MAO:519/2026

Asioiden tausta

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, Länsimetro Oy ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (jäljempänä myös hankintayksiköt) ovat ilmoittaneet 20.10.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta metron mobiiliradioverkon (RN) hankinnasta.

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus ja Länsimetro Oy:n hallitus ovat 3.10.2025, 6.10.2025 ja 2.10.2025 tekemillään hankintapäätöksillä kukin omalta osaltaan valinneet Telia Finland Oyj:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ollut 13.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 18.12.2025 antamallaan välipäätöksellä numero 735/2025 sallinut valituksenalaisten hankintapäätösten täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 21.1.2026.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Boldyn Networks Finland Oy ja DNA Oyj ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset, kieltää hankintapäätösten täytäntöönpanon ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat on toissijaisesti vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksiköt maksamaan niille hyvitysmaksuna 3.385.000 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut yhteensä 79.090 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen siten, että valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimus on 26.363,33 euroa kutakin hankintayksikköä kohden asioissa diaarinumerot 554/2025, 555/2025 ja 556/2025.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti täydennyttäessään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankintayksiköt ovat antaneet voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täsmentää tarjouksen tarjouspyynnön vastaisia ehtoja tavalla, jota ei voida pitää vähämerkityksellisenä tai epäolennaisena. Hankintamenettelyä on rasittanut olennainen menettelyvirhe.

Tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksessaan järjestelmän saatavuus. Järjestelmän saatavuus on ollut yksi laadun vertailuperusteista 18 prosentin painoarvolla. Järjestelmän saatavuudesta on voinut saada pisteitä lopullisessa tarjouspyynnössä tarkemmin kuvatulla tavalla siltä osin kuin järjestelmän saatavuus on ylittänyt sille asetetun vähimmäisvaatimuksen. Kyseessä on ollut tarjousten vertailun kannalta merkityksellinen ja olennainen laatutieto, jolla on ollut suora vaikutus tarjottuun ratkaisuun ja sitä kautta tarjouksen hinnoitteluun. Saatavuus on ollut yksi tarjouksen laatimisessa huomioitavia keskeisimpiä seikkoja.

Järjestelmän luotettavuus (englanniksi reliability) ja saatavuus (englanniksi availability) ovat alalla yleisesti tunnettuja käsitteitä, jotka tarkoittavat eri asioita. Järjestelmän luotettavuudella tarkoitetaan lähtökohtaisesti järjestelmän kykyä toimia häiriöttä tietyssä ajassa ja tietyissä olosuhteissa. Sillä ilmaistaan todennäköisyys sille, että järjestelmä ei vikaannu tarkastelujakson aikana. Sen sijaan järjestelmän saatavuudella tarkoitetaan järjestelmän kykyä olla toiminnassa ja käytettävissä sovittuna aikana. Saatavuus on siten riippuvainen sekä järjestelmän luotettavuudesta että siitä, kuinka nopeasti järjestelmä voidaan palauttaa toimintakuntoon vikatilanteen jälkeen. Edes yleiskielessä käsite luotettavuus (reliability) ei ole synonyymi käsitteelle saatavuus (availability).

Lopullisessa tarjouspyynnössä ei ole määritelty järjestelmän luotettavuutta, mutta siinä on määritelty järjestelmän saatavuus. Hankinnan kohteelle asetetut vaatimukset johtavat myös eroihin järjestelmän saatavuuden ja luotettavuuden laskemisessa.

Hankintayksiköiden asettamat vaatimukset ovat käytännössä tarkoittaneet sitä, että hankinnan kohde on tullut tarjota niin sanottuna kahdennettuna järjestelmänä (englanniksi redundant system). Kahden rinnakkaisen verkon toteuttamisen tarkoituksena on ollut varmistaa se, että verkon toiminta voidaan varmistaa myös vikatilanteissa. Kahdennetulle järjestelmälle on mahdollista melko helposti ilmoittaa laskennallisesti korkea luotettavuus (reliability), sillä järjestelmien rinnakkaisuuden vuoksi koko järjestelmän vikaantumisen todennäköisyys pienenee. Rinnakkaisessa järjestelmässä koko järjestelmän luotettavuus kasvaa, koska kaikkien rinnakkaisten komponenttien täytyy vikaantua yhtä aikaa, jotta koko järjestelmä lakkaa toimimasta.

Sen sijaan saatavuuteen (availability) vaikuttavat vikaantumisen todennäköisyyden lisäksi muutkin tekijät, kuten esimerkiksi huoltojen ja korjausten aikataulutus, varalaitteiden ja varaosien saatavuus, huoltotiimien vasteajat tai järjestelmän riippuvuudet muista komponenteista. Korkean saatavuuden saavuttaminen on ollut hankinnan vaatimukset huomioon ottaen haastavampaa ja kalliimpaa kuin korkean luotettavuuden saavuttaminen. Tarjoajan intressissä on siten saattanut olla tarjouksessaan määritellä järjestelmän luotettavuus korkeammalle kuin järjestelmän saatavuus.

Voittanut tarjoaja on laatinut tarjoukseensa tarjouspyyntöaineistosta poiketen jakson ”Architecture for Reliability Estimation” ja asiakirjan ”Liite METKA_RN_Reliability_laskelma”. Hankintayksiköiden voittaneelle tarjoajalle toimittaman selvityspyynnön perusteella kyseisissä tarjouksen kohdissa ei ole tarjouspyynnön vaatimalla tavalla yksilöity, miten ja miltä osin ne liittyvät järjestelmän saatavuutta koskevaan arviointikriteeriin. Hankintayksiköt ovat sinänsä asianmukaisesti täydennyspyynnössä kiinnittäneet huomiota siihen, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole tältä osin vastannut tarjouspyyntöä. Tarjouksen poissulkemisen sijaan hankintayksiköt ovat kuitenkin käytännössä kysyneet täydennyspyynnössään, muuttaako voittanut tarjoaja tarjoustaan siten, että se muuttuu tarjouspyynnön mukaiseksi.

Voittanut tarjoaja on vakuuttanut hankintayksiköiden lähettämään täsmennyspyyntöön antamassaan vastauksessa, että tarjouksessa käytetty termi luotettavuus (reliability) on synonyymi termille saatavuus (availability). Jos tarjouksen perusteella ei ole ollut tiedossa, onko tarjouksessa viitattu järjestelmän luotettavuuteen vai saatavuuteen, on tämä johtanut siihen, että tarjous ei ole ollut riittävällä varmuudella vertailukelpoinen.

Hankintayksiköiden ei olisi tullut täsmennyttää tarjouspyynnön vastaista tarjousta. Täsmennyttäminen ei ole koskenut oikeuskäytännössä kuvattuja yrityksen julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ajalta ennen osallistumishakemusten määräajan päättymistä, vaan kyse on ollut siitä, miten tarjous on ylipäänsä laadittu, mitä se on koskenut ja miten sitä on tullut arvioida tarjousten vertailussa.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, Länsimetro Oy ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut yhteensä 13.260,80 eurolla viivästyskorkoineen siten, että kunkin hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on 4.420,27 euroa asioissa diaarinumerot 554/2025, 555/2025 ja 556/2025.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta täsmennystä tarjouksessa käytetystä reliability-termistä ja hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Alalla vakiintuneessa merkityksessä saatavuudella (availability) ja luotettavuudella (reliability) mitataan eri asioita eri tavalla, ja niitä ilmaistaan lähtökohtaisesti toisistaan poikkeavien yksikkömääreiden avulla. Saatavuus kertoo, kuinka suuren osan ajasta järjestelmä on käytettävissä. Saatavuus lasketaan jakamalla palvelun toiminta-aika (uptime) palvelun kokonaispalveluajalla (total service time). Kokonaispalveluaika käsittää sekä toiminta-ajan (uptime) että ajan, jolloin palvelu ei ole toiminnassa (downtime). Jos palvelu on vain vähän aikaa poissa käytöstä suhteessa kokonaispalveluaikaan, on palvelulla korkea saatavuus. Saatavuuslaskentaan ei vaikuta vikojen määrä eli se, kuinka monta kertaa palvelu on poissa käytöstä, sillä vikojen määrää ei käytetä laskukaavan muuttujana. Sama saatavuusarvo on siten saavutettavissa esimerkiksi yhdellä pidemmällä downtime-jaksolla tai kahdella lyhyemmällä downtime-jaksolla. Saatavuutta ilmaistaan prosentteina, jolloin prosentilla osoitetaan, kuinka suuren osan ajasta järjestelmä on käytettävissä.

Luotettavuus kertoo ajan, jonka järjestelmä keskimäärin toimii ilman häiriötä. Jos järjestelmä keskimäärin toimii pitkän ajan ilman vikoja vähäisen vikamäärän ansiosta, sen luotettavuus on korkea. Luotettavuusarvoon vaikuttaa ratkaisevasti vikojen määrä, eli kuinka monta kertaa palvelu on poissa käytöstä, sillä vikojen määrää käytetään laskukaavan muuttujana. Luotettavuutta ilmaistaan yleensä eri aikamääreiden (esimerkiksi tunti) avulla, jolloin aikamääreellä osoitetaan, kuinka pitkän ajan järjestelmä toimii keskimäärin ennen kuin siinä ilmenee vika. Luotettavuus saatetaan kuitenkin toisinaan laskea myös toisenlaisella kaavalla, jossa muuttujina ovat vikojen määrä ja kokonaispalveluaika (total service time) ja jolla saadaan tulokseksi prosenttiluku. Saatavuus (availability) ja luotettavuus (reliability) lasketaan kuitenkin niiden vakiintuneissa merkityksissä eri tavalla. On myös mahdollista, että saman järjestelmän luotettavuusprosentti on alhaisempi kuin sen saatavuusprosentti. Näin ollen saatavuutta korkeamman luotettavuuden saavuttaminen ei välttämättä ole helpompaa. Voittanut tarjoaja on toimittanut ilmoittamalleen saatavuusarvolle laskentaperusteet, joista on voitu yksiselitteisesti todeta, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut nimenomaan saatavuusarvon.

Vaikka voittanut tarjoaja on viitannut tarjouspyynnössä määriteltyyn saatavuuteen tarjouksessaan reliability-termillä, on kyse ollut ainoastaan muodollisesti väärän käsitteen käyttämisestä, mikä on rinnastunut epäolennaiseen kirjoitusvirheeseen tarjouksessa. Voittanut tarjoaja ei ole reliability-termiä käyttämällä antanut tarjouspyynnön vastaista tarjousta, jossa se olisi jättänyt antamatta järjestelmän saatavuutta koskevia tietoja ja/tai korvannut niitä luotettavuutta koskevilla tiedoilla. Voittaneen tarjoajan tarjous on virheellisestä käsitteestä huolimatta vastannut tarjouspyyntöä, eikä virheellisen käsitteen käyttäminen ole edellyttänyt tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjoukseensa liitetyssä laatuvertailulomakkeessa järjestelmän saatavuuden. Voittanut tarjoaja on lisäksi antanut tarjouspyynnössä edellytetyn kuvauksen ja lisätiedot käyttäen virheellisesti luotettavuus-termiä. Tarjouksen liitteessä 1.4. ”Description of the Tenderer’s System” on esitetty laskennalliset prosenttiarvot tarjouspyynnön saatavuusvaatimuksen täyttymisen osoittamiseksi, mutta liitteessä on käytetty virheellisesti luotettavuus-termiä. Tarjouksen liitteessä ”METKA RN Reliability laskelma” on mainittu tarjouksessa ilmoitettu saatavuusarvo, mutta käytetty sanaa luotettavuus. Laskennallisten arvojen kuvaamisessa on käytetty saatavuusarvoon liittyviä termejä ja määreitä, kuten downtime-aikaa, joka on esitetty sekunteina kuukaudessa ja minuutteina vuodessa. Hankintayksiköt ovat voineet tämän perusteella todeta yksiselitteisesti, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut nimenomaan saatavuutta koskevan arvon, eikä luotettavuutta koskevaa arvoa. Tämä on todettu laskemalla voittaneen tarjoajan antaman downtime-tiedon perusteella saatavuusprosentti, joka on täsmännyt voittaneen tarjoajan ilmoittamaan luotettavuusarvoon. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä ”METKA RN Reliability laskelma” ei ole myöskään esitetty vikojen määrää, jonka ilmoittaminen olisi välttämätöntä luotettavuuden laskemiseksi. Tälläkin perusteella on ollut selvää, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut nimenomaan tarjouspyynnössä edellytetyn saatavuuden.

Hankintayksiköt ovat todenneet voittaneen tarjoajan tarjouksen ja tarjouspyynnön asiayhteyden perusteella, että voittanut tarjoaja on tarkoittanut tarjouksessa käytetyllä reliability-käsitteellä tarjouspyynnössä määriteltyä saatavuutta. Hankintayksiköt ovat kuitenkin hankintamenettelyn lainmukaisuuden varmistamiseksi pyytäneet voittaneelta tarjoajalta täsmennystä käsitteen merkityksestä. Kyseessä on ollut tavanomainen tarjouksessa olevan epäselvyyden täsmentäminen, jonka seurauksena tarjouksen sisältö ei ole muuttunut toiseksi. Voittanut tarjoaja on vastauksessaan vahvistanut, että reliability-termillä on tarkoitettu juuri sitä, mitä sillä asiassa perustellusti tehtävän tulkinnan mukaan on tarkoitettu.

Kuultavan lausunto

Telia Finland Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultavan tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Järjestelmän saatavuus on ilmoitettu tarjouksessa tarjouspyynnön ehtojen ja tarjouspyynnön liitteen ”M-00301 Appendix A METKA RN” mukaisesti. Vaaditut tiedot on annettu edellä mainitun liitteen kohdassa ”Arviointikriteeri 1”. Tarjouksesta on käynyt selvästi ilmi, että pyydetty kuvaus on annettu tarjouksen liitteen 1.4 ”Description of the Tenderer’s System” kohdassa ”Architecture for Reliability Estimation” ja dokumentissa ”Liite METKA_RN_Reliability_laskelma”. Kyseinen liite ja kohta on otsikoitu tarjouksessa epätarkasti. Liitteen ja kohdan sisältö ovat kuitenkin kuvanneet vaaditusti sitä, miten tarjouksessa ilmoitettu 99,999 prosentin saatavuus saavutetaan, todennettu saatavuus laskennallisesti ja kuvattu järjestelmän toteutus näiltä osin.

Kyse on ollut sellaisesta tarjouksessa olleesta epäolennaisesta ristiriidasta tai virheestä, jonka osalta hankintasäännökset sallivat tarjouksen täsmentämisen. Tarjous ei ole täsmennyksen johdosta parantunut tai muutoinkaan muuttunut miltään osin.

Vastaselitys

Valittajat ovat viitanneet lopullisen tarjouspyynnön kohtaan, jossa on todettu, että ”windows of maintenance and downtime during non-Operational hours will be agreed with the Employer” ja esittäneet, että downtime- ja uptime-aikoja ei ole voinut käyttää tarkan ja vertailukelpoisen laskutuloksen laskemiseen, koska hankintayksiköt ovat ilmoittaneet tarjouspyynnössään, että niistä tulee sopia erikseen hankintayksiköiden kanssa. Downtime- ja uptime-aikoja ei ole määritelty tarjouspyynnössä. Voittanut tarjoaja ei ole voinut laskelmassaan yksipuolisesti päättää hankintayksiköiden puolesta, mitä downtime- ja uptime-aikoja käytetään. Downtime- ja uptime-aikoihin perustuva laskelma ei voi tuottaa tarkkaa ja vertailukelpoista tulosta, elleivät hankintayksiköt ole etukäteen vahvistaneet käytettäviä arvoja kaikille tarjoajille. Tästä huolimatta voittanut tarjoaja on itse määritellyt ne arvot, jotka hankintayksiköiden olisi pitänyt erikseen hyväksyä. Sen lisäksi, että voittanut tarjoaja on laskenut tarjouksessaan järjestelmälle luotettavuusarvon, se on käyttänyt laskennassa määreitä, joiden sisällöstä valittu tarjoaja sopii tarjouspyynnön mukaan erikseen hankintayksiköiden kanssa. Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut hylätä tälläkin perusteella.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tehtävänä on ollut todentaa saatavuus laskennallisesti, eikä esittää laskennallisia prosenttiarvoja hankintayksiköille laskennallista todentamista varten. Tarjouspyynnön mukaan, mikäli kuvaus ei todenna laskennallisesti vastauksen mukaista saatavuutta, tulkitaan vastauksen olevan 0 laatuvertailupisteen mukainen. Koska voittanut tarjoaja ei ole tehnyt todennusta tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla, olisi vastaukselle tullut antaa tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla 0 laatuvertailupistettä 18 pisteen sijaan.

Muut kirjelmät

Valittajat ovat toimittaneet hyvitysmaksuvaatimusta koskevan lisälausuman, jossa ne ovat esittäneet muun ohella, että hankintasäännösten mukaiset edellytykset korotetun hyvitysmaksun määräämiselle täyttyvät. Hankintayksiköiden maksettavaksi määrättävän hyvitysmaksun tulee olla määrältään enemmän kuin 10 prosenttia hankinnan arvosta.

Hankintayksiköt ovat toimittaneet lisälausuman, jossa ne ovat esittäneet muun ohella, että valittajien hyvitysmaksuvaatimus on hylättävä. Hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Valittajilla ei joka tapauksessa olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Mikäli katsottaisiin, että voittanut tarjoaja olisi muuttanut tarjoustaan lainvastaisesti, olisivat myös valittajat muuttaneet tarjoustaan vastaavalla tavalla lainvastaisesti.

Hankinnassa tarjoajille on asetettu sitovia välitavoitteita. Valittajien tarjouksessa ajankohdat neljälle välitavoitteelle on ilmoitettu aikaisemmiksi kuin mitä lopullisessa tarjouspyynnössä on todettu. Tarjousten vastaanottamisen jälkeen hankintayksiköt ovat lähettäneet valittajille täsmennyspyynnön välitavoitteiden aikatauluista ja pyytäneet valittajia vastaamaan joko ”kyllä” tai ”ei” täsmennyspyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Valittajilta on täsmennetty vastaavaa seikkaa kuin voittaneelta tarjoajalta. Mikäli hankintayksiköiden katsottaisiin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti täsmennyttäessään voittaneen tarjoajan tarjousta ja hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen, ei valittajilla olisi ollut todellista mahdollisuutta tulla valituksi virheettömässä menettelyssä, koska tällöin myös valittajien tarjous olisi tullut hylätä vastaavalla perusteella.

Valittajien hyvitysmaksuvaatimuksen määrä on joka tapauksessa ylimitoitettu ja sen määrää tulisi alentaa, mikäli hankintayksiköt velvoitettaisiin maksamaan valittajille hyvitysmaksua. Kun otetaan huomioon asian laatu ja hankintayksiköiden menettely, asiassa ei ole käsillä hyvitysmaksun määrää korottavia perusteita eikä erityistä syytä määrätä hyvitysmaksua yli 10 prosenttisena suhteessa hankinnan arvoon.

Valittajat ovat toimittaneet lisälausuman, jossa ne ovat esittäneet muun ohella, että hankintayksiköt ovat lähettäneet voittaneelle tarjoajalle kaksi täsmennyspyyntöä, joista toinen on koskenut aikataulua ja toinen saatavuuden todentamista. Aikataulua koskeva täsmennyspyyntö on ollut molemmille tarjoajille sama. Molemmat tarjoajat ovat ilmoittaneet tarjouksissaan valmiudestaan toteuttaa hankinta nopeammin kuin mitä tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksissa on edellytetty.

Hankintayksiköiden oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä tai sitä on vähintään kohtuullistettava, koska hankintayksiköt ovat viivyttelyllään aiheuttaneet merkittävän osan käsittelyn kestosta. Uusien väitteiden esittäminen vasta käsittelyn loppuvaiheessa on ollut tarpeetonta.

Valittajat ovat päivittäneet oikeudenkäyntikuluvaatimustaan.

Hankintayksiköt ovat paljoksuneet valittajien oikeudenkäyntikuluvaatimusta ja päivittäneet omaa oikeudenkäyntikuluvaatimustaan.

Valittajat ovat lausuneet hankintayksiköiden päivitetystä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Valittajat ovat esittäneet muun ohella, että hankintamenettely ja hankintayksiköiden menettely markkinaoikeudessa ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Hankintayksiköt ovat menetelleet hankintamenettelyn aikana hankintasäännösten vastaisesti, minkä jälkeen ne ovat pitkittäneet asioiden käsittelyä markkinaoikeudessa. Hankintayksiköiden kirjelmöinti on ollut sekavaa. Hankintayksiköiden oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä tai sitä on joka tapauksessa olennaisesti kohtuullistettava.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa diaarinumerot 554/2025, 555/2025 ja 556/2025

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asioissa on valittajien esittämän perusteella arvioitava, ovatko hankintayksiköt menetelleet hankintasäännösten vastaisesti varatessaan voittaneelle tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjoustaan järjestelmän saatavuuden osalta. Asioissa on myös arvioitava, ovatko hankintayksiköt menetelleet hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan ilmoittaneen järjestelmän saatavuuden tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ja antaessaan sille järjestelmän saatavuudesta täydet pisteet.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 271) mukaan säännös vastaa julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 74 §:ää.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan pykälän 2 momentissa annetaan hankintayksiköille nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on lisäksi todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on edelleen todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen.

Esitöissä (HE 108/2016 vp s. 174) on vielä todettu, että hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 29.3.2012, SAG ELV Slovensko ym., C-599/10, EU:C:2012:191) on tuotu esiin, että tuolloin voimassa ollut julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/18/EY ei ollut esteenä sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin poikkeuksellisesti korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä, tai ilmeisten kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaamiseksi, kunhan kyseinen muutos ei johda tosiasiallisesti uuden tarjouksen esittämiseen (tuomion 40 kohta). Kun hankintaviranomainen käyttää sillä näin ollen olevaa harkintavaltaa, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (tuomion 41 kohta).

Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat merkityksellisiltä osin

Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia metron mobiiliradioverkosta (RN). Hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena on ollut Helsingin pääkaupunkiseudun metron mobiiliradioverkko ja sen integroiminen junakulunvalvontajärjestelmään sekä metron kapasiteetin ja luotettavuuden kehittämishankkeeseen (METKA-hanke) liittyvät palvelut metron mobiiliradioverkon osalta. Hankintailmoituksessa on todettu, että hankinta sisältää suunnittelu-, määrittely- ja kehittämispalveluita, kulunvalvontajärjestelmän toiminnalle kriittisen radioverkkojärjestelmän sekä radioverkkojärjestelmän huolto- ja ylläpitopalveluita. Hankinta on toteutettu kilpailullisena neuvottelumenettelynä. Hankintayksiköt ovat lähettäneet 25.4.2025 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön neuvotteluihin valituille tarjoajille.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan ”M-00094 RN Lopullinen Tarjouspyyntö V4.0” kohdan 5 ”Lopullisen tarjouksen sisältö ja lähettäminen” alakohdassa 5.6 ”Lopullisen tarjouksen sisältö ja dokumentit” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan tulee huolehtia, että lopullisessa tarjouksessa on vähintään kaikki seuraavat dokumentit, jotka on myös numeroitava alla olevan mukaisesti. Tarjoajan tulee muodostaa jokaisesta alla mainitusta kohdasta oma itsenäisen tiedostonsa, joka on nimetty alla kuvatusti. Mikäli tilaaja on edellyttänyt tarjouksessa käytettävän tiettyä mallipohjaa, tulee sitä käyttää vastauksen antamisessa:

1. Tarjoajan ratkaisuehdotus ja toimintamallit (liitteessä M-00062 kuvatusti) (ENG)

[– –]

1.4. Description of the Tenderer’s System (ENG)

[– –]

3. Laatuvertailulomake (M-00301) täytettynä

3.1 Laatuvertailu, Arviointikriteeri 6 (FIN)

3.2 Nimettyjen asiantuntijoiden CV:t (liittyen arviointikriteeriin 5) (FIN tai ENG)

[– –]

Lisäksi pyydämme huomioimaan seuraavat asiat:

[– –]

Kohta 3: Tarjoajan tulee antaa laatuvertailuun liittyvät vastaukset ja kuvaukset Lopullisen tarjouspyynnön liitteen M-00245 (RN Tarjousten arviointikriteerit) mukaisesti. Laatuvertailulomakkeen liitteeksi tulee liittää lomakkeessa edellytetyt kuvaukset, jotka ovat vähintään edellä mainitut liitteet 3.1–3.2. Mikäli tarjoaja toimittaa em. muita liitteitä, tulee tarjouksessa yksilöidä miten ja miltä osin ne liittyvät arviointikriteeriin.”

Lopullisen tarjouspyynnön kohdasta 6 ”Tarjouksen valintaperuste ja vertailuperusteet” on käynyt ilmi, että lopullisen tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo on ollut 40 prosenttia ja laadun 60 prosenttia.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa asiakirjassa ”M-00006 Metro System Glossary V5.1” on määritelty termejä. Termi ”availability” on määritelty seuraavalla tavalla:

”Ability of an item to be in a state to perform a required function under given conditions at a given instant of time or over a given time interval, assuming that the required external resources are provided”

Termi ”reliability” on puolestaan määritelty seuraavasti:

”The probability that a system will perform its intended functions without failure, within design parameters, under specific operating conditions, and for a specific period of time.”

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan ”M-00152 RN System Requirements Specification V4.3” kohdassa 2 ”RN System Requirements Specification” on asetettu muun ohella seuraava vaatimus:

”The RN System shall be designed for a greater than or equal to 99.99% availability.”

Vaatimusta on täydennetty kohdassa ”Supporting Information” seuraavalla tavalla:

”Unavailability is defined as the loss of communication that affects a single train. Windows of maintenance and downtime during non-Operational hours will be agreed with the Employer.”

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan ”M-00245 METKA RN Tarjousten arviointikriteerit V2.1” kohdasta 3 ”Vertailukriteerit” ja sen alakohdista on käynyt ilmi, että hankintayksiköt ovat asettaneet laadulle seitsemän arviointikriteeriä. Yksi arviointikriteereistä on ollut järjestelmän saatavuus 18 prosentin painoarvolla. Edellä mainitun kohdan alakohdassa 3.2.1 ”Arviointikriteeri 1: Järjestelmän saatavuus, painoarvo 18 %” on todettu seuraavaa:

”Järjestelmän saatavuutta (availability) pisteytetään asetetun vaatimuksen ylittävin osin seuraavasti. Saatavuus tulee laskennallisesti todentaa tarjouksessa.

• 18 pistettä, jos saatavuus on yli 99,999%.
• 12 pistettä, jos saatavuus on yli 99,995% mutta 99,999% tai alle.
• 6 pistettä, jos saatavuus on yli 99,99% mutta 99,995% tai alle.
• 0 pistettä, jos saatavuus on 99,99% (=vaatimus)

Tarjoajan tulee antaa ja perustella vastauksensa tarjouspyynnön liitteellä M-00301 METKA RN Laatuvertailulomake kuvatusti.”

Lopullisen tarjouspyynnön liitteen ”M-00301 METKA RN Laatuvertailulomake” välilehden ”Arviointikriteeri 1” kohdassa ”Ohje” on todettu seuraavaa:

”Taulukosta saa täyttää vain oranssilla pohjalla olevia kenttiä.

Tarjoajan tulee antaa vastaus arviointikriteeriin ja vastauksen mukainen kuvaus toteutuksesta ja muut mahdolliset lisätiedot. Mikäli vastausta ei anneta tai kuvaus ei todenna laskennallisesti vastauksen mukaista saatavuutta, tulkitaan vastauksen olevan 0 laatuvertailupisteen mukainen.”

Välilehdellä on ollut taulukko, jossa tarjoajien on tullut antaa vastauksensa taulukon kohdassa ”Ilmoita mikä on järjestelmän saatavuus (availability) (%)”. Tarjoajien on tullut antaa vastauksensa taulukon alasvetovalikkoa hyödyntäen. Taulukon kohdassa ”Kuvaus ja lisätiedot annetulle vastaukselle” on todettu seuraavaa:

”Tarjoajan tulee todentaa vastauksensa mukainen saatavuus laskennallisesti tarjouksessaan.

Kuvauksen voi antaa tarjouksessa alla olevassa kuvauskentässä tai erillisellä liitteellään. Mikäli kuvausta ei ole alla olevassa kentässä, siinä on ilmoitettava mistä kuvaus tarjoajan tarjouksesta löytyy.”

Lopullisessa tarjouspyynnössä ei ole asetettu numeraalisia tai muitakaan nimenomaisia vaatimuksia järjestelmän luotettavuudelle (englanniksi reliability). Järjestelmän luotettavuus ei ole ollut myöskään laadun vertailuperusteena.

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa täydennetyn laatuvertailulomakkeen, jossa se on välilehdellä ”Arviointikriteeri 1: Järjestelmän saatavuus” ilmoittanut järjestelmän saatavuuden sille varatussa kentässä. Voittanut tarjoaja on valinnut vastausvaihtoehdon ”saatavuus on yli 99,999 %”. Voittanut tarjoaja on lisäksi antanut tarkemman, salassa pidettäväksi ilmoitetun kuvauksen vastauksestaan laatuvertailulomakkeen kuvauskentässä. Kuvauksessa on käytetty muun ohella sanoja luotettavuusarvio ja järjestelmän luotettavuus. Kuvauksessa on todettu muun ohella, että ”Tämä antaa laskennallisesti koko järjestelmälle luotettavuuden:”, minkä jälkeen on ilmoitettu salassa pidettäväksi ilmoitettu prosenttiluku viiden desimaalin tarkkuudella. Prosenttiluku on ollut linjassa saatavuudelle ilmoitetun vastauksen (saatavuus on yli 99,999 %) kanssa. Kuvauksessa on lisäksi todettu, että luotettavuusarvio on kuvattu tarkemmin dokumentissa 1.4. Kuvauksessa on viitattu myös asiakirjaan ”Liite METKA_RN_Reliability_laskelma”.

Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa muun ohella salassa pidettäviksi ilmoitetut asiakirjat ”Liite METKA_RN_Reliability_laskelma – Luottamuksellinen.xlsx” ja ”1.4 Description of the Tenderer’s System – Luottamuksellinen.pdf”. Viimeksi mainitussa asiakirjassa on ollut muun ohella kappale ”Architecture for Reliability Estimation”.

Hankintayksiköt ovat tarjousten vastaanottamisen jälkeen lähettäneet voittaneelle tarjoajalle täsmennyspyynnön, jossa on ensin viitattu lopullisessa tarjouspyynnössä järjestelmän saatavuudelle (availability) asetettuihin vaatimuksiin ja sen jälkeen voittaneen tarjoajan tarjoukseen. Täsmennyspyynnössä on tämän jälkeen todettu seuraavaa:

”Edellä lausutun johdosta hankintayksikkö pyytää teitä vastaamaan seuraavaan kysymykseen vastauksella Kyllä tai Ei. Kielteinen vastaus voidaan tulkita siten että tarjous on tarjouspyynnön vastainen, joka johtaa tarjouksen sulkemiseen pois tarjouskilpailusta.

Tarjouksessa käytettyä termiä ”reliability” ei ole tarjousmateriaalissa määritelty ja siten on epäselvää, vastaako se lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyä termiä ”Availability”, kuten se asiayhteyksien osalta vaikuttaisi vastaavan.

Vastaus (vaihtoehdot):

Kyllä: Tarjousdokumentissa ’1.4, Description of the Tenderer’s System’ kohdassa ’Architecture for Reliability Estimation’ ja dokumentissa ’Liite METKA_RN_Reliability_laskelma’ kuvatut sisällöt tarkoittavat RN-järjestelmän saatavuuteen (Availability) liittyviä tietoja ja siten dokumenteissa käytetty termi ’reliability’ on synonyymi termille ’Availability’.

Ei: Tarjousdokumentissa ’1.4, Description of the Tenderer’s System’ kohdassa ’Architecture for Reliability Estimation’ ja dokumentissa ’Liite METKA_RN_Reliability_laskelma’ kuvatut sisällöt eivät tarkoita RN-järjestelmän saatavuuteen (Availability) liittyviä tietoja ja siten dokumenteissa käytetty termi ’reliability’ on eri asia kuin ’Availability’.”

Voittanut tarjoaja on antanut edellä mainittuun kysymykseen seuraavan vastauksen:

” Kyllä: Tarjousdokumentissa ’1.4, Description of the Tenderer’s System’ kohdassa ’Architecture for Reliability Estimation’ ja dokumentissa ’Liite METKA_RN_Reliability_laskelma’ kuvatut sisällöt tarkoittavat RN-järjestelmän saatavuuteen (Availability) liittyviä tietoja ja siten dokumenteissa käytetty termi ’reliability’ on synonyymi termille ’Availability’.”

Hankintayksiköt ovat antaneet voittaneelle tarjoajalle saatavuudesta täydet 18 pistettä ja valinneet voittaneen tarjoajan tarjouksen sen ollessa kokonaistaloudellisesti edullisin.

Asioiden arviointi

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti täydennyttäessään voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Valittajat ovat tältä osin viitanneet voittaneelle tarjoajalle lähetettyyn täsmennyspyyntöön, jossa hankintayksiköt ovat tiedustelleet voittaneelta tarjoajalta, onko tarjouksessa käytetty reliability-termi vastannut lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyä availability-termiä. Valittajien mukaan hankintayksiköt ovat antaneet voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täsmentää tarjouksen tarjouspyynnön vastaisia ehtoja tavalla, jota ei voida pitää vähämerkityksellisenä tai epäolennaisena.

Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että hankintayksiköiden olisi tullut hylätä voittaneen tarjoajan tarjous laskelmissa käytettyjen määreiden takia. Valittajat ovat tältä osin viitanneet voittaneen tarjoajan ilmoittamiin downtime- ja uptime-aikoihin, joita ei valittajien mukaan ole voinut käyttää tarkan ja vertailukelpoisen laskutuloksen laskemiseen, koska tarjouspyynnön mukaan niistä on tullut sopia erikseen hankintayksiköiden kanssa. Valittajat ovat edelleen esittäneet, että hankintayksiköiden olisi tullut antaa voittaneen tarjoajan vastaukselle 0 laatuvertailupistettä 18 pisteen sijaan, koska voittanut tarjoaja ei ole tehnyt todennusta tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja että hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta täsmennystä tarjouksessa käytetystä reliability-termistä ja hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen. Hankintayksiköiden mukaan reliability-termin käyttäminen on rinnastunut epäolennaiseen kirjoitusvirheeseen. Hankintayksiköt ovat lisäksi esittäneet, että voittanut tarjoaja on toimittanut ilmoittamalleen saatavuusarvolle laskentaperusteet, joista on voitu yksiselitteisesti todeta, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut nimenomaan saatavuusarvon. Hankintayksiköiden mukaan laskennallisten arvojen kuvaamisessa on käytetty saatavuusarvoon liittyviä termejä ja määreitä, kuten downtime-aikaa, minkä perusteella hankintayksiköt ovat voineet todeta yksiselitteisesti, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut nimenomaan saatavuutta koskevan arvon, eikä luotettavuutta koskevaa arvoa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen. Tarjousvertailun tulee tapahtua tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetun mukaisesti ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Hankintalain esitöissä todetulla tavalla tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin.

Nyt arvioitavassa asiassa järjestelmän saatavuus on ollut yksi hankittavan järjestelmän vähimmäisvaatimuksista ja laadun vertailuperusteista. Lopullisen tarjouspyynnön mukaan järjestelmän saatavuuden on tullut olla vähintään 99,99 prosenttia. Järjestelmän saatavuudesta on voinut saada lopullisessa tarjouspyynnössä tarkemmin kuvatulla tavalla laatupisteitä siltä osin kuin saatavuus on ylittänyt lopullisessa tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen. Järjestelmän saatavuuteen on viitattu lopullisessa tarjouspyynnössä myös englanninkielisellä sanalla availability.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan järjestelmän saatavuudeksi yli 99,999 prosenttia. Vastaus on annettu voittaneen tarjoajan täydentämässä laatuvertailulomakkeen kohdassa ”Arviointikriteeri 1: Järjestelmän saatavuus”. Voittanut tarjoaja on lisäksi antanut kuvauksen vastauksestaan laatuvertailulomakkeen kohdassa ”Kuvaus ja lisätiedot annetulle vastaukselle”. Voittaneen tarjoajan antamassa kuvauksessa ja kuvauksessa viitatuissa, tarjouksen liitteenä toimitetuissa asiakirjoissa on käytetty sanoja ”luotettavuusarvio”, ”luotettavuus”, ”reliability” ja ”reliability estimation”. Hankintayksiköt ovat lähettäneet tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen voittaneelle tarjoajalle täsmennyspyynnön, jossa voittanutta tarjoajaa on pyydetty ilmoittamaan, onko tarjouksessa käytetty termi ”reliability” vastannut lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyä termiä ”availability”, kuten se hankintayksiköiden mukaan asiayhteyksien perusteella on vaikuttanut vastaavan.

Lopullisen tarjouspyynnön liiteasiakirjassa ”availability” ja ”reliability” ovat kumpikin määritelty erikseen. Lopullisen tarjouspyynnön määritelmän mukaan saatavuus on liittynyt käyttövarmuuteen ja luotettavuus järjestelmän vikaantumiseen. Koska voittaneen tarjoajan tarjouksessa on järjestelmän saatavuuteen liittyvän vertailuperusteen yhteydessä käytetty sanaa luotettavuus tai sen englanninkielistä vastinetta ”reliability”, voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin ollut ristiriitainen.

Hankintayksiköt ovat toisaalta esittäneet, että saatavuus ja luotettavuus lasketaan niiden vakiintuneissa merkityksissä eri tavalla ja eri määreillä. Saatavuutta ilmaistaan prosentteina ja luotettavuutta ilmaistaan yleensä eri aikamääreiden avulla. Lisäksi hankintayksiköiden mukaan voittaneen tarjoajan laskelmassa esiintyvät ”downtime”-luvut liittyvät saatavuuden laskentaan. Valittajat eivät ole näiltä osin kiistäneet hankintayksiköiden esittämiä seikkoja. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella on ollut ymmärrettävissä, että järjestelmän saatavuudelle annettu tarkempi kuvaus ja siinä viitatut asiakirjat tarkempine kuvauksineen ja laskelmineen sekä ilmoitettu arvo ”yli 99,999 prosenttia” ovat käytetyistä termeistä huolimatta tosiasiallisesti koskeneet juuri järjestelmän saatavuutta.

Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköiden voittaneelle tarjoajalle lähettämässä täsmennyspyynnössä on ollut kysymys tarjouksessa annettujen sinänsä ristiriitaisten ilmaisujen sallitusta korjaamisesta. Kysymys ei ole ollut tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen muuttamisesta tarjouspyynnön mukaiseksi tai tarjousten vertailussa käytettävän puuttuvan laatutiedon toimittamisesta. Täsmennyksessä ei ole ollut myöskään kysymys puuttuneen asiakirjan toimittamisesta tai siitä, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta olisi puuttunut järjestelmän saatavuuden osalta tietoja, jotka olisi tullut tarjouspyynnön mukaan olla tarjouksessa.

Kun voittanut tarjoaja on kyllä-vastauksellaan täsmentänyt, että tarjousasiakirjoissa kuvatut sisällöt ovat tarkoittaneet järjestelmän saatavuuteen (availability) liittyviä tietoa, ei hankintayksiköiden ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun ne ovat arvioineet voittaneen tarjoajan ilmoittaneen tarjouksessaan järjestelmän saatavuuden tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Mitä tulee valittajien väitteisiin siitä, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen laskelmissa käytettyjen määreiden takia, markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa laatuvertailulomakkeessa ei ole asetettu ohjeita saatavuuden laskemiselle. Laatuvertailulomakkeessa on todettu ainoastaan, että tarjoajan tulee todentaa vastauksensa mukainen saatavuus laskennallisesti tarjouksessaan. Lisäksi on todettu, että mikäli vastausta ei anneta tai kuvaus ei todenna laskennallisesti vastauksen mukaista saatavuutta, tulkitaan vastauksen olevan 0 laatuvertailupisteen mukainen.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että valittajien viittaamassa lopullisen tarjouspyynnön liitteessä ”M-00152 RN System Requirements Specification V4.3” on todettu saatavuutta koskevan vähimmäisvaatimuksen yhteydessä kohdassa ”Supporting Information”, että huoltoikkunoista ja seisonta-ajoista toiminta-ajan ulkopuolella sovitaan tilaajan eli hankintayksiköiden kanssa (”Windows of maintenance and downtime during non-Operational hours will be agreed with the Employer.”). Kyseisellä kohdalla on katsottava tarkoitetun hankintayksiköiden ja toimittajan välistä tarjouskilpailun jälkeen tehtävää konkreettista sopimusta siitä, milloin huollot suoritetaan ja miten toiminta-ajan ulkopuoliset seisonnat ajoitetaan. Voittaneen tarjoajan tarjouksen ei ole katsottava olleen ristiriidassa kyseisen tarjouspyynnön kohdan kanssa sillä valittajien esittämällä perusteella, että voittanut tarjoaja on käyttänyt laskelmissaan määrettä ”downtime”. Kyseistä määrettä on käytetty voittaneen tarjoajan laskelmien johtopäätöksessä ja sanallisessa kuvauksessa ilmaisemaan seisonta-aika (”downtime”) sekunneissa kuukaudessa (downtime per month (s)) ja minuutteina vuodessa (downtime per year (minutes)). Sekunneissa ja minuuteissa ilmoitetun seisonta-ajan on pystynyt laskemaan voittaneen tarjoajan ilmoittaman saatavuusarvon perusteella. Hankintayksiköiden ei ole näin ollen katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun ne eivät ole arvioineet voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen laskelmissa käytetyn downtime-määreen takia. Hankintayksiköiden ei ole myöskään katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun ne ovat antaneet voittaneelle tarjoajalle järjestelmän saatavuudesta täydet 18 laatuvertailupistettä voittaneen tarjoajan antaman vastauksen perusteella.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, etteivät hankintayksiköt ole menetelleet valittajien esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti varatessaan voittaneelle tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjoustaan järjestelmän saatavuuden osalta, arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi täsmennyksen saatuaan ja antaessaan voittaneelle tarjoajalle täydet 18 pistettä järjestelmän saatavuudesta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan valittajien esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n perusteella sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167) mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5). Mainitun pykälän esitöissä (HE 29/2018 vp s. 171) on todettu, että oikeudenkäyntikuluina voidaan korvata vain oikeudenkäyntivaiheesta aiheutuneita kuluja. Oikeudenkäyntiä mahdollisesti edeltäneestä oikaisuvaatimusvaiheesta tai muusta hallintomenettelystä aiheutuneita kuluja ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksiköt joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksiköiden oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kulujen kohtuullisuutta arvioitaessa markkinaoikeus on ottanut huomioon asian laadun ja laajuuden sekä sen, että hankintayksiköiden kuluvaatimukseen on sisältynyt markkinaoikeudelle toimitetun oikeudenkäyntikuluerittelyn perusteella hankintaoikaisumenettelyyn liittyviä kuluja.

Asian näin päättyessä valittajat saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Boldyn Networks Finland Oy:n ja DNA Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen, Länsimetro Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Mattila ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.