseinen ehto on ristiriidassa hankinta-asiakirjojen etusijajärjestystä koskevan kohdan ja hankintalain säännösten kanssa.

Jos hankintayksiköt saisivat hankintapäätöksen jälkeen vapaasti vaihtaa sopimuskumppaneita ja irtisanoa sopimukset ei-toivottujen palveluntarjoajien kanssa, hankintalain mukainen hankintamenettely menettäisi tosiasiallisesti merkityksenä.

Vastine

Vaatimukset

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.690 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintasopimuksen irtisanomisessa on kyse sopimusriidasta eikä markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankinta-asiasta. Sopimusriita tulee ratkaista osapuolten välisen sopimuksen ehtojen mukaisesti Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Valittaja on myös nostanut kanteen hankintayksikköä vastaan käräjäoikeudessa. Valitus tulee siten jättää tutkimatta.

Sopimus ja sen irtisanomista koskevat ehdot ovat olleet hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön liitteenä ja näin ollen valittajan tiedossa jo tämän jättäessä osallistumishakemuksen. Hankintayksikkö ei ole muuttanut irtisanomista koskevia ehtoja sopimuskauden aikana.

Hankintayksikkö on irtisanonut sopimuksen, koska sen ja valittajan välillä oli erimielisyyksiä sopimuksen tulkinnasta. Osapuolet kävivät keskusteluja näistä erimielisyyksistä sekä kirjallisesti että kasvokkain ennen sopimuksen irtisanomista. Irtisanominen on tehty hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti. Osapuolten välinen sopimus on mahdollistanut sopimuksen irtisanomisen osapuolen niin halutessa. Irtisanomisoikeus on ollut molemmilla osapuolilla.

Hankinnan osaan 1 c palveluntuottajiksi on valittu valittajan lisäksi viisi muuta yritystä, osiin 10 a–c kaksi muuta yritystä, osaan 11 kolme muuta yritystä ja osaan 12 yli sata muuta yritystä. Tässä tilanteessa sopimuksen irtisanomista yhden palveluntuottajan kanssa ei voida katsoa sellaiseksi olennaiseksi sopimusmuutokseksi, joka johtaisi hankinnan uudelleen kilpailuttamisvelvollisuuteen.

Vastaselitys

Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy on esittänyt, että sopimuksen irtisanominen on johtanut käytännössä siihen, että hankintayksikkö joutuu hankkimaan korvaavia kuljetuspalveluita muilta palveluntarjoajilta, ellei se ole ylimitoittanut hankintaa. Kyse on näin ollen tilanteesta, jossa sopimuskumppani, jonka kanssa hankintayksikkö on alun perin tehnyt sopimuksen, korvataan uudella sopimuskumppanilla.

Valittajaa ei tule velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja siinäkään tapauksessa, ettei markkinaoikeus katsoisi valittajan vaatimuksia perustelluiksi, kun otetaan huomioon, että hankintayksikkö on toiminut opportunistisesti, eikä ole noudattanut hankintapäätöstä ja -sopimusta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Valittaja on antamassaan lisälausumassa muun ohella paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen määrää 415,24 euroa ylittäviltä osin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensin arvioitava, onko valitus jätettävä tutkimatta sillä hankintayksikön esittämällä perusteella, että kyse on sopimusriidasta eikä markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankinta-asiasta.

Hankintalain 136 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimusta tai puitejärjestelyä ei saa EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa tai kansalliset kynnysarvot ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa taikka käyttöoikeussopimuksissa olennaisesti muuttaa sopimuskauden aikana ilman mainitun lain mukaista uutta hankintamenettelyä. Pykälän 2 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty mainitun lain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi määrätä momentissa säädetyn seuraamuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan markkinaoikeudessa esittämän perusteella asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö muuttanut hankintasopimusta sen sopimuskauden aikana olennaisesti ilman hankintalain mukaista uutta hankintamenettelyä. Tässä valitusasiassa ei siten ole kyse käräjäoikeuden toimivaltaan kuuluvasta sopimusriidasta, vaan arvioitavana on ainoastaan se, onko asiassa määrättävissä hankintalain mukaista seuraamusta, sillä perusteella, että hankintayksikkö olisi tehnyt sopimuskaudella hankintalain 136 §:n vastaisen sopimusmuutoksen.

Kun otetaan huomioon markkinaoikeuden toimivallasta hankintalain 154 §:n 1 momentissa ja sopimuksen muuttamisesta sopimuskaudella hankintalain 136 §:ssä säädetty, markkinaoikeus katsoo, että se on toimivaltainen käsittelemään valituksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluja koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Asiassa on kyse kansallisen kynnysarvon ylittävästä liitteen E mukaisia palveluja koskevasta hankinnasta.

Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä kilpailuttamalla hankinnan osat 1 c, 10 a–c, 11 ja 12 uudelleen. Valittajan vaatimuksissa on siten kyse hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaisista niin sanotuista reaalikeinoista.

Reaalikeinoja ei kuitenkaan voida enää käyttää sen jälkeen, kun hankintapäätös on pantu täytäntöön. Tässä tapauksessa hankintayksikkö ja valittaja ovat solmineet sittemmin irtisanotun hankintasopimuksen 23.5.2025. Hankintayksikön asiassa esittämän perusteella se on solminut hankintasopimukset myös muiden valittujen toimittajien kanssa. Valittaja ei ole vaatinut reaalikeinojen lisäksi 154 §:n 1 momentin 4–7 kohdan mukaisia seuraamuksia.

Valittaja ei ole näin ollen vaatinut mitään sellaisia hankintalain 154 §:n 1 momentissa säädettyjä seuraamuksia, joita voitaisiin määrätä, jos hankintayksikön katsottaisiin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti. Näin ollen mahdollisista hankintamenettelyn virheistä huolimatta markkinaoikeus ei voisi määrätä hankintayksikölle mitään hankintalain 154 §:ssä säädettyä seuraamusta. Valittajalla ei voida katsoa olevan oikeudellista intressiä saada markkinaoikeuden kannanottoa pelkästään siitä, onko hankintayksikön menettely ollut hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden kannalta virheellistä. Valitus on näin ollen pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Taksikuljetukset Harri Vuolle Oy:n korvaamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 1.690 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Harri Vuolle Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Tobias von Schantz ja Eeva Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.