MAO:381/2026

Asian tausta

Turun kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) konsernihallinnon hankintapalvelut on ilmoittanut omasta sekä muiden ilmoituksessa nimettyjen hankintayksiköiden puolesta 5.7.2024 julkaistulla sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden erityisten palvelujen käyttöoikeussopimuksia koskevalla EU-ennakkoilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta pieneläinpäivystyspalveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta Turun, Liedon, Raision, Salon ja Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille ajalle 1.1.2025–31.12.2026 ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

Turun kaupungin hankintajohtaja on 12.9.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 92 valinnut Papuvet Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian aikaisempi käsittely markkinaoikeudessa (diaarinumero 564/2024)

Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy on valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on viimesijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 215.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö ei ole laatinut tarjouspyyntöä riittävän avoimesti ja selkeästi. Tarjoajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti, eikä hankintayksikkö ole valinnut kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Hankintayksikön olisi tullut sulkea kuultava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntö on ollut syrjivä, koska se on asettanut toimijat, joilla on ollut toimialueella omat toimitilat ja laitteet, eriarvoiseen kilpailuasetelmaan. Palveluntuottajien käyttöön on tarjottu tarjouspyynnössä Raision kaupungin vuokraamia toimitiloja ja mahdollisuutta käyttää kunnan omistamia laitteita huomattavasti alle markkinahinnan. Tätä mahdollisuutta ovat tosiasiallisesti voineet hyödyntää vain sellaiset tarjoajat, joilla ei ole ollut ennestään omia toimitiloja ja laitteita. Kysymys on ollut kielletystä taloudellisesta tuesta, joka on vääristänyt kilpailua. Tarjoajat, joilla on ollut omat toimitilat ja laitteistot, eivät ole kyenneet kilpailemaan palvelun hinnassa sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat voineet hyödyntää kaupungin tarjoamia toimitiloja ja laitteita alle markkinahinnan ja ilman omia investointeja.

Perustoimenpiteiden kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaista hinnoittelua koskeva vertailuperuste ei ole soveltunut palveluiden hinnan arviointiin, eikä sillä ole voitu varmistaa, että valittu tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Kyseisessä vertailuperusteessa ei ole otettu huomioon asiakkaille maksettavaksi tulevia poliklinikkamaksuja, jotka palveluntarjoaja on voinut määritellä vapaasti. Tämä on tehnyt asiakashintojen vertailun mahdottomaksi. Poliklinikkamaksujen lisääminen tarjoushintoihin voi nostaa palveluiden hinnoittelun huomattavasti kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaisia hintoja korkeammaksi ja vaikuttaa asiakkaiden maksamiin kokonaishintoihin.

Kuultava ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä soveltuvuusvaatimuksia, eikä sillä ole ollut riittäviä edellytyksiä toteuttaa hankinnan kohteena olevia palveluita. Hankintayksikön olisi siten tullut sulkea kuultava tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole myöskään ennen kuultavan tarjouksen valintaa varmistanut asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymistä. Kuultavan yritys on ollut tarjouksen jättöhetkellä toiminnassa alle puoli vuotta, eikä sillä ole ollut esittää täyttä tilikautta tai näyttöä taloudellisesta ja toiminnallisesta suorituskyvystään. Kuultavan vakavaraisuudesta, toiminnan vakiintuneisuudesta ja laadusta ei ole ollut saatavilla luotettavaa näyttöä siten, että soveltuvuusvaatimusten täyttyminen olisi voitu todeta ilman tarjoajan taloudellista tilannetta ja resursseja koskevaa tarkempaa selvitystä. Tarjoajien taloudellisten resurssien arviointi ainoastaan luottoluokitusvaatimuksen perusteella ei ole ollut riittävää sen varmistamiseksi, että tarjoajien voimavarat tosiasiallisesti riittävät hankinnan kohteena olevien palveluiden laadukkaaseen ja vaatimusten mukaiseen toteuttamiseen.

Kuultavalla ei ole tarjouksen jättöhetkellä ollut työsuhteessa tarvittavaa henkilöstöä hankinnan kohteena olevien palveluiden toteuttamiseksi. Kuultavan yrityksessä on työskennellyt kaksi eläinlääkäriä, ja yritys on etsinyt pieneläinlääkäripäivystyksestä kiinnostuneita eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia alkavaan työhön. Lisäksi kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan, ettei se käytä alihankkijoita, vaikka se ei olisi pystynyt toteuttamaan palveluita ilman itsenäisiä ammatinharjoittajia. Pieneläinpäivystyspalveluiden toteuttaminen työlainsäädännön mukaisesti on edellyttänyt, että palveluntarjoajalla on työsuhteessa tai alihankintasopimuksen perusteella käytössään vähintään neljä tai viisi eläinlääkäriä. Palveluntuottajalla on tullut olla myös sijaisjärjestely mahdollisten sairaustapausten tai muiden yllättävien poissaolojen varalle.

Kuultavalla ei ole myöskään ollut tarjouksen jättöhetkellä käytössään kuvantamis- tai ultraäänilaitteistoa eikä siten sellaista laitteistoa, jolla olisi voitu varmistaa hankinnan kohteena olevien palveluiden laadukas ja eläinlääkintätavan mukainen tuottaminen. Tällaisten laitteiden hankkiminen on pitkä prosessi, joka edellyttää taloudellisia investointeja. Ei ole uskottavaa, että kuultava olisi pystynyt hankkimaan ja ottamaan käyttöönsä palveluiden asianmukaiseksi tuottamiseksi tarvittavat laitteet sopimuskauden alkuun mennessä. Mikäli hankintayksikkö joutuu hankkimaan kuultavan käyttöön palveluiden toteuttamisen edellyttämiä laitteita, ei hankintayksikkö voi varmistua siitä, että kuultavan tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Kuultavan tarjouksessaan ilmoittama vertailuhinta on ollut valittajan hintaa edullisempi, koska hintaan on sisältynyt vain pieneläinpäivystys, mutta ei laitehankinnoista aiheutuvia kustannuksia. Hankintayksikön kokonaiskustannukset ovat merkittävästi suuremmat, jos hankintayksiköltä edellytetään laitehankintoja.

Kuultava ei ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia myöskään sen vuoksi, että sen käytössä ollut sähköpostipalvelu on viitannut siihen, ettei sillä ole ollut käytössään riittäviä teknisiä ja organisatorisia suojatoimenpiteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun asetuksen 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) mukaisten tietoturvallisuusvelvoitteiden noudattamisen varmistamiseen henkilötietojen käsittelyssä.

Hankintayksikkö tulee kuultavan puuttuvan soveltuvuuden vuoksi ensisijaisesti velvoittaa korjaamaan menettelynsä sulkemalla kuultava tarjouskilpailusta, jolloin valittajan tarjous valitaan tarjouskilpailun voittajaksi. Toissijaisesti hankintayksikkö tulee tarjouspyynnön syrjivyyden, vertailuperusteen virheellisyyden ja tarjouspyynnön puutteellisuuden vuoksi velvoittaa uusimaan tarjouskilpailu. Viimesijaisesti, mikäli markkinaoikeus katsoisi vastoin valittajan näkemystä, että hankintayksikön velvoittaminen korjaamaan virheensä sulkemalla kuultava tarjouskilpailusta aiheuttaisi hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat, hankintayksikkö tulee velvoittaa suorittamaan valittajalle hyvitysmaksua.

Turun kaupunki on vastineessaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä vuokrattavaksi tarjottu Raision kaupungin eläinklinikka on sijainnut kaupungin omistamissa tiloissa, joissa toimii virka-aikaan kaupungin eläinlääkärin vastaanotto. Sisäinen vuokra on muodostunut kiinteistön todellisista kustannuksista mukaan lukien isännöinti, siivous, kiinteistönhoito, lämpö, sähkö, vesi ja jätehuolto. Ulkoisen vuokraajan vuokra on muodostunut vastaavalla periaatteella, mutta siihen on vaikuttanut lisäksi se, mitä vuokran sisällöstä, kuten siivouksesta tai tiloissa olevien laitteiden käytöstä, on sovittu. Kaupungin ulosvuokraustoiminta on ollut matalan katteen toimintaa. Tarjouspyynnössä esitettyyn eläinklinikan vuokraan on sisällytetty käytön lisääntymisestä syntyvät kustannukset, laitekuluja ja pieni kate. Tarjouspyynnön vuokrahintaan on kuulunut vain peruslaboratoriovarusteet (autoklaavi, kuumasaumauslaite, ultraäänipesuri instrumenteille, mikroskooppi ja sentrifugi), eikä vuokraan ole sisällytetty merkittävää määrää laitekuluja.

Vuokrattava tila on palveluntuottajan käytössä vain päivystysaikana eli laskennallisesti noin 27 prosenttia kuukaudesta. Jos käytössä ovat myös hankinta-asiakirjoissa kuvatut optiot 1 ja 2, tila on palveluntuottajan käytössä 77 prosenttia kuukaudesta. Tilat eivät ole palveluntuottajan käytössä täysimääräisesti, mikä on vaikuttanut vuokrahintaan. Tilan vuokra on laskettu huolellisesti ja markkinaehtoisesti, vaikka yksityisten vuokraajien tuottovaatimukset saattavat poiketa kaupunkien vuokraamasta tilasta. Järjestelyssä ei ole ollut kysymys kielletystä subventiosta. Jokaisella tarjoajalla on ollut mahdollisuus vuokrata tai olla vuokraamatta hankintayksikön tarjoamaa tilaa. Se, että tietyillä tarjoajilla ei ole ollut tarvetta tai mahdollisuutta käyttää hankintayksikön tarjoamaa tilaa, ei ole tehnyt tarjouspyynnöstä valittajan esittämällä tavalla syrjivää tai epätasapuolista. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty sitä, miten tarjoajien olisi tullut organisoida liiketoimintansa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ovat muodostuneet hinta-laatusuhteen vertailuperusteesta. Laadun vertailuperuste on liittynyt hankittavaan palveluun eli asiakkailta perittäviin maksuihin. Vertailuperuste on ollut objektiivinen ja syrjimätön, eikä se ole antanut hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa. Hintavertailu on perustunut hankintayksikön tarjoajalle maksamaan korvaukseen. Laadun vertailuperuste ei ole vaikuttanut hankintayksikön maksamaan kokonaishintaan. Kun hintavertailu on muodostunut pelkästään hankintayksikön tarjoajalle suorittamista maksuista, ei tällöin ole ollut merkitystä sillä, että poliklinikkamaksuja ei ole huomioitu osana hintavertailua. Valittajalla on ollut mahdollisuus hinnoitella poliklinikkamaksunsa haluamallaan tavalla, eikä tarjoajia ole asetettu eriarvoiseen asemaan.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia vakuuttamaan tarjouksissaan soveltuvuusvaatimusten täyttymisen, tarkistanut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden sekä vertaillut tarjoukset ennen soveltuvuusvaatimusten tarkistamista. Tarjouksessa annettu ”Kyllä”-vastaus on ollut alustava vakuutus siitä, että tarjoaja on täyttänyt hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset, eikä tarjousten jättövaiheessa ole tarvinnut toimittaa näistä vaatimuksista muuta selvitystä. Kuultava on tarjouksessaan antamillaan ”Kyllä”-vastauksilla vakuuttanut täyttävänsä tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset. Kuultavan tarjouksessa ei ole ollut ristiriitaisuuksia tai puutteellisuuksia, eikä hankintayksikölle ole syntynyt epäilystä siitä, etteikö se voisi luottaa kuultavan tarjouksessaan antamiin tietoihin.

Tarjouspyynnössä soveltuvuusvaatimuksiksi on asetettu lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (tilaajavastuulaki) mukaiset vaatimukset, vastuuvakuutuksen olemassaolo ja riittävä luottokelpoisuusvaatimus. Tarjoajien soveltuvuutta ei ole arvioitu tarjoajan oman pääoman, tarjoajien liikevaihdon tai tarjoajan yrityksen olemassaolon perusteella. Soveltuvuusvaatimusten täyttymisen osalta ei ole ollut merkitystä, onko tarjoajana ollut juuri perustettu yritys, uudehko yritys vai markkinoilla jo pidempään toiminut yritys. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjoajille soveltuvuusvaatimuksia henkilökunnan, laitteiden ja järjestelmien osalta. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi tai muutoinkaan vaatimukseksi sitä, että tarjoajalla tulisi olla jo tarjouksen jättöhetkellä palvelun tuottamiseksi vaadittavat henkilöstöresurssit. Tarjoajalla on tullut olla vaadittavat henkilöstö- ja muut resurssit vasta sopimuskauden alkuun mennessä eikä tarjouksen jättöhetkellä. Kuultava on tarjouksellaan sitoutunut tuottamaan palvelua 1.1.2025 alkaen tarjouspyynnön mukaisin ehdoin ja noudattamaan toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, kuten tilaajavastuulain mukaisia velvoitteita. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta arvioida kuultavan soveltuvuutta tai tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta tarjoukseen sisältymättömien tietojen perusteella. Hankintayksikön ei ole tullut sulkea kuultavaa tarjouskilpailusta, eikä kuultavan tarjous ole ollut myöskään tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa nimenomaisesti määritellyt, millaisia laitteita tarjoajan tulisi käyttää palvelutuotannossaan. Hankintayksikkö on voinut olla ottamatta huomioon mahdollisia laitekustannuksia osana vertailuhintaa. Hinnoittelun vertailuperusteena ei ole huomioitu mahdollisista peruslaboratoriovarusteiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia, vaan nämä on huomioitu erikseen osana vuokrasopimusta. Mahdolliset muut laitteiden käytöstä aiheutuvat kustannukset eivät ole vaikuttaneet hankintayksikön kokonaiskustannuksiin, koska hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa todennut, että tällaisten laitteiden käytöstä ja korvauksesta sovitaan erikseen.

Hankintayksikkö ei ole asettanut erillisiä vaatimuksia liittyen tarjoajan käyttämään sähköpostipalveluun. Kuultava on tarjouksellaan sitoutunut tuottamaan palvelun tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisin ehdoin huomioiden myös tietosuoja-asetuksen vaatimukset.

Papuvet Oy on esittänyt muun ohella, että hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä sen tarjouksessaan tarjouspyynnön mukaisesti ilmoittamia tietoja. Toimintansa aloittaneella pienyrityksellä ei ole ollut valmiina suurta liikevaihtoa, henkilöstöä tai laitteistoa. Jotta uusilla yrityksillä on ollut mahdollisuus menestyä tarjouskilpailussa, ei tällaisia vaatimuksia ole voitu asettaa tarjouskilpailuun osallistumisen edellytykseksi.

Päivystyspalveluun ovat sisältyneet vain kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat eläinlääkintähuoltolain mukaiset kiireelliset toimenpiteet, jotka vaativat välittömän lääkintäavun antamisen lemmikkieläimelle päivystysaikana. Alalla toimivalle ammattilaiselle on selvää, ettei mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen vaadi ennakkoon merkittäviä taloudellisia resursseja.

Kuultavalla ei ole ollut tarjouksen jättövaiheessa työsuhteessa olevaa henkilöstöä tai alihankkijoita, mutta tällaista ei ole edellytetty tarjouspyynnössä. Rekrytointiprosessissa hakijoita on ollut reilusti enemmän kuin työtä on pystytty tarjoamaan. Kuultava olisi voinut hyödyntää alihankkijoita palvelun toteuttamiseksi.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tiettyjen laitteiden omistamista. Eläinlääkintähuoltolain edellyttämät kiireelliset toimenpiteet eivät ole edellyttäneet kuvantamis- ja ultraäänilaitteistoa. Kuultava on ollut valmis kehittämään toimintaansa ja tarjoamaan tulevaisuudessa myös kuvantamispalvelua. Kuultava on selvittänyt kyseisten laitteiden hankintaa, ja saanut tarjouksen, jossa kuvantamis- ja ultraäänilaitteiston toimitusaika on ollut yhdeksän viikkoa.

Myös siinä tapauksessa, että kuvantamis- ja ultraäänilaite sisällytettäisiin hintaan, kuultavan vertailuhinta olisi ollut selkeästi valittajan hintaa edullisempi.

Kuultavan käyttämä sähköpostipalvelu ei ole osoittanut tietoturva- ja tietosuojavelvoitteiden laiminlyöntiä.

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että kuultava on antanut tarjouksessaan alihankkijoiden osalta virheellistä tietoa. Kuultava on tarjouksen jättöhetkellä tiennyt, että se tulisi käyttämään alihankkijoita palveluiden tuottamisessa. Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimus riittävistä taloudellisista, teknisistä ja muista edellytyksistä hankinnan toteuttamiseksi ei ole täyttynyt kuultavan osalta ilman alihankkijoiden käyttämistä, mikä merkitsisi tarjouspyynnön ehtojen vastaisesti olennaista muutosta kuultavan tarjouksessa annettuihin alkuperäisiin tietoihin nähden ja vaikuttaisi sen kykyyn täyttää soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksikön olisi tullut sulkea kuultava tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia riittävien resurssien osalta ja koska se on syyllistynyt väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan tarjoajien sekä tarjousten valintaan liittyviä tietoja.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnön ja tarjouksen ulkoisilla tiedoilla ei ole ollut merkitystä asian arvioinnissa. Tarjoaja on voinut ilmoittaa ennen sopimuskautta tai sopimuskauden aikana käyttävänsä alihankintaa. Väärien tietojen ilmoittamiseen perustuva poissulkemisperuste on harkinnanvarainen poissulkemisperuste, eikä se ole velvoittanut hankintayksikköä sulkemaan tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankintamenettelyn aikana esitettyihin kysymyksiin antamissaan vastauksissa Raision vastaanottotilassa olevien laitteiden ajantasaiset tiedot.

Markkinaoikeus on 14.4.2025 antamallaan päätöksellä numero 199/2025 kumonnut valituksenalaisen hankintapäätöksen ja kieltänyt hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on lisäksi velvoittanut hankintayksikön korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen. Hankintayksikön vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on hylätty.

Markkinaoikeus on katsonut, että hankintayksikön tarjouspyynnössä esittämä tapa, jolla hankittavaa palvelua on kuvattu ja sitä koskevat vaatimukset on asetettu, ei ole ollut omiaan antamaan tarjoajille riittävän selvää kuvaa hankittavan palvelun toteuttamisen edellyttämistä laitteista eikä niiden mahdolliseen vuokraamiseen liittyvistä ehdoista, joiden seikkojen on katsottu jättäneen hankintayksikölle varsin laajan harkintavallan tarjousten arvioinnissa. Hankinta-asiakirjat eivät kokonaisuutena arvioiden ole olleet omiaan turvaamaan hankintamenettelyn avoimuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumista eivätkä tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Turun kaupunki on pyytänyt lupaa valittaa markkinaoikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeuden päätös kumotaan. Turun kaupunki on lisäksi vaatinut, että Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, molemmat viivästyskorkoineen.

Turun kaupunki on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut niin selvä, että sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Lisäksi hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on laadittu riittävän täsmällisesti.

Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen.

Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy on esittänyt muun ohella, että tarjouspyyntö on ollut monin osin epäselvä.

Papuvet Oy on esittänyt, että hankinta-asiakirjat ovat olleet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla riittävän selkeät ja täsmälliset.

Korkein hallinto-oikeus on 9.3.2026 antamallaan päätöksellä taltionumero 579/2026 myöntänyt Turun kaupungille valitusluvan ja tutkinut asian sekä kumonnut markkinaoikeuden 14.4.2025 antaman päätöksen numero 199/2025 ja palauttanut asian markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksen mukaan markkinaoikeuden tulee asiaa uudelleen käsitellessään lausua myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa sekä asiaa markkinaoikeudessa edellisen kerran käsiteltäessä esitetyistä oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevista vaatimuksista.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että tarjouspyyntö ei ole ollut sillä tavalla epäselvä, että tarjoajat eivät olisi voineet antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä tämä ole myöskään antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnan vapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntöä ei ole myöskään kysymyksiin annetuilla vastauksilla olennaisesti muutettu, vaan ainoastaan täsmennetty. Johtopäätöksenä on todettu, että markkinaoikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla pitää tarjouspyyntöä virheellisenä. Tämän vuoksi markkinaoikeuden päätös on tullut kumota.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan markkinaoikeus ei ole päätöksessään lausunut kaikista Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n markkinaoikeuteen toimittamassa valituksessa esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valitusperusteista, eikä korkein hallinto-oikeus ole ottanut asiaa näiltä osin ensi asteena ratkaistavakseen. Näin ollen asia on palautettu markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset on tullut ratkaista markkinaoikeudessa sille palautetun asian käsittelyn yhteydessä.

Palautetun asian käsittely markkinaoikeudessa diaarinumerolla 113/2026

Markkinaoikeus on 11.3.2026 varannut valittajalle tilaisuuden lausuman antamiseen korkeimman hallinto-oikeuden 9.3.2026 antamassa päätöksessä taltionumero 579/2026 lausuttu huomioon ottaen. Valittajaa on pyydetty lausumassa ilmoittamaan, mitkä ja kehen nähden ovat sen ajantasaiset vaatimukset.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on viimesijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 215.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 34.880 eurolla sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun viivästyskorkoineen.

Valittaja on viitannut vaatimustensa perusteiden osalta markkinaoikeudelle aiemman käsittelyn yhteydessä esittämäänsä todeten kuitenkin, ettei se vetoa enää tarjouspyynnön puutteellisuuteen siltä osin kuin korkein hallinto-oikeus on jo käsitellyt asian. Hyvitysmaksuvaatimuksen osalta valittaja on esittänyt, että sille on aiheutunut merkittävästi suurempi vahinko hankintayksikön menettelystä kuin hyvitysmaksuna vaadittava määrä.

Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan itse edes osin. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa on asian lopputuloksesta huolimatta otettava huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, mitä on ilmentänyt muun ohella markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätyminen asiassa toisistaan poikkeaviin lopputuloksiin. Valittaja on toteuttanut ennen tarjouskilpailua hankintayksikön alueella sairaalatason pieneläinpäivystystä yli neljän vuoden ajan, ja asialla on siten ollut sille suuri merkitys.

Markkinaoikeus on 1.4.2026 varannut Turun kaupungille ja Papuvet Oy:lle tilaisuuden lausuman antamiseen valittajan esittämistä vaatimuksista korkeimman hallinto-oikeuden 9.3.2026 antamassa päätöksessä taltionumero 579/2026 ja valittajan lausumassa lausuttu huomioon ottaen. Turun kaupunkia ja Papuvet Oy:tä on pyydetty lausumissa ilmoittamaan, mitkä ovat niiden ajantasaiset vaatimukset ja kehen nähden.

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä 10.762,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö on viitannut vaatimustensa perusteiksi markkinaoikeudelle aiemmin asiassa diaarinumero 564/2024 lähettämäänsä vastineeseen ja lausumaan. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että sitä ei voida velvoittaa maksamaan valittajalle hyvitysmaksua. Hankintayksikkö ei ole pannut hankintaa täytäntöön, joten valittajan käytössä ovat edelleen hankintasäännösten mukaiset ensisijaiset keinot. Hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi, koska kysymys on lakisääteisestä palvelusta. Muutoksenhakuprosessin kesto ei ole hankintayksiköstä riippuvainen syy tai peruste määrätä hankintayksikköä maksamaan valittajalle hyvitysmaksua, vaikka hankintayksikön katsottaisiinkin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt valittajaa ylläpitämään sairaalatason pieneläinpäivystystoimintaa muutoksenhaun aikana, eikä hankintayksiköllä ole valittajan kanssa voimassa olevaa palvelusopimusta päivystystoiminnan ylläpitämisestä. Valittajan omatoiminen mainittujen palvelujen ylläpitäminen ei ole peruste hyvitysmaksun määräämiselle.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta määrältään. Määrä ei ole kohtuullinen, minkä lisäksi valittaja on sisällyttänyt oikeudenkäyntikuluerittelyynsä sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole liittyneet markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian käsittelyyn, vaan valittajan hankintayksikölle tekemään hankintaoikaisuvaatimukseen ja julkisuussäännösten mukaisiin tietopyyntöihin. Tällaisia kuluja ei tule korvata osana oikeudenkäyntikuluja. Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut tarjouspyynnön epäselvyyttä koskevan asian hankintayksikön eduksi, ja olisi siten kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuisi korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Papuvet Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja valittaja velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 13.095 eurolla viivästyskorkoineen. Markkinaoikeuden asiaa dnro 113/2026 koskevien oikeudenkäyntikulujen osuus on 5.175 euroa ja asianosaiskulujen osuus 480 euroa. Kuultava on viitannut vaatimusten perusteltujen osalta markkinaoikeudelle asian aiemman käsittelyn yhteydessä toimittamaansa lausuntoon. Kuultava on lisäksi esittänyt, että hankintayksikön vuokrattavaksi tarjoamat toimitilat ja laitteet ovat olleet markkinahintaiset ja kaikilla tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet vuokrata tai olla vuokraamatta ne. Tarjouskilpailun syrjivyyttä ei voida arvioida sen perusteella, onko yrityksellä ollut alueella aiempaa toimintaa tai toimitila, jossa se tuottaa palvelua. Hintavertailu on perustunut hankintayksikön maksamaan korvaukseen eikä asiakkaille maksettavaan korvaukseen, joten valittajan väite siitä, että vertailuperuste ei olisi ollut objektiivinen tai toteuttaisi hankintasäännösten tavoitetta julkisten varojen käytöstä, on perusteeton. Kaikilla kilpailutukseen osallistuneilla tarjoajilla on ollut myös yhtäläinen mahdollisuus hinnoitella poliklinikkamaksunsa haluamallaan tavalla. Markkinaoikeus ei ole aiemmassa päätöksessään asiassa diaarinumero 564/2024 ottanut arvioitavaksi valittajan muita kuin tarjouspyynnön epäselvyyteen liittyviä väitteitä, eikä markkinaoikeus siten ole pitänyt muita valitusperusteita hankintamenettelyn arvioinnin kannalta olennaisina.

Valitus on ollut perusteeton ja olisi siten kohtuutonta, että kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on eläinlääkäripalveluita tuottavista yrityksistä markkinoiden ylivoimaisesti suurin ja kuultava on puolestaan aloittanut uutena eläinlääkintäpalveluiden tuottajana vuonna 2024. Uuden toimijan ei olisi ollut mahdollista tarjouskilpailun hävittyään hakea lopputulokseen muutosta oikeusteitse valittajan tavoin. Tämän epäsuhdan vuoksi on tärkeää, että oikeustoimien perusteet arvioidaan tarkoin, jotteivat suuret yritykset voi saavuttaa oikeustoimillaan epätervettä kilpailuetua suhteessa pienempiin yrityksiin. Markkinaoikeuden aiemman päätöksen voimaan jäämisen myötä erityisesti uusien toimijoiden osallistuminen tarjouskilpailuihin muodostuisi vaikeaksi, mikäli niillä edellytettäisiin olevan valmiit resurssit esimerkiksi henkilöstön ja laitteiston osalta jo tarjouskilpailuun osallistumisen hetkellä. Yritys tekee tämän kaltaiset investoinnit yleensä vasta silloin, kun se tietää, onko sillä resurssien vaatimaa liiketoimintaa. Pieneläinpäivystyksen järjestäminen hankintayksikön alueella on muodostanut ensimmäisen vuoden aikana koko kuultavan liiketoiminnan ja on edelleen merkittävä osa sitä. Hankinta-asialla on kuultavalle siten suuri taloudellinen merkitys.

Markkinaoikeus on 20.4.2026 varannut valittajalle tilaisuuden lausuman antamiseen Turun kaupungin ja Papuvet Oy:n lausumissa lausuttu huomioon ottaen.

Valittaja on vaatinut, että kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus jätetään tutkimatta siltä osin, kun korvausta on vaadittu myös asian aiemmasta markkinaoikeuskäsittelystä ja käsittelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus korjata lainvastainen menettelynsä jo ennen sopimuskauden alkamista, vaikka se ei varsinaisesti pystykään vaikuttamaan markkinaoikeusprosessin kestoon. Tilanne, jossa valittaja markkinaoikeusprosessin jälkeen joutuisi tyytymään päätökseen siitä, että hankintayksikön menettely on ollut lainvastaista ja että hyvitysmaksun määräämisen edellytykset täyttyvät, mutta sitä ei määrätä, on valittajan oikeussuojan kannalta kestämätön. Markkinaoikeus ei ole aiemmassa päätöksessään arvioinut valittajan esittämiä muita valitusperusteita kuin tarjouspyynnön epäselvyyttä.

Kuultava on vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista kaikkien oikeusasteiden osalta vasta sen jälkeen, kun asia on palautettu korkeimmasta hallinto-oikeudesta markkinaoikeuden uudelleen käsiteltäväksi. Kuultava ei ole vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan silloin, kun asiaa on käsitelty ensimmäistä kertaa markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja on siten menettänyt puhevaltansa asiassa näiden kulujen osalta. Mikäli oikeudenkäyntikuluvaatimusta ei jätetä näiltä osin tutkimatta, kuultavan tulee joka tapauksessa vastata kuluistaan itse. Valitus ei ole ollut ilmeisen perusteeton ottaen huomioon, miten asiaa on käsitelty eri oikeusasteissa. Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on ollut lisäksi määrältään liiallinen ottaen huomioon kuultavan suppea asema prosessissa ja sen toimittamien kirjelmien laajuus. Kuultavan mainitseman henkilön asiantuntevuus on liittynyt ainoastaan hankintayksikölle osoitetun hankintaoikaisun yhteydessä toimitettuun lausuntoon. Muut lausumat ovat liittyneet ainoastaan asian juridiseen arvioon, eikä niiden osalta kuultavalle voida katsoa aiheutuneen asiamiehen käyttämisen ohella muita korvattavaksi tulevia kuluja.

Valittaja ei ole sisällyttänyt omaan oikeudenkäyntikuluvaatimukseensa sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät olisi liittyneet markkinaoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian käsittelyyn.

Markkinaoikeus on varannut hankintayksikölle ja kuultavalle tilaisuuden lausuman antamiseen valittajan lausumassa lausuttu huomioon ottaen.

Hankintayksikkö ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Papuvet Oy on esittänyt, että markkinaoikeus on aiemmassa päätöksessään tehnyt arviointia valitusperusteiden olennaisuudesta katsoessaan, että hankinta-asiakirjojen epäselvyys on ollut itsessään riittävä peruste hankintamenettelyn virheellisyyteen. Tästä voidaan päätellä, että markkinaoikeus on käynyt läpi kaikki esitetyt valitusperusteet ja valinnut niistä tutkittavakseen hankintamenettelyn arvioinnin kannalta olennaisimman.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneita sekä asiaa markkinaoikeudessa edellisen kerran käsiteltäessä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset on ratkaistava markkinaoikeudessa sille palautetun asian käsittelyn yhteydessä. Laista ei johdu siten, että kuultava olisi menettänyt puhevaltansa markkinaoikeuden edellisessä käsittelyssä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiheutuneiden kulujen osalta. Asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaisille huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kuultavan asema prosessissa on ollut keskeinen sen oltua tarjouskilpailun voittaja ja toinen tarjouskilpailuun osallistuneesta kahdesta yrityksestä. Tuomioistuimen mahdollinen tarjouskilpailun lopputuloksen kumoava tai vaarantava päätös vaikuttaisi siten suoraan kuultavan liiketoimintaan. Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on maltillinen verrattuna valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen ottaen huomioon tuotetut kirjelmät, niihin käytetty aika ja työstä veloitettu hinta.

Markkinaoikeus on varannut valittajalle tilaisuuden lausuman antamiseen kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa kuultavan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.535 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta valittaja on esittänyt, että vaikka kuluvaatimus ratkaistaan siinä tuomioistuimessa, johon asia on palautettu, ei tämä merkitse sitä, ettei kuluvaatimusta olisi tullut esittää ensimmäisessä oikeusasteessa ja valitusasteessakin ennen kuin käsittely niissä on päättynyt. Kuultavan markkinaoikeuden aiempaa käsittelyä ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä koskevan oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa tueksi esittämät perusteet ovat perustuneet ilmeisen väärään laintulkintaan. Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on lisäksi ollut määrältään hankintayksikönkin vaatimusta suurempi, vaikka kuultava ei ole joutunut prosessissa hankintayksikön tavoin perustelemaan tekemäänsä hankintapäätöstä. Kuultava ei ole uusimmassa lausumassaan ottanut tarkemmin kantaa siihen, miksi asianosaisen omaa asiantuntemusta olisi ollut tarpeen käyttää kirjelmien laadinnassa ja miksi asianosaiskulut tulisi siten poikkeuksellisesti korvata. Kuultavan uusin lausuma ei myöskään sisällä uusia tai asian ratkaisun kannalta muutoinkaan merkittäviä seikkoja, eikä siitä aiheutuneita kustannuksia voida pitää kohtuullisina.

Markkinaoikeus on varannut kuultavalle tilaisuuden lausuman antamiseen valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta.

Papuvet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Valittaja ei ole esittänyt mitään sellaista, minkä vuoksi voitaisiin asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys huomioon ottaen katsoa kohtuuttomaksi, että sen tulisi vastata itse oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajan riitauttama asia ei ole ollut oikeudellisesti epäselvä, eikä valittaja ole esittänyt perusteita sille, miksi kuultavan tulisi vastata sen oikeudenkäyntikuluista miltään osin. Kuultava on ainoastaan vastannut tuomioistuinten sille varaamiin tilaisuuksiin lausua asiassa. Korkein hallinto-oikeus on määrännyt kaikki oikeudenkäyntikuluvaatimukset käsiteltäväksi alempaan oikeusasteeseen, eikä ole ottanut kantaa siihen, mitä oikeudenkäyntikuluja sille on esitetty käsiteltäväksi.

Markkinaoikeus on varannut valittajalle tilaisuuden lausuman antamiseen kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta.

Valittaja on esittänyt, että ottaen huomioon erityisesti kuultavan lausumien sisältö ja merkitys asian kannalta, ei ole kohtuutonta, että kuultava joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Kuultavan uusimmasta lausumasta aiheutuneita kustannuksia ei voida pitää kohtuullisina.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu

Markkinaoikeus on päätöksessään 14.4.2025 numero 199/2025 katsonut, että hankintayksikön tarjouspyynnössä esittämä tapa, jolla hankittavaa palvelua on kuvattu ja sitä koskevat vaatimukset on asetettu, ei ole ollut omiaan antamaan tarjoajille riittävän selvää kuvaa hankittavan palvelun toteuttamisen edellyttämistä laitteista eikä niiden mahdolliseen vuokraamiseen liittyvistä ehdoista, joiden seikkojen on katsottu jättäneen hankintayksikölle varsin laajan harkintavallan tarjousten arvioinnissa. Hankinta-asiakirjat eivät kokonaisuutena arvioiden ole olleet omiaan turvaamaan hankintamenettelyn avoimuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumista eivätkä tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Markkinaoikeus ei ole edellä todetun valossa pitänyt tarpeellisena lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Korkein hallinto-oikeus on asian tutkittuaan katsonut päätöksessään 9.3.2026 taltionumero 579/2026 markkinaoikeuden päätöksestä 14.4.2025 numero 199/2025 poiketen, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä siten, että tarjoajat eivät olisi voineet antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia eikä se ole myöskään antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnan vapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntöä ei ole myöskään kysymyksiin annetuilla vastauksilla olennaisesti muutettu, vaan ainoastaan täsmennetty. Korkein hallinto-oikeus ei ole ottanut asiaa ensi asteena ratkaistavakseen siltä osin, kun markkinaoikeus ei ole päätöksessään lausunut kaikista valittajan esittämistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valitusperusteista, eli muusta kuin tarjouspyynnön epäselvyydestä. Asia on palautettu markkinaoikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.

Valittaja on esittänyt markkinaoikeudelle korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen toimittamassaan lausumassa muun ohella, ettei se vaadi hankintapäätöstä kumottavaksi enää tarjouspyynnön puutteellisuuden perusteella siltä osin, kuin korkein hallinto-oikeus on jo tutkinut asian.

Arvioitavaksi tulee valituksen johdosta ja edellä mainitut seikat huomioon ottaen ensiksi, onko hankintayksikkö menetellyt syrjimättömyysperiaatteen vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan toimitilojen ja laitteiden vuokraamismahdollisuuden osalta tai hankintasäännösten vastaisesti pisteytettävän vertailuperusteen asettaessaan ja onko hankintayksikkö valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen. Tämän jälkeen tulee tarvittaessa arvioitavaksi, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan kuultavan, eli tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan, soveltuvuuden täyttyvän ja kun se ei ole sulkenut kuultavaa tarjouskilpailusta soveltuvuuden puuttumisen tai sen vuoksi, että kuultava olisi alihankinnasta tarjouksessaan ilmoittamatta jättäessään syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 116 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä kyseisen lain 1 (1–5 §), 2 (6–19 §), 8 (62–64 §) ja 14–17 (123–174 §) luvussa, lukuun ottamatta 12 §:n 1 momenttia ja 124 sekä 170 §:ää, säädetään, sovelletaan sellaisiin käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat ennakoidulta arvoltaan vähintään lain 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyn kynnysarvon suuruisia, mitä hankintalain 13 luvussa säädetään. Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan lisäksi, mitä hankintalain 26, 28, 31, 67–69, 71, 73, 77–83, 91 ja 92 §:ssä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa mainittuja lukuja ja lainkohtia sovelletaan myös lain liitteessä F lueteltuja palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 2 §:n 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ennen tarjousten valintaa tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta) ja tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan hankintayksikölle hankintalain 10 luvussa tarkoitettuja tietoja tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 10 kohdan esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on todettu, että säännös vastaa aiemmin voimassa olleen hankintalain 54 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädettyä.

Mainitun säännöksen esitöissä (HE 50/2006 vp s. 98) on todettu, että poissulkeminen on mahdollista myös silloin, jos ehdokas tai tarjoaja on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan tarjoajien soveltuvuutta koskevia tietoja.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 191) mukaan hankintayksiköllä on laajaa harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Vaatimusten tulee liittyä ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta eikä niillä saa vaarantaa ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Vaatimusten on oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua ja estää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumisen tarjouskilpailuun.

Hankintalain 122 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Toimitilojen ja laitteiden vuokraamismahdollisuus

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut syrjivä, kun palveluntuottajien käyttöön on tarjottu siinä Raision kaupungin vuokraamia toimitiloja ja mahdollisuutta käyttää kunnan omistamia laitteita huomattavasti alle markkinahinnan. Tarjoajat, joilla on ollut omat toimitilat ja laitteistot, eivät ole kyenneet kilpailemaan palvelun hinnassa sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat voineet hyödyntää edellä mainittua mahdollisuutta ilman omia investointeja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan viittaamien tilojen vuokra on laskettu huolellisesti ja markkinaehtoisesti, ja jokaisella tarjoajalla on ollut mahdollisuus vuokrata tai olla vuokraamatta hankintayksikön tarjoamia tiloja.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on todettu muun ohella, että päivystys tulee toteuttaa vähintään yhdessä toimipisteessä Varsinais-Suomen alueella. Jos palveluntuottajan tarkoituksena on ollut päivystää omissa tiloissaan, on tarjoajan tullut ilmoittaa päivystyspaikan osoite. Jos palveluntuottajan tarkoituksena ei ole ollut päivystää omissa toimitiloissaan, on palveluntuottajan tullut sitoutua siihen, että palveluntuottaja päivystää tilaajan toimitiloissa ja maksaa tilaajalle korvausta toimitiloista ja laitteista. Tältä osin on viitattu tarjouspyynnön liitteistä ”Palvelukuvaus” ja ”Vuokrasopimusluonnos” ilmeneviin tarkempiin kuvauksiin. Arvonlisäverottomat vuokrahinnat ovat olleet normaalin päivystysajan osalta 1.850 euroa kuukaudessa, yöpäivystysoption ma–pe osalta 880 euroa kuukaudessa ja yöpäivystysoption la–su osalta 550 euroa kuukaudessa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on todettu muun ohella seuraavaa.

”Palveluntuottajalla tulee olla toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävät ja tarkoituksenmukaiset toimitilat.

[– –]

Jos palveluntuottajalla ei työskentele omissa tiloissa, voi Palveluntuottaja käyttää kunnan osoittamaa toimipistettä Raisiossa sekä käyttää kunnan omistamia laitteita. [– –] Tiloista ja laitteista peritään korvaus tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti. Toimenpiteissä käytetyt instrumentit, lääkkeet ja tarvikkeet kustantaa Palveluntuottaja. Kun Palveluntuottaja tuottaa palvelua Tilaajan tiloissa, tullaan tekemään erillinen sopimus tilojen ja laitteiden käytöstä, ks. liite Vuokrasopimusluonnos.

Tilan vuokrahintaan sisältyy peruslaboratoriovarustus, mahdollisuus välinehuoltoon, lämmitys, sähkö, vesi, siivous ja perusjätehuolto sekä isännöinti. Siivous käsittää perussiivouksen arkipäivinä ma-pe.

[– –]

Jos toimitilojen varustusta tai siivouksen tasoa tms lisätään tai yleiset kustannukset nousevat, vastikkeen tarkistamisesta sovitaan erikseen. Palveluntuottaja voi myös omalla kustannuksellaan hankkia omaan käyttöönsä lisävarustelua. Vuokra tarkistetaan kunkin vuoden alussa, katso tarkemmin vuokrasopimusluonnos.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen tilavuokrasopimusluonnoksen 2 kohdan ”Vuokrakohde” mukaan tilat muodostuvat Paikkarin terveystalorakennuksessa olevista noin 180 m2:n suuruisista tiloista. Vuokrattavat tilat luovutetaan vuokralaisen hallintaan pohjapiirroksesta ilmenevillä kiintokalusteilla ja laitteilla varustettuna siinä kunnossa, jossa ne ovat vuokrasopimusta allekirjoitettaessa. Tilavuokrasopimuksen 5 kohdan ”Vuokran määrä” mukaan vuokranmaksuun sisältyy lämmitys-, sähkö-, vesi- ja jätevesihuolto, jätehuolto, ulkoalueiden hoito, tilojen siivous sekä muu kiinteistönhoito ja kunnossapito. Tilavuokrasopimusluonnoksen 8 kohdan ”Huoneiston hoito ja ylläpito” mukaan vuokranantaja vastaa vuokralaisen käyttöön antamiensa tilojen ja laitteiden ylläpidosta, korjauksesta, huollosta, vakuuttamisesta sekä mahdollisesta uusimisesta kuluineen.

Hankintayksiköltä on kysytty hankintamenettelyn aikana muun ohella, mitä kiinteitä diagnostiikkaan ja laitehuoltoon tarvittavia välineitä ja laitteita Raision vastaanotolta löytyy ja sisältääkö Raision vastaanoton kuukausivuokra laitteiden vapaan käytön vai sovitaanko siitä vielä erikseen. Hankintayksikkö on vastannut kysymyksiin 8.8.2024 seuraavalla tavoin.

”Tällä hetkellä Raision vastaanotolla on seuraavat vuokrahintaan sisältyvät laitteet: autoklaavi, kuumasaumauslaite, ultraäänipesuri instrumenteille, mikroskooppi ja sentrifugi. Vuokrahintaan sisältyviä laitteita voi käyttää vapaasti. Lisäksi siellä on inhalaatioanestesialaite, jota ei tällä hetkellä ole sisällytetty vuokrahintaan, sen käytöstä ja mahdollisesta korvauksesta voidaan tarvittaessa sopia erikseen. Verianalysaattoria ei ole, mutta järjestetään, jos toimijalla ei ole omaa. Todennäköisesti olisi pääasiassa liuskojen kustannus. Ultrauslaitetta ei ole, mutta sen hankinta ja käyttökorvaus voidaan sopia erikseen. Hankinta edellyttää valtuuston päätöstä.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetty vaatimus tietyllä alueella toimimisesta on ollut hankintayksikön ja erityisesti palvelua käyttävien asiakkaiden kannalta perusteltu ottaen huomioon, että tarjouskilpailulla on ollut tarkoitus hankkia pieneläinpäivystyspalveluja nimenomaan tietyille alueille. Päivystyksen toteuttamista vähintään yhdessä toimipisteessä Varsinais-Suomen alueella koskevaa tarjouspyynnön vaatimusta ei siten voida pitää hankintasäännösten vastaisella tavalla syrjivänä.

Tarjouspyynnössä on mahdollistettu omissa toimitiloissa toimimiselle vaihtoehtona, että tarjoaja vuokraa toimitilat hankintayksiköltä suorittaen tälle tarjouspyyntöasiakirjoissa tarkemmin määriteltyä vuokraa, jolloin tilojen vuokrahintaan on sisältynyt myös muun ohella peruslaboratoriovarustus.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännösten mukaan julkiset hankinnat ovat toteutettavissa hankintayksikön tarpeet ja tavoitteet sekä olemassa oleva tilanne ja kilpailuolosuhteet huomioiden. Mikäli hankintayksiköllä on hankintamenettelyä toteutettaessa omistuksessaan tai hallinnassaan hankittavaan palveluun soveltuvia tiloja ja laitteita, on sillä oikeus hyödyntää näitä hankinnassa ja asettaa tiloja ja laitteita tarjoajien saataville, kunhan saataville asettamisessa otetaan huomioon hankintalain 3 §:n 1 momentista ilmenevät periaatteet.

Hankintayksikkö on antanut tarjouspyynnössä tarjoajille vapauden valita, hyödyntävätkö ne hankintayksikön tiloja päivystystoiminnassaan. Lisäksi hankintayksikkö on veloittanut tiloista ja niissä sijaitsevista laitteista vastikkeellista kuukausivuokraa, joka on ollut kaikille tarjoajille samansuuruinen. Se, että joillekin elinkeinonharjoittajille on saattanut olla liiketaloudellisesti perustellumpaa järjestää päivystys omissa tiloissaan, on ollut hankinnan taustatilanteeseen liittyvä ja hankintayksiköstä riippumaton seikka, eikä voida pitää hankintasäännösten tavoitteiden ja periaatteiden kannalta perusteltuna, että hankintayksikön olisi tullut tällaisten elinkeinonharjoittajien asemaa tarjouskilpailussa parantaakseen olla hyödyntämättä hankinnassa käytettävissä olevia tiloja ja laitteita, jotka ovat olleet omiaan tehostamaan hankintayksikön varojen käyttämistä. Hankintayksikön mahdollistaman järjestelyn on katsottava jopa edesauttaneen paikallisten ja ulkopaikkakunnilla toimintaa pääasiallisesti harjoittavien sekä myös pienempien toimijoiden tasapuolisten kilpailuasetelmien syntymistä ja mahdollistaneen laajemman tarjoajajoukon osallistumisen tarjouskilpailuun. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty tarjoajille avoimesti tilojen vuokraan ja sen kustannuksiin liittyvät olennaiset tekijät. Tarjoajat ovat voineet alan ammattimaisina toimijoina myös arvioida tarjousta laatiessaan sen merkityksen, että tilojen vuokraan on sisältynyt tiettyjä laitteita.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt syrjimättömyysperiaatteen tai muiden siihen liittyvien hankintalain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden kuten suhteellisuusperiaatteen vastaisesti tai jättänyt hyödyntämättä kilpailuolosuhteita asettaessaan tarjouspyynnön vaatimuksia toimitilojen käytöstä ja mahdollistaessaan sen omien tilojen ja laitteiden vuokraamisen palvelua tarjottaessa.

Pisteytettävä vertailuperuste ja kokonaistaloudellinen edullisuus

Valittaja on esittänyt, että perustoimenpiteiden kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaista hinnoittelua koskeva vertailuperuste ei ole soveltunut palveluiden hinnan arviointiin, eikä sillä ole voitu varmistaa, että valittu tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Vertailuperusteessa ei ole otettu huomioon asiakkaille maksettavaksi tulevia poliklinikkamaksuja, jotka palveluntarjoaja on voinut määritellä vapaasti. Tämä on tehnyt asiakashintojen vertailusta mahdotonta. Valittaja on esittänyt myös, että hankintayksikkö ei voi varmistua tarjouksen kokonaistaloudellisesta edullisuudesta, jos se joutuu hankkimaan laitteita tarjoajan käyttöön. Kuultavan tarjous on ollut valittajan tarjousta halvempi siksi, että hintaan ei ole sisältynyt laitehankintakustannuksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hintavertailu on muodostunut hankintayksikön tarjoajalle suorittamista maksuista, eikä merkitystä ole ollut tällöin sillä, että poliklinikkamaksuja ei ole huomioitu osana hintavertailua. Tarjoajat ovat voineet hinnoitella poliklinikkamaksunsa haluamallaan tavalla. Hankintayksikkö on lisäksi voinut olla ottamatta huomioon laitekustannuksia osana vertailuhintaa. Mahdolliset muut laitteiden käytöstä aiheutuvat kustannukset eivät ole vaikuttaneet hankintayksikön kokonaiskustannuksiin, koska niistä on ilmoitettu sovittavan erikseen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalainsäädäntö ei sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde ja sitä koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tarjousten valintaperusteena käytetyn kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Hankintayksikkö saa siten käyttää haluamiaan vertailuperusteita tarjousten vertailussa ja myös painottaa ja pisteyttää vertailuperusteet haluamallaan tavalla. Vertailuperusteiden on kuitenkin liityttävä hankinnan kohteeseen, oltava objektiivisia ja syrjimättömiä eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella kokonaishinnasta on voinut saada enintään 90 ja laadusta enintään 10 pistettä. Tarjouspyynnössä on todettu tältä osin myös seuraavaa:

”Hankittava määrä: 12 kk (EUR / kk)

Kohteen hinta kysytään, vertailuhinta lasketaan kaavalla

Vertailuhinta pieneläinpäivystys

Päivystyksen hinta €/kk * hankittava määrä + 12 * Hinta €/kk yöpäivystys ma-to klo 22.00-08 ja pe klo 22.00-09.00 + 12 * Hinta €/kk yöpäivystys la klo 17.00-9.00 ja su klo 17.00-08.00

[– –]

Pieneläinpäivystyspalvelussa sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa eläinlääkintähuoltolakia. Päivystyspalveluun sisältyy kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat eläinlääkintähuoltolain mukaiset kiireelliset toimenpiteet, jotka vaativat välittömän lääkintäavun antamisen lemmikkieläimelle päivystysaikana.

[– –]

Palveluntuottaja voi halutessaan tarjota asiakkaille tätä laajempaa palvelua, mutta se ei sisälly kilpailutettavaan palveluun eikä Tilaaja maksa sen toteuttamisesta.

Tilaajan maksaman korvauksen lisäksi Palveluntuottaja voi laskuttaa asiakkaalta poliklinikkamaksun, käynti- tai toimenpidepalkkion ja toimenpiteissä käytetyt lääkkeet ja tarvikkeet.

Asiakkailta perittävien korvausten tulee olla Palveluntuottajan normaalihinnaston mukaisia.

[– –]

Toimenpidehinnasto on oltava näkyvillä yrityksen päivystystiloissa ja nettisivuilla

Palveluntuottaja noudattaa kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaista hinnoittelua perustoimenpiteiden osalta.

[– –]

Maksimipisteet 10

Pisteiden laskentatapa: Kyllä-vastauksesta saa maksimipistemäärän

Perustoimenpiteitä ovat kulloinkin voimassa olevan eläinlääkintähuoltolaissa ilmoitetut kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvat eläinlääkintähuoltolain mukaiset yleisluonteiset kiireelliset toimenpiteet. Tällaisiksi ei lueta esim. toimenpiteitä jotka edellyttävät vaativampaa leikkausosaamista. Tällaisissa vaativissa toimenpiteissä ei tarvitse noudattaa kunnallista eläinlääkäritaksaa.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt yksiselitteisesti, että hintavertailu tehdään päivystyksestä ja yöpäivystyksestä annettavien hintojen perusteella tietyllä kaavalla laskien ja asettaen tarkasteltavaksi ajanjaksoksi 12 kuukautta. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt myös ilmi, että tarjoajan on ollut mahdollista saada vertailtavan hinnan lisäksi 10 lisäpistettä ilmoittaessaan noudattavansa kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaista hinnoittelua perustoimenpiteiden osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on tarkennettu edelleen, mitä perustoimenpiteillä on tarkoitettu ja ilmoitettu selvästi, että palveluntuottaja voi laskuttaa asiakkaalta tilaajan maksaman korvauksen lisäksi muun ohella poliklinikkamaksun. Tarjoajat ovat voineet ottaa mainitut seikat tasapuolisesti huomioon tarjoustaan laatiessaan ja hinnoitellessaan.

Vaikka asiakkailta saatavan poliklinikkamaksun voidaan katsoa sisältyneen käyttöoikeussopimuksen arvoon siten kuin hankintalain 28 §:n 1 momentissa on säädetty, voidaan käyttöoikeussopimuksissa, joihin sisältyy palveluntarjoajan kantama toiminnallinen riski (ks. HE 108/2016 vp s. 76 ja 77), jättää sopimuksen tulonmuodostukseen liittyviä komponentteja kuten poliklinikkamaksujen tai lääkkeiden hintoja palveluntarjoajan määritettäväksi ilman, että hankintamenettelyn lähtökohdat muuttuisivat syrjimättömyyden tai avoimuuden taikka kilpailuolosuhteiden hyödyntämisen vaatimusten vastaisiksi. On lisäksi otettava huomioon, että tarjouspyynnössä on vaadittu asiakkailta perittävien korvausten olevan normaalihinnaston mukaisia ja etukäteen avoimesti saatavilla, minkä lisäksi kunnallisen eläinlääkäritaksan mukaista hinnoittelua on kannustettu pisteytyksessä.  Hankintayksikön asettama perustoimenpiteiden hinnoittelua koskeva vertailuperuste on liittynyt hankinnan kohteeseen, eli pieneläinpäivystyspalveluihin, ja palvelun hinnoitteluun sopimuskaudella. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut asettaa vertailuperusteen harkintavaltansa rajoissa, eikä se ole ollut velvollinen huomioimaan poliklinikkamaksuja vertailuperustetta asettaessaan. Pisteytettävästä vertailuperusteesta on lisäksi jo todetuin tavoin ollut mahdollista saada ainoastaan 10 lisäpistettä.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pisteytettävän vertailuperusteen asettaessaan. Hankintayksikön on ollut tarjousten kokonaisvertailun perusteella mahdollista saada riittävä kuva siitä, miten tarjoukset suhteutuvat hintojensa osalta toisiinsa.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että vaikka hankintayksikön tarjoaman tilan vuokraan on edempänä todetuin tavoin sisältynyt muun ohella peruslaboratoriovarustus, on kaikilla tarjoajilla ollut tilan vuokraamiseen sama mahdollisuus, ja tarjoajat ovat voineet myös hinnoitella tarjouksensa haluamallaan tavalla. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi mahdollista todeta, että hankintayksikkö joutuisi hankkimaan valitun tarjoajan käyttöön merkittävästi laitteita niin, että mahdollisten laitehankintojen kustannusten voitaisiin todeta vaikuttaneen tarjousten vertailtavuuteen. Asiassa ei siten ole esitetty myöskään sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin todeta, ettei valittu tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus

Valittaja on esittänyt, että kuultavan taloudellisesta tilanteesta ja resursseista olisi tullut vaatia tarkempaa selvitystä sen sijaan, että taloudelliset resurssit on arvioitu vain vaatimalla luottokelpoisuusluokitusta A. Kuultavan yritys on ollut tarjouksen jättöhetkellä toiminnassa alle puoli vuotta, eikä sillä ole ollut esittää selvitystä täydeltä tilikaudelta tai näyttöä taloudellisesta ja toiminnallisesta suorituskyvystään. Lisäksi kuultavalla ei ole ollut tarjouksen jättöhetkellä työsuhteessa tarvittavaa henkilöstöä hankinnan kohteena olevien palveluiden toteuttamiseksi tai käytössään sellaista laitteistoa, jolla olisi voitu varmistaa hankinnan kohteena olevien palveluiden laadukas ja eläinlääkintätavan mukainen tuottaminen. Kuultava ei ole ollut soveltuva tarjoaja myöskään siksi, että sillä ei käyttämänsä sähköpostipalvelun perusteella ole ollut käytössään riittäviä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisia teknisiä ja organisatorisia suojatoimenpiteitä. Hankintayksikön olisi tullut ottaa huomioon kuultavan soveltuvuutta arvioidessaan kuultavan tarjouksessaan ilmoittama vastaus siitä, ettei se käytä alihankkijoita. Tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimukset eivät ole voineet täyttyä kuultavan osalta ilman alihankkijoiden käyttämistä. Hankintayksikön olisi tullut sulkea kuultava tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kuultava on vakuuttanut tarjouksessaan antamillaan ”Kyllä”-vastauksilla täyttävänsä tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset. Hankintayksikölle ei ole syntynyt epäilystä, etteikö se voisi luottaa kuultavan tarjouksessaan antamiin tietoihin. Asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen kannalta ei ole ollut merkitystä sillä, onko tarjoajana ollut vasta perustettu vai markkinoilla jo pidempään toiminut yritys. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu soveltuvuusvaatimuksia henkilökunnan, laitteiden tai järjestelmien osalta eikä vaadittu, että tarjoajalla tulisi olla kyseiset resurssit jo tarjouksen jättöhetkellä. Tarjouspyynnössä on mahdollistettu se, että tarjoaja voi ilmoittaa myöhemmin käyttävänsä alihankintaa. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu erillisiä vaatimuksia myöskään tarjoajan käyttämästä sähköpostipalvelusta. Hankintayksikön ei ole tullut sulkea kuultavaa tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Hankintasäännösten tavoitteena on turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Myös uusien ja perustettavina olevien elinkeinonharjoittajien on voitava hankintalain 2 §:n 3 momentissa säädetty huomioon ottaen osallistua lähtökohtaisesti tarjouskilpailuun.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Hankintayksiköllä ei myöskään ole velvollisuutta vaatia tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamista hankintamenettelyn aikana muulla tavalla kuin tarjouksessa esitetyllä ilmoituksella, jos tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään hankintamenettelyssä muuta näyttöä vaatimusten täyttymisestä. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on todettu, että tarjoajalla tulee olla riittävät taloudelliset, tekniset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Näitä on arvioitu tarjoajalle asetetuilla soveltuvuusvaatimuksilla (tilaajavastuulain mukaisilla soveltuvuusvaatimuksilla ja muilla soveltuvuusvaatimuksilla). Tarjoaja, joka ei täytä tarjoajalle asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, syyllistyy olennaisesti väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tietoja taikka joka ei asetetussa määräajassa toimita pyydettyjä tietoja, todistuksia tai selvityksiä, on voitu sulkea tarjouskilpailusta.

Edellä mainitun kohdan mukaan tarjoajan on tullut täyttää sille asetetut soveltuvuusvaatimukset sekä toimittaa vaatimusten täyttymisen selvittämiseksi kunkin vaatimuksen kohdalla mainittu selvitys erikseen pyydettäessä, pois lukien ne vaatimukset, joiden osalta on erikseen mainittu, että tieto, selvitys tai asiakirja on ladattava tarjoukseen. Hankintayksikkö on pyytänyt kyseiset todistukset ja selvitykset ainakin siltä tarjoajalta tai tarjoajilta, jotka näyttävät alustavan tarjousvertailun perusteella voittavan tarjouskilpailun, ellei todistuksia ja selvityksiä ole saatavissa veloituksetta yleisesti käytetyistä rekistereistä tai ellei hankintayksikkö ole pyytänyt lataamaan todistusta tai selvitystä jo tarjoukseen. Tarjouspyynnössä on esitetty myös muun ohella vaatimus, jonka mukaan tarjoajalla tulee olla koko sopimuskauden ajan voimassa oleva hankinnan kohteena olevaa toimintaa koskeva vastuuvakuutus, joka on riittävä suhteessa hankinnan laajuuteen ja riskeihin nähden, kuitenkin vähintään 100.000 euroa.

Luottoluokitusta koskevasta soveltuvuusvaatimuksesta on esitetty tarjouspyynnössä seuraavaa:

”LUOTTOLUOKITUS                    Minimivaatimus ’Kyllä’ vaaditaan

Tarjoajan Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa suosituksen mukaisen tai vastaavan luottotietolaitoksen (ei pankin) luottokelpoisuusluokitus tulee olla vähintään tyydyttävä (A) tai vastaava, taikka tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne muutoin vastaa em. vaatimusta.

[– –]

Tarjoaja vakuuttaa vaatimuksen täyttymisen vastaamalla ”Kyllä”.

Tarjoaja toimittaa pyydettäessä selvityksenä Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa yritysraportin tai muun luottotietolaitoksen (ei pankin) lausunnon sekä tiedon tarjoajan viimeisestä vahvistetusta liikevaihdosta, jos se ei ilmene luottotietolaitoksen lausunnosta.

Hyväksyttävästä syystä voi selvityksenä pyydettäessä toimittaa muun vaihtoehtoisen selvityksen, jonka perusteella tarjoaja osoittaa täyttävänsä soveltavuusvaatimusta vastaavan taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen. Hyväksyttävänä syynä voi olla esimerkiksi se, että tarjoaja on vasta aloittanut toimintansa, eikä sillä ole vielä vaadittua luottoluokitusta.”

Voittanut tarjoaja eli kuultava on tarjouksessaan vakuuttanut, että sen luottokelpoisuusluokitus on vähintään tyydyttävä (A) tai vastaava taikka että sen taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne muutoin vastaa tarjouspyynnön vaatimusta. Kuultava on lisäksi vakuuttanut tarjouksessaan, että sillä on koko sopimuskauden ajan voimassa oleva hankinnan kohteena olevaa toimintaa koskeva vastuuvakuutus, joka on riittävä suhteessa hankinnan laajuuteen ja riskeihin sekä kuitenkin vähintään 100.000 euroa ja joka kattaa työssä tilaajalle, kolmannelle osapuolelle tai tämän omaisuudelle aiheutuneet vahingot.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on kysymys pieneläinpäivystyspalvelujen käyttöoikeussopimuksen hankinnasta. Sopimuksen kestoksi on ilmoitettu kahden vuoden pituinen määräaika ja kaksi mahdollista yhden vuoden optiokautta. Tarjoajien ajantasaisen luottoluokituksen huomioon ottaminen tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksena on ollut perusteltua hankinnan kohteen kannalta, ja asetettu vähimmäisvaatimus on liittynyt tarjoajien edellytyksiin toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Lisäksi tarjoajille on asetettu tarjouspyynnössä myös muita taloudellista tilannetta koskevia soveltuvuusvaatimuksia liittyen esimerkiksi tilaajavastuulakiin ja vastuuvakuutukseen. Asetetulla luottoluokitusvaatimuksella on lisäksi pystytty turvaamaan myös pienten ja keskisuurten sekä uusien yritysten osallistumista tarjouskilpailuun.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan luottoluokitusta koskevan soveltuvuusvaatimuksen. Hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida esitetyn vaatimuksen olevan tässä tapauksessa riittävä tarjoajan taloudellisen soveltuvuuden varmistamiseksi, eikä sillä ole saadun selvityksen perusteella ollut myöskään syytä vaatia kuultavalta tarjouspyynnössä esitettyyn nähden ylimääräistä lisäselvitystä taloudellisesta tilanteestaan tai resursseistaan. Tarjoajan asemaa uutena tai juuri toimintansa aloittaneena elinkeinonharjoittajana ei voida lähtökohtaisesti pitää perusteena epäillä sen tarjouksessa antamien vakuutusten todenperäisyyttä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on todettu muun ohella, että palveluntuottajalla tulee olla päivystystoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävästi henkilökuntaa (eläinlääkärit ja pieneläinhoitajat tai avustajat). Puhelinpalvelun on tullut olla toiminnassa koko päivystysajan. Palveluntuottajan on pyydettäessä tullut toimittaa selvitys henkilöstöresurssien riittävyydestä ja mitoituksesta sekä henkilöstön pätevyydestä. Palveluntuottajan käytössä on tullut olla tarkoituksenmukaiset eläinlääkintävälineet, jotka soveltuvat perustason eläinlääkäripalvelujen antamiseen lemmikkieläimille.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen pieneläinpäivystyspalvelut sopimusluonnoksen 8 kohdan ”Palvelussa käytettävä henkilöstö” mukaan palveluntuottaja vastaa siitä, että sopimuksen mukaisia tehtäviä suorittavilla henkilöillä on tehtävän edellyttämä riittävä kokemus ja osaaminen. Palveluntuottaja vastaa siitä, että he ovat tilaajan käytettävissä tehtävän edellyttämissä määrin. Palveluntuottajalla on olemassa sijaisjärjestely mahdollisten sairastapausten tai muiden yllättävien poissaolojen varalle. Sopimusluonnoksen 9 kohdan ”Sopijapuolten keskeiset vastuut” mukaan palveluntuottaja vastaa siitä, että sillä on käytettävissään tarjouspyynnön ja tarjouksen sekä näiden liitteiden mukaiset, asianmukaiset ja riittävät resurssit palvelun tuottamiseksi koko sopimuskauden ajan. Sopimusluonnoksen 14 kohdassa ”Salassapito, tietoturva ja tietosuoja” on todettu muun ohella, että sopijapuolet sitoutuvat erityisesti noudattamaan henkilötietojen käsittelyssä yleistä tietosuoja-asetusta, kansallista tietosuojalakia ja muuta kulloinkin voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.

Kuultavan tarjoukseensa liittämästä liiketoimintasuunnitelmasta käy ilmi, että kuultavan yrityksen on perustanut kaksi eläinlääkäriä. Kuultava työllistää itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka toimivat joustavasti yrityksen tarpeiden mukaisesti. Kuultavalla on ollut tarjouksen jättöhetkellä sitoutuneena 10 eläinlääkäriä, jotka ovat voineet työskennellä Turun alueella sopimuskauden alkaessa. Laitteiden ja tarvikkeiden osalta on todettu, että kuultava huolehtii tarvittavien laitteiden, kuten ultraäänilaitteiden ja röntgenlaitteiden, hankinnasta ja ylläpidosta. Myös lääkkeet ja muut tarvikkeet hankitaan keskitetysti.

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoajalla ei tarvitse vielä tarjouksen tekohetkellä olla kaikkia palvelun tuottamiseen tarvittavia resursseja. Tarjoajan tulee kuitenkin tarjouksessaan antaa hankinnan toteuttamisessa tarvittavista resursseista sellaiset tiedot, että hankintayksikkö pystyy vertailemaan tarjouksen, vaikka tarjoaja tulisikin hankkimaan resurssit vasta sopimuskauden alkaessa, mikäli tulee valituksi hankinnan toteuttajaksi.

Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarvittavien henkilöstö- tai laitteistoresurssien on oltava tarjoajan saatavilla jo tarjouksen jättöhetkellä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu myöskään tarjoajan käytössä olevaan sähköpostipalveluun liittyviä nimenomaisia vaatimuksia. Kuultava on tarjouksen jättäessään vakuuttanut tutustuneensa tarjouspyynnön liitteisiin ja sitoutuvansa sen ehtoihin. Hankintayksikkö on voinut valittajan esille tuomien seikkojen osalta luottaa kuultavan tarjouksessaan esittämien tietojen oikeellisuuteen ja siten siihen, että kuultavalla tulee sopimuskauden alkaessa olemaan riittävät ja tarjouspyynnön mukaiset resurssit käytettävissään hankinnan toteuttamiseen. Kun otetaan huomioon jäljempänä tarjouspyynnössä alihankkijoiden ilmoittamisesta selostettu, kuultavan tarjouksessa alihankkijoiden käyttämättä jättämisestä todettua ei voida pitää sellaisena tietona, jonka johdosta hankintayksikön olisi tullut perustellusti epäillä kuultavan resurssien riittämättömyyttä. Myöskään kuultavan asemaa uutena elinkeinonharjoittajana ei voida pitää tällaisena tietona. Hankintayksikkö on voinut perustellusti arvioida, että kuultava on täyttänyt tarjouspyynnön mukaiset soveltuvuusvaatimukset. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan kuultavan soveltuvuuden täyttyvän ja kun se ei ole sulkenut kuultavaa tarjouskilpailusta soveltuvuuden puuttumisen vuoksi.

Olennaisesti väärien tietojen antaminen

Valittaja on esittänyt, että kuultava on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ilmoittaessaan tarjouksessaan virheellisesti, ettei se käyttäisi alihankkijoita, vaikka se on tiennyt tulevansa käyttämään palveluiden tuottamisessa alihankkijoita. Tarjouspyynnön mukainen soveltuvuusvaatimus riittävistä taloudellisista, teknisistä ja muista edellytyksistä hankinnan toteuttamiseksi ei ole täyttynyt kuultavan osalta ilman alihankkijoiden käyttämistä, ja kyseessä on siten ollut tarjouspyynnön ehtojen vastainen olennainen muutos tarjouksen alkuperäisiin tietoihin nähden.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjoaja on voinut ilmoittaa käyttävänsä alihankintaa ennen sopimuskautta tai sopimuskauden alkamista. Väärien tietojen ilmoittamiseen perustuva poissulkemisperuste on ollut harkinnanvarainen, eikä se ole velvoittanut hankintayksikköä sulkemaan tarjoajaa tarjouskilpailusta.

Kuultava on esittänyt, että sillä ei ole tarjouksen jättövaiheessa ollut työsuhteessa olevaa henkilöstöä tai alihankkijoita, eikä tällaista ole myöskään edellytetty tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu, että palveluntuottajalla voi olla alihankkijoita tai tarjouksen voi antaa ryhmittymänä. Hankinnan toteuttajaksi valitaan yksi palveluntuottaja tai ryhmittymä. Tarjouspyynnön kohdan ”Soveltuvuusvaatimukset” mukaan tarjoaja, joka syyllistyy olennaisesti väärien tietojen antamiseen toimittaessaan tietoja, voidaan sulkea tarjouskilpailusta. Tarjoaja ilmoittaa tarjouksessa tarjouksen jättövaiheessa tiedossaan olevat tavanomaiset alihankkijat tai tiedon siitä, että se käyttää alihankintaa. Tarjoaja voi myöhemmin nimetä alihankkijat tai ilmoittaa käyttävänsä alihankintaa myös myöhemmin esimerkiksi ennen sopimuskautta tai sopimuskaudella. Tarjoaja voi myös vaihtaa tarjouksessaan ilmoittamansa tai myöhemmin nimetyn alihankkijan. Alihankintaa koskevat muutokset ovat mahdollisia vain, mikäli ne eivät vaikuta hankintamenettelyssä asetettujen vaatimusten täyttymiseen tai tarjousvertailun lopputulokseen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen pieneläinpalvelujen sopimusluonnoksen 16 kohdan mukaan palvelutuottajalla on kokonaisvastuu sopimuksen toteuttamisesta. Mikäli palveluntuottaja käyttää alihankkijoita, vastaa se käyttämänsä alihankkijan osuudesta, alihankkijoidensa työn tekemisestä ja lopputuloksen laadusta kuin omasta työstään. Palveluntuottaja vastaa myös siitä, että alihankkija noudattaa omalta osaltaan palveluntuottajalle sopimuksessa tai laissa asetettuja velvoitteita. Alihankkijan vaihtaminen tilaajan vaatimuksesta tai muusta syystä ei oikeuta hinnanmuutoksiin tai muiden sopimusehtojen muuttamiseen.

Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan, ettei se käytä alihankkijoita. Tarjouksen liitteenä olleessa liiketoimintasuunnitelmassa on todettu puolestaan, että kuultava työllistää itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka toimivat joustavasti yrityksen tarpeiden mukaisesti. Työntekijät laskuttavat kuultavaa tehdyistä työtunneista.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla ilmoitettu, että tarjoaja voi käyttää hankinnassa alihankintaa ja pyydetty tarjoajaa ilmoittamaan tarjouksessaan, käyttääkö se alihankintaa. Kuultavan tarjouksesta on ilmennyt, millä tavoin kuultavan työntekijät työskentelevät kuultavalle ja tarjouspyyntöasiakirjat ovat mahdollistaneet alihankkijoiden ilmoittamisen edelleen myös tarjouksen jättämistä myöhempänä ajankohtana.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus, muttei velvollisuutta sulkea tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle hankintalaissa säädettyjen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla. Hankintayksiköllä on lisäksi asiaa arvioidessaan harkintavaltaa. Kysymys on hankintayksikön itsenäisestä arviosta, jonka se tekee tarjouskilpailussa jätettyjä tarjouksia tarkastellessaan. Kun otetaan huomioon tarjouspyynnössä alihankkijoiden nimeämisestä ja sen ajankohdasta todettu, ei saadun selvityksen perusteella voida todeta, että kuultavan tarjouksessaan antamat tiedot olisivat olleet olennaisesti vääriä tai että hankintayksikön olisi tullut harkinnassaan katsoa kyseessä olevan harkinnanvarainen poissulkemisperuste.

Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi sulkenut kuultavaan nähden samanlaisessa asemassa olevan toisen tarjoajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen nojalla ja menetellyt tältä osin epätasapuolisesti eri tarjoajia kohtaan. Asiassa ei ole edes väitetty, että kuultavaa olisi koskenut jokin muu hankintasäännösten mukainen poissulkemisperuste. Markkinaoikeus katsoo siten, ettei hankintayksikön voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut kuultavaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tämä olisi syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen tarjouksessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (1 kohta), suulliseen käsittelyyn tai muuhun oikeudenkäyntitilaisuuteen osallistumisesta aiheutuneet kulut (2 kohta), todistajalle tai asiantuntijalle maksettava korvaus (3 kohta), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (4 kohta) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (5 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan tuomioistuin ottaa harkinnassaan huomioon korvausvaatimuksen perusteeksi esitetyt seikat. Mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 98 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista on vaadittava ennen kuin hallintotuomioistuin tekee päätöksen pääasiassa. Pykälän 3 momentin mukaan, jos asia palautetaan tuomioistuimelle, kuluvaatimus ratkaistaan siinä tuomioistuimessa, johon asia on palautettu.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikön ei ole katsottu menetelleen hankintasäännösten vastaisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa tai markkinaoikeuden uudessa käsittelyssä. Edellä esitetty huomioon ottaen valittaja on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn liittyvät ja asioiden laatuun ja laajuuteen nähden määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Kuultava on esittänyt aiempaa markkinaoikeuskäsittelyä (diaarinumero 564/2024) ja korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä (diaarinumero 1155/2025) koskevan oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimuksen vasta markkinaoikeuden käsitellessä asiaa uudelleen (diaarinumero 113/2026). Näin ollen kuultava on esittänyt oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimuksensa vasta sen jälkeen, kun asia on ratkaistu markkinaoikeuden aiemmassa käsittelyssä ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kuultava ei ole voinut esittää enää kyseisiä kuluja koskevia vaatimuksia asian palauttamisen jälkeen asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä. Kuultavan oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimus on siten jätettävä näiltä osin tutkimatta.

Myös markkinaoikeuden uuden käsittelyn (diaarinumero 113/2026) osalta kuultava on esittänyt oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ohella vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta. Kun otetaan huomioon edellä lainsäädännöstä ja sen esitöistä esitetty sekä se, että kuultavalla on ollut markkinaoikeuden asiaa uudelleen käsitellessä asiamies, ei asianosaiskulujen korvaamisvaatimukselle ole esitetty riittäviä perusteluja siten, että valittaja voitaisiin velvoittaa korvaamaan kuultavalle kyseiset kulut. Kuultavan vaatimus asianosaiskulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden uuden käsittelyn osalta on näin ollen hylättävä. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kuitenkin kohtuutonta, jos kuultava joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan uudessa markkinaoikeuskäsittelyssä (diaarinumero 113/2026) ja valittaja on siten velvoitettava korvaamaan kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut tältä osin.

Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 10.762,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus jättää Papuvet Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimuksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee markkinaoikeuden asiaa diaarinumero 564/2024 ja korkeimman hallinto-oikeuden asiaa diaarinumero 1155/2025.

Markkinaoikeus hylkää Papuvet Oy:n vaatimuksen asianosaiskulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 113/2026.

Markkinaoikeus velvoittaa Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:n korvaamaan Papuvet Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 113/2026 5.175 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Markus Ukkola ja Reetta Kivelä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkisaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.