MAO:551/2025
Järvikylä Gods Aktiebolag > Patentti- ja rekisterihallitus
tavaramerkki – erottamiskyky – erottamiskyvyn saavuttaminen käytön kautta
22/2025
10.10.2025
Teollis- ja tekijänoikeudelliset asiat
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 15.11.2024 (liitteenä)
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Järvikylä Gods Aktiebolag on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi haetun tavaramerkin FINNURMI rekisteröimiseksi.
Perusteet
Rekisteröitäväksi haettu merkki FINNURMI on sellaisenaan erottamiskykyinen. Lyhenteen tai etuliitteen FIN ei voida katsoa kuvaavan tavaroiden tai palvelujen maantieteellistä alkuperää. Englannin kielessä lyhenteellä FIN on ensisijaisesti muita merkityksiä. Dictionary.com-sanakirjan mukaan ”fin.” on lyhenne sanoille ”finance”, ”financial” tai ”finish”. Merkin muodostama kokonaisuus FINNURMI ei ole suoraan kuvaileva ilmaisu haetuille tavaroille ja palveluille. Suomen kielessä ei muodosteta yhdyssanoja erikielisiä sanoja yhdistelemällä. Merkkikokonaisuuden ymmärtäminen kuvailevaksi vaatii mielikuvitusta. Merkki on fantasiasana tai suggestiivinen sana. Lajitermi siirtonurmikolle on siirtonurmi.
Joka tapauksessa merkki FINNURMI on tullut tunnetuksi ja saavuttanut erottamiskyvyn vuosikymmeniä jatkuneen käytön kautta. Merkkiä on käytetty sanamerkkinä ja kuviomerkkinä. Valittajan markkinointiyritys on ollut pitkään johtava siirtonurmia tarjoava yritys Suomessa.
Valituksenalainen päätös on ristiriidassa sen kanssa, että valittajan markkinointiyrityksen toiminimeksi on Patentti- ja rekisterihallituksessa hyväksytty Finnurmi Oy, jonka toimiala kattaa hakemukseen nähden samoja ja samankaltaisia tavaroita ja palveluja. Lisäksi markkinointiyrityksen verkkotunnus finnurmi.fi on rekisteröity jo vuonna 1999.
Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt tavaramerkkirekisteriin lukuisia vastaavantyyppisiä, mutta erottamiskyvyltään heikompia merkkejä, joissa on FIN tai vastaava maantieteellinen termi.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.
FIN on Suomesta yleisesti käytetty lyhenne. MOT Suomi -sanakirjan mukaan kyseessä on Suomen kansainvälinen tunnus. Merkin ei tarvitse olla yhtä kieltä, suomen kielen kieliopin mukaisesti muodostettu, tai selkeä lajitermi, jotta se voitaisiin katsoa erottamiskyvyttömäksi. Koska sekä sanaosalla FIN, että sanaosalla NURMI voidaan katsoa olevan haettuja tavaroita ja palveluita kuvaileva merkitys, voidaan merkkikokonaisuuden katsoa olevan erottamiskyvytön.
Valituksen yhteydessä toimitettu vähäinen näyttö ei riitä osoittamaan, että haettu merkki on tullut erottamiskykyiseksi haetuille tavaroille ja palveluille. Haettu merkki ei esiinny kaikessa toimitetussa näytössä ja osassa näyttöä se esiintyy yrityksen nimenä sekä taivutetuissa muodoissa.
Toiminimiä arvioidaan eri lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella, eikä toiminimen Finnurmi Oy hyväksyminen siten tarkoita sitä, että myös vastaava tavaramerkki olisi rekisteröitävissä. Myöskään valittajan viittaama verkkotunnus ei oikeuta haetun merkin rekisteröintiä.
Valittajan viittaamat Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkirekisteriin aiemmin hyväksymät tavaramerkit eivät ole täysin verrannollisia kyseessä olevaan tavaramerkkihakemukseen nähden.
Valittajan lausuma
Merkin erottamiskykyä sellaisenaan on arvioitava ottaen huomioon haettu merkki kokonaisuutena. Tavalliselle kuluttajalle merkki FINNURMI ei itsestään selvästi tarkoita suomalaista nurmea. Kuvailevuuden arviointi edellyttää konkreettista näyttöä siitä, että kohdeyleisö ymmärtää merkin kuvailevaksi.
Merkkiä FINNURMI on käytetty jo vuodesta 1979 alkaen ja se on laajalti tunnettu siirtonurmialalla. Jälleenmyyjät käyttävät sitä kaupallisessa viestinnässään tuotteiden tunnistamiseen.
Patentti- ja rekisterihallitus on aiemmin hyväksynyt tavaramerkkirekisteriin sanaosan FINNURMI sisältävät kuviomerkit, joten sanamerkinkään rekisteröintiä ei tulisi evätä. Valituksenalainen päätös on ristiriidassa aiemman rekisteröintikäytännön kanssa, mikä rikkoo oikeusvarmuuden periaatetta.
Muut lausumat
Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Oikeusohjeet ja asian tarkastelun lähtökohdat
Tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista.
Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, joka voi kuvailla tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta niiden ominaisuutta.
Tavaramerkkilain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä, jos merkki ei ole mainitun lain 11 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 2 momentin mukaisesti erottamiskykyinen.
Tavaramerkkilain 12 §:n 3 momentin mukaan tavaramerkkiä ei saa pykälän 1 momentin 3 kohdan nojalla jättää rekisteröimättä, jos tavaramerkki on ennen hakemispäivää tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa tavaramerkin hakijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä.
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellä hylännyt valittajan tavaramerkin rekisteröintiä koskevan hakemuksen. Valituksenalaisessa päätöksessä on ilmoitettu sovelletuksi lainkohdaksi muun ohella tavaramerkkilain 12 §. Päätöksessä ei kuitenkaan ole yksilöity mikä tai mitkä kyseiseen pykälään sisältyvistä ehdottomista hylkäysperusteista päätöksen perusteena on ollut. Päätöksen perusteluista ei suoraan ilmene muita kuin tavaramerkkilain 12 §:ssä viitatun lain 11 §:n
2 momentin 1 kohdan mukaista kuvailevuutta koskevia perusteluja, minkä vuoksi valituksenalaisen päätöksen on katsottava perustuvan yksinomaan kyseiseen rekisteröintiesteeseen.
Asiassa on siten markkinaoikeudessa arvioitavana kysymys siitä, onko haettu merkki FINNURMI katsottava kuvailevaksi ja siten erottamiskyvyttömäksi seuraaville luokan 31 tavaroille ja luokkien 35 ja 44 palveluille:
Luokka 31: Kuituiseen kasvatusainemattoon esikylvetyt siemenet nurmikkojen ruohottamiseen; Nurmikko/turve; Nurmikonsiemenet; Siemeniä sisältävät matot nurmikkojen perustamiseen; Siirtonurmi;
Luokka 35: Siirtonurmeen liittyvät tukkumyyntipalvelut; Siirtonurmeen liittyvät vähittäismyyntipalvelut; Siirtonurmeen liittyvät tukkumyyntipalvelut maailmanlaajuisen tietokoneverkon välityksellä; Siirtonurmeen liittyvät vähittäismyyntipalvelut maailmanlaajuisen tietokoneverkon välityksellä; esittelytilaisuuksien järjestäminen liiketoiminnallisessa tarkoituksessa; tuote-esittelyt ja tuotteiden näytteillepanopalvelut; tuote-esittelyt mainostarkoituksiin; tuote-esittelyt myynninedistämistarkoituksiin; tuotelanseerauspalvelut; tuotemarkkinointi; tuotemerkkien luominen (mainonta ja myynninedistäminen); tuoteneuvonta kuluttajille; tuotetiedottaminen kuluttajille siirtonurmesta; tuotteiden kaupallistamiseen liittyvä avustaminen; sekä
Luokka 44: Nurmen asentaminen; Nurmen asentamiseen liittyvät neuvontapalvelut; Nurmen suunnitteluun liittyvät neuvontapalvelut; Nurmen valintaan liittyvät neuvontapalvelut; Nurmikon kunnossapitopalvelut; Nurmikonhoitopalvelut; Nurmikonleikkausvälineiden vuokraus.
Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko haettu merkki tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa tavaramerkin hakijan tavaroiden ja palveluiden merkkinä.
Valituksen perusteina on esitetty muun ohella, että valituksenalainen päätös on ristiriidassa sen kanssa, että haettu merkki sisältyy toiminimeen Finnurmi Oy.
Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että toiminimen tarkoituksena on yksilöidä yritys, kun taas tavaramerkin tarkoitus on erottaa merkinhaltijan tavarat tai palvelut muiden vastaavista tavaroista tai palveluista. Toiminimilaissa toiminimelle asetetut rekisteröinnin edellytykset poikkeavat tavaramerkille tavaramerkkilaissa asetetuista rekisteröinnin edellytyksistä. Näin ollen toiminimien ja tavaramerkkien rekisteröitävyyttä arvioidaan eri perustein. Tästä seuraa, että toiminimen rekisteröinnistä ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että vastaavanlainen tunnusmerkki olisi tavaramerkkinä erottamiskykyinen ja rekisteröitävissä. Tätä johtopäätöstä ei voida tehdä myöskään verkkotunnuksen finnurmi.fi rekisteröinnistä.
Valittaja on vedonnut asiassa myös muihin sanaosan FINNURMI sisältäviin tavaramerkkeihinsä ja siihen, että Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt tavaramerkkirekisteriin lukuisia vastaavantyyppisiä, mutta erottamiskyvyltään heikompia merkkejä, joissa on FIN tai vastaava maantieteellinen termi.
Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että merkin erottamiskyvyn arviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti erikseen. Näin ollen valittajan viittaamien aiemmin rekisteröityjen tavaramerkkien perusteella ei voida päätellä, että rekisteröitäväksi haettua merkkiä olisi pidettävä erottamiskykyisenä sen kattamille tavaroille ja palveluille.
2 Erottamiskyvyn arviointi
2.1 Haetun merkin kuvailevuuden arviointi
Tavaramerkkilain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa todetuin tavoin kuvailevaa merkkiä ei pidetä erottamiskykyisenä. Merkin kuvailevuutta on arvioitava ottaen toisaalta huomioon ne tavarat ja palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohdeyleisö, eli näiden tavaroiden ja palveluiden kuluttajat ymmärtävät merkin.
Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa päätöksessä ei ole yksilöity hakemuksen kattamien tavaroiden ja palvelujen kohdeyleisöä. Nyt kyseessä olevien rekisteröitäväksi haetun merkin kattamien luokan 31 tavaroiden ja luokan 44 palveluiden voidaan katsoa olevan suunnattuja sekä suurelle yleisölle että myös yrityksille ja muille ammattimaisille toimijoille. Rekisteröitäväksi haettu merkki kattaa luokassa 35 erilaisia palveluja, joiden voidaan katsoa olevan suunnattuja ensisijaisesti ammattimaisille toimijoille. Kohdeyleisön tarkkaavaisuusastetta on pidettävä suuren yleisön osalta tavanomaisena ja ammattimaisten toimijoiden osalta tavanomaista korkeampana.
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että merkin pitäminen kuvailevana edellyttää, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita ja palveluja tai niiden tiettyä ominaisuutta. Sanamerkkiä on pidettävä kuvailevana, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden.
Rekisteröitäväksi haettu merkki FINNURMI on sanamerkki, jossa on tunnistettavissa sanaosat FIN ja NURMI. Patentti- ja rekisterihallituksen viittaaman MOT Suomi -sanakirjan mukaan lyhenne FIN on Suomen kansainvälinen tunnus. Myös valittajan viittaamasta Dictionary.com-sanakirjasta käy ilmi muun ohella, että Fin. on lyhenne englannin kielen sanoille Finland tai Finnish. Edellä todettu huomioon ottaen suomalaisen kohdeyleisön on kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen yhteydessä katsottava ymmärtävän, että sanaosa FIN viittaa Suomeen. Sillä, että lyhenteellä voi olla valittajan esittämin tavoin muitakin merkityksiä, ei ole asian arvioinnissa merkitystä, koska merkkiä pidetään edellä todetusti kuvailevana, jos yksi sen mahdollisista merkityksistä on kuvaileva. Markkinaoikeus toteaa, että sana nurmi taas viittaa muun ohella lyhyeen ruohokasvustoon, joka muodostaa nurmikon.
Haettuun merkkiin sisältyvät sanat fin ja nurmi on yhdistetty tavalla, joka sinänsä ei ole tavanomainen ottaen erityisesti huomioon yhdistettyjen osien erikielisyys. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että erikielisyys edesauttaa merkin mieltämistä kahdesta erillisestä sanasta muodostuvaksi. Kyseisten sanaosien yhdistäminen merkistä ilmenevällä tavalla ei luo merkille muuta sanaosista poikkeavaa merkitystä. Nyt kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen yhteydessä kohdeyleisö ymmärtää siten haetun merkin FINNURMI kokonaisuutena tarkasteltuna tarkoittavan suomalaista alkuperää olevia tai Suomessa tarjottavia nurmia.
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että maantieteellisiä nimiä ei voida rekisteröidä tavaramerkeiksi yhtäältä silloin, kun ne ovat sellaisten paikkojen nimiä, jotka ovat jo tunnettuja tai tunnettuja kyseisen tyyppisten tavaroiden osalta ja jotka asianomainen kohderyhmä yhdistää näihin tavaroihin. Jos maantieteellistä nimeä ei tällä hetkellä yhdistetä asianomaisessa kohderyhmässä kyseisen tyyppisiin tavaroihin, toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava, onko kohtuudella oletettavissa, että tällaista nimeä voidaan vastaisuudessa pitää asianomaisessa kohderyhmässä tällaisten tavaroiden maantieteellisen alkuperän osoittavana ilmaisuna. Tässä arvioinnissa on erityisesti otettava huomioon kyseisen maantieteellisen nimen tunnettuusaste asianomaisessa kohderyhmässä sekä nimen ilmaiseman paikan ja kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaispiirteet (ks. tuomio 4.5.1999, Windsurfing Chiemsee, C-108/97 ja C-109/97, EU:C:1999:230, 37 kohta).
Ottaen huomioon, että merkin FINNURMI kattamia luokan 31 tavaroita voidaan valmistaa ja valmistetaankin Suomessa, sekä erityisesti sen, että tällaisissa tavaroissa tai niiden pakkauksissa voi olla merkintöjä tavaroiden valmistus- tai alkuperämaasta, markkinaoikeus katsoo, että kohdeyleisö todennäköisesti ilmaisun FIN perusteella mieltää tavaroiden olevan peräisin Suomesta. On siten kohtuudella oletettavissa, että kohdeyleisö voi vastaisuudessa pitää merkkiä FINNURMI tavaroiden maantieteellistä alkuperää osoittavana ilmaisuna. Vastaavasti luokkien 35 ja 44 palvelujen yhteydessä on kohtuudella oletettavissa, että kohdeyleisö voi ymmärtää merkin FINNURMI viittauksena palveluihin liittyviin tavaroihin ja niiden maantieteelliseen alkuperään. Tämä koskee myös niitä hakemuksen kattamia luokan 35 palveluja, jotka eivät ole nimenomaisesti määritelty nurmia tai siirtonurmia koskeviksi, koska palvelunimikkeiden perusteella liityntä kyseisiin tavaroihin ei ole myöskään poissuljettu.
Edellä esitetty huomioon ottaen rekisteröitäväksi haettu merkki ilmaisee suoraan ja välittömästi sen kattamien tavaroiden maantieteellistä alkuperää, lajia tai käyttötarkoitusta taikka samaan aikaan useampaa näistä ominaisuuksista. Merkin kattamien palvelujen osalta merkki ilmaisee suoraan ja välittömästi niiden käyttötarkoitusta tai muuta ominaisuutta eli se antaa tietoa palvelujen sisällöstä.
Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei haettu merkki FINNURMI ole sellaisenaan erottamiskykyinen hakemuksen kattamille tavaroille ja palveluille luokissa 31, 35 ja 44.
2.2 Erottamiskyvyn saavuttaminen käytön kautta
Asiassa on vielä arvioitava, onko haettu merkki FINNURMI tullut käytössä erottamiskykyiseksi sen kattamien tavaroiden ja palvelujen kohderyhmän keskuudessa merkin hakijan tavaroiden ja palvelujen merkkinä. Jotta merkki voidaan rekisteröidä erottamiskyvyn saavuttamisen perusteella, sen on tullut olla erottamiskykyinen rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä, eli tässä tapauksessa 24.6.2024.
Tavaramerkkilain 12 §:n 3 momentin esitöissä (HE 201/2018 vp s. 100) on esitetty, että merkki, joka ei alun perin ole erottamiskykyinen, voi tulla erottamiskykyiseksi käytön kautta. Tavaramerkin on täytynyt tulla erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa nimenomaisesti tavaramerkin hakijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä. Mitä erottamiskyvyttömämpi merkki on, sitä pitkäaikaisempaa ja intensiivisempää näyttöä vaaditaan erottamiskyvyn saavuttamisesta käytön perusteella.
Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan myös tavaramerkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan, ja toisaalta ottamalla huomioon se, miten näiden tavaroiden ja palvelujen kohdeyleisö mieltää merkin.
Edelleen unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan niitä seikkoja, jotka voivat osoittaa tavaramerkin saaneen sellaisen luonteen, että sen perusteella voidaan tunnistaa kyseisen tavaran tai palvelun alkuperä, on arvioitava kokonaisuutena, ja tätä arvioitaessa voidaan myös ottaa huomioon tavaramerkillä markkinoitujen tavaroiden markkinaosuus, tavaramerkin käyttämisen intensiivisyys, maantieteellinen laajuus ja kesto, se, missä määrin yritys on käyttänyt varoja tavaramerkin tunnetuksi tekemiseen, ja se, missä laajuudessa asianomaisessa kohderyhmässä tunnistetaan tämän merkin perusteella kyseinen tavara tai palvelu tietyn yrityksen tavaraksi tai palveluksi, sekä kauppakamarien ja muiden liike-elämän yhteenliittymien antamat lausunnot. Erottamiskyvyttömänä pidetyn merkin on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi, mikäli asianomainen kohderyhmä tai ainakin merkittävä osa siitä tunnistaa tavaramerkin perusteella kyseisen tavaran tai palvelun tietyn yrityksen tavaraksi tai palveluksi. Tulkittaessa tämän edellytyksen täyttymistä erottamiskykyä ei kuitenkaan voida näyttää toteen pelkästään tiettyjen prosenttiosuuksien kaltaisten yleisten ja abstraktien kriteerien perusteella.
Valittaja on Patentti- ja rekisterihallituksessa esittänyt haettua merkkiä koskevana näyttönä muun ohella Wayback Machine -palvelulla otettuja kuvakaappauksia verkkosivulta finnurmi.fi 2000-luvun alusta alkaen.
Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt lisänäyttönä muun ohella kuvakaappauksia verkkosivulta finnurmi.fi vuosilta 2020–2023, lehtiartikkeleita vuodelta 1986, päiväämättömän kuvakaappauksen jälleenmyyjän verkkosivuilta sekä kaksi jälleenmyyjille tehtyä tuotetarjousta.
Markkinaoikeus toteaa, että valitusasiassa arvioitavana on valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuus. Patentti- ja rekisterihallituksella ei ole kyseistä päätöstä tehdessään ollut käytössään edellä tarkoitettua lisänäyttöä. Lähtökohtana asianosaisen esittäessä vasta markkinaoikeudessa uutta selvitystä on, että markkinaoikeus palauttaa asian päätöksen tehneelle viranomaiselle esitetyn lisänäytön huomioon ottamiseksi. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että asia voidaan tässä tapauksessa esitetystä lisänäytöstä huolimatta arvioida, ottaen huomioon, että Patentti- ja rekisterihallitukselle on varattu tilaisuus lausua muun ohella kyseisestä lisänäytöstä, sekä jäljempänä ilmenevät markkinaoikeuden ratkaisun perustelut.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan esittämän näytön perusteella haetulla merkillä olevia siirtonurmia on ollut markkinoilla jo huomattavan pitkän ajan. Näytöstä ei kuitenkaan ilmene esimerkiksi vuosittaisia myyntimääriä, tietoa markkinaosuuksista, tietoa markkinointiin käytetyistä panostuksista eikä myöskään tarkempaa tietoa merkin tunnettuudesta asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä. Valittajan esittämästä näytöstä ei siten voida tehdä luotettavia päätelmiä siitä, että merkki FINNURMI olisi tullut kohdeyleisön keskuudessa tunnetuksi haettujen tavaroiden ja palvelujen kaupallista alkuperää osoittavana tunnuksena.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiaa kokonaisuutena arvioiden, ettei valittaja ole esittänyt asiassa riittävää näyttöä, joka osoittaisi, että haettu merkki FINNURMI olisi kyseessä olevien tavaroiden ja palvelujen merkkinä tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmän keskuudessa hakemuspäivään 24.6.2024 mennessä.
3 Johtopäätös
Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että haettu tavaramerkki FINNURMI on kuvailevana erottamiskyvytön hakemuksen kattamille tavaroille luokassa 31 ja palveluille luokissa 35 ja 44, eikä tavaramerkin ole myöskään osoitettu tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi. Valitus on näin ollen hylättävä.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Tobias von Schantz ja Teemu Matikainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.