MAO:655/​2025

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 28.3.2025 hylätä hyödyllisyysmallihakemus numero U20240019 (liitteenä)

Asian tausta

Valittaja A on 5.3.2024 tehnyt hyödyllisyysmallihakemuksen keksinnölle nimeltä ”Kannettava latausasema älylaitteiden lataamiseen ja konfigurointiin valon avulla”. Hyödyllisyysmallihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron U20240019.

Patentti- ja rekisterihallitus on 28.3.2025 hylännyt edellä mainitun hyödyllisyysmallihakemuksen.

Valittaja on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös, että suojavaatimus 1 ei määrittele keksintöä täsmällisesti, on puhtaasti muodollinen, ja tällaisten puhtaasti muodollisten sanamuotoa koskevien kysymysten olemassaolo ei muodosta syytä hakemuksen käsittelyn lopettamiseen. Tällaiset väitteet olisi tullut esittää hakijalle osana hakemuksen käsittelyprosessia.

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole ilmoittanut valittajalle, kuinka monta välipäätöstä asiassa tehtäisiin, eikä hakijaa ole varoitettu hakemuksen käsittelyn päättymisestä. Välipäätöksissä ei ole ollut suoria viitteitä hakemuksen kiistanalaisista sanamuodoista, vaan niissä on rajoituttu aiempien kommenttien perusteella hakemuksen tekstiin tehtyjen täsmennysten hylkäämiseen.

Itsenäinen suojavaatimus 1 ja epäitsenäinen suojavaatimus 2 ovat täsmällisiä.

Itsenäinen suojavaatimus 1 määrittelee keksinnön vähimmäisvaatimuksen, mukaan lukien komponentit, yksiköt, niiden keskinäisen järjestelyn ja vuorovaikutuksen.

Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 komponentit on lueteltu hierarkkisessa järjestyksessä ”yleisestä erityiseen” siten, että seuraavat objektit sisältyvät edellisiin, jolloin latausasema sisältää alustan, joka sisältää kirkkaan latausalueen, joka sisältää lähettimen ja anturin. Suojavaatimus 1 ei ole epätäsmällinen, koska hyödyllisyysmallihakemus sisältää yksityiskohtaisen graafisen kuvan laitteesta useissa eri projektioissa ja yksityiskohtaisen selvityksen sen toimintaperiaatteista selityksessä. Piirustukset ovat osa hakemusta.

Patentti- ja rekisterihallitus on tulkinnut suojavaatimusta 2 virheellisesti. Epäitsenäinen suojavaatimus 2 esittää latauslaitteen toiminnan keskeisen periaatteen, käyttäjän näkölinjan ja valonlähteen virtauslinjan erottamisen, mutta ei säteilyn täydellistä eristämistä. Keksinnölle on olennaista, että keksintö ei oleta valon säteilyn eristämistä.

Suojavaatimus 1 ei ole epätäsmällinen rannekorun ja älylaitteen määritelmien osalta. Hyödyllisyysmallihakemuksen kohde on kannettava latausasema älylaitteiden lataamiseen ja konfigurointiin keskittyen laitteen ja latausaseman vuorovaikutukseen. Sovelluksen yhteydessä rannekoru ei ole vuorovaikutuksessa latausaseman kanssa, vaan latausaseman kanssa suoraan vuorovaikutuksessa oleva komponentti on älylaite. Hyödyllisyysmallihakemuksessa ero laitteen ja rannekkeen välillä tehdään toiminnallisen ominaisuuden, erityisesti älylaitteen akun lataamismahdollisuuden, perusteella latausaseman avulla.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on lausunnossaan esittänyt, että hakemus ei ole täyttänyt rekisteröinnin edellytyksiä suojavaatimusten täsmällisyyden osalta.

Hakijaa on varoitettu etukäteen hyödyllisyysmallihakemuksen hylkäämisestä, mikäli hyödyllisyysmallihakemusta ei saada rekisteröitävään kuntoon. Kaikissa edellisissä välipäätöksissä (30.4.2024, 11.7.2024, 12.9.2024, 15.11.2024) on huomautettu, että suojavaatimukset eivät määrittele keksintöä täsmällisesti. Hakijalla on siten ollut useita mahdollisuuksia korjata täsmällisyyteen liittyviä puutteita hakemuksen käsittelyprosessin aikana. Lisäksi hakijalle on esitetty viimeisessä välipäätöksessä, että asiassa tullaan tekemään lopullinen päätös seuraavan lausuman jälkeen.

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirre ”sisältää kirkasvalolatausalueen (5)” on epätäsmällinen, koska suojavaatimuksesta 1 ei käy ilmi, viittaako termi ”sisältää” latausasemaan vai alustaan eikä sisältääkö latausasema (2) kirkasvalolatausalueen (5) vai sisältääkö alusta (3) kirkasvalolatausalueen (5).

Suluissa oleva määrite ”sisältää latausaseman läheisyysanturi (6) ja LED-lähettimen (8)” on epätäsmällinen, koska siitä ei suoraan käy ilmi, viittaako sisältää-termi latausasemaan vai kirkasvalolatausalueeseen. Suluissa olevat määritteet eivät rajoita tai tarkenna suojavaatimuksen suojapiiriä.

Suojavaatimuksesta 1 ei käy yksiselitteisesti ilmi, että suojavaatimuksessa määritellyt laitteen osat sisältyisivät aina edellä mainittuihin laitteen osiin.

Valittajan esittämä määrite, jonka mukaan latausasema sisältää alustan, joka sisältää kirkkaan latausalueen, joka sisältää lähettimen ja anturin, ei käy ilmi suojavaatimuksista.

Suojavaatimus 1 on epätäsmällinen lisäksi siksi, ettei siitä selviä rannekorun ja älylaitteen välistä yhteyttä. Suojavaatimus 1 määrittelee myös alustan (3) rannekorulle ja LED-lähettimen älylaitteen (4) sijoittamista varten. Suojavaatimuksen 1 määrittelyn perusteella rannekoru ja älylaite olisivat kaksi erillistä laitetta. Selitysosan perusteella älylaite on kuitenkin korun, kuten rannekorun, osa: ”Alusta (3), johon koru (esim. rannerengas) (1) jossa älylaite on (4) asetetaan”.

Suojavaatimus 2 on epätäsmällinen, koska se määrittelee rakenteellisen komponentin, jota ei ole aikaisemmassa vaatimuksessa määritelty. Suojavaatimuksesta 2 ei käy selvästi ilmi, mitä rakenteellinen komponentti tarkoittaa, eli onko se kirkasvalolatausalue vai jokin muu osa. Suojavaatimus 2 ei myöskään esitä niitä rakenteellisia yksityiskohtia, jotka ovat välttämättömiä ei-toivotun valon leviämisen estämiseksi älylaitetta ladattaessa. Suojavaatimuksesta ei ilmene täsmällisesti, miten rakenteellinen komponentti tai kirkasvalolatausalue tai jokin muu latausaseman osa estää ei-toivotun valon leviämisen älylaitetta ladattaessa.

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt lausumassaan, että suojavaatimuksessa 1 on latausaseman rakenne lueteltu hierarkkisessa järjestyksessä alaspäin ja että jokaisella komponentilla on viitenumero, joka osoittaa vastaavaan osaan piirustuksissa.

Suojavaatimuksessa 1 käytetään nimenomaisesti sisältyy-termiä viitaten vastaaviin numeroihin piirustuksissa. Alan ammattimies voi päätellä, miten komponentit sijaitsevat toistensa suhteen ja miten ne ovat yhteydessä toisiinsa kuvissa 1–4 esitettyjen komponenttien sijaintien perusteella.

Kaikki suojavaatimuksessa 2 mainitut komponentit mainitaan myös suojavaatimuksessa 1, ja jokainen komponentti on viitenumeroitu. Kirkasvalolatausalue, johon on viitattu suojavaatimuksessa 1 numerolla (5), on esitetty kuvissa 1–4 numerolla (5) ja kuvattu hakemuksen selityksessä. Tällöin alan ammattimies voi tehdä päätelmät kirkasvalolatausalueen rakenteesta ja toteutuksesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on valittaja A:n markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys siitä, onko Patentti- ja rekisterihallitus toiminut virheellisesti hyödyllisyysmallihakemusta käsitellessään ja ovatko haetun hyödyllisyysmallin suojavaatimukset 1 ja 2 täsmällisiä.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 6 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Lisäksi kyseisen momentin mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 12 §:n mukaan rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1 §:n 2–4 momentin ja 6–11 §:n vaatimukset.

Hyödyllisyysmallilain 13 §:n 1 momentin mukaan, jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.

Hyödyllisyysmallilain 14 §:n mukaan, jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen 13 §:n 2 momentin mukaan hyödyllisyysmallihakemus voi käsittää useita suojavaatimuksia. Jos hakemuksessa on useita suojavaatimuksia, ne on esitettävä peräkkäin ja numeroitava juoksunumeroilla.

3 Suojavaatimusasetelma

Suojavaatimusasetelmassa on kannettavaan latausasemaan kohdistuva itsenäinen suojavaatimus 1 ja alustaan kohdistuva suojavaatimus 2.

Itsenäinen suojavaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Kannettava latausasema (2), tunnettu siitä, että se käsittää: – rannekorulle (1) alusta (3), sisältää kirkasvalolatausalueen (5) (sisältää latausaseman läheisyysanturi (6) ja LED-lähettimen (8)) jonne älylaite (4) sijoitetaan.

Suojavaatimus 2 kuuluu seuraavasti:

2. Alusta (3) on suunnilleen kohtisuorassa käyttäjän näköakseliin nähden, tunnettu siitä, että rakenteellinen komponentti, kirkasvalolatausalue (5), johon älylaite (4) asetetaan latausta varten, estää ei-toivotun valon leviämisen älylaitetta (4) ladatessa.

4 Asian arviointi

4.1 Menettely Patentti- ja rekisterihallituksessa

4.1.1 Hyödyllisyysmallihakemuksen käsittelystä Patentti- ja rekisterihallituksessa

Hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisen jälkeen Patentti- ja rekisterihallitus on 21.3.2024 antanut ensimmäisen välipäätöksen allekirjoituksen puuttumisesta hakemuslomakkeella.

Patentti- ja rekisterihallitus on 30.4.2024 antanut toisen välipäätöksen, jossa se on esittänyt muun ohella, että suojavaatimukset eivät ole hyväksyttävissä epätäsmällisyyden vuoksi. Välipäätöksessä on esitetty, että laite, kuten kannettava latausasema älylaitteiden lataamiseen, on määriteltävä sellaisilla rakenteellisilla yksityiskohdilla, jotka tarvitaan tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi ja jotka käyvät ilmi alkuperäisestä hakemuksesta. Välipäätöksen mukaan suojavaatimuksessa on määriteltävä laitteelle välttämättömät osat ja osien sijainti toistensa suhteen eli missä kohdassa laitetta ne sijaitsevat.

Valittaja on lausumassaan Patentti- ja rekisterihallitukselle 28.6.2024 antanut ensimmäiset muutetut suojavaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 11.7.2024 antanut kolmannen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että suojavaatimukset 1 ja 2 eivät ole hyväksyttävissä epätäsmällisyyden vuoksi eivätkä suojavaatimuksiin 1–3 tehdyt muutokset ole hyväksyttävissä. Välipäätöksessä on esitetty, että suojavaatimuksen 1 määritelmän mukaan rannekoru ja älylaite olisivat kaksi erillistä laitetta, vaikka selitysosan perusteella älylaite on korun kuten rannekorun osa. Välipäätöksessä on lisäksi esitetty, että suojavaatimus 2 määrittelee rakenteellisen komponentin, jota ei ole aikaisemmassa vaatimuksessa määritelty, ja jos rakenteellinen komponentti tarkoittaa pelkästään kirkasvalolatausaluetta, selvyyden vuoksi on parempi käyttää vain yhtä ja samaa nimitystä. Välipäätöksessä on vielä esitetty, että suojavaatimus 2 ei esitä niitä rakenteellisia yksityiskohtia, jotka ovat välttämättömiä ei-toivotun valon leviämisen estämiseksi älylaitetta ladattaessa. Välipäätöksessä Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi muun ohessa ohjannut aloittamaan toisen suojavaatimuksen sanoilla ”2. Suojavaatimuksen 1 mukainen latausasema tunnettu siitä että…”.

Valittaja on lausumassaan Patentti- ja rekisterihallitukselle 8.9.2024 antanut toiset muutetut suojavaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 12.9.2024 antanut neljännen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että suojavaatimukset 1 ja 2 eivät ole hyväksyttävissä epätäsmällisyyden vuoksi eivätkä suojavaatimuksiin 1–3 tehdyt muutokset ole hyväksyttävissä. Välipäätöksessä on lisäksi annettu ohjeita muun ohella jatkokäsittelyä varten.

Valittaja on 11.11.2024 antanut kolmannet muutetut suojavaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 15.11.2024 antanut viidennen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että suojavaatimukset 1 ja 2 eivät ole hyväksyttävissä epätäsmällisyyden vuoksi eivätkä suojavaatimuksiin 1–3 tehdyt muutokset ole hyväksyttävissä. Välipäätöksessä on lisäksi annettu ohjeita muun ohella jatkokäsittelyä varten.

Valittaja on 14.1.2025 antanut neljännet muutetut suojavaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 17.1.2025 antanut kuudennen välipäätöksen, jossa se on esittänyt, että suojavaatimukset 1–3 eivät ole hyväksyttävissä epätäsmällisyyden vuoksi eivätkä hakemukseen tehdyt muutokset ole hyväksyttävissä ja että asiassa tullaan tekemään lopullinen päätös seuraavan valittajan lausuman jälkeen. Välipäätöksessä on esitetty koskien suojavaatimusta 1, ettei se määrittele keksintöä täsmällisesti, koska se sisältää ainoastaan osaluettelon, ja että suojavaatimuksessa 1 pitää määritellä myös, miten osat on sijoitettu toistensa suhteen eli missä kohdassa keksintöä esimerkiksi LED-lähetin, läheisyysanturi ja kirkasvaloalue sijaitsevat.

Valittaja on 16.3.2025 antanut viidennet muutetut suojavaatimukset.

Patentti- ja rekisterihallitus on 28.3.2025 hylännyt hyödyllisyysmallihakemuksen sillä perusteella, että se ei hyväksy suojavaatimuksia 1 ja 2, koska keksintö on määritelty epätäsmällisesti.

4.1.2 Patentti- ja rekisterihallituksen menettelyn arviointi

Asiassa on Patentti- ja rekisterihallituksen menettelyn arvioinnin osalta kysymys siitä, onko Patentti- ja rekisterihallitus menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti hyödyllisyysmallihakemusta käsitellessään.

Ensinnäkin valittaja on esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallitus on toiminut hyödyllisyysmallilain vastaisesti, koska se on hylännyt hyödyllisyysmallihakemuksen puhtaasti muodollisella perusteella, jonka mukaan suojavaatimus 1 ei määrittele keksintöä täsmällisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että suojavaatimuksen täsmällisyyden arvioinnissa ei ole kysymys hyödyllisyysmallihakemuksen muodollisten puutteiden vaan rekisteröinnin edellytysten arvioinnista. Hyödyllisyysmallilain 12 §:n 1 momentin mukaan Patentti- ja rekisterihallitus tarkastaa muun ohella, että hyödyllisyysmallihakemuksen suojavaatimukset ovat hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla täsmällisiä. Jos hakija ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle suojavaatimuksia, joissa on täsmällisesti ilmaistu se, mitä hyödyllisyysmallilla halutaan suojata, Patentti- ja rekisterihallituksen on hyödyllisyysmallilain 14 §:n perusteella hylättävä hyödyllisyysmallihakemus. Patentti- ja rekisterihallitus ei siten ole toiminut tältä osin valittajan esittämin tavoin virheellisesti.

Toiseksi valittaja on esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallitus ei ollut ilmoittanut annettavien välipäätösten lukumäärää ja että valittajaa ei ollut varoitettu hakemuksen käsittelyn päättymisestä. Valittajan mukaan välipäätöksissä ei ole ollut suoria viitteitä hakemuksen kiistanalaisista sanamuodoista.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että valittajaa on varoitettu etukäteen hyödyllisyysmallihakemuksen hylkäämisestä, mikäli hyödyllisyysmallihakemusta ei saada rekisteröitävään kuntoon, ja että välipäätöksissä 30.4.2024, 11.7.2024, 12.9.2024 ja 15.11.2024 on huomautettu, että suojavaatimukset eivät määrittele keksintöä täsmällisesti. Lisäksi valittajalle on esitetty viimeisessä välipäätöksessä 17.1.2025, että asiassa tullaan tekemään lopullinen päätös seuraavan lausuman jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallitus on 30.4.2024, 11.7.2024, 12.9.2024, 15.11.2024 ja 17.1.2025 antamissaan välipäätöksissä sekä vielä 28.3.2025 antamassaan valituksenalaisessa päätöksessä esittänyt, ettei hakemus ole ollut hyväksyttävissä muun ohella sen johdosta, että suojavaatimukset eivät ole olleet täsmällisiä. Patentti- ja rekisterihallitus on siis esittänyt suojavaatimusten täsmällisyyden puutteet järjestelmällisesti antamissaan välipäätöksissä ja lisäksi se on viimeisessä välipäätöksessään esittänyt, että asiassa tullaan tekemään päätös seuraavan valittajan antaman lausuman jälkeen.

Markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallitus on varannut valittajalle tilaisuuden antaa hyödyllisyysmallilain 14 §:n mukaisesti lausuma Patentti- ja rekisterihallituksen kuudennen välipäätöksen 17.1.2025 antamisen jälkeen hakemuksen hyväksymisen esteestä ja siten ennen asian ratkaisemista hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti varannut valittajalle tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa asian ratkaisuun. Patentti- ja rekisterihallitus ei siten ole toiminut tältäkään osin valittajan esittämin tavoin virheellisesti.

4.2 Suojavaatimuksen täsmällisyys

Kuten edellä on selostettu, hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus).

Valittaja on esittänyt, että itsenäinen suojavaatimus 1 on täsmällinen ja että siinä olevat komponentit on lueteltu hierarkkisessa järjestyksessä yleisestä erityiseen siten, että seuraavat objektit sisältyvät edellisiin, jolloin ”latausasema sisältää alustan, joka sisältää kirkkaan latausalueen, joka sisältää lähettimen ja anturin”. Valittajan mukaan suojavaatimus 1 on täsmällinen myös siksi, että hyödyllisyysmallihakemus sisältää yksityiskohtaisen graafisen kuvan laitteesta useissa eri projektioissa ja selityksessä yksityiskohtaisen selvityksen sen toimintaperiaatteista piirustusten ollessa osa hakemusta.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että suojavaatimus 2 on epäitsenäinen suojavaatimus ja että se on täsmällinen.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirre ”sisältää kirkasvalolatausalueen (5)” on epätäsmällinen, koska suojavaatimuksesta 1 ei käy ilmi, viittaako sisältää-termi latausasemaan vai alustaan eikä sisältääkö latausasema (2) kirkasvalolatausalueen (5) vai sisältääkö alusta (3) kirkasvalolatausalueen (5). Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan lisäksi suluissa oleva määrite ”sisältää latausaseman läheisyysanturi (6) ja LED-lähettimen (8)” on epätäsmällinen, koska siitä ei suoraan käy ilmi, viittaako sisältää-termi latausasemaan vai kirkasvalolatausalueeseen. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan suojavaatimus 1 on epätäsmällinen myös siksi, että siitä ei selviä rannekorun ja älylaitteen välistä yhteyttä ja että suojavaatimuksen 1 määrittelyn perusteella rannekoru ja älylaite olisivat kaksi erillistä laitetta, vaikka selitysosan perusteella älylaite on kuitenkin rannekorun osa.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt päätöksessään, että suojavaatimuksen 2 kohdalla on ollut epäselvää, onko hakija tarkoittanut sen itsenäiseksi vai epäitsenäiseksi suojavaatimukseksi, ja että hakemuskäsittelyn aikana suojavaatimus 2 on katsottu olevan epäitsenäinen suojavaatimus. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan selitysosan perusteella keksinnön kohteena on ollut vain kannettava latausasema ja suojavaatimuksen 2 muotoilun perusteella on ollut epäselvää, tarkentaako se itsenäisen suojavaatimuksen 1 määrittelemää keksintöä.

Markkinaoikeus toteaa, että suojavaatimusten täsmällisyyttä koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmansille osapuolille ei jää epäselvyyttä sen suhteen, mitä tietyllä suojavaatimuksella halutaan suojata. Tästä oikeusvarmuuden vaatimuksesta seuraa, että suojavaatimusta ei voida pitää täsmällisenä, jollei suojavaatimus yksiselitteisesti mahdollista suojavaatimuksen suojapiirin määrittämistä. Suojavaatimus, joka käsittää epätäsmällisen teknisen piirteen, tuo siten mukanaan epäilyn kyseisen suojavaatimuksen kohteesta. Tämä pätee sitä suuremmalla syyllä, jos epätäsmällinen piirre on olennainen siinä mielessä, että se on tarkoitettu erottamaan suojavaatimuksen tuottaman suojan kohde tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarkasteltavana oleva suojavaatimus 1 kohdistuu kannettavaan latausasemaan. Suojavaatimuksen 1 mukaan kannettava latausasema käsittää: ”rannekorulle (1) alusta (3), sisältää kirkasvalolatausalueen (5) (sisältää latausaseman läheisyysanturi (6) ja LED-lähettimen (8)) jonne älylaite (4) sijoitetaan”.

Suojavaatimus 1 ei sisällä joka-relatiivipronominia, joka viittaisi latausalueen kohdalla alustaan, eikä joka-relatiivipronominia, joka viittaisi lähettimen ja anturin kohdalla latausalueeseen. Tällöin suojavaatimus 1 on luettavissa myös siten, että kannettava latausasema sisältää kirkasvalolatausalueen sekä läheisyysanturin ja LED-lähettimen. Markkinaoikeus katsoo, että suojavaatimuksen 1 sanamuoto ei vastaa valittajan esittämää suojavaatimuksen 1 luettavaa muotoa siten, että latausasema sisältää alustan, joka sisältää kirkkaan latausalueen, joka sisältää lähettimen ja anturin. Suojavaatimus 1 ei siten ole täsmällinen, koska se ei täsmällisesti ilmaise suojan laajuutta.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hyödyllisyysmallilaissa ei säädetä sulkumerkkien käytöstä suojavaatimuksissa. Suojavaatimuksessa 1 on sijoitettuna sulkeisiin piirre ”sisältää latausaseman läheisyysanturi (6) ja LED-lähettimen (8)”. Suojavaatimuksesta 1 ei ilmene, mikä merkitys suojavaatimuksessa on sulkumerkkien sisällä olevilla piirteillä, jolloin jää epäselväksi, onko kyse valinnaisesta tai rajoittavasta piirteestä. Suojavaatimus 1 on tästäkin syystä epätäsmällinen.

Valittaja on esittänyt, että suojavaatimus 2 on epäitsenäinen suojavaatimus, jota luetaan yhdessä itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteiden kanssa. Markkinaoikeus toteaa, että suojavaatimus 2 kohdistuu johdanto-osansa mukaan suunnilleen kohtisuorassa käyttäjän näköakseliin nähden olevaan alustaan. Suojavaatimus 2 ei siten kohdistu suojavaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen kannettavaan latausasemaan. Suojavaatimuksessa 2 ei ole viittausta edellä olevaan itsenäiseen suojavaatimukseen 1 eikä suojavaatimuksessa 2 ole mainittu kaikkia suojavaatimuksen 1 piirteitä. Näillä perusteilla suojavaatimusta 2 ei lähtökohtaisesti ole esitetty siten, että sitä voisi pitää suojavaatimukselle 1 alisteisena epäitsenäisenä suojavaatimuksena, vaikka valittaja näin on esittämänsä mukaan tarkoittanutkin.

Markkinaoikeus edellä todetuin perustein katsoo, että suojavaatimusten 1 ja 2 sanamuotojen perusteella jää epäselväksi, mitä suojavaatimuksilla 1 ja 2 on haluttu suojata. Hakemuksessa ei siten ole ilmaistu täsmällisesti sitä, mitä halutaan suojata.

4.3 Johtopäätös

Valittaja ei ole markkinaoikeudessa esittänyt sellaista, jonka perusteella Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös olisi kumottava. Valitus on siten hylättävä.

5 Salassapito

Valittaja on valituksensa täydennyksessä esittänyt pyynnön koskien hakemusasiakirjojen luottamuksellisuutta. Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, jollei ensin mainitussa laissa toisin säädetä. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta mainitussa tai muussa laissa säädetä. Hyödyllisyysmallilain 18 §:n 2 momentissa on säädetty, että jos hyödyllisyysmallia koskeva hakemus on jätetty sillensä tai hylätty, asiakirjat tulevat julkisiksi vain, jos hakija pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta päätökseen, jolla hakemus on hylätty. Valittaja on hakenut muutosta päätökseen, jolla hakemus on hylätty. Hakemusasiakirjat ovat siten tulleet julkisiksi, eikä niitä ole mahdollista enää valittajan hakemuksesta määrätä salassapidettäviksi.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Riikka Pirttisalo sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitetiedostot

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 28.3.2025