MAO:639/​2025

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.11.2024 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Anora Group Oyj:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen. Anora Group Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Azienda Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.025 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut virheellisesti, että tunnus GIACOMO FENOCCHIO on vakiintunut vastaajan tavaramerkiksi Suomessa ennen mitätöintihakemuksen kohteena olevan valittajalle rekisteröidyn tavaramerkin numero 285148 FENOCCHIO hakemispäivää 11.5.2023. Vastaajan toimittama näyttö vakiintumisesta on ollut vähäistä, laadultaan heikkoa ja se on toimialan markkinoinnin erityspiirteet huomioon ottaen ollut riittämätöntä osoittamaan tunnuksen vakiintuneen ennen tavaramerkkirekisteröinnin hakemispäivää.

Tässä tapauksessa kohderyhmän muodostaa suuri yleisö sisältäen kaikki täysi-ikäiset suomalaiset, jotka ostavat tai kuluttavat mietoja alkoholijuomia ja nimenomaisesti puna- ja valkoviinejä. Kohderyhmänä on lisäksi alan ammattilaiset, kuten viinien jälleenmyyjät.

Valituksenalaisessa päätöksessä esitetty kohderyhmän määrittely ei ole ollut riittävän täsmällinen yleisen tunnettuuden arvioimiseksi. Kohderyhmää ei voida rajata ainoastaan subjektiivisesti arvioitavana olevien tavaroiden ominaisuuksien, kuten laadun tai tavaran hinnan perusteella.

Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut valituksenalaisessa päätöksessä vastaajan tunnuksesta GIACOMO FENOCCHIO esittämää käyttönäyttöä puutteellisesti. Valtaosasta näytöstä ei ole käynyt ilmi asianmukaisella tavalla, mille ajalle se kohdistuu. Vastaajan Patentti- ja rekisterihallituksessa esittämä näyttö tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO vakiintumisesta sisältää tiedot suomalaisista jälleenmyyjistä ajalta 2006–2023 sekä esimerkiksi tietoa tuotteiden markkinoinnista ja palkinnoista. Tiedot jälleenmyyjistä sisältävät myyntivolyymitietoja sekä laskuja ja otteita jälleenmyyjien sivuilta tehdyistä tuotehauista. Markkinoinnista on esitetty todisteeksi kaksi kuvaa jälleenmyyjän sivustolta, yksi tietyn hintaluokan punaviinille saatu palkinto, erinäisiä otteita jälleenmyyjien verkkosivustoilta sisältäen kuvia viinipulloista, ote kansainvälisen viinikaupan verkkosivuilta, viinilista ilman otsikkoa tai tietoa asianomaisesta ravintolasta, yksi artikkeli Alko Oy:n ilmaislehdestä, yksi blogikirjoitus sekä sähköposti-ilmoitus mahdollisuudesta lisätä yksi tuote Alko Oy:n vakiovalikoimaan.

Esitetystä käyttönäytöstä käy ilmi korkeintaan se, että tunnusta GIACOMO FENOCCHIO on mahdollisesti käytetty Suomessa viinien myynnin ja markkinoinnin yhteydessä jossain vaiheessa ajanjakson kuitenkin jäädessä epäselväksi. Esimerkiksi toimitetut laskut eivät sisällä Giacomo Fenocchio ‑nimisiä tuotteita vaan Barolo DOCG, Langhe Nebbiolo DOC ja Barbera D’Alba DOC -nimisiä tuotteita. Näyttö ei osoita tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO käytön olleen sillä tavoin laajaa ja intensiivistä, että tunnus olisi voinut vakiintua yleisesti tunnetuksi tavaramerkiksi kohderyhmässä ja että tunnukselle olisi kertynyt goodwill-arvoa.

Vastaajan punaviini ei ole vuosien 2017–2023 välillä ollut yhtenäkään vuonna mukana Alkon 20 myydyimmän viinin tilastoissa. Tuotteen siirtäminen Alko Oy:n vakiovalikoimaan ei osoita, että vastaaja olisi myynyt erityisen paljon viinejä Suomessa, koska kynnys tuotteen siirtämiseksi vakiovalikoimaan ei ole korkea.

Koska tunnus GIACOMO FENOCCHIO ei ole vakiintunut Suomessa tavaramerkiksi, ei myöskään sekaannusvaaraa synny sen ja valittajan tavaramerkin välille.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituskirjelmässä ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Alkoholijuomia saa Suomessa ostaa vain täysi-ikäiset, joten Patentti- ja rekisterihallituksen määrittelemä kohderyhmä, alkoholijuomia nauttivat kuluttajat, tarkoittaa täysi-ikäisiä henkilöitä. Kaikki täysi-ikäiset eivät juo alkoholijuomia tai viinejä, joten valittajan esittämä täysi-ikäisten kohderyhmä on liian laaja. Täsmällisemmin ilmaistuna kohderyhmänä on alkoholijuomia nauttivat täysi-ikäiset tavanomaiset kuluttajat, joiden tarkkaavaisuusaste ei ole tavanomaista korkeampi. Siihen voi kuulua myös valittajan esittämällä tavalla alan ammattilaiset, joiden tarkkaavaisuusaste on korkeampi. Kuitenkin sekaannusvaaraa arvioitaessa ratkaiseva on se kohderyhmä, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi eli tässä tapauksessa kuluttajat.

Koska tavaramerkit FENOCCHIO ja GIACOMO FENOCCHIO ovat jälkimmäiseen sisältyvää etunimeä Giacomo lukuun ottamatta identtiset, aiheuttaa tavaramerkki FENOCCHIO sekaannusvaaran tavaramerkkiin GIACOMO FENOCCHIO myös kohderyhmässä, jonka tarkkaavaisuusaste on korkeampi.

Vastaajan esittämistä laskuista käy tavaramerkinomaisesti käytettynä ilmi kuviomerkki GIACOMO FENOCCHIO ja yrityksen nimi Az.Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a. erikseen. Valittajan esiintuomat laskuissa esiintyvät nimet ovat puolestaan suojattuja alkuperämerkintöjä, jota niihin liitetyt lyhenteet DOC ja DOCG osoittavat. Laskuissa esiintyvä tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO voidaan yhdistää tuotteisiin, joita laskuilla on laskutettu. Viinien yhteydessä viinitilojen nimiä käytetään yleisesti viinien tavaramerkkeinä, jotta viini yhdistetään tietyltä viinitilalta tulevaan viiniin. Näin ollen se, että tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on yhdistetty tuotteita valmistavan yhtiön tunnisteeksi, on osoittanut myös nimen tunnettuutta tuotteiden kaupallista alkuperää ilmaisevana erityisenä tunnuksena.

Laskujen lisäksi vastaaja on toimittanut selvitystä, josta on käynyt ilmi, että vastaajan viinipulloissa on ollut tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO. Koska tuotekuvissa on käytetty tavaramerkkiä GIACOMO FENOCCHIO, laskut yhdessä tämän aineiston kanssa ovat osoittaneet tavaramerkin käyttöä.

Se, että Giacomo Fenocchio -nimistä viiniä ei ole listattu Alko Oy:n myydyimpien tuotteiden luetteloon, ei ole osoitus siitä, etteikö kyseinen tavaramerkki olisi vakiintunut. Patentti- ja rekisterihallituksessa esitetystä selvityksestä on käynyt ilmi, että tavaramerkillä GIACOMO FENOCCHIO myydyt viinit ovat olleet hinnaltaan kalliita, joten niitä on myyty vähän. Kalliiden laatutuotteiden myyntimäärien ei tarvitse olla yhtä suuria kuin halpojen massamyyntituotteiden, jotta tavaramerkin voidaan katsoa vakiintuneen.

GIACOMO FENOCCHIO -punaviini on vuonna 2021 valittu vuoden viiniksi, joka on tuonut tavaramerkille lisää tunnettuutta ja osoittanut, että viini on ollut viinipiireissä tunnettu.

Vaikka osasta vastaajan toimittamista verkkosivujen otteista ei ole käynyt ilmi tarkkaa päivämäärää, ne ovat sisältäneet mainoksia, joiden perusteella ne on voitu kohdentaa ajalle ennen valittajan tavaramerkin rekisteröinnin hakemista.

Vastaajan Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittama näyttö on kokonaisuutena arvioiden osoittanut, että GIACOMO FENOCCHIO -nimistä viiniä on ollut Suomessa myynnissä jo pitkään, ja tämän pitkäaikaisen käytön myötä vastaajan tavaramerkki on vakiintunut.

Azienda Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a:n vastaus ja sen täydennys

Vaatimukset

Azienda Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a. on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Anora Group Oyj:n korvaaman sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.835 eurolla viivästyskorkoineen

Perusteet

Vastaajalle on vakiintunut tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO, johon valittajan myöhempi tavaramerkki FENOCCHIO aiheuttaa sekaannusvaaran.

Valituksessa kohderyhmä on määritelty virheellisesti suureksi yleisöksi. Suomessa viinien markkinat poikkeavat selvästi muiden juomien markkinoista. Viinien markkinoilla sekä kysyntä että tarjonta ovat lailla perustetun monopolin ja lainsäädännön rajoittamia. Suomeen tuodut GIACOMO FENOCCHIO ‑merkkiset viinit ovat olleet suurelta osin Barolo -viinejä eli viinejä, joilla on ollut kaikkien vaativin suojattu alkuperämerkintä. Kyseisten viinien tuotantoon on panostettu niin paljon, ettei näitä viinejä hankita arkista käyttöä varten, joten kohderyhmänä on pidettävä viiniharrastajia. Yksikään Barolo -viini ei viinin arvokkuuden vuoksi ole ollut Alko Oy:n myydyimpien viinien listalla.

Tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on ollut käytössä myös muiden kuin Barolo -viinien tunnuksena ja sen vuoksi kohderyhmä on määritelty Barolo ‑viinejä laajemmin käsittämään arvokkaat viinit. Jo arvokkaan viinin pääseminen Suomessa vähittäismyyntiliikkeen valikoimaan osoittaa, että viini nauttii tunnettuutta. Suomessa laatutietoisuuden edistäminen ammattilaisille ja aktiivisesti tietoa hakeville viininharrastajille on mahdollista, mutta suurelle yleisölle mainostamista on rajoitettua.

Arvokkaiden viinien kohderyhmä koostuu jälleenmyyntimonopolin lisäksi vain henkilöistä, jotka osallistuvat viinien myyntiin tai edistävät viinikulttuuria harrastuksenaan. Arvokkaiden viinien kuluttajat hankkivat arvokkaammat viinit etsimällä niistä tietoa tuntemistaan lähteistä, käytännössä vähittäismyyntimonopolista, erityisistä viinitapahtumista, artikkeleista ja internetistä. Kohderyhmä koostuu tämän vuoksi vain jälleenmyyjämonopolista sekä viinialan ammattilaisista ja aktiivisista viiniharrastajista.

Tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on ollut viinien kaupallisena tunnuksena Suomessa ainakin vuodesta 2006 alkaen, mistä lähtien kyseisiä viinejä on tuotu Suomen markkinoille. Tavaramerkin GIACOMO FENOCCHIO käyttö Suomessa on alkanut noin 20 vuotta ennen kuin valittaja on hakenut tavaramerkkirekisteröintiä. Todellisuudessa viinin vähittäismyyjät, alan ammattilaiset ja viiniharrastajat ovat olleet tietoisia vastaajan tavaramerkistä jo ennen kuin viinien vienti laajeni Pohjois-Italiasta Suomeen.

Tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on ollut Alko Oy:n myymälöissä näkyvillä ja sillä varustettuja viinejä on ollut saatavilla Alko Oy:n myymälöissä ja verkkokaupassa.

Koska Alko Oy on Suomessa ainoa yritys, joka saa valikoida tuotteita Suomessa tapahtuvaan vähittäismyyntiin, vakiintumisen kannalta olisi lähtökohtaisesti riittävää, että merkki tunnetaan Alko Oy:ssä. Tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on Suomessa kuitenkin tätä tunnetumpi, koska se on tunnettu myös ulkomailta Suomeen viinejä myyvien verkkokauppojen sekä viiniharrastajien keskuudessa.

Alko Oy:ssä on tunnettu tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO, ja se on ehdottanut sillä varustettujen viinien ottamista vakiovalikoimaansa. Tämä osoittaa, ettei kyse ole yksittäisestä testihankinnasta, vaan tavaramerkki on Suomessa kohderyhmässään yleisesti tunnettu vastaajan tavaroiden tunnuksena.

GIACOMO FENOCCHIO -viinistä on julkaistu artikkeleita ja arvioita lehdissä, jotka ovat tavoittaneet ammattilaiset ja aktiiviset viiniharrastajat.

Vastaajan Patentti- ja rekisterihallituksessa esittämä näyttö tavaramerkin vakiintumisesta on ollut riittävää, täsmällistä ja ajoitukseltaan oikeaa. Vastaajan näyttö on muodostanut kokonaisuuden, josta on käynyt ilmi tavaramerkin käytön laajuus ja ajankohta sekä se, miten merkki on tullut yleisesti tunnetuksi kohderyhmän keskuudessa. Toisaalta valittaja ei ole esittänyt asiassa vastanäyttöä.

Yksittäisten todisteiden väitetyt puutteet eivät anna aihetta epäillä tavaramerkin vakiintumista. Vakiintumisen kannalta tunnettuuden muodostumistavalla ei ole merkitystä. Lisäksi epäsuora näyttökin voi joskus olla ratkaiseva todiste tavaramerkin käytön laajuudesta. Päivämääriä ei myöskään ole edellytetty kaikissa todisteissa eikä asiakirjoissa, joissa sitä ei normaalikäytännössä käy ilmi.

Alko Oy on ottanut valikoimaansa eri hintaluokan tuotteita joka puolelta maailmaa, joten yksikään viinintuottaja ei voi saavuttaa merkittävää markkinaosuutta viinien myynnistä.

Halvat ja arvokkaat viinit eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan täysin eri tuotteita ja niillä on eri kohderyhmä tai käyttötarkoitus. Arvokkaiden viinien tunnettuus ei riipu myyntimääristä. Viinin ikä yleensä lisää sen arvoa. Valittajan esittämät myyntitilastot eivät ole liittyneet tavaramerkin GIACAMO FENOCCHIO tunnettuuteen, koska ne eivät ole käsittäneet arvokkaita viinejä tai Barolo -viinien myyntiä.

Vastaajan markkinaoikeudessa esittämä uusi selvitys Nobel-palkintojen jakotilaisuuden yhteydessä järjestetyn illallistapahtuman ohjelmasta vuodelta 2024 osoittaa, että arvokkaammat viinit nautitaan erityisissä tilaisuuksissa tai ajankohtina, joina niiden nauttimisesta on muodostunut perinne. Kyseiseen illallistapahtumaan on valittu Giacomo Fenocchio Barolo -viini.

Tavaramerkki FENOCCHIO vaikeuttaa vähittäismyyjien tehtävää tarjota oikeaa ja riittävää tietoa valikoimaansa kuuluvista viineistä ja niiden alkuperästä. Tavaramerkki FENOCCHIO aiheuttaa sekaannusvaaran kohderyhmässä vastaajan vakiintuneeseen identtisen osan sisältävään ja identtisiä tavaroita kattavaan tavaramerkkiin, koska se käsittää identtiset tavarat kuin aiempi vakiintunut merkki GIACOMO FENOCCHIO. Lisäksi sana fenocchio mielletään italialaisen viinintuottajan käyttämäksi kaupalliseksi tunnukseksi GIACOMO FENOCCHIO tai sen osaksi.

Valittajan lausuma ja lausuman täydennys

Tavaramerkin kohderyhmä määritetään markkinoidun tavaran perusteella, eikä se koostu pelkistä tavaran tosiallisista käyttäjistä. Vakiintumisen arvioinnissa olennaisen kohderyhmän määritelmä ei myöskään riipu esimerkiksi tavaran laadusta tuotekategorian sisällä. Merkitystä ei anneta sille, onko puna- tai valkoviini heikko- tai korkealaatuista.

Viinit muodostavat laajan tuotekategorian, johon sisältyvät tuotteet ovat yleisesti kaikille täysi-ikäisille kuluttajille tarkoitettuja. Kuluttajan vieraillessa esimerkiksi Alko Oy:n myymälöissä he kohtaavat sekä arvokkaita että halpoja viinejä. Kaikki täysi-ikäiset kuluttajat ovat sekä halpojen että kalliiden viinien ostajia tai mahdollisia ostajia. Vastaajan viinien mahdollinen korkea laatu ei ole merkityksellisen tässä asiassa. Kuluttajien mahdollinen viinituntemus ei sulje pois sitä, että kuluttaja ostaisi myös edullisia viinejä. On siksi epäselvää, keitä kuluttajia vastaajan tarkoittamaan kohderyhmään edes kuuluisi. Käsitys viinin edullisuudesta ja arvokkuudesta voi vaihdella kuluttajasta riippuen. Kuka tahansa täysi-ikäinen kuluttaja, viiniharrastaja tai ei, voi olla sekä vastaajan tuotteiden että laajemmin yleisesti viinien mahdollinen ostaja.

Vaikka Alko Oy sisältyy kohderyhmään, vakiintumisen saavuttamiseksi ei ole riittävää, että Alko Oy:ssä on tunnettu vastaajan tunnus. Muutoin kaikki Alko Oy:n vakiovalikoimaan kuuluvien viinien etiketteihin sisältyvät tunnukset nauttisivat tavaramerkkisuojaa. Joka tapauksessa vastaaja ei ole toimittanut vakiintumistodistuksia tai muutakaan näyttöä, jotka osoittaisivat Alko Oy:ssä tunnettavan tunnusta GIACOMO FENOCCHIO. Siinäkään tapauksessa, että merkityksellisen kohderyhmän katsottaisiin olevan myyntiin osallistuvat tahot sekä viiniharrastajat, esitetty näyttö ei ole ollut riittävää vakiintumisen osoittamiseksi.

Alkoholimarkkinoinnin rajoitukset eivät ole peruste puutteelliselle näytölle, eivätkä rajoitukset muuta tavaroiden kohderyhmää.

Vastaajan markkinaoikeudessa esittämä uusi näyttö ei osoita tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO vakiintumista tavaramerkiksi. Nobel-tilaisuutta ei ole järjestetty Suomessa, joten siitä esitetyllä selvityksellä ei ole merkitystä asiaa arvioitaessa. Vastaaja ei ole toimittanut näyttöä tunnuksen markkinaosuudesta tai selvitystä markkinointikustannuksista eikä se ole toimittanut markkinatutkimuksia, joissa olisi tutkittu tunnuksen tunnettuutta.

Muut lausumat

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt muun ohella, että viinien myyntimäärillä ei ole vakiintumisen arvioinnissa ratkaisevaa merkitystä.

Vastaaja on esittänyt muun ohella, että sen viinien merkityksellinen kohderyhmä koostuu potentiaalisista ostajista eli asiantuntevasta yleisöstä. Asiantunteva kohderyhmä on puolestaan Alko Oy:n ostajat, fine dining ‑ruokaravintoloissa arvokkaita viinejä ostavat henkilöt, sommelier ‑ammattilaiset sekä asiantunteva harrastajakunta.

Barolo -tyyppinen viini ei voisi koskaan saavuttaa merkittävää markkinaosuutta kaikkien myytyjen viinien tilastoissa, koska sen saatavuus on rajallinen. Kyseistä viiniä ei voida tuottaa rajattomasti lisää, koska sitä tuotetaan hyvin rajatulla maantieteellisellä alueella ja sen valmistustapa on tarkasti määritelty. Vakiintuminen ei ole rajattu pelkästään tuotteisiin, joiden tarjonta on määrältään suurta.

Vastaajan viinien maahantuojan tehtäviin on kuulunut lain sallima tiedotus viinin hinnasta ja saatavuudesta sekä alkoholin vähittäismyyjään Alko Oy:n ja fine dining -ravintoloihin kohdistuva myynnin edistäminen. Näkyvyyttä Suomessa on lisännyt myös näkyvyys ulkomaisissa julkaisuissa ja tapahtumissa, koska kohderyhmään kuuluva asiantunteva harrastajakunta on seurannut viinien arvosteluja ja palkintoja Suomessa ja ulkomailla sekä etsinyt haluamansa viinin joko kotimaasta tai tarvittaessa ulkomaisista verkkokaupoista tai hankkinut viinejä matkustajatuontina. Ravintoloissa, joissa pyritään ostamaan ruokaan sopivia viinejä, on seurattu niitä julkaisuja ja palkintoja, joissa tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on ollut näkyvillä. Kun arvioidaan markkinointipanostusten riittävyyttä, alkoholilaista johtuvat rajoitukset on otettava huomioon.

Tavaramerkki GIACOMO FENOCCHIO on ollut käytössä pidemmän ajan kuin vakiintumisen yleensä edellyttämät viisi vuotta. Vakiintumisen osoittamiseksi ei tarvita merkittävää markkinaosuutta eikä siihen siten tarvita kuluttajatutkimustakaan.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton ja määrältään liiallinen.

Valittaja on esittänyt muun ohella, ettei vastaajan väitteet kohderyhmän määrittämisestä ole perusteltuja.

Jos vastaajan viinejä tuotetaan ja myydään vähän, tulee tunnuksen vakiintumisen osoittamiselle asetettava kynnys olla erityisen korkea. Muun vakiintumisnäytön ollessa asiallisesti heikkoa kuluttajatutkimuksen merkitys ja tarve korostuu kokonaisarvioinnissa. Vastaavasti, jos vastaaja katsoo, ettei sillä ole ollut alkoholisääntelystä johtuvien markkinointirajoituksen vuoksi mahdollista toimittaa riittävää näyttöä tunnuksen tunnetuksi tehneestä markkinoinnista, kuluttajatutkimuksen tai muiden vaihtoehtoisten todisteiden, kuten vakiintumistodistusten merkitys asiassa korostuu.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Vastaaja on 27.5.2024 tekemällään hakemuksella vaatinut, että Patentti- ja rekisterihallitus mitätöi valittajalle 11.5.2023 tehdyn hakemuksen perusteella 31.5.2023 rekisteröidyn tavaramerkin numero 285148 FENOCCHIO.

Hakemuksessaan vastaaja on vaatinut tavaramerkin mitätöintiä tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 1, 2, 4 ja 7 kohtien perusteella. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt hakemuksen tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella ja määrännyt rekisteröinnin mitättömäksi. Valituksenalaisen päätöksen mukaan tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 1, 4 ja 7 kohdat eivät tule asiassa sovellettaviksi, eikä valitus ole kohdistunut näihin perusteisiin.

Valituksessa esitetyn perusteella asiassa on markkinaoikeudessa kysymys ainoastaan siitä, onko Azienda Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a:n merkki GIACOMO FENOCCHIO vakiintunut tavaramerkiksi Suomessa merkityksellisenä ajanjaksona eli ennen tavaramerkin numero 285148 FENOCCHIO hakemispäivää 11.5.2023. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, aiheuttaako valittajan tavaramerkki FENOCCHIO sekaannusvaaran vastaajan tavaramerkkiin GIACOMO FENOCCHIO ja onko valittajan tavaramerkki mitätöitävä.

Tavaramerkin mitätöintiä voidaan tavaramerkkilain 53 §:ssä säädetyn mukaisesti vaatia paitsi kanteella tuomioistuimessa myös hakemuksella hallinnollisessa menettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa, mistä tässä asiassa on kyse.

Tavaramerkkilain 57 §:n 1 momentin mukaan tavaramerkin mitätöintiä koskeva asia ratkaistaan hallinnollisessa menettelyssä hakemuksen ja sen johdosta annettujen lausuntojen perusteella.

Tavaramerkkilakin 48 §:n mukaan tavaramerkin mitätöintiperusteista säädetään muun ohella lain
13 §:ssä, jonka 1 momentin 2 kohdan mukaan rekisteröity tavaramerkki on mitätöitävä, jos merkki aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin aiempi tavaramerkki, joka on rekisteröity tai vakiintunut samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten. Ensin mainitun pykälän mukaan mitätöinnissä on lisäksi huomioitava mahdolliset muuttuneet olosuhteet.

Tavaramerkkilain 4 §:n mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiä, kun tavaramerkki on vakiintunut. Tavaramerkki katsotaan vakiintuneeksi, kun se on Suomessa kohderyhmässään yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä.

Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkin vakiintuminen ei edellytä, että asianomaisessa kohderyhmässä kaikkien tulee tuntea merkki, jotta sitä pidetään vakiintuneena. Merkkiä pidetään yleisesti tunnettuna, kun niin huomattava osa kohderyhmästä tuntee merkin, että sille on muodostunut merkittävä goodwill-arvo. Ollakseen vakiintunut tavaramerkki, sen tulee olla tunnettu koko Suomessa tai suuressa osaa Suomea. Tavaramerkkilain 4 §:n sanamuoto edellyttää, että tavaramerkki tulee yleisesti tunnetuksi nimenomaan haltijan tavaroiden merkkinä. (Ks. HE 201/2018 vp, s. 82.)

Merkitykselliset tavarat ja kohderyhmä

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintumista arvioitaessa tavaramerkin kohderyhmä määräytyy niiden tavaroiden perusteella, joille tavaramerkin väitetään vakiintuneen. Kohderyhmän tarkastelussa voidaan ottaa huomioon, kenelle kyseistä tuotetta markkinoidaan. Kohderyhmään luetaan yleensä myös jakelukanavat eli esimerkiksi ne maahantuojat, tukkukauppiaat ja vähittäismyyjät, joiden toimin tavara päätyy kuluttajalle.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessä katsonut vastaajan tavaramerkin GIACOMO FENOCCHIO vakiintuneen puna- ja valkoviineille. Päätöksessä ei ole lausuttu siitä, mikä on vakiintumisen kannalta merkityksellinen kohderyhmä.

Vaikka vastaaja on esittänyt tuotteidensa olevan erityisen arvokkaita ja siten suunnattu pelkästään asiantuntevalle kohderyhmälle, joka koostuu ammattilaisista sekä osaavista viiniharrastajista, puna- ja valkoviinit eivät ole rajattu vain kyseiselle kohderyhmälle. Lähtökohtaisesti viinejä voi niiden laatu- tai hintatasosta riippumatta ostaa kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö.

Vakiintumista ei voida arvioida siitä vastaajan esittämästä lähtökohdasta, onko tunnus vakiintunut yksinomaan laadukkaille viineille. Tavaramerkin kattamana tavaranimikkeenä termi laadukkaat viinit tai arvokkaat viinit ovat subjektiivisia käsitteitä. Tällainen tavaranimike jättää epäselväksi sen, mikä kyseisen merkin suoja-ala tarkalleen on eli mitä viinejä tavaranimike ei sisällä. EU‑tuomioistuimen oikeuskäytännössä on myös vakiintuneesti katsottu, että tavaramerkkiä ei voida rekisteröidä ainoastaan siltä osin kuin kyseisillä tavaroilla ei ole määrättyä ominaisuutta (ks. esim. tuomio 12.2.2004, C-363/99, Postkantoor, EU:C:2004:86, kohdat 114 ja 115). Markkinaoikeus katsoo, että todettu koskee vastaavasti myös tavaramerkin vakiintumisessa arvioitavia tavaroita.

Edellä todettu huomioon ottaen tässä asiassa kohderyhmänä on pidettävä sekä suomalaisia täysi-ikäisiä normaalin tarkkaavaisuusasteen omaavia keskivertokuluttajia että myös ammattimaisia toimijoita, joiden tarkkavaisuusaste puolestaan on näitä tavaroita ostettaessa tavanomaista korkeampi. Osana viimeksi mainittua kohderyhmää voidaan edellä todetusti ottaa huomioon myös tavaroiden jakelukanavat eli esimerkiksi ne maahantuojat, tukkukauppiaat ja vähittäismyyjät, joiden toimin tavara päätyy kuluttajalle.

Vakiintumisnäyttö ja sen merkitys

Markkinaoikeus toteaa, että todistustaakka tavaramerkin vakiintumisesta on siihen vetoavalla taholla eli tässä asiassa vastaajalla. Selvitys merkin vakiintumisesta voi sisältää esimerkiksi mainoksia, tuotepakkauksia, myyntilukuja, selvityksiä mainontaan käytetyistä resursseista ja lehtijuttuja. Tavanomaisesti käytetty tapa osoittaa vakiintuminen on vedota ammattitaitoisen ja puolueettoman tahon tekemään riittävän laajaan markkinatutkimukseen.

Vakiintumisen osoittaminen ei edellytä, että tavaramerkillä varustettuja tuotteita olisi myyty tiettyä määrää. Vakiintumisen arvioinnissa on kyse tavaramerkkien tunnettuudesta tavaroiden kohderyhmän keskuudessa. Tunnettuuden ylittäessä tietyn rajan voidaan tavaramerkkiä pitää vakiintuneena.

Valittaja ja vastaaja ovat toimittaneet markkinaoikeudelle oikeudenkäyntiaineistoa, jota ei ole ollut käytettävissä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Markkinaoikeus toteaa, että valitusasiassa arvioitavana on valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuus. Tavaramerkkilain 57 §:n 1 momentista johtuvana lähtökohtana tilanteessa, jossa asianosainen esittää vasta markkinaoikeudessa uutta selvitystä, on se, että markkinaoikeus palauttaa asian päätöksen tehneelle viranomaiselle esitetyn lisäselvityksen huomioon ottamiseksi. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo tässä asiassa, että asia voidaan esitetystä uudesta selvityksestä huolimatta arvioida ja ratkaista ottaen huomioon, että asianosaisille on varattu tilaisuus lausua esitetystä selvityksestä sekä jäljempänä ilmi käyvät markkinaoikeuden ratkaisun perustelut.

Vastaaja on esittänyt näyttönä tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO vakiintumisesta taulukon viinien toimituksista jälleenmyyjille Suomessa vuosilta 2006–2023, joka sisältää vuosittaiset myyntimäärät viidelle nimetylle jälleenmyyjälle. Kyseisestä taulukosta ei käy ilmi, että viinejä olisi myyty tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO, eikä kyseinen tunnus muutoinkaan käy ilmi asiakirjasta. Vastaaja on kuitenkin lisäksi esittänyt näille nimetyille jälleenmyyjille osoitettuja laskuja mainitulta ajanjaksolta. Vastaajan esittämissä Alko Oy:lle osoitetuissa 22:ssa laskussa 19.10.2006–5.9.2011, eräälle yhtiölle osoitetuissa 22:ssa laskussa 8.11.2011–18.2.2019, eräälle muulle yhtiölle osoitetussa 26.6.2019 päivätyssä laskussa sekä vielä eräälle muulle yhtiölle osoitetuissa 12:ssa laskussa 24.7.2019–4.10.2023 on laskun yläreunassa esitetty tunnus GIACOMO FENOCCHIO yhdistettynä vaakunaa muistuttavaan kuvioon. Laskuihin on myös merkitty toimitettujen viinien nimi ja vuosikerta.

Vastaaja on lisäksi esittänyt verkkosivujen otteita, jotka sisältävät lukuisia tuotekuvia tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustetuista viinipulloista eri maahantuojien verkkosivuilla, verkkosivuilla vuodenviinit.fi, Viinilehden verkkosivuilla, verkkosivustolla vivino.com sekä hakutulosluettelon verkkosivustolta viinikartta.fi. Vaikka kyseiset otteet ovat pääosin päiväämättömiä tai ne ovat valittajan tavaramerkin hakemispäivän 11.5.2023 jälkeiseltä ajalta, niissä esiintyvien viinipullojen etiketeistä ilmi käyvän vuosikerran ja viinin nimen perusteella osa niistä on samoja tuotteita, joita edellä mainittujen laskujen perusteella on toimitettu jälleenmyyjille Suomessa. Markkinaoikeus katsoo laskujen ja tuotekuvien perusteella asiassa selvitetyksi, että valittaja on myynyt viinejä kyseisille jälleenmyyjille käyttäen tunnusta GIACOMO FENOCCHIO tavaramerkinomaisesti sekä viinipulloissa että jälleenmyyjille osoitetuissa laskuissa.

Valittajan esittämästä otteesta verkkosivulta vuodenviinit.fi käy ilmi, että vastaajan Fenocchio Barolo 2014 -viini, jonka tuotekuvassa on esitetty tunnus GIACOMO FENOCCHIO, on voittanut kultaa sivuston järjestämässä vuoden viini -kilpailun kilpailusarjassa ”Euroopan punaviinit, hinta yli 18 euroa” vuonna 2021. Asiassa ei ole esitetty selvitystä verkkosivujen kävijämääristä eikä muutoinkaan siitä, miten tieto kyseisestä palkinnosta on tavoittanut kohderyhmää. Vaikka otteesta voi päätellä kyseisen viinin nauttivan arvostusta ainakin viiniharrastajien keskuudessa, sen perusteella ei voida tehdä pidemmälle meneviä päätelmiä tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO tunnettuudesta Suomessa merkityksellisenä ajanjaksona.

Valittajan esittämiin otteisiin Viinilehden verkkosivuilta sisältyy kaksi suomenkielistä arvostelua, jotka koskevat vastaajan Fenocchio Barolo 2014 ja Fenocchio Barolo 2015 -viinejä, joiden tuotekuvissa esiintyy vakiintuneeksi väitetty tunnus. Otteet ovat päiväämättömiä. Kumpikin ote sisältää mainoksen 17.4.2024 järjestettävästä viininmaistelutilaisuudesta, minkä vuoksi on mahdollista, että arvostelut on julkaistu vasta valittajan tavaramerkin hakemispäivän 11.5.2023 jälkeen. Kyseisistä otteista ei siten voida tehdä päätelmiä tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO tunnettuudesta Suomessa merkityksellisenä ajanjaksona.

Vastaajan esittämä ote verkkosivustolta viinikartta.fi sisältää luettelon hakutuloksista, jossa näkyy viisi eri viiniä. Luettelossa viinin Fenocchio Barolo 2019 kohdalla on esitetty muun ohella merkinnät ”Lisätty 31.12.2010” ja ”Hyllyvalikoima”. Viinin Fenocchio Barolo Riserva Bussia 1998 kohdalla merkinnät ”Poistunut 14.10.2019” ja ”Tilausvalikoima”. Näiden kohdalla on kuvat viinipulloista, jonka etiketeissä on näkyvissä tunnus GIACOMO FENOCCHIO. Edelleen viinin Giacomo Fenocchio Barolo Bussia 2018 kohdalla on merkinnät ”Lisätty 2.10.2020” ja ”Hyllyvalikoima”. Viinin Giacomo Fenocchio Barolo Riserva 1998 kohdalla on merkintä ”Lisätty 11.03.2012”, ”Poistunut 26.5.2013” ja ”Tilausvalikoima”. Viinin Giacomo Fenocchio Roero Arneis 2021 kohdalla on merkintä ”Lisätty 8.10.2019” ja ”Tilausvalikoima”. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä mainituista laskuista ilmi käyviä osin samojen viinien nimiä, markkinaoikeus katsoo, että verkkosivuston viinikartta.fi hakutulosotteen perusteella voidaan sinänsä pitää todennäköisenä, että siinä mainittuja tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustettuja viinejä on ollut saatavilla Suomessa ennen 11.5.2023. Koska asiassa ei ole esitetty selvitystä kyseisen verkkosivuston kävijämääristä tai muuta selvitystä siitä, miten sivustolla esitetyt tiedot olisivat tavoittaneet kohderyhmää, otteen perusteella ei voida tehdä muita päätelmiä tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO tunnettuudesta Suomessa merkityksellisenä ajanjaksona.

Vastaajan esittämästä otteesta verkkosivustolta vivino.com käy ilmi, että Giacomo Fenocchio Barolo -viinille on kyseisellä sivustolla annettu yhteensä 4722 tähtiluokitusta. Otteesta käy myös ilmi, kuinka monta tähtiluokitusta on annettu vuosikerroille 2009, 2016, 2017, 2018 ja 2019. Otteessa on edelleen näkyvissä teksti ”Ship to Finland”, mikä viittaa siihen, että tuote on ollut tilattavissa Suomeen. Tästä päiväämättömästä otteesta ei kuitenkaan ole pääteltävissä, minä ajankohtana tilaus Suomeen on ollut mahdollinen eikä myöskään sitä, onko viinille annetut tähtiluokitukset peräisin suomalaisilta käyttäjiltä. Kyseisen sivuston kävijämääristä ei myöskään ole esitetty selvitystä. Todetun vuoksi otteen perusteella ei voida tehdä päätelmiä tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO tunnettuudesta Suomessa merkityksellisenä ajanjaksona.

Vastaaja on esittänyt näyttönä viinilistan, jonka se on esittänyt olevan peräisin eräästä suomalaisesta ravintolasta. Asiakirjasta itsestään tai esitetystä näytöstä muutoin ei kuitenkaan käy ilmi, minkä ravintolan viinilista on kyseessä, eikä myöskään minä ajankohtana viinilista on ollut käytössä. Edellä todetun vuoksi asiakirjasta ei voida tehdä päätelmiä tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO tunnettuudesta Suomessa.

Vastaajan esittämä ote Etiketti-lehden numerosta 3/2021 sisältää artikkelin ”Pusuja ja punaviiniä Piemontessa”, joka käsittelee vierailuja muun ohella Giacomo Fenocchion viinitilalla. Otteesta ei käy ilmi tunnusta GIACOMO FENOCCHIO minkään tuotteen yhteydessä, vaikka tunnus mainitaankin artikkelissa viinitilan nimenä. Artikkeli ei osoita tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO tunnettuutta kysymyksessä olevien tavaroiden tunnuksena Suomessa.

Vastaajan esittämästä otteesta verkkosivustolla lizainwinewonderland.com 11.5.2020 julkaistusta suomenkielisestä blogikirjoituksesta ”Giacomo Fenocchio, Monforte d’alba – online tasting” käy ilmi, että kirjoittaja on maistanut eräässä tilaisuudessa huhtikuussa 2020 kahta Giacomo Fenocchio ‑tilan valkoviiniä ja kahta punaviiniä. Kirjoitus sisältää myös valokuvia tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustetuista viinipullosta, jotka on ilmoitettu olevan kirjoittajan omia. Edelleen kirjoituksessa mainitaan Fenocchio Langhe Nebbiolo -viinin löytyvän Alko Oy:n verkkokaupasta. Markkinaoikeus toteaa, että blogikirjoituksen lukijoiden tai seuraajien määristä ei ole esitetty selvitystä. Kirjoituksesta voidaan kuitenkin päätellä, että tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustettuja viinejä on ollut saatavilla Suomessa ja myös maistettavissa suomalaisille viiniharrastajille suunnatuissa tapahtumissa kirjoituksessa mainittuina ajankohtina.

Vastaajan esittämästä 4.2.2021 päivätystä Alko Oy:n lähettämästä sähköpostiviestistä käy ilmi, että erikoistuote Giacomo Fenocchio Barolo Bussia on ylittänyt vakiovalikoimaan siirtoon vaadittavan myyntimäärään. Viestissä on selostettu lisäksi, mitä jatkotoimenpiteitä siirto vakiovalikoimaan edellyttäisi, mutta vastaaja ei ole väittänyt, että kyseinen tuote olisi siirretty Alko Oy:n vakiovalikoimaan. Valittajan esittämän Alko Oy:n vuonna 2021 julkaiseman ohjeen perusteella Alko Oy:n vakiovalikoimaan siirtämisen raja on ollut 1.000 myyntiyksikköä tai 10.000 euron veroton liikevaihto. Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen sähköpostiviesti tukee jo edellä mainittua näyttöä Suomen jälleenmyyjille toimitetuista tuotemääristä ja osoittaa edellä mainitun myyntirajan ylittyneen vuonna 2021, mutta muita vakiintumisen kannalta merkityksellisiä johtopäätöksiä ei ole mahdollista tehdä kyseisen sähköpostiviestin perusteella.

Vastaajan vasta markkinaoikeudessa esittämä selvitys tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO käytöstä on koostunut 27.11.2018 julkaistusta Forbes -lehden englanninkielisestä artikkelista ”The 25 Best Producers of Barolo” ja Nobel‑palkintojen jakotilaisuuden yhteydessä ulkomailla järjestetyn illallistapahtuman ohjelmasta vuodelta 2024. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, missä laajuudessa kyseinen lehti tavoittanut suomalaisia lukijoita. Nobel-palkintojen jakotilaisuutta ei ole järjestetty Suomessa. Siitä ei ole esitetty selvitystä, missä määrin tilaisuuden illallisohjelma on tavoittanut suomalaista kohderyhmää. Kyseinen näyttö on siten miltei vailla merkitystä arvioitaessa tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO vakiintumista tavaramerkiksi Suomessa.

Vakiintumisen arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että vakiintumisen arviointi on kokonaisharkintaa, jossa tulee ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat, kuten esimerkiksi merkin markkinaosuus, sen markkinointikustannukset, käytön intensiivisyys, kesto ja maantieteellinen laajuus. Vastaavasti myös merkin ominaisuudet, kuten esimerkiksi sen erottamiskyvyn aste, voivat vaikuttaa vakiintumisen arviointiin. Vaikka merkki olisi ulkomailla tunnettu, ei tällä lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioitaessa vakiinnuttamista Suomessa. Ulkomailla käytössä oleva merkki voidaan kuitenkin tehdä myös Suomessa tunnetuksi esimerkiksi ulkomaisten lehtien, internetin tai television välityksellä.

Vastaajan asiassa esittämä selvitys ja näyttö osoittavat, että tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustettuja viinejä on toimitettu Suomeen viidelle jälleenmyyjälle vuosien 2006–2023 aikana kunakin vuonna 0–4800 pulloa, jota on pidettävä vähäisenä määränä. Asiassa on lisäksi esitetty selvitystä, jonka mukaan tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustettuja viinejä on ollut suoraan suomalaisten kuluttajien saatavilla ainakin vuosina 2010, 2012, 2013 2019, 2021 ja 2020, mutta myyntimääristä kuluttajille ei ole esitetty muuta selvitystä, kuin että myynti on ylittänyt 1.000 myyntiyksikköä tai 10.000 euron verottoman liikevaihdon vuonna 2021. Edelleen esitetyn näytön perusteella on todettavissa, että osa tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustetuista viineistä on ollut Suomessa viiniasiantuntijoiden keskuudessa arvostettuja ja yksi niistä on voittanut Vuoden viini ‑palkinnon vuonna 2021.

Näyttö tunnuksella GIACOMO FENOCCHIO varustettujen viinien tunnettuudesta suomalaisten kuluttajien keskuudessa on kuitenkin rajoittunut lähinnä yhteen artikkeliin Etiketti-lehdessä, yhden viiniharrastajan blogikirjoitukseen, jonka jakelu- tai lukijamääristä ei ole esitetty selvitystä sekä vuodenviinit.fi sivuston vuonna 2021 myöntämään palkintoon, jonka kohderyhmän tavoittamisesta ei myöskään ole esitetty selvitystä.

Lisäksi vastaaja ei ole esittänyt tunnuksen GIACOMO FENOCCHIO vakiintumisesta näyttönä tavanomaisesti esitettävää markkinatutkimusta tai vakiintumistodistuksia, vaikka ne eivät sinänsä ole välttämätön edellytys tunnettuuden osoittamiseksi.

Edellä todettua näyttöä kokonaisuutena arvioiden markkinaoikeus katsoo, ettei vastaaja ole osoittanut, että tunnus GIACOMO FENOCCHIO olisi Suomessa kohderyhmässään yleisesti tunnettu Azienda Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a:n tavaroiden merkkinä, eikä tunnus ole siten vakiintunut tavaramerkiksi ennen tavaramerkin FENOCCHIO rekisteröinnin hakemispäivää 11.5.2023.

Johtopäätös

Tavaramerkin FENOCCHIO numero 285148 rekisteröinnille ei ole sen hakemispäivänä 11.5.2023 ollut tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista estettä, eikä rekisteröintiä ole tullut tällä perusteella mitätöidä. Valituksenalainen päätös on siten kumottava.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1) ja asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4).

Markkinaoikeus katsoo, että asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus koostuu asianajotoimiston palkkiosta, jonka perusteena laskuerittelyn mukaan on kolmen eri oikeudellisen asiantuntijan tekemä 82,5 tunnin työ. Vastaaja on kiistänyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Valittajan esittämästä laskuerittelystä käy ilmi, että eri asiantuntijat ovat tehneet pääosin samoja toimenpiteitä oikeudenkäyntikirjelmien laatimiseksi. Markkinaoikeus toteaa ottaen huomioon asian laadun ja laajuuden, että kolmen oikeudellisen asiantuntijan käyttämistä ja siitä aiheutunutta tuntimäärää tässä asiassa kyseessä olleessa valitusasiassa on pidettävä liiallisena arvioitaessa valittajan oikeudenkäyntikulujen määrän kohtuullisuutta. Markkinaoikeus katsoo, että vastaaja on velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla 10.000 euron määrällä. Asian näin päättyessä vastaaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 25.11.2024 tekemän päätöksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Azienda Agricola Giacomo Fenocchio s.s.a:n korvaamaan Anora Group Oyj:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Jari Tiainen ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liitetiedostot

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.11.2024