Asian tausta

Anstar Oy on 16.1.2017 tehnyt hyödyllisyysmallihakemuksen numero U20174009 keksinnöstä nimeltä ”Ontelolaatan kannake”. Patentti- ja rekisterihallitus on 30.1.2017 rekisteröinyt hyödyllisyysmallin numero FI 11529 (jäljempänä myös hyödyllisyysmalli).

Anstar Oy on pyytänyt etuoikeutta mainitusta hyödyllisyysmallihakemuksesta numero U20174009 ja tehnyt 23.1.2017 patenttihakemuksen numero FI 20175052 keksinnöstä nimeltä ”Ontelolaatan kannake”. Patentti- ja rekisterihallitus on 30.4.2018 myöntänyt keksinnölle patentin numero FI 127374 (jäljempänä myös patentti).

Peikko Group Oy on 20.12.2018 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan. Patentti- ja rekisterihallitus on 14.5.2020 antamallaan päätöksellä hylännyt väitteen. Peikko Group Oy on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen (markkinaoikeuden asia dnro 2020/295).

Peikko Group Oy on 20.12.2018 tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamisesta. Patentti- ja rekisterihallitus on 26.5.2020 antamallaan päätöksellä hylännyt mitätöintivaatimuksen. Peikko Group Oy on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen (markkinaoikeuden asia dnro 2020/296).

Patentin numero FI 127374 itsenäinen patenttivaatimus 1 ja hyödyllisyysmallin numero FI 11529 itsenäinen suojavaatimus 1 ovat samasanaisia. Asianosaiset ovat lausuneet molemmissa asioissa samalla tavalla.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Peikko Group Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 14.5.2020 sekä kumoaa patentin numero FI 127374 kokonaisuudessaan (markkinaoikeuden asia dnro 2020/295) ja että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 26.5.2020 sekä kumoaa hyödyllisyysmallin numero FI 11529 kokonaisuudessaan (markkinaoikeuden asia dnro 2020/296).

Perusteet

Patentin numero FI 123374 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ja hyödyllisyysmallin numero FI 11529 itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö eivät ole uusia asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaiseen palkkiin nähden. Palkki on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää ja ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää.

Patentti- ja rekisterihallitus on patenttia numero FI 123374 ja hyödyllisyysmallia numero FI 11529 koskevissa päätöksissään virheellisesti todennut, että asiakirjatodistetta 1 ei voida ottaa huomioon tunnettuna tekniikan tasona, ja tämän johdosta virheellisesti päätynyt siihen, että patentin patenttivaatimukset 1–7 ja hyödyllisyysmallin suojavaatimukset 1–7 ovat uusia.

Asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukainen palkki täyttää kaikki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet a–i ja itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet a–i.

Asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukainen palkki on tullut julkiseksi, kun Peikko Group Oy on myynyt palkin YIT Rakennus Oy:lle ja toimittanut sen 21.8.2015 Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle. Myynti ja toimitus on tapahtunut ennen patentin ja hyödyllisyysmallin etuoikeuspäivää 16.1.2017. Asiakirjatodisteen 1 piirustuksessa esitetty palkki edustaa siten tekniikan tasoa patentissa ja hyödyllisyysmallissa esitetylle keksinnölle.

Palkkiin ei ole liittynyt sen myynnin ja toimituksen yhteydessä minkäänlaista salassapitovelvollisuutta. Peikko Group Oy on julkaissut internetissä referenssikohteenaan Lauttasaaren ostoskeskuksen ja siinä yhteydessä myös valokuvia työmaalta elokuussa 2016, mikä ei olisi ollut mahdollista salassapitosopimuksen voimassaollessa. Lisäksi Teräsrakenne-lehdessä numero 3/2015 on julkaistu Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaasta artikkeli, jossa on useita valokuvia Peikko Finland Oy:n toimittamasta runkorakenteesta. Artikkelissa on mainittu, että rakennuksen monimuotoisuuden takia yhtään pilaria tai palkkia ei ole voitu tehdä sarjana, mikä tarkoittaa, että myös valokuvissa näkyvät palkit ovat tilaustyönä tehtyjä yksittäistuotteita.

Palkki on tullut lisäksi julkiseksi, kun se on toimitettu Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle. Vaikka työmaa on ollut suljettuna ulkopuolisilta työturvallisuussyistä, työmaalla työskentelevillä ei kuitenkaan ole ollut salassapitovelvollisuutta, jolloin ennalta rajoittamattomalla henkilöpiirillä on siten ollut mahdollisuus tutustua palkkiin. Tilanne on vastannut korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1988:16 kuvattua tilannetta.

Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaan ympärillä on ollut kerrostaloja. Kerrostaloista on ollut näkymä työmaalle, jolloin yleisön jäsenet ovat voineet seurata työmaan tapahtumia, ja täten työmaan tapahtumat ovat tulleet julkiseksi. Suurikokoinen palkki on ollut havaittavissa kerrostaloista. Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalla ei ole ollut valokuvauskieltoa.

Asiakirjatodisteen 1 mukainen piirustus palkista on myös tullut julkiseksi suunnitteluprosessissa, jossa KPA Rakentajat Oy:n, Wise Group Oy:n ja Peikko Finland Oy:n työntekijät ovat käyneet sähköpostikeskustelua.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ontelolaatan kannake ei eroa olennaisesti tekniikan tasosta. Toissijaisen suojavaatimusasetelman itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen ontelolaatan kannake ei eroa selvästi tekniikan tasosta.

Alan ammattimies päätyisi toissijaisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kohteeseen ja toissijaisen itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohteeseen soveltamalla viitejulkaisun D5 opetuksia asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa. Alan ammattimies voisi myös päätyä soveltamalla viitejulkaisun D5 opetuksia asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa sellaiseen ratkaisuun, joka ei olennaisesti eroa toissijaisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kohteesta ja joka ei selvästi eroa toissijaisen itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohteesta.

Toissijainen itsenäinen patenttivaatimus 1 ja itsenäinen suojavaatimus 1 eroavat asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaisesta palkista tukitankojen lukumäärän sekä ensimmäisen ja toisen tukitangon sijainnin osalta. Piirre, jonka mukaan kolmas tukitanko on irrallaan tilassa, on esitetty asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa.

Lujuuden kasvattaminen tukitankoja lisäämällä ja kantavan rakenteen aikaansaaminen betoniteräksillä kotelon sisällä ovat alan ammattimiehen yleistietoa. Asia on esitetty esimerkiksi viitejulkaisussa D7.

Viitejulkaisussa D5 on esitetty teräsbetoni-komposiittipalkki käytettäväksi kuormaa kantavana liittorakenteena erilaisissa laattarakenteissa. Viitejulkaisun D5 kuvassa 3 esitetyssä palkissa etulevyn ja ylälevyn kulmaan on kiinnitetty ensimmäinen tukitanko, etulevyn alaosaan on kiinnitetty toinen tukitanko, ja kolmas tukitanko on irrallaan tilassa.

Mikäli alan ammattimies haluaisi ratkaista esitettyä ongelmaa, eli parantaa liittovaikutusta kotelon sisään syötettävän betonin ja kotelon välillä asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa sekä lisätä lujuutta ja aikaansaada kantavan rakenteen palotilanteessa, alan ammattimies soveltaisi viitejulkaisun D5 opetusta asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa.

Kun alan ammattimies soveltaa viitejulkaisun D5 kuvioiden opetuksen betoniterästen sijoittamisesta asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkkiin, jää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkin eroksi kotelomaisen tilan sisäpuolelta etulevyn ja ylälevyn kulmasta puuttuva ensimmäinen tukitanko. Tällöin ensimmäinen tukitanko ei ole kiinnitetty etulevyn ja ylälevyn kulmaan kotelomaisessa tilassa. Viitejulkaisun D5 opetuksen mukaan ensimmäinen tukitanko kiinnitetään etulevyn yläosaan kotelomaisen tilan ulkopuolelle. On selvää, että tällaisella palkilla saavutetaan lujuustekniset edut ja edut palotilanteessa, koska tukitangot sijaitsevat olennaisesti niissä kohdissa, jotka on määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ja itsenäisessä suojavaatimuksessa 1. Lisäksi on selvää, että tällainen palkki ei eroa olennaisesti aikaisemmin tunnetusta.

Viitejulkaisu D5 opettaa alan ammattimiehelle, että betoniterästen ei välttämättä tarvitse sijata vastakkaisilla sivuilla kuten viitejulkaisun D5 kuvissa on esitetty, vaan että betoniteräkset voivat vaihtoehtoisesti sijaita myös samalla sivulla palkin sisäpuolella. Viitejulkaisu D5 opettaa siten alan ammattimiehelle, että betoniteräksiä voidaan käyttää aikaansaamaan yhteisvaikutus sekä palkin ulkopuolisen betonin kanssa että palkin sisäpuolisen betonin kanssa, mutta vaihtoehtoisesti aikaansaamaan yhteisvaikutus ainoastaan joko palkin ulkopuolisen betonin kanssa tai ainoastaan palkin sisäpuolisen betonin kanssa.

Alan ammattimies tietää yleistietonsa perusteella, että soveltamalla viitejulkaisun D5 opetuksia asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa ja sijoittamalla tukitangot asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa kuten viitejulkaisussa D5 on esitetty liittovaikutuksen aikaansaamiseksi kotelon sisään syötettävän betonin ja kotelon välillä, seuraus tulee paremman liittovaikutuksen lisäksi olemaan palkin parempi kantavuus palotilanteessa sekä parannettu taivutuskestävyys.

Toissijaisten patentti- ja suojavaatimusasetelmien yhteydessä esitetyn perusteella alan ammattimies päätyisi kolmassijaisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kohteeseen ja kolmassijaisen itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohteeseen soveltamalla viitejulkaisun D5 opetuksia asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa. Alan ammattimies voisi myös päätyä soveltamalla viitejulkaisun D5 opetuksia asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa ilman minkäänlaista keksinnöllistä toimintaa sellaiseen ratkaisuun, joka ei olennaisesti eroa toissijaisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kohteesta ja joka ei selvästi eroa toissijaisen itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohteesta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lausunnon markkinaoikeuden pyynnöstä. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että mikäli asiakirjatodisteen 1 piirustus huomioidaan lähimpänä tekniikan tasona, ensisijaisen patenttivaatimuksen 1 kohde ei ole uusi, eikä se sen vuoksi eroa olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta. Tois- ja kolmassijaisten patenttivaatimusten 1 kohteet ovat uusia asiakirjatodisteen 1 piirustukseen nähden ja eroavat olennaisesti ennestään tunnetusta tekniikasta. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että mikäli asiakirjatodisteen 1 piirustus huomioidaan lähimpänä tekniikan tasona, ensisijaisen suojavaatimuksen 1 kohde ei ole uusi, eikä se sen vuoksi eroa selvästi ennestään tunnetusta tekniikasta. Tois- ja kolmassijaisten suojavaatimusten 1 kohteet ovat uusia asiakirjatodisteen 1 piirustukseen nähden ja eroavat selvästi ennestään tunnetusta tekniikasta.

Anstar Oy:n vastaus

Vaatimukset

Anstar Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset markkinaoikeuden asioissa dnrot 2020/295 ja 2020/296.

Markkinaoikeuden asiassa dnro 2020/295 Anstar Oy on vaatinut, että patentti numero FI 127374 pidetään voimassa toissijaisesti toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisena ja kolmassijaisesti kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisena.

Markkinaoikeuden asiassa dnro 2020/296 Anstar Oy on vaatinut, että hyödyllisyysmalli numero FI 11529 pidetään voimassa toissijaisesti toissijaisen suojavaatimusasetelman mukaisena ja kolmassijaisesti kolmassijaisen suojavaatimusasetelman mukaisena.

Anstar Oy on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää Peikko Group Oy:n toimittamaan seuraavat asiakirjat: Salassapitovelvoitteisiin liittyvät kohdat Lauttasaaren ostoskeskuksen projektiin liittyvistä Peikko Group Oy:n ja Wise Group Finland Oy:n sekä Sitowise Oy:n välisistä sopimuksista; erilliset 21.8.2015 voimassa olleet salassapitosopimukset Peikko Group Oy:n ja KPA Rakentajat Oy:n, Wise Group Finland Oy:n, Sitowise Oy:n sekä Sweco Oy:n välillä; 11.11.2014 päivätty aliurakkasopimus KPA Rakentajat Oy:n kanssa ja 25.9.2013 päivätty konsulttisopimus Sweco Oy:n kanssa.

Perusteet

Asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaista palkkia ei tule ottaa huomioon patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ja hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen ontelolaatan kannakkeen uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa, vaikka asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukainen palkki täyttää kaikki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet ja itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet. Siten patenttivaatimusten mukainen keksintö on uusi ja eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, ja suojavaatimusten mukainen keksintö on uusi ja eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Palkki ei ole tullut julkiseksi ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää ja hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää, sillä asiassa ei ole osoitettu, että palkin myyntiin ja toimitukseen Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle 21.8.2015 ei olisi liittynyt salassapitovelvoitetta tai että toimitukseen liittyvien seikkojen paljastamiseen ulkopuolisille olisi ollut Lauttasaaren ostoskeskuksen rakennuttajan tai omistajan lupa.

Rakennusprojekteissa on yleinen käytäntö, että urakoitsijoilla ja aliurakoitsijoilla ei ole lupaa antaa rakennusprojektista materiaalia tai tietoa julkisuuteen tai ulkopuolisille ilman omistajan tai rakennuttajan lupaa. Vaikka salassapidosta ei olisi sovittu urakkasopimuksessa suoraan kirjallisesti, ovat urakoitsijat ja aliurakoitsijat sekä näiden henkilökunta olleet siitä huolimatta salassapitovelvollisia rakennusprojektiin liittyvistä asioista. Tämä pätee alihankintasuhteisiin yleisimminkin. Alihankintasopimuksiin kuuluu salassapitovelvollisuus, eikä salassapitovelvollisuudesta tarvitse sopia erikseen kirjallisesti, vaan rakennusprojektiin liittyvän urakka- tai alihankintasopimuksen allekirjoitus merkitsee samalla projektiin liittyvien asioiden salassapitovelvollisuutta.

Jo pelkän kohteen mainitseminen palkkitoimittajan referenssilistalla vaatii aina rakennuttajan suostumuksen. Siksi urakoitsijalla, valittajalla taikka rakennusprojektin muilla alihankkijoilla ei ole ollut lupaa paljastaa ulkopuolisille tietoja palkista ilman omistajan tai rakennuttajan lupaa. Valittaja ei ole esittänyt mitään selvitystä tai todistetta siitä, että tällainen lupa olisi ollut olemassa. Lisäksi on selvää, että esimerkiksi omistajan ja pääurakoitsijan välinen salassapitovelvollisuus sitoo koko alihankintaketjua.

Palkin tapauksessa on ollut kyseessä alihankintasuhteen ja alihankintasopimuksen tai urakkasopimuksen perusteella tapahtunut toimitus, johon on siten kuulunut salassapitovelvollisuus, vaikka sitä ei olisikaan erikseen mainittu sopimuksessa. Palkki on ollut tilaustyönä tehty yksittäistuote kyseiseen kohteeseen. Siten toimitukseen on selvästi liittynyt olosuhteiden perusteella syntynyt hiljainen salassapitosopimus. Muut rakennusprojektiin liittyvät osapuolet, esimerkiksi palkkia asentaneet työntekijät ja muut rakennustyömaan työntekijät, ovat olleet aliurakoitsijoita, joita on sitonut aliurakointisopimukseen liittyvä salassapitovelvollisuus.

Lisäksi Lauttasaaren ostoskeskuksen rakennustyömaa, johon palkki on toimitettu ja asennettu, on ollut suljettu alue, johon ulkopuolisilla ei ole ollut pääsyä. Lauttasaaren ostoskeskuksen rakennustyömaalla on ollut voimassa kuvauskielto ilman erikseen annettua lupaa. Palkin suunnitteluun, valmistukseen ja asennukseen osallistuneet työntekijät sekä työmaan muut työntekijät ovat olleet salassapitovelvollisia. Työntekijöitä on lisäksi sitonut työlainsäädännön asettamat salassapitovelvoitteet. Siten rajoittamattomalla henkilöpiirillä ei ole ollut mahdollisuutta tutustua palkkiin.

Palkki on asennuksen jälkeen täytetty ja peitetty betonilla, minkä jälkeen sen piirteitä on ollut mahdotonta nähdä ja analysoida rakennuksen rakenteita rikkomatta. Ainoastaan palkin tukilevyn ulkopinta on jäänyt näkyviin, mutta sen perusteella on mahdotonta päätellä palkin rakennetta. Siten palkki ei ole sen betonoinnin jälkeen enää voinut tulla julkiseksi sillä perusteella, että sen rakenne olisi nähtävillä ja analysoitavissa.

Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaata ympäröivistä kerrostaloista ei ole voitu havaita palkin teknisiä yksityiskohtia, kuten palkin sisällä olevia tukitankoja tai palkin päädyistä ulkonevia tukia.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 1988:16, joka liittyy pipettien myyntiin toiselle yhtiölle ilman salassapitovelvoitetta, on ollut kyseessä erilainen tapaus kuin esillä oleva, koska pipettien myyntiin ei ole liittynyt alihankintasopimusta eikä pipettejä ole valmistettu ja luovutettu tilaustyönä, jolloin näiden perusteella toimitukseen ei ole liittynyt salassapitovelvollisuutta. Kyseinen päätös ei siten ole sovellettavissa palkin toimitukseen.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ontelolaatan kannake eroaa olennaisesti tekniikan tasosta. Toissijaisen suojavaatimusasetelman itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen ontelolaatan kannake eroaa selvästi tekniikan tasosta.

Keksinnön mukaisessa ontelolaatan kannakkeessa kolmen tukitangon avulla parannetaan rakenteen liittovaikutusta palotilanteessa. Asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa tukitankoja on kaksi, ja ne sijaitsevat palkin keskiosassa. Tukitankojen ollessa palkin keskellä olevan tukirakenteen varassa palkin tukilevyn palosuojaus on parempi, mutta ne eivät paranna palkin takalevyn kantavuutta palotilanteessa. Takalevyn palonsuojaustarve on myös mainittu asiakirjatodisteen 1 piirustuksen vasemmassa alalaidassa.

Viitejulkaisussa D5 on esitetty teräspalkki, jossa yksi tukitangoista on kiinnitetty kotelomaisen tilan ulkopuolelle etulevyn yläosaan eikä patenttivaatimuksen 1 mukaisesti kotelomaisessa tilassa piirteen j mukaisesti etulevyn ja ylälevyn kulmaan, jolloin yhdistämällä asiakirjatodisteen 1 piirustus viitejulkaisun D5 opetukseen saadaan aikaan palkki, jossa vain yksi tukitanko on kiinnitetty palkin etulevyn sisäpinnan alaosaan. Tällöin palkin sisällä olevat tukitangot eivät pysty riittävän hyvin kantamaan ontelolaattojen aiheuttamaa kuormaa palotilanteessa, kun palo kohdistuu sekä tukilevyyn että takalevyyn, mikä johtaa siihen, että palkin tukilevyn ja takalevyn ulkopinnat on suojattava erillisellä palosuojauksella, jotta palkki säilyttää kantavuutensa palotilanteessa. Viitejulkaisussa D5 kotelon sisä- ja ulkopinnoille kiinnitettyjen tukitankojen tarkoituksena on varmistaa liittovaikutus sekä palkin sisällä olevan betonin että ulkopuolella olevan betonin kanssa, mikä on mahdotonta, jos tukitangot ovat ainoastaan joko palkin sisäpuolella tai ulkopuolella, jolloin liittovaikutus saadaan aikaan vain kyseisellä puolella olevan betonin kanssa.

Mikäli alan ammattimies kiinnittäisi viitejulkaisun D5 opetuksen vastaisesti palkin sivun ulkopintaan kiinnitetyn tukitangon asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaisen palkin etulevyn sisäpintaan, tukitanko ei sijaitsisi etulevyn ja ylälevyn kulmassa, vaan välimatkan etäisyydellä kulmasta. Koska tukitanko ei tällöin ole kontaktissa ylälevyn kanssa, se ei kykene kantamaan ylälevyyn kohdistuvaa kuormitusta palotilanteessa. Tällöin asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkin takalevy olisi edelleen suojattava erillisellä palosuojalla. Alan ammattimiehellä ei myöskään ole mitään syytä sijoittaa ylempää tukitankoa viitejulkaisun D5 opetuksen perusteella etulevyn ja ylälevyn kulmaan, koska viitejulkaisun D5 palkin molemmille sivuille tuetaan ontelolaattoja ja laattojen päiden ja palkin sivujen väliin valetaan betonia. Tällöin betoni ja ontelolaatat suojaavat palkin molempia sivuja palotilanteessa, jolloin palkkia käytettäessä ei esiinny tilannetta, jossa palo kohdistuisi myös palkin sivuun ja ylälevyyn.

Keksinnössä etulevyn alaosaan kiinnitetty toinen tukitanko puolestaan kantaa tukilevyyn kohdistuvan kuormituksen, kun tukilevy menettää kuumenemisen takia kantavuutensa palotilanteessa. Alan ammattimiehellä ei ole tarvetta kiinnittää toista tukitankoa asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkin etulevyn alaosaan, koska asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkissa tämä ongelma on ratkaistu sijoittamalla tukitangot tukilevyn pohjaan kiinnitettyjen tukien varaan.

Toissijaisten patentti- ja suojavaatimusasetelmien yhteydessä esitetyn perusteella kolmassijainen itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa olennaisesti ja kolmassijainen itsenäinen suojavaatimus 1 eroaa selvästi asiakirjatodisteen 1 piirustuksen palkista ja asiakirjatodisteen 1 piirustuksen sekä viitejulkaisun D5 yhdistelmästä.

Suullinen käsittely

Asiassa on markkinaoikeudessa järjestetty 4.11.2021 suullinen käsittely, josta on laadittu erillinen pöytäkirja. Asian käsittelyä on jatkettu tämän jälkeen kirjallisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimus asiakirjojen esittämisestä

Anstar Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Peikko Group Oy:n toimittamaan seuraavat asiakirjat: Salassapitovelvoitteisiin liittyvät kohdat Lauttasaaren ostoskeskuksen projektiin liittyvistä Peikko Group Oy:n ja Wise Group Finland Oy:n sekä Sitowise Oy:n välisistä sopimuksista; erilliset 21.8.2015 voimassa olleet salassapitosopimukset Peikko Group Oy:n ja KPA Rakentajat Oy:n, Wise Group Finland Oy:n, Sitowise Oy:n ja Sweco Oy:n välillä; 11.11.2014 päivätty aliurakkasopimus KPA Rakentajat Oy:n kanssa ja 25.9.2013 päivätty konsulttisopimus Swecon kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että Peikko Group Oy on toimittanut asian käsittelyn aikana useita Anstar Oy:n vaatimia asiakirjoja, joiden osalta editiovaatimuksesta on sittemmin luovuttu. Peikko Group Oy on esittänyt toimittaneensa kaikki sellaiset sen hallussa olevat sopimukset, jotka se on löytänyt. Peikko Group Oy on esittänyt, että toimitetuissa dokumenteissa ei ole esitetty sellaisia salassapitoa koskevia ehtoja, joiden perusteella asiakirjatodisteen 1 mukainen palkki olisi salassa pidettävä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 luvun 51 §:n mukaan hallintotuomioistuin voi määrätä muun kuin viranomaisen toimittamaan tämän hallussa olevan asiakirjan tai esineen tuomioistuimelle tai esittämään sen tuomioistuimessa, jos asiakirjalla tai esineellä voidaan olettaa olevan merkitystä todisteena asiassa. Määräyksen tehosteeksi voidaan asettaa sakon uhka.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentissa on vastaava säännös, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä esineen tai asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen, jos esineellä tai asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä. Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2019:7 arvioinut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n mukaista asiakirjan esittämisvelvollisuutta. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisessä korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä esitettyjä tulkintoja oikeudenkäymiskaaren mukaisesta asiakirjan esittämisvelvollisuudesta voidaan säännösten samankaltaisuudesta johtuen hyödyntää myös arvioitaessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 luvun 51 §:n mukaisen määräyksen antamisen edellytyksiä. Kyseisen ennakkopäätöksen mukaan esittämismääräyksen edellytyksenä on, että asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä. Kuten korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2019:7 on todettu, näytöllisen merkityksen kynnys on matala. Riittävää on, että todisteella saattaa olla näyttöarvoa jollekin asiassa merkitykselliselle ja näyttöä kaipaavalle seikalle (kohta 23). Lisäksi kyseisessä ennakkopäätöksessä on todettu, että asiakirjaa vaativan on esitettävä riittävä näyttö siitä, että asiakirja on asianomaisen henkilön hallussa. Näytölle ei kuitenkaan pidä asettaa liian korkeita vaatimuksia (kohta 31).

Markkinaoikeus toteaa Peikko Group Oy:n toimittaneen siltä vaadittuja asiakirjoja ja ilmoittaneen, että asiakirjatodisteen 1 mukainen palkki ei ole sillä olevien sopimusten perusteella salassa pidettävä.

Ottaen huomioon markkinaoikeudelle toimitettujen asiakirjojen sisältö ja markkinaoikeudessa esitetyn henkilötodistelun sisältö sekä Peikko Group Oy:n ilmoitus siitä, että sen hallussa ei ole asiakirjoja, joiden perusteella asiakirjatodisteen 1 mukainen palkki olisi salassa pidettävä ja vielä asiassa annettava ratkaisu, markkinaoikeus katsoo, että Anstar Oy:n esitettäväksi vaatimilla asiakirjoilla ei voida olettaa olevan merkitystä arvioitaessa, onko asiakirjatodisteen 1 mukainen palkki tullut julkiseksi, kun sen on myyty ja luovutettu Peikko Group Oy:ltä YIT Rakennus Oy:lle Lauttasaaren ostoskeskuksessa käytettäväksi. Anstar Oy:n vaatimus on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Peikko Group Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko Peikko Group Oy:n myymä ja työmaalle vuonna 2015 toimittama palkki tullut julkiseksi ja onko patentin numero FI 127374 patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää.

Asiassa on lisäksi kysymys siitä, onko hyödyllisyysmallin numero FI 11529 suojavaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

Asiassa on mahdollisesti vielä kysymys siitä, onko tois- ja kolmassijaisissa patenttivaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää.

Asiassa on mahdollisesti vielä kysymys siitä, onko tois- ja kolmassijaisissa suojavaatimuksissa esitetty keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Keksinnön julkiseksi tulemisesta säädetään yhteneväisesti patenttilain 2 §:ssä ja eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) 54 artiklassa, jonka 1 kohdan mukaan keksinnön katsotaan olevan uusi, jos se ei kuulu tekniikan tasoon. Mainitun artiklan 2 kohdan mukaan tekniikan tasoon kuuluvaksi katsotaan kaikki se, mikä on tullut julkiseksi ennen eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tekemispäivää, joko kirjoituksen tai suullisen esityksen välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Euroopan patenttisopimuksen 89 artiklan mukaan hakemuksen etuoikeuspäivä katsotaan hakemuksen tekemispäiväksi 54 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä voi saada tiedon yksikin henkilö, jolla on mahdollisuus ymmärtää saamansa tieto, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 1081/01, kohta 5; T 229/06, kohta 2.5; T 1510/06, kohta 4.2; T 1309/07, kohta 3.2.3; T 2/09, kohta 4.8.4; T 834/09, kohta 5.2; T 1168/09, kohta 4.2.1 ja T 239/16, kohta 4).

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että jo yksi ainoa toteennäytetty myynti riittää keksinnön julkiseksituloon, mikäli ostaja ei ole sidottu salassapitovelvollisuuteen (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 482/89, kohta 3 ja T 327/91, kohta 2.2.3; T 462/91, kohta 2; T 301/94, kohta 3.1 ja T 783/12, kohta 6b).

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, jos patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty, tai jos patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä.

Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 2 §:n 1 ja 2 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä. Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Hyödyllisyysmallilain säätämiseen johtaneiden lainvalmistelutöiden (HE 232/1990 vp s. 2) mukaan hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alhaisempi kuin patentilta vaadittava keksinnöllisyys. Selvällä erolla tarkoitetaan, että keksintö ei saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmin tunnetusta eikä ratkaisu saa olla itsestään selvä keskitason ammattimiehelle.

Korkein hallinto-oikeus on 30.6.2004 antamassaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevassa päätöksessä taltionumero 1620 todennut, että sitä, milloin keksintö on hyväksi käyttämällä tai muulla tavalla tullut julkiseksi, ei ole hyödyllisyysmallilaissa tai hallituksen esityksessä HE 232/1990 vp sanotuksi laiksi tarkemmin määritelty. Korkein hallinto-oikeus on kuitenkin todennut, että sama tunnusmerkistö on määritelty hallituksen esityksessä patenttilaiksi (HE 101/1966 vp).

Edellä mainitusta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevin tavoin hyödyllisyysmallilain 2 §:ssä tarkoitettua keksinnön julkiseksi tulemista tulee siten arvioida samalla tavoin kuin arvioidaan patenttilain 2 §:ssä tarkoitettua keksinnön julkiseksi tulemista.

3 Patenttivaatimukset ja suojavaatimukset

Patenttivaatimus 1:

Ontelolaatan kannake (1), joka käsittää vaakasuuntaisen tukilevyn (2) ontelolaatan pään kannattamiseksi, vaakasuuntaisesta tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan takalevyn (4), ontelolaatan kannakkeen (1) päätyihin järjestetyt päätylevyt (5), ja ontelolaatan kannakkeen (1) päädyistä ulkonevat tuet (6) ontelolaatan kannakkeen (1) tukemiseksi ontelolaattoihin (3b), tunnettu siitä, että ontelolaatan kannake (1) käsittää tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan etulevyn (7), joka on järjestetty välimatkan päähän takalevystä (4), etulevyn (7) ja takalevyn (4) väliin sovitetun ylälevyn (8), jotka etulevy (7), ylälevy (8), takalevy (4) ja tukilevy (2) muodostavat kotelomaisen tilan (10), johon on järjestetty yksi tai useampi tukitanko (11a, 11b, 11c).

Suojavaatimus 1:

Ontelolaatan kannake (1), joka käsittää vaakasuuntaisen tukilevyn (2) ontelolaatan pään kannattamiseksi, vaakasuuntaisesta tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan takalevyn (4), ontelolaatan kannakkeen (1) päätyihin järjestetyt päätylevyt (5), ja ontelolaatan kannakkeen (1) päädyistä ulkonevat tuet (6) ontelolaatan kannakkeen (1) tukemiseksi ontelolaattoihin (3b), tunnettu siitä, että ontelolaatan kannake (1) käsittää tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan etulevyn (7), joka on järjestetty välimatkan päähän takalevystä (4), etulevyn (7) ja takalevyn (4) väliin sovitetun ylälevyn (8), jotka etulevy (7), ylälevy (8), takalevy (4) ja tukilevy (2) muodostavat kotelomaisen tilan (10), johon on järjestetty yksi tai useampi tukitanko (11a, 11b, 11c).

Patenttivaatimus 1 ja suojavaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

a. Ontelolaatan kannake, joka käsittää vaakasuuntaisen tukilevyn ontelolaatan pään kannattamiseksi,
b. vaakasuuntaisesta tukilevystä ylöspäin suuntautuvan takalevyn,
c. ontelolaatan kannakkeen päätyihin järjestetyt päätylevyt,
d. ja ontelolaatan kannakkeen päädyistä ulkonevat tuet ontelolaatan kannakkeen tukemiseksi ontelolaattoihin,
e. ontelolaatan kannake käsittää tukilevystä ylöspäin suuntautuvan etulevyn,
f. joka on järjestetty välimatkan päähän takalevystä,
g. etulevyn ja takalevyn väliin sovitetun ylälevyn,
h. jotka etulevy, ylälevy, takalevy ja tukilevy muodostavat kotelomaisen tilan,
i. johon on järjestetty yksi tai useampi tukitanko.

Niin Peikko Group Oy kuin Anstar Oy ovat esittäneet, että asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukainen palkki täyttää kaikki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet a–i ja itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet a–i.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

D5: WO 94/19560
D7: DELTABEAM ® Slim Floor Structure, Version: Peikko Group 08/2014

Viitejulkaisun D5 mukainen palkki on esivalmistettu teräsbetoni-liittopalkki, joka on sovitettu toimimaan yhdessä betonin kanssa erilaisten laatastojen kantavana liittorakenteena. Viitejulkaisussa D5 kehitetyssä palkissa teräsosa muodostetaan kahdesta samanlaisesta osasta, ja näihin symmetrisiin osiin kiinnitetään betoniteräksiä, jotka varmistavat yhteistoiminnan sekä palkin sisäpuolisen betonin että ulkopuolisen betonin kanssa.

Lisäksi tunnetun tekniikan ja keksinnön julkiseksi tulemisen osalta on viitattu yksilöityihin asiakirjatodisteisiin.

5 Keksinnön uutuus

5.1 Kysymyksenasettelu

Peikko Group Oy on esittänyt, että kyseessä oleva itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ja itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö ei olisi uusi siihen nähden, mikä on tullut julkiseksi Peikko Group Oy:n YIT Rakennus Oy:lle suunnittelemasta ja myymästä palkista, joka on sittemmin toimitettu Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle 21.8.2015.

Anstar Oy on kiistänyt Peikko Group Oy:n väitteet palkin julkiseksi tulemisesta. Anstar Oy:n mukaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen palkin ja itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen palkin suunnittelijat ja ostaja sekä valmistukseen ja asennukseen osallistuneet työntekijät ja myös työmaan muut työntekijät ovat olleet sidottuja salassapitovelvollisuuteen, ja edellä mainittu palkki ei ole tullut julkiseksi Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalla, sillä palkki on toimitettu ja asennettu työmaalle, joka on ollut ulkopuolisilta suljettu paikka, ja palkki on asennuksen jälkeen peitetty lähes kokonaan betonilla.

Kuten edellä on selostettu, keksintöä ei ole pidettävä patenttilain 2 §:n tarkoittamin tavoin uutena, jos se on tullut julkiseksi ennen patentin hakemista joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Kysymyksessä olevaa hyödyllisyysmallia on haettu 16.1.2017, ja kysymyksessä oleva patentti on nauttinut etuoikeutta mainitusta hyödyllisyysmallista, joten jos keksintö on tullut julkiseksi ennen kyseistä päivämäärää, suojavaatimuksen l ja patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi.

Edellä oikeusohjeissa esitetyn mukaisesti keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä voi saada tiedon yksikin henkilö, jolla on mahdollisuus ymmärtää saamansa tieto, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen. Lisäksi oikeusohjeiden mukaan yksi ainoa myynti riittää keksinnön julkiseksituloon, mikäli ostaja ei ole sidottu salassapitovelvollisuuteen.

Asiassa on kysymys tilanteesta, jossa väitteentekijä Peikko Group Oy on esittänyt, että sen toiminnassa on tehty asiakirjatodisteessa 1 kuvattu patentin patenttivaatimuksen 1 ja hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 mukainen palkki ennen kyseisten hakemusten tekemistä. Peikko Group Oy ei ole suojannut kyseistä palkkia millään tavoin. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, etteikö kyseinen asiakirjatodisteen 1 mukainen Peikko Group Oy:n valmistama palkki ole patenttivaatimuksen 1 ja suojavaatimuksen 1 mukainen. Markkinaoikeus toteaa, että jos kyseinen palkki ei ole tullut julkiseksi, niin pelkästään se, että Peikko Group Oy:ssä on tehty kyseinen palkki, ei muodosta uutuuden estettä edellä mainitun patentti- ja suojavaatimuksen mukaiselle palkille.

5.2 Palkin suunnittelu

Peikko Group Oy on esittänyt, että asiakirjatodisteen 1 piirustus palkista on tullut osaksi tekniikan tasoa piirustuksen laatimisvaiheessa. Peikko Group Oy:n mukaan KPA Rakentajat Oy:n, Wise Group Oy:n ja Peikko Finland Oy:n työntekijät ovat käyneet sähköpostikeskustelua, jossa on keskusteltu deltapalkin mitoituksesta, suunniteltu sen mitoitus ja laadittu asiakirjatodisteen 1 piirustus.

Anstar Oy on esittänyt, että vaikka salassapidosta ei olisi sovittu urakkasopimuksessa suoraan kirjallisesti, ovat urakoitsijat ja aliurakoitsijat sekä näiden henkilökunta olleet siitä huolimatta salassapitovelvollisia projektiin liittyvistä asioista.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että keksintö tulee julkiseksi, jos keksinnöstä voi saada tiedon yksikin henkilö, jolla on mahdollisuus ymmärtää saamansa tieto, eikä kyseinen henkilö ole sidottu salassapitovelvollisuuteen. Markkinaoikeus toteaa, että jotta asiakirjatodisteen 1 piirustuksesta olisi tullut osa tekniikan tasoa suunnittelun perusteella, täytyy jonkun edellä mainittuun sähköpostikirjeenvaihtoon osallistuneista työntekijöistä olla katsottavissa ”yleisön jäseneksi”. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että yrityksen omaa henkilökuntaa ei voida normaalisti pitää ”yleisönä” (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu T 1085/92).

Markkinaoikeus toteaa, että asiakirjatodisteen 1 piirustuksessa on merkintä, jonka mukaan piirustus on Peikko Group Oy:n omaisuutta ja sen käyttämiseen tarvitaan Peikko Group Oy:n lupa. Piirustuksessa ei kuitenkaan ole mitään merkintää luottamuksellisuudesta tai salassa pidettävyydestä, jonka perusteella piirustuksen kanssa tekemisissä olevat henkilöt mieltäisivät piirustuksen tiedot salaiseksi. Näin ollen piirustuksessa olevat merkinnät sellaisenaan eivät osoita, että kyseessä olisi salassa pidettävä asiakirja.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn perusteella asiakirjatodisteen 1 piirustusta laadittaessa on ollut kyse yhteistyöstä Peikko Finland Oy:n ja Wise Group Finland Oy:n välillä siten, että Peikko Finland Oy on suunnitellut asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaisen palkin Lauttasaaren ostoskeskuksen rakennesuunnittelijana toimineen Wise Group Finland Oy:n antamilla lähtötiedoilla. Edellä mainittuun piirustuksen laatimiseen johtaneeseen sähköpostikirjeenvaihtoon on osallistunut ilmeisesti vain Peikko Finland Oy:n ja Wise Group Finland Oy:n työntekijöitä. Markkinaoikeus toteaa, että rakennesuunnittelijana toimineen Wise Group Finland Oy:n ja Peikko Finland Oy:n työntekijöitä eivät ole ”yleisön jäseninä”.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella kyseessä olevan palkin olisi katsottava tulleen julkiseksi asiakirjatodisteeseen 1 sisältyvien tietojen perusteella sen suunnitteluvaiheessa ennen keksintöä koskevan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää ja patenttihakemuksen etuoikeuspäivää, vaikka kyseisessä asiakirjatodisteessa 1 ei olekaan ollut salassapitomerkintöjä.

5.3 Palkin myynti ja luovutus

5.3.1 Osapuolten näkemykset ja arvioinnin lähtökohdat

Peikko Group Oy on esittänyt, että asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukainen palkki on myyty ja toimitettu YIT Rakennus Oy:lle Lauttasaaren ostoskeskuksessa käytettäväksi ilman salassapitovelvoitetta. Peikko Group Oy on toimittanut asiakirjatodisteena 18 Peikko Group Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n välisen Lauttasaaren ostoskeskuksen toimituksia koskevan sopimuksen ja lisäksi esittänyt, että toimituksessa on käytetty ”Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998” -ehtoja. Peikko Group Oy on vielä esittänyt, että YIT aliurakkasopimus runkourakka -sopimuksen liitteessä 16 (tarjous 3.7.2014) viitataan myös ”Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998” ‑ehtoihin.

Anstar Oy on esittänyt, että palkki on myyty YIT Rakennus Oy:lle salassapitovelvoitteella. Anstar Oy:n mukaan asiakirjatodisteessa 18, joka on Peikko Group Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n välinen Lauttasaaren ostoskeskuksen toimituksia koskeva sopimus, on mainittu liike- ja ammattisalaisuuksien salassapito. Anstar Oy:n mukaan sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain esitöissä mainitaan rakenteet esimerkkeinä liikesalaisuuksista, minkä perusteella salassapitovelvoitteen alaiset palkki ja asiakirja 1 eivät ole voineet tulla julkiseksi Peikko Group Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n välisen kaupan perusteella. Anstar Oy on lisäksi esittänyt, että palkin toimitukseen on liittynyt hiljainen salassapitovelvoite rakennusprojektien yleisen käytännön mukaan.

Peikko Group Oy:n ja Anstar Oy:n mukaan ”Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998” -ehdot eivät sisällä salassapitoehtoa.

Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti todistustaakka siitä, että Peikko Group Oy:n palkin myyntiin ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää ja hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää on sisältynyt salassapitovelvollisuus, on tästä väitteen tehneellä Anstar Oy:llä.

Markkinaoikeus toteaa, että väitteessä on kysymys Peikko Group Oy vuonna 2014 sopimasta palkin myynnistä. Kysymys on seikasta, josta Anstar Oy:llä on mahdollisuus esittää vain rajoitetusti näyttöä, ja vastaavasti Peikko Group Oy:llä on mahdollisuus esittää vastanäyttöä sen omasta toiminnasta vuodelta 2014, mikä on huomioitava arvioitaessa todistustaakan täyttymistä.

5.3.2 Salassapitovelvoite palkin kaupassa

Markkinaoikeus toteaa, että asiakirjatodisteessa 18, joka on Peikko Group Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n välisen Lauttasaaren ostoskeskuksen toimituksia koskeva sopimus, on sovittu salassa pidettäväksi luottamukselliset tiedot sekä liike- ja ammattisalaisuudet. Asiakirjatodisteen 18 liitteen 16 (tarjous 3.7.2014) mukaan Peikko Finland Oy on myynyt kantavan teräsrungon toimituksen ja asennuksen. Tarjouksessa on viitattu ”Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998” -ehtoihin.

Asiassa on kuultu suullisessa käsittelyssä Peikko Finland Oy:n silloista liiketoimintapäällikköä, joka on esittänyt Peikko Group Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n väliseen Lauttasaaren ostoskeskuksen toimituksia koskevaan sopimukseen (asiakirjatodiste 18) liittyen, että Lauttasaaren ostoskeskuksesta ei tehty salassapitoasiakirjaa, jollainen voidaan laatia tietynlaisten kohteiden, kuten esimerkiksi virastotalojen tai poliisiasemien, kohdalla. Liiketoimintapäällikön mukaan niin sanotut pilottituotteet ovat testausvaiheessa asiakkaalla salaisia ja tällaisia pilottituotteita ei ole kuulunut Lauttasaaren ostoskeskuksen toimitukseen.

Anstar Oy on esittänyt, että salassapitovelvollisuus on perustunut sopimusten lisäksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa ja markkinatuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta (HE 114/1978 vp s.
14–15) on esitetty, että teknisiä liikesalaisuuksia voivat olla muun muassa rakennetta, materiaaliyhdisteitä ja kuljetusta koskevat tiedot.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle liikesalaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 49/2018 vp s. 24) on esitetty, että yrityssalaisuuden ja siten pitkälti myös liikesalaisuuden tunnusmerkiksi on Suomessa perinteisesti katsottu sen haltijan salassapitotahto, salassapitointressi ja tosiasiallinen salassapito. Liikesalaisuuden haltijan salassapitointressi ilmenee siitä, että tieto on salaista ja että sen paljastuminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa elinkeinotoiminnassa. Tiedon tosiasiallinen salassapito ja salassapitotahto taas tarkoittavat, että tiedon haltijalla on pyrkimys ja tahto pitää tieto ulkopuolisilta salassa. Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetty on kuvannut sitä, miten liikesalaisuuksia on arvioitu vuonna 2015 voimassa olleessa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetussa laissa.

Markkinaoikeus toteaa, että Peikko Group Oy on julkaissut internetissä referenssikohteenaan Lauttasaaren ostoskeskuksen ja siinä yhteydessä myös valokuvia työmaalta elokuussa 2016 (asiakirjatodiste 16). Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että asiakirjatodisteessa 19, joka on Teräsrakenne-lehti numero 3/2015, on julkaistu artikkeli Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaasta ja että artikkelissa on useita valokuvia Peikko Finland Oy:n toimittamasta teräsrungosta, jonka yksi osa on myyty palkki. Markkinaoikeus toteaa vielä, että edellä kuvatun perusteella voidaan tehdä päätelmä, että Peikko Group Oy:llä ei ole ollut salassapitotahtoa eikä salassapitointressiä ainakaan koko teräsrunkotoimituksen kohdalta, koska Peikko Group Oy on tarkoituksellisesti julkistanut ja sallinut julkistaa useita valokuvia Peikko Finland Oy:n toimittamasta teräsrungosta. Asiassa ei ole esitetty mitään selvitystä siitä, että myytyä palkkia osana teräsrunkotoimitusta olisi kohdeltu toisin kuin koko teräsrunkotoimitusta.

Peikko Group Oy:n antaman selvityksen perusteella palkkia ei ole yritetty peittää millään lailla sen kuljetuksen aikana työmaalle, varastoinnin aikana työmaalla eikä myöskään sen ollessa asennettuna paikalleen ennen betonivaluja. Kun otetaan huomioon, että palkin yksityiskohtainen rakenne on ollut havaittavissa suoraan palkkia tarkastelemalla, on ilmeistä, että Peikko Group Oy ei ole omalla toiminnallaan pyrkinyt pitämään tietoa palkista salassa. Markkinaoikeus toteaa, että tästä toiminnasta on pääteltävissä, että Peikko Group Oy:llä ei ole ollut tahtoa ja pyrkimystä pitää myymäänsä palkkia salassa ulkopuolisilta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole näytetty, että Peikko Group Oy:llä olisi ollut salassapitotahtoa koskien myymäänsä palkkia taikka että palkki olisi tosiasiassa pidetty salassa.

Palkin ostajan YIT Rakennus Oy:n ei ole asiassa esitetyn selvityksen, erityisesti Peikko Finland Oy:n silloisen liiketoimintapäällikön markkinaoikeudessa todistajana kertoman, perusteella katsottava olleen sidottu salassapitovelvollisuuteen.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että myytyä palkkia ei ole pidettävä Peikko Group Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n välisen Lauttasaaren ostoskeskuksen toimituksia koskevassa sopimuksessa tarkoitettuna salassa pidettävänä liike- tai ammattisalaisuutena taikka muullakaan perusteella salassa pidettävänä. Palkin on siten katsottava tulleen julkiseksi 21.8.2015, jolloin se on luovutettu YIT Rakennus Oy:lle toimittamalla se Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle (ks. esim. T 783/12, kohta 3.1; T 2037/18, kohta 7). Myynnin ja luovutuksen kautta julkiseksitulon lisäksi kyseisen palkin yksityiskohtainen rakenne on selvästi ja suoraan yleisön havaittavissa lyhyellä tarkasteluajalla, ja koska palkkia ei ole yritetty peittää millään lailla sen kuljetuksen aikana työmaalle, varastoinnin aikana työmaalla eikä myöskään sen ollessa asennettuna paikalleen ennen betonivaluja, yleisön jäsenellä on erittäin todennäköisesti ollut mahdollisuus tarkastella palkkia ja saada siten tieto palkin rakenteesta.

5.4 Kokonaisarviointi julkiseksi tulemisesta ja keksinnön uutuudesta

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että kyseessä oleva palkki, jonka rakenne on asiakirjatodisteena 1 esitetyn piirustuksen mukainen, on tullut patenttilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkiseksi ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää ja hyödyllisyysmallilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla julkiseksi ennen hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivää.

Markkinaoikeus toteaa, että Peikko Group Oy:n myymä ja Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalla käytettäväksi luovuttama palkki esittää patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet ja hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 kaikki piirteet. Tällä perusteella markkinaoikeus katsoo, että itsenäinen patenttivaatimus 1 ja itsenäinen suojavaatimus 1 eivät ole uusia tunnettuun tekniikkaan nähden.

6 Toissijaiset suoja- ja patenttivaatimukset

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 on lisätty alkuperäisen epäitsenäisen patenttivaatimuksen 2 piirteet ja lisäksi vaihtoehto, jonka mukaan kolmas tukitanko on kiinnitetty takalevyyn. Hyödyllisyysmallin suojavaatimusta 1 on muutettu vastaavalla tavalla.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Ontelolaatan kannake (1), joka käsittää vaakasuuntaisen tukilevyn (2) ontelolaatan pään kannattamiseksi, vaakasuuntaisesta tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan takalevyn (4), ontelolaatan kannakkeen (1) päätyihin järjestetyt päätylevyt (5), ja ontelolaatan kannakkeen (1) päädyistä ulkonevat tuet (6) ontelolaatan kannakkeen (1) tukemiseksi ontelolaattoihin (3b), tunnettu siitä, että ontelolaatan kannake (1) käsittää tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan etulevyn (7), joka on järjestetty välimatkan päähän takalevystä (4), etulevyn (7) ja takalevyn (4) väliin sovitetun ylälevyn (8), jotka etulevy (7), ylälevy (8), takalevy (4) ja tukilevy (2) muodostavat kotelomaisen tilan (10), johon on järjestetty kolme tukitankoa (11a, 11b, 11c), joista tukitanko (11a) on kiinnitetty etulevyn (7) ja ylälevyn (8) kulmaan, toinen tukitanko (11b) etulevyyn (7) alaosaan ja kolmas tukitanko (11c) on irrallaan tilassa (10) tai kiinnitetty takalevyyn (4).

Suojavaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Ontelolaatan kannake (1), joka käsittää vaakasuuntaisen tukilevyn (2) ontelolaatan pään kannattamiseksi, vaakasuuntaisesta tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan takalevyn (4), ontelolaatan kannakkeen (1) päätyihin järjestetyt päätylevyt (5), ja ontelolaatan kannakkeen (1) päädyistä ulkonevat tuet (6) ontelolaatan kannakkeen (1) tukemiseksi ontelolaattoihin (3b), tunnettu siitä, että ontelolaatan kannake (1) käsittää tukilevystä (2) ylöspäin suuntautuvan etulevyn (7), joka on järjestetty välimatkan päähän takalevystä (4), etulevyn (7) ja takalevyn (4) väliin sovitetun ylälevyn (8), jotka etulevy (7), ylälevy (8), takalevy (4) ja tukilevy (2) muodostavat kotelomaisen tilan (10), johon on järjestetty kolme tukitankoa (11a, 11b, 11c), joista tukitanko (11a) on kiinnitetty etulevyn (7) ja ylälevyn (8) kulmaan, toinen tukitanko (11b) etulevyyn (7) alaosaan ja kolmas tukitanko (11c) on irrallaan tilassa (10) tai kiinnitetty takalevyyn (4).

Patenttivaatimus 1 ja suojavaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:

a. Ontelolaatan kannake, joka käsittää vaakasuuntaisen tukilevyn ontelolaatan pään kannattamiseksi,
b. vaakasuuntaisesta tukilevystä ylöspäin suuntautuvan takalevyn,
c. ontelolaatan kannakkeen päätyihin järjestetyt päätylevyt,
d. ja ontelolaatan kannakkeen päädyistä ulkonevat tuet ontelolaatan kannakkeen tukemiseksi ontelolaattoihin,
e. ontelolaatan kannake käsittää tukilevystä ylöspäin suuntautuvan etulevyn,
f. joka on järjestetty välimatkan päähän takalevystä,
g. etulevyn ja takalevyn väliin sovitetun ylälevyn,
h. jotka etulevy, ylälevy, takalevy ja tukilevy muodostavat kotelomaisen tilan,
i. johon on järjestetty kolme tukitankoa (11a, 11b, 11c),
j. joista tukitanko (11a) on kiinnitetty etulevyn (7) ja ylälevyn (8) kulmaan,
k. toinen tukitanko (11b) etulevyyn (7) alaosaan ja
l. kolmas tukitanko ( 11 c) on irrallaan tilassa (10) tai kiinnitetty takalevyyn (4).

6.1 Toissijaisten patenttivaatimusten uutuus

Peikko Group Oy, Anstar Oy ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat kaikki esittäneet, että itsenäinen patenttivaatimus 1 on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Markkinaoikeus pitää asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaista palkkia lähimpänä tunnetun tekniikan tasona. Patenttivaatimus 1 eroaa asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaisesta palkista siltä osin, että kotelomaisessa tilassa on kolme tukitankoa, joista ensimmäinen tukitanko on kiinnitetty etulevyn ja ylälevyn kulmaan ja toinen tukitanko on kiinnitetty etulevyyn alaosaan.

Markkinaoikeus katsoo, että itsenäinen patenttivaatimus 1 on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

6.2 Toissijaisten patenttivaatimusten keksinnöllisyys

Peikko Group Oy on esittänyt, että toissijaisten patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Anstar Oy on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ratkaisu eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Markkinaoikeus pitää asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaista, Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle myytyä ja toimitettua palkkia lähimpänä tunnetun tekniikan tasona. Itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa asiakirjatodisteen 1 piirustuksen mukaisesta palkista piirteiden h)–k) osalta, joiden mukaan kotelomaisessa tilassa on kolme tukitankoa, joista ensimmäinen tukitanko on kiinnitetty etulevyn ja ylälevyn kulmaan ja toinen tukitanko on kiinnitetty etulevyyn alaosaan. Patentin selityksen mukaan etulevyn ja ylälevyn kulmaan kiinnitetty tukitanko toimii palotilanteessa kantavana rakenteena. Objektiivinen tekninen ongelma on tällöin, miten lisätä kuormankantokykyä palotilanteessa.

Viitejulkaisu D5 on samalta tekniikan alalta kuin tarkasteltavana oleva keksintö, joten alan ammattimies ottaisi viitejulkaisun D5 tarkasteluun etsiessään ratkaisua objektiiviseen tekniseen ongelmaan. Viitejulkaisun D5 palkissa teräsosa muodostuu kahdesta symmetrisestä osasta, joihin kiinnitetään betoniteräksiä varmistamaan yhteistoiminta palkin sisä- ja ulkopuolisen betonin kanssa. Viitejulkaisun D5 kuvissa 1–3 ylempi betoniteräs 6 on kiinnitetty yläosan 3 ja sivuosan 1 muodostaman kotelon ulkopuolelle. Viitejulkaisu D5 opettaa, että betoniterästen yhteisvaikutus palkin sisä- ja ulkopuolisen betonin kanssa on taattava (s. 4, r. 7–10). Tällöin alan ammattimies ei sijoittaisi molempia betoniteräksiä 6 asiakirjatodisteen 1 mukaisen palkin kotelon sisäpuolelle, kuten on tehty toissijaisen patentti- ja suojavaatimuksen itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1, koska sijoittamalla molemmat betoniteräkset 6 kotelon sisäpuolelle menetettäisiin yhteisvaikutus ulkopuolisen betonin kanssa. Mainitussa viitejulkaisussa D5 ei ole tarkasteltu palkin kuormankantokyvyn lisäämistä palotilanteessa.

Markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimies ei päädy itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun yhdistämällä viitejulkaisun D5 opetuksen Lauttasaaren ostoskeskuksen työmaalle myytyyn ja toimitettuun, asiakirjatodisteena 1 esitetyn piirustuksen mukaiseen palkkiin.

Peikko Group Oy on lisäksi esittänyt, että kantavan rakenteen aikaansaaminen kotelon sisällä sijaitsevilla betoniteräksillä kuuluu alan ammattimiehen yleistietoihin, ja vedonnut tältä osin viitejulkaisuun D7. Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan alan ammattimiehen yleistietoihin voidaan katsoa kuuluvan asianomaisen alan peruskäsikirjoissa ja -oppikirjoissa esitetyt tiedot (ks. esim. T 766/91, kohta 8.2 ja T 20/81, kohta 5). Koska viitejulkaisu D7 on Peikko Group Oy:n Deltabeam-tuotteen tekninen käsikirja, se ei ole mainitussa ratkaisukäytännössä tarkoitettu käsi- tai oppikirja eikä siten edusta alan ammattimiehen yleistietoja.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, ettei alan ammattimies viitejulkaisun D7 opetuksen perusteella sijoittaisi tukitankoa etu- ja ylälevyn kulmaan piirteen j mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, ettei itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen ontelolaatan kannake ole alan ammattimiehelle ilmeinen Lauttasaaren työmaalle toimitetun palkin ja viitejulkaisun D7 yhdistelmän perusteella.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

6.3 Toissijaisten suojavaatimusten uutuus ja keksinnöllisyys

Markkinaoikeus toteaa, että edellä jaksoissa 5.1 ja 5.2 suojavaatimuksen 1 kanssa samasanaisen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 on katsottu olevan uusi tunnettuun tekniikkaan nähden ja eroavan olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Markkinaoikeus katsoo, että edellä jaksoissa 5.1 ja 5.2 uutuudesta ja keksinnöllisyydestä esitetyn perusteella toissijaisen suojavaatimusasetelman itsenäinen suojavaatimus 1 on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden ja eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Anstar Oy:n vaatimuksen asiakirjojen esittämisestä.

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 14.5.2020 markkinaoikeuden asiassa dnro 2020/295 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi patentin numero 127374 pysyttämiseksi voimassa markkinaoikeudelle toimitetun toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 26.5.2020 markkinaoikeuden asiassa dnro 2020/296 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi hyödyllisyysmallin numero 11529 rekisteröinnin pysyttämiseksi voimassa markkinaoikeudelle toimitetun toissijaisen suojavaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

‍