MAO:241/​2026

Asian tausta

Hämeenlinnan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.11.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta liitteen E kohdan 2 mukaisten esiopetuspalveluiden hankkimiseen ajalle 1.8.2026–30.5.2031. Hankinnan ennakoitu kalenterivuosittainen arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 0–600.000 euroa.

Hämeenlinnan kaupunki on dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 16.12.2025 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjoajia antamaan tarjouksensa Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen esiopetuspalveluista lukuvuodelle 2026–2027.

Hämeenlinnan kaupungin sivistys- ja hyvinvointijohtaja on 2.2.2026 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Karhunkyyti Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut palveluntuottajat esiopetuksen ostopalveluun.

Hankintasopimukset on allekirjoitettu 20.2.2026.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Karhunkyyti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.486,63 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valituksenalainen hankintapäätös, jolla valittaja on suljettu tarjouskilpailusta sen perusteella, että valittajan tarjous olisi saapunut myöhässä, on tehty ilman riittävää teknistä selvitystä. Hankintapäätöksessä on todettu, ettei järjestelmässä ole ollut vikaa, mutta siinä ei ole yksilöity teknistä selvitystä, johon väite on perustunut. Valittaja on hankintapäätöksen jälkeen pyytänyt hankintayksiköltä lokitietoja voidakseen arvioida päätöksen teknistä perustaa saamatta niitä. Ilman näitä tietoja ei voida sulkea pois teknisen virheen tai esteen mahdollisuutta.

Valitus on tehty määräajassa. Hankintapäätös on annettu tiedoksi sähköisesti 2.2.2026. Hankintayksikkö on 10.2.2026 ilmoittanut valittajalle valittajan tietopyyntöön antamassaan vastauksessa, että päätöksen perustana on ollut järjestelmätoimittajan 26.1.2026 antama sähköpostivastaus. Tätä selvitystä ei ollut liitetty hankintapäätökseen eikä sitä ollut toimitettu valittajalle päätöksen tiedoksiannon yhteydessä. Hankintapäätös on tehty ilman, että sen keskeinen tekninen perusta olisi ollut valittajan arvioitavissa tai markkinaoikeuden jälkikäteisesti todennettavissa. Hankintapäätöksen perustelut eivät ole olleet riittävät.

Valitusosoituksessa on todettu, että valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja että valituksen on oltava perillä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Valitusosoituksessa ei ole yksilöity virka-ajan päättymisajankohtaa, sähköisesti toimitettavan valituksen määräajan päättymisen kellonaikaa tai sitä, koskeeko virka-aikarajoitus sähköistä asiointipalvelua. Valitus on toimitettu markkinaoikeudelle sähköpostitse 16.2.2026 kello 23.58 eli valitusosoituksessa ilmoitetun määräajan viimeisenä päivänä. Valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen ja valitus on joka tapauksessa tehty kuuden kuukauden määräajassa.

Vastine

Vaatimukset

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus tulee jättää myöhässä saapuneena tutkimatta. Hankintayksikkö on antanut valituksenalaisen hankintapäätöksen sähköisesti tiedoksi 2.2.2026. Päätöksessä valittaja on suljettu tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa valitusosoituksessa on todettu, että valitus on toimitettava markkinaoikeudelle ja että valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valittaja on toimittanut valituksensa markkinaoikeuteen valitusajan viimeisenä päivänä 16.2.2026 kello 23.58 eli markkinaoikeuden virka-ajan päättymisen jälkeen.

Valitus tulee joka tapauksessa hylätä, sillä valittaja ei ole lähettänyt tarjoustaan määräaikaan mennessä tarjouspalveluportaalin kautta. Hankintayksikkö on selvittänyt, että tarjouspalveluportaalissa ei ole ollut sellaista vikaa tai katkosta, jonka takia tarjoaja ei olisi pystynyt jättämään tarjousta ajallaan.

Hankintapäätöksestä ovat käyneet ilmi perustelut valittajan poissulkemiselle. Asiassa tulee sovellettavaksi 14 päivän valitusaika, eikä kuuden kuukauden valitusaika.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että valitusta ei tule jättää tutkimatta tilanteessa, jossa mahdollinen myöhästyminen on perustunut puutteelliseen tai tulkinnanvaraiseen valitusosoitukseen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, onko markkinaoikeudelle sähköpostitse kello 23.58 muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä lähetetty valitus saapunut määräajassa. Valittajan esittämän johdosta asiassa on ensiksi arvioitava, onko hankintapäätös tai valitusosoitus ollut sillä tavoin olennaisesti puutteellinen, että sovellettavaksi tulisi kuuden kuukauden muutoksenhakuaika. Valitusosoituksen osalta on arvioitava, onko valitusosoitus ollut puutteellinen, kun siinä ei ole yksilöity virka-ajan päättymisajankohtaa, sähköisesti toimitettavan valituksen määräajan päättymisen kellonaikaa tai sitä, koskeeko virka-aikarajoitus sähköistä asiointipalvelua.

Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Saman pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Saman pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksen antamiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintolain (434/2003) 7 luvussa säädetään valitusosoituksesta.

Hallintolain 7 lukuun sisältyvän 47 §:n 1 momentin mukaan päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava muun ohella valitusaika ja mistä se lasketaan (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset muun ohella valituksen perille toimittamisesta.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa. Markkinaoikeus toteaa, että sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki tulee sovellettavaksi tässä asiassa sellaisena kuin se on ollut voimassa ennen 14.4.2026 voimaan tulleita muutoksia.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla. Mainitun pykälän esitöiden (HE 17/2002 vp s. 37) mukaan lähettäjän vastuu koskee hänen omaa toimintaansa. Lähettäjä vastaa myös siitä, että viesti tulee perille määräajan kuluessa, jos viestin toimittamiselle on asetettu jokin määräaika.

Oikeuskäytännöstä käy ilmi, ettei lähettäjän vastuulle lueta sellaisia tilanteita, joissa viesti jää saapumatta perille viranomaisen järjestelmässä olevan virheen vuoksi (KHO 2014:172, KKO 2005:3 ja KKO 2011:63).

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Saman lain 12 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on viipymättä ilmoitettava sähköisen asiakirjan vastaanottamisesta lähettäjälle. Ilmoitus voidaan toimittaa tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena tai muutoin. Vastaanottamisesta ilmoittaminen ei vaikuta asian käsittelyn edellytyksiin, joista säädetään erikseen.

Viimeksi mainitun lainkohdan perusteluissa (HE 17/2002 vp s. 42) todetaan, että tällainen sääntely on tarpeen sähköisen asioinnin riskien pienentämiseksi. Ilmoitus sähköisen asiakirjan saapumisesta ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, eikä ilmoitus sellaisenaan merkitse vielä sitä, että asia on tullut viranomaisessa vireille.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 §:n 3 momentin mukaan määräaikojen laskemisesta säädetään säädettyjen määräaikain laskemisesta annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 6 §:n
1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain 1 §:n 4 momentin mukaan tuomioistuimiin ja valitusasioita käsittelemään perustettuihin lautakuntiin sovelletaan vain mainitun lain 5 a §:n 4 momenttia. Mainitun lain 5 a §:n 4 momentin mukaan viranomaisen on toimialueellaan järjestettävä asiakirjojen vastaanottaminen kuitenkin aina siten, että laissa tai asetuksessa asiakirjojen jättämiselle tai asian vireillepanemiselle säädettyä määräaikaa voidaan noudattaa kello 8.00–16.15.

Asiassa saatu selvitys ja asian arviointi

Tarjouspyynnön kohdasta ”Tarjousten tai osallistumishakemusten vastaanottamisen määräaika” on käynyt ilmi, että tarjousten toimittamisen määräaika on ollut 11.1.2026 kello 16.00. Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen/hakemuksen lähettäminen” on todettu muun ohella, että tarjoajan vastuulla on tarjouksen saapuminen perille määräajassa ja että myöhästyneet tarjoukset suljetaan pois tarjouskilpailusta.

Saadun selvityksen mukaan valittajalle on 2.2.2026 toimitettu hankintapäätös, jossa on todettu muun ohella, että valittaja ei ole lähettänyt tarjousta määräaikaan mennessä tarjouspalveluportaalin kautta, vaan on lähettänyt tarjouksensa sähköpostilla määräajan jälkeen. Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on selvittänyt, että tarjouspalveluportaalissa ei ole ollut sellaista vikaa tai katkosta, jonka takia tarjoaja ei olisi pystynyt jättämään tarjousta ajallaan. Hankintapäätöksessä on edelleen todettu, että hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittaja ei ole toimittanut tarjousta määräaikaan mennessä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu hankintalain velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Valittajan poissulkemista on perusteltu hankintapäätöksessä sillä, että valittaja ei ole lähettänyt tarjoustaan määräaikaan mennessä, vaikka tarjouspalveluportaalissa ei ole ollut hankintayksikön selvityksen mukaan sellaista teknistä vikaa tai katkosta, joka olisi estänyt tarjouksen jättämisen ajallaan. Hankintapäätöksessä esitetyt perustelut huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajan on katsottava saaneen hankintapäätöksen perusteella riittävät tiedot arvioidakseen päätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan.

Hankintapäätöksen yhteydessä valittajalle on toimitettu valitusosoitus, jossa on muun ohella ilmoitettu valitusviranomainen sekä se, että valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusosoituksessa on edelleen todettu, että valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Valitusosoituksessa on vielä todettu, että valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO 2024:118 todennut, että valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetussa laissa oli säädetty se aika, jona tuomioistuimen on oltava auki asian vireillepanemista varten. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun valitusosoituksesta oli käynyt ilmi, että valitus oli tullut toimittaa tuomioistuimeen ennen sen aukioloajan päättymistä, valitusosoituksessa oli ilmoitettu riittävät tiedot asian vireillepanemista varten.

Hankintapäätöksen yhteydessä toimitetusta valitusosoituksesta on käynyt ilmi, että valitus on tullut toimittaa markkinaoikeuteen ennen virka-ajan eli ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Edellä todetun mukaisesti valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetussa laissa on säädetty tuomioistuimen aukioloaika asian vireillepanemista varten, eikä valitusosoituksessa ole siten tarvinnut erikseen ilmoittaa sitä kellonaikaa, milloin valitus on viimeistään tullut toimittaa markkinaoikeuteen. Valitusosoituksesta ei ole myöskään ollut pääteltävissä, että sähköisesti toimitettavaan valitukseen sovellettaisiin jotain muuta aukioloaikaa asian vireillepanemista varten. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valitusosoituksessa on annettu riittävät tiedot asian vireillepanemiselle eikä valitusosoitus näin ollen ole ollut puutteellinen.

Valitus on saapunut markkinaoikeuteen 16.2.2026 kello 23.58.

Korkein hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta valitusajan viimeisenä päivänä kello 16.15.05 saapuneen valituksen lyhyenä ratkaisuselosteena julkaisemassa päätöksessään KHO 10.3.2016 taltionumero 780. Sähköpostina toimitettu valituskirjelmä oli saapunut tuomioistuimen tietojärjestelmän ensimmäiselle palvelimelle valitusajan viimeisenä päivänä sekunnilleen kello 16.15.05, eli määräajan jälkeen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että määräaika valituksen tekemiselle on alkanut kulua siitä, kun valittaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen eli 2.2.2026. Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen 14 päivän määräaikaa valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten päättynyt 16.2.2026 kello 16.15. Selvyyden vuoksi markkinaoikeus toteaa vielä, että sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia on tullut soveltaa tässä asiassa sellaisena kuin se on ollut voimassa ennen 14.4.2026 voimaan tulleita muutoksia.

Koska valitus markkinaoikeudelle on tehty 16.2.2026 kello 16.15 päättyneen virka-ajan jälkeen vasta kello 23.58, se on edellä esitetyin perustein jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Karhunkyyti Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Karhunkyyti Oy:n korvaamaan Hämeenlinnan kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.800 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen ja markkinaoikeustuomarit Liisa Kauramäki ja Max Malvikko.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.