MAO:550/2026
Härmän Liikenne Oy > Alavuden kaupunki
julkinen hankinta – tarjoajan soveltuvuus – tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne – harkinnanvarainen poissulkemisperuste
149/2026, 150/2026
11.11.2026
Hankinta-asiat
Asioiden tausta
Alavuden kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö), Alajärven ja Ähtärin kaupungit sekä Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin kunnat ovat ilmoittaneet 14.1.2026 julkaistulla EUhankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta joukkoliikenteen palveluiden ja koulukuljetusten palveluhankinnasta 1.8.2026 alkavalle kahden tai neljän vuoden mittaiselle sopimuskaudelle ja kahdelle vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen.
Alavuden kaupungin sivistysjohtaja on 13.3.2026 tekemillään hankintapäätöksillä § 10 ja § 11 valinnut Peuran Liikenne Ky:n tarjoukset osaalueen 2 kohteisiin 12 ja 13.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut valituksenalaisten kohteiden osalta yhteensä 752.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asioiden käsittely markkinaoikeudessa
Valitukset
Vaatimukset
Härmän Liikenne Oy on vaatinut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 149/2026, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueen 2 kohteessa 13, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.490 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Härmän Liikenne Oy on vaatinut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 150/2026, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen osa-alueen 2 kohteessa 12, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.270 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Valittaja on lisäksi vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan verovelkatodistuksesta.
Perustelut
Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta, koska se ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajan taloudelliselle ja rahoitukselliselle tilanteelle asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan toimittaman luottokelpoisuusraportin mukaan yhtiön luottoluokitus on laskettu ilman tilinpäätöstietoja. Tarjouspyynnössä ei ole mahdollistettu tilinpäätöstietoihin perustumattoman luottoluokitusraportin toimittamista. Luottoluokitusraportti, joka ei miltään osin perustu tarjoajan tilinpäätöstietoihin, ei kuvasta eikä voi kuvastaa tarjoajan todellista taloudellista tilannetta tai rahoitusasemaa. Voittanut tarjoaja ei ole myöskään yksilöinyt, mihin seikkoihin sen saama luottoluokitus on perustunut, tai toimittanut tarkempaa selvitystä todellisesta taloudellisesta tilanteestaan.
Voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt työlainsäädännön mukaisia työehtoja ja työehtosopimuksen noudattamista koskevia vaatimuksia. Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston 30.10.2025 toteuttaman työsuojelutarkastuksen perusteella laaditun tarkastuskertomuksen mukaan yhtiön toiminnassa on havaittu lukuisia vakavia epäkohtia keskeisimmissä työnantajavelvoitteissa ja ajopiirturin käytössä.
Voittanut tarjoaja on ollut työsuojelutarkastuksen kohteena myös vuosina 2014 ja 2021, jolloin epäkohdat ovat olleet suurilta osin nyt annettua tarkastuskertomusta vastaavia, mikä osoittaa lainvastaisen toiminnan jatkumista. Hankinnan kohteena ovat lakisääteiset koulukuljetukset, minkä vuoksi hankintayksiköllä on ollut hankinnan luonne huomioon ottaen korostunut tarve varmistua palveluntarjoajiensa luotettavuudesta. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös siinä, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella. Aluehallintoviranomaisten tarkastuskertomukset muodostavat riittävän näytön siitä, että voittaneen tarjoajan on katsottava syyllistyneen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa.
Hankintayksikkö on hankintasäännösten, oikeuskäytännön ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaisesti mahdollistanut voittaneen tarjouksen jälkikäteisen parantamisen hyväksymällä voittaneen tarjoajan työsuojelutarkastuskertomuksessa todettujen epäkohtien korjaamisen tarjousajan päättymisen jälkeen ja osin vasta hankintayksikön selvityspyynnön jälkeen. Osa korjaavista toimenpiteistä, kuten kuljettajien koulutus, on ollut tarkoitus toteuttaa vasta tulevaisuudessa.
Verovelkatodistus ei voi olla tarjoajan liikesalaisuus, sillä verovelat ovat julkisesti saatavilla Verohallinnon ylläpitämästä verovelkarekisteristä.
Vastine
Vaatimukset
Alavuden kaupunki on vaatinut markkinaoikeuden asioihin diaarinumerot 149/2026 ja 150/2026 antamassa yhteisessä vastineessaan, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.871,25 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valittajalta puuttuu oikeussuojan tarve markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 150/2026, koska se on sijoittunut osa-alueen 2 kohteen 12 tarjousvertailussa vasta kolmanneksi tilanteessa, jossa hankinnan toteuttamiseksi valitaan vain yksi palveluntarjoaja. Mahdollisista hankintamenettelyn virheistä huolimatta valittaja ei voittaisi tarjouskilpailua, vaikka voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, eikä markkinaoikeus voisi määrätä asiassa hankintasäännösten mukaisia seuraamuksia.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset.
Voittaneen tarjoajan luottoluokitus on ollut sen tarjouksen perusteella tasolla AA, joten se on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun luottoluokitusvaatimuksen. Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity seikkoja, kuten esimerkiksi tilinpäätöstietoja, joihin luottoluokituksen olisi tullut perustua. Riittävää on sen sijaan ollut, että tarjoajan luottoluokitus on Suomen Asiakastieto Oy:n tai muun tunnetun luottoluokituslaitoksen luottoluokituksessa vähintään tasolla A. Voittanut tarjoaja on kommandiittiyhtiö, jolla ei ole kirjanpitosäännösten mukaan edes velvollisuutta ilmoittaa rekisteröitäväksi jäljennöstä tilinpäätöksestä, eikä sen luottoluokituksen laskennassa ole näin ollen käytetty tilinpäätöstietoja. Kommandiittiyhtiön luottoluokituksen arvioinnissa on sen sijaan olennaista arvioida vastuunalaisten yhtiömiesten luottotietoja ja taustaa.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan vakuuttanut noudattavansa työlainsäädännön mukaisia työehtoja ja työehtosopimuksia, minkä perusteella hankintayksiköllä olisi ollut oikeus luottaa tarjouksen täyttävän kyseisen soveltuvuusvaatimuksen. Hankintayksikkö on saatuaan tarjousten antamiseksi asetetun määräajan päättymisen jälkeen tiedon työsuojelutarkastuksesta pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä työehtojen noudattamisesta yhtiön toiminnasta laaditun työsuojelutarkastuskertomuksen perusteella. Selvityspyynnöllä on varmistuttu siitä, että kyseinen soveltuvuusvaatimus täyttyy. Menettelyssä ei ole ollut kysymys tarjouksen hankintasäännösten vastaisesta täsmentämisestä, sillä hankintayksikkö ei ole pyytänyt voittanutta tarjoajaa täydentämään tarjoustaan tarjouksesta puuttuvalla tiedolla tai muulla tarjousten vertailukelpoisuuteen tai tarjousten vertailuun vaikuttavalla tiedolla.
Työsuojelutarkastuskertomuksessa todetut epäkohdat ovat olleet vähäisiä ja niistä on annettu toimintaohje, joka on kaikkein vähäisin valvontatoimenpide. Hankintayksiköllä on hankintasäännösten ja oikeuskäytännön mukaan velvollisuus varata tarjoajalle tilaisuus esittää näyttöä luotettavuudestaan ja mahdollisista korjaavista toimenpiteistään soveltuvuutensa osoittamiseksi ennen mahdollista poissulkemista tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä siitä, miten se on korjannut toiminnassaan havaitut puutteet, sekä siitä, miten se on aloittanut noudattamaan aluehallintoviraston antamia toimintaohjeita. Voittanut tarjoaja on vastauksessaan yksilöinyt kaikki ne toimenpiteet, joilla se on korjannut toiminnassaan havaitut puutteet ja varmistanut toimintaohjeiden noudattamisen. Hankintayksiköllä ei ole ollut eikä ole aihetta epäillä, etteikö puutteita olisi korjattu ja toimintaohjeita otettu noudatettavaksi. Hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan esittämän näytön ja luotettavuuden riittäväksi, eikä sillä ole ollut oikeutta tai velvollisuutta poissulkea voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen perusteella.
Vuosina 2014 ja 2021 suoritetut viranomaistarkastukset eivät ole merkityksellisiä, koska harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen soveltumisen harkinnassa tulee ottaa huomioon ainoastaan enintään kolme vuotta vanhat tapahtumat.
Verovelkatodistus sisältää voittaneen tarjoajan salassa pidettävää tietoa, eikä sitä voida antaa valittajalle tiedoksi. Asia tulee riittävästi selvitetyksi sillä, että markkinaoikeus tutustuu tietopyynnön kohteena olevaan asiakirjaan.
Kuultavan lausunto
Peuran Liikenne Ky on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 149/2026 ja 150/2026 yhteensä 3.375 eurolla viivästyskorkoineen.
Kuultava on esittänyt, että sen luottoluokitus on tasolla AA (Hyvä), joten se on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että luottoluokituksen tulisi perustua nimenomaisesti tilinpäätöstietoihin, eikä siinä ole myöskään asetettu vaatimusta tilinpäätöstietojen toimittamisesta luottoluokituksen ohella tai sen tueksi. Tilinpäätöstiedot muodostavat vain yhden mahdollisen osatekijän luottoluokituksen kokonaisarvioinnissa, eikä niiden puuttuminen tarkoita, että luottoluokitus ei voisi perustua luotettavaan ja objektiiviseen arviointiin.
Valittajan näkemys siitä, että luottoluokitus olisi luotettava vain tilinpäätöstietoihin perustuvana, ei perustu luottoluokituslaitosten toimintaperiaatteisiin eikä vakiintuneeseen hankintakäytäntöön. Eri yritysmuodot asetettaisiin tällöin perusteettomasti eriarvoiseen asemaan, koska tilinpäätöstietojen rekisteröimisvelvollisuus vaihtelee yritysmuodoittain. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta pyytää lisäselvityksiä tilanteessa, jossa tarjoaja on jo tarjouksen yhteydessä toimittanut tarjouspyynnössä edellytettyjä asiakirjoja ja ne osoittavat soveltuvuusvaatimusten täyttymisen.
Työsuojelutarkastuksessa annetut toimintaohjeet eivät sellaisenaan osoita, etteikö tarjoaja huolehtisi tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla työlainsäädännön mukaisten työehtojen ja työehtosopimusten noudattamisesta. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään kuultavaa toimittamaan tiedot toteuttamistaan korjaavista toimenpiteistä. Kuultava on esittänyt täsmennyksessään hankintayksikölle yksityiskohtaisen selvityksen korjaavista toimenpiteistä ja osoittanut, että kaikki tarkastuksessa havaitut puutteet on korjattu. Korjaavien toimenpiteiden suorittamisajankohta ei ole ratkaisevaa, ja merkittävä osa korjaavista toimenpiteistä on toteutettu jo ennen tarjouksen antamista. Kuultava ei ole selvityksellään muuttanut tarjousta. Selvityksessä on ainoastaan esitetty lisätietoa sitoumuksen toteutumisesta.
Työsuojelutarkastuskertomuksessa todetut toimintaohjeet ovat yleisiä ja niitä on annettu myös kahdelle muulle tarjoajalle nyt kyseessä olevassa hankinnassa. Kuultavan toiminnassa ei ole havaittu työsuojelutarkastuksen mukaan mitään sellaista epäkohtaa tai puutetta, josta aiheutuva vaara tai haitta olisi vähäistä suurempi. Aiemmilla yli kolme vuotta vanhoilla tarkastushavainnoilla ei ole merkitystä nyt käsillä olevassa asiassa. Kuultavaa ei ole koskaan tuomittu eikä sille ole määrätty seuraamuksia työlainsäädännön rikkomisesta.
Valittaja on saanut riittävät tiedot oikeussuojansa käyttämiseksi.
Vastaselitys
Valittaja on markkinaoikeuden asioihin diaarinumerot 149/2026 ja 150/2026 antamassaan yhteisessä vastaselityksessä esittänyt, että sillä on asianosaisasemansa perusteella oikeussuojan tarve myös osa-alueen 2 kohteessa 12 ja että hankintamenettelyssä tapahtuneet virheet ovat vaikuttaneet sen asemaan tarjoajana.
Hankintasäännöksissä tai oikeuskäytännössä ei ole asetettu yksiselitteistä sijoitusta koskevaa rajaa, jonka perusteella valitus tulisi jättää tutkimatta. Hankintayksikön näkemys merkitsisi käytännössä kategorista rajausta siihen, missä tilanteissa tarjoajalla olisi ylipäänsä mahdollisuus saattaa merkittävään julkisen vallan käyttöön perustuva hankintapäätös riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi. Vaikka voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei välittömästi johtaisi siihen, että valittaja voittaisi kyseisen kohteen, valittaja voi tarjouspyynnön nimenomaisen sanamuodon mukaan valikoitua sopimuskumppaniksi suoraan ilman uutta kilpailutusta tilanteessa, jossa voittaneen toimittajan kanssa ei syystä tai toisesta päästä sopimukseen. Valittajalla on asiassa oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve.
Voittaneen tarjoajan toimittamassa luottoluokitusraportissa on ollut nimenomainen varauma, jonka mukaan luottoluokitus on laskettu ilman tilinpäätöstietoja. Varauma on antanut jo itsessään perustellun aiheen epäillä luottoluokituksen kattavuutta ja vertailukelpoisuutta.
Mikäli eri yhtiömuodolla toimivia tarjoajia arvioidaan eri kriteerein, on se ristiriidassa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen kanssa. Kommandiittiyhtiöillä on niitä koskevien yhtiösäännösten mukaan tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus, ja hankintayksikkö olisi tässä tapauksessa kyennyt turvaamaan tarjoajien tasapuolisen kohtelun pyytämällä voittanutta tarjoajaa toimittamaan tilinpäätöstietonsa luottoluokitusraportin tueksi. Hankintasopimuksen osapuolena on yhtiö, ja hankintasopimuksen täyttäminen riippuu olennaisesti yhtiön suorituskyvystä ja operatiivisesta kapasiteetista, ei vastuunalaisten yhtiömiesten rahoituksellisesta asemasta.
Voittanut tarjoaja ei ole tarjouksen jättämishetkellä täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia työlainsäädännön mukaisten työehtojen ja työehtosopimusten noudattamisesta. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty, että tarjouspyynnön ehdot on täytettävä tarjouksen antamisen hetkellä. Soveltuvuusvaatimuksen täyttäminen on ehdoton edellytys tarjouksen ottamiselle vertailuun. Korjaustoimenpiteitä on aloitettu osin vasta tarjouksen jättämisen jälkeen ja osittain vasta hankintayksikön täsmennyspyynnön jälkeen. Hankintayksikön täsmennyspyynnön sanamuoto viittaa jo toteutettuihin korjaustoimenpiteisiin. Tilanne olisi lähtökohtaisesti ollut erilainen, mikäli voittanut tarjoaja olisi suorittanut kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet jo ennen tarjouksen antamista ja ainoastaan toimittanut niistä jälkikäteisen selvityksen hankintayksikölle.
Aiemmin havaitut puutteet ja epäkohdat voittaneen tarjoajan toiminnassa tulee ottaa huomioon arvioitaessa yhtiön luotettavuutta ja kelpoisuutta koulukuljetusten palveluntuottajaksi nyt käsillä olevassa hankinnassa. Hankintasäännösten tarkoituksena ei ole mahdollistaa järjestelmällistä lakisääteisten velvoitteiden rikkomista. Loppuvuonna 2025 suoritetulla tarkastuksella tehdyissä havainnoissa on ollut kysymys valtaosin samoista puutteista ja epäkohdista, jotka havaittiin yhtiön toiminnassa jo aiemmin toteutetun tarkastuksen yhteydessä.
Jos verovelkatodistusta ei toimiteta valittajalle, on markkinaoikeuden viran puolesta arvioitava täyttääkö voittaneen tarjoajan verovelkatodistus tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lisäkirjelmän.
Valittaja on antanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lisäkirjelmän.
Hankintayksikkö on antanut tiedon antamista asiakirjasta koskevan lisäkirjelmän.
Valittaja on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Valituksen tutkiminen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 150/2026
Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalta puuttuu oikeussuojan tarve markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 150/2026, koska valittaja on sijoittunut valituksenalaisen osa-alueen 2 kohteen 12 tarjousten vertailussa vasta kolmanneksi.
Valittaja on esittänyt, että sillä on asianosaisasemansa perusteella oikeussuojan tarve myös hankinnan osa-alueen 2 kohteessa 12 ja että hankintamenettelyssä tapahtuneet virheet ovat vaikuttaneet sen asemaan tarjoajana. Valittajan mukaan hankintasäännöksissä tai oikeuskäytännössä ei ole asetettu yksiselitteistä sijoitusta koskevaa rajaa, jonka perusteella valitus tulisi jättää tutkimatta, minkä vuoksi hankintayksikön näkemys rajoittaisi perusteettomasti tarjoajan oikeutta saattaa hankintapäätös tuomioistuimen tutkittavaksi. Vaikka voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta ei välittömästi johtaisi siihen, että valittaja voittaisi kyseisen kohteen, valittaja voisi kuitenkin tarjouspyynnössä asetetun ehdon mukaan valikoitua sopimuskumppaniksi myös suoraan ilman uutta kilpailutusta tilanteessa, jossa valitun toimittajan kanssa ei päästä sopimukseen.
Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).
Muutoksenhakuun oikeutetuista säätävän julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n (321/2010) 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn.
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Hankintalain 154 §:n 1 momentissa on säädetty markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on sijoittunut tarjouskilpailun osa-alueen 2 kohteessa 12 tarjousten vertailussa kolmanneksi. Avoimena menettelynä toteutetussa tarjouskilpailussa tarkoituksena ei ole ollut valita kohteeseen kuin yksi tarjous. Tarjouspyynnössä on asetettu ehto, jonka mukaan tilanteessa, jossa voittaneen toimittajan kanssa ei päästä sopimukseen, sopimus tehdään toiseksi sijoittuneen toimittajan kanssa.
Valittaja on markkinaoikeudessa kohdistanut kaikki väitteensä yksinomaan voittaneen tarjoajan soveltuvuuteen ja vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa sekä hankintayksikön voittaneeseen tarjoajaan liittyvään väitettyyn virheelliseen menettelyyn tarjouksen täsmentämisessä sekä korjaavien toimenpiteiden hyväksymisessä. Valittajan markkinaoikeudessa lainvastaiseksi väittämä hankintayksikön menettely on koskenut yksinomaan sellaista menettelyä, jolla ei ole ollut vaikutusta valittajan mahdollisuuksiin antaa tarjous tai tulla valituksi hankintamenettelyssä. Kun otetaan huomioon valittajan markkinaoikeudessa esittämät väitteet sekä se, että valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi, valittaja ei voisi sijoituksensa eikä myöskään tarjouspyynnössä asetetun ehdon mukaan tulla valituksi sopimustoimittajaksi, vaikka valittajan valitus menestyisi markkinaoikeudessa.
Edellä todetun perusteella valittajan väittämä hankintayksikön lainvastainen menettely ei osa-alueen 2 kohteen 12 osalta ole voinut vaikuttaa hankintamenettelyn lopputulokseen valittajan aseman ja tehokkaan oikeussuojan tarpeen kannalta merkityksellisellä tavalla. Näin ollen valittajaa ei voida mainituilta osin pitää hankintalain 145 §:ssä tarkoitettuna asianosaisena, jolla olisi oikeudellinen intressi saada muutos väittämäänsä virheelliseen hankintamenettelyyn. Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 150/2026 on siten jätettävä pääasian osalta tutkimatta.
Tiedon antaminen asiakirjasta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 149/2026
Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoihin sisältyneestä verovelkatodistuksesta sen arvioimiseksi, onko tarjous täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset.
Valittajan mukaan verovelkatodistus ei voi sisältää asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten tarkoittamia liikesalaisuuksia, koska se perustuu julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Verovelkatiedot ovat saatavilla Verohallinnon ylläpitämästä verovelkarekisteristä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että verovelkatodistus sisältää salassa pidettävää tietoa, jonka luovuttaminen aiheuttaisi voittaneelle tarjoajalle huomattavaa vahinkoa kilpailuetujen heikentymisen ja tulevien tarjouskilpailujen menestymismahdollisuuksien vahingoittumisen muodossa.
Kuultava on esittänyt, että luovutettavaksi vaadituilla tiedoilla ei ole merkitystä valituksen arvioimiseksi ja että valittaja on saanut riittävät tiedot oikeussuojansa käyttämiseksi.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatima asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten kyse oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.
Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan verotusasiakirjat, jotka koskevat verovelvollisen taloudellista asemaa, sekä muut sellaiset verotusasiakirjat, joista ilmenee tunnistettavissa olevaa verovelvollista koskevia tietoja, on mainitun lain 5–9, 20 d ja 21 §:ssä säädetyin poikkeuksin pidettävä salassa.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaaditun asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjan antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.
Markkinaoikeus toteaa, että verovelkatodistus on verovelvollisen taloudellista asemaa koskeva verotusasiakirja edellä mainitun verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Luovutettavaksi vaadittu verotusasiakirja sisältää voittaneen tarjoajan salassa pidettäviä verotustietoja ja myös elinkeinoharjoittajan taloudellista asemaa kuvaavia tietoja, joiden antaminen olisi omiaan aiheuttamaan voittaneelle tarjoajalle taloudellista vahinkoa. Tiedon antamatta jättäminen on siten välttämätöntä tarjoajan edun suojaamiseksi. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sen perusteella, että yksityinen taho voi muutoin kuin oikeudenkäynnin asianosaisena saada Verohallinnon verkkopalvelun kautta tiettyjä verovelvollista koskevia tietoja, jotka ovat erisisältöisiä verovelkatodistuksen yksityiskohtaisiin tietoihin nähden. Kun otetaan huomioon edellä mainittu ja jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan vaatimien tietojen antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.
Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 149/2026
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Valituksessa esitetyn perusteella asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetetut taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevat soveltuvuusvaatimukset. Lisäksi asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan esittämän mukaan mahdollistanut voittaneelle tarjoajalle tarjouksen jälkikäteisen parantamisen hyväksymällä työsuojelutarkastuksessa todettujen epäkohtien korjaamisen ja jättänyt voittaneen tarjoajan sulkematta tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
1) tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen;
2) tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.
Hankintalain 81 §:ssä säädetään harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista. Pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.
Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään ehdokkaasta ja tarjoajasta, sovelletaan myös, kun virheeseen tai rikkomukseen syyllistynyt tai velvollisuuden laiminlyönyt on ehdokkaan tai tarjoajan hallinto, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö. Poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuneet seuraamukset.
Pykälän 4 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.
Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan hankintayksiköllä on poissulkemismahdollisuus missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa, jos käy ilmi, että ehdokasta tai tarjoajaa rasittaa lainkohdassa tarkoitettu harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.
Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 183 ja 184) on todettu, että säännöksen mukainen vakava virhe kyseenalaistaa toimittajan luotettavuuden niin, että sitä ei voida valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi riippumatta siitä, että sillä on muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi. Ammattitoiminnan vakava virhe voisi olla esimerkiksi kilpailulainsäädännön rikkominen tai tilaajavastuulain 5 §:ssä tarkoitetun selvitysvelvollisuuden toistuva laiminlyönti tai muu toistuva lain 9 §:ssä tarkoitettu toiminta.
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite ”virhe ammattitoiminnassa” kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintayksikkö voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla. Perusteen käyttö ei edellytä myöskään lainvoimaista tuomiota (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C-465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).
Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.
Hankintalain 82 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 187–189) todetaan, että hankintayksiköllä on poissulkemismahdollisuus missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa. Siinä todetaan yhtäältä, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta vaatia tai pyytää näyttöä luotettavuudesta, mutta toisaalta suositellaan, että hankintayksikkö ennen poissulkemista koskevaa ratkaisua antaa tarjoajalle mahdollisuuden esittää tällaista näyttöä. Esitöissä on todettu säännöksen perustuvan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 57 artiklan 6 kohtaan, ja markkinaoikeus toteaa, että menettelyssä on tällöin noudatettava unionin oikeudesta johtuvia vaatimuksia esitöiden tältä osin ristiriitaisesta maininnasta huolimatta.
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjoajalle on varattava mahdollisuus esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistään (tuomio 3.1.2019, Delta Antrepriză de Construcţii şi Montaj 93, C-267/18, EU:C:2019:826, 37 kohta), eikä tarjoajalle voida asettaa velvollisuutta esittää tällaista näyttöä omaaloitteisesti jo tarjouksen tai osallistumishakemuksen yhteydessä, ellei tällaisesta velvoitteesta ole säädetty sovellettavassa kansallisessa säännöstössä selkeästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti ja velvoitetta ole saatettu asianomaisen talouden toimijan tietoon hankinta-asiakirjojen avulla (tuomio 14.1.2021, RTS infra ja Aannemingsbedrijf Norré-Behaegel, C-387/19, EU:C:2021:13, 42 kohta).
Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.
Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta.
Hankintalain 88 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on ennen hankintasopimuksen tekemistä vaadittava valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset sen tutkimiseksi, koskeeko sitä 80 §:ssä tarkoitettu pakollinen poissulkemisperuste ja täyttyvätkö hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.
Hankintalain 88 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi myös milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan kaikki tai osan 1 momentissa tarkoitetuista selvityksistä, jos se on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi.
Asian arviointi
Asiassa on ensin arvioitava, onko voittanut tarjoaja täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetetut taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevat soveltuvuusvaatimukset.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaista.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” on edellytetty, että tarjoajalla on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä taloudellinen tilanne ja rahoitusasema hankinnan toteuttamiseksi ja että sen luottoluokitus on vähintään A-tasoa Suomen Asiakastieto Oy:n tai muun tunnetun luottoluokituslaitoksen luottoluokituksen perusteella. Voittanut tarjoaja on vakuuttanut vaatimuksen täyttyvän ilmoittamalla sitä koskevassa kohdassa tarjouksessaan ”kyllä” sekä liittänyt tarjoukseensa Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -yritysraportin.
Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -yritysraportin mukaan voittaneen tarjoajan luottoluokitus on ollut ”AA hyvä”. Raportissa on todettu, että luokitus 04.02.2026 on laskettu ilman tilinpäätöstietoja. Raportista on myös käynyt ilmi, että luottoluokitukseen ovat vaikuttaneet maksuhäiriöiden puuttuminen, yrityksen ikä, keskimääräistä paremmat maksutapatiedot ja vastuuhenkilöiden tausta. Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan luottoluokitus on siten ylittänyt tarjouspyynnön vaatimuksessa edellytetyn tason ”A”. Tarjouspyynnön luottoluokitusta koskevassa vaatimuksessa ei ole edellytetty, että luottoluokituksen olisi tullut perustua tilinpäätöstietoihin tai muihin ennalta määritettyihin tietoihin.
Kun lisäksi otetaan huomioon, että yritysraportista on ilmennyt tarjoajan olevan kommandiittiyhtiö ja että tilinpäätöstietojen puuttuminen luokituksen perusteena on voinut liittyä kommandiittiyhtiöitä koskevaan erityissääntelyyn, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida voittaneen tarjoajan taloudellisen tilanteen ja rahoitusaseman täyttävän tarjouspyynnön vaatimukset.
Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan mukaan mahdollistanut voittaneen tarjouksen jälkikäteisen parantamisen hyväksymällä voittaneen tarjoajan työsuojelutarkastuskertomuksessa todettujen epäkohtien korjaamisen tarjousajan päättymisen jälkeen ja osin vasta hankintayksikön selvityspyynnön jälkeen, eikä ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella.
Tarjouspyynnön kohdassa ”Työlainsäädäntö, työehdot ja työehtosopimukset” on edellytetty, että tarjoaja huolehtii työlainsäädännön mukaisten työehtojen ja työehtosopimusten noudattamisesta. Voittanut tarjoaja on vakuuttanut täyttävänsä vaatimuksen ilmoittamalla tarjouksensa sitä koskevassa kohdassa ”kyllä”.
Hankintayksikön tietoon on tullut tarjousajan jälkeen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuskertomus, jonka mukaan voittaneen tarjoajan toiminnassa on todettu eräitä sosiaali- ja työlainsäädäntöön sisältyvien velvoitteiden vastaisia epäkohtia. Hankintayksikkö on tämän johdosta pyytänyt selvityksen voittaneelta tarjoajalta tarkastuskertomuksessa esitetyistä epäkohdista ja siinä annettujen toimintaohjeiden noudattamisesta.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 79 §:n mukaisen tarkistusvelvollisuuden täyttämiseksi hankintayksikkö voi hankintalain 88 §:n 3 momentin mukaisesti pyytää tarjoajan soveltuvuutta ja harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita koskevia selvityksiä milloin tahansa hankintamenettelyn aikana, jos se on tarpeen menettelyn asianmukaisen kulun varmistamiseksi. Voittanut tarjoaja ei unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella ole ollut tässä tapauksessa velvollinen esittämään selvitystä korjaavista toimenpiteistään oma-aloitteisesti jo tarjouksensa antamisen yhteydessä. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti hankintayksikön on tullut varata tarjoajalle mahdollisuus esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistään, joten hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään selvitystä voittaneelta tarjoajalta tarkastuskertomuksessa esitetyistä epäkohdista ja siinä annettujen toimintaohjeiden noudattamisesta. Kyseisessä selvityspyynnössä tai sitä koskevassa tarjoajan vastauksessa ei ole myöskään ollut kyse kielletystä tarjouksen jälkikäteisestä parantamisesta siitäkään huolimatta, että osa korjaavista toimenpiteistä on toteutettu yhtiössä tarjouksen antamisen jälkeen.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankintalain 81 §:ssä tarkoitettujen harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden käyttämisessä ja että hankintayksikön on arvioitava näyttö tarjoajan mahdollisista korjaavista toimenpiteistä ottaen huomioiden virheen vakavuus sekä siihen liittyvät olosuhteet.
Asiassa saadun selvityksen perusteella voittaneelle tarjoajalle on annettu Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelukertomuksessa 9.12.2025 yhteensä kahdeksan toimintaohjetta. Tarkastuskertomuksen liitteenä olevasta valvontatoimenpiteiden kuvauksesta ilmenee, että toimintaohje on lievin valvontatoimenpide, joka annetaan lainsäädännön vastaisen puutteen korjaamiseksi silloin, kun siitä aiheutuva vaara tai haitta ei ole vähäistä suurempi. Edelleen asiassa esitetyn selvityksen mukaan voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle yksityiskohtaisen selvityksen kunkin toimintaohjeen kohteena olevan epäkohdan korjaamiseksi ja epäkohdat on korjattu pääosin jo ennen tarjouksen antamista.
Markkinaoikeus toteaa edelleen, että toimintaohje on edellä todetusti valvontatoimenpiteistä lievin ja asiassa on ollut kyse yksittäisen tarkastuskäynnin aikana havaituista rikkomuksista. Asian arvioinnissa ei voida ottaa huomioon tapahtumia, joista on hankintapäätöksen tekohetkellä kulunut yli kolme vuotta. Ottaen huomioon tarkastuskertomuksessa todettujen valvontatoimenpiteiden laadun sekä voittaneen tarjoajan toimintaohjeiden kohteena olevien epäkohtien korjaamiseksi esittämän selvityksen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa, kun se ei ole sulkenut valituksenalaisella hankintapäätöksellä voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella.
Verovelkatodistuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämä verovelkatodistus on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 149/2026 on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asioissa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asioiden näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus jättää Härmän Liikenne Oy:n valituksen pääasian osalta tutkimatta ja hylkää Härmän Liikenne Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 150/2026.
Markkinaoikeus hylkää Härmän Liikenne Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta ja valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 149/2026.
Markkinaoikeus velvoittaa Härmän Liikenne Oy:n korvaamaan Alavuden kaupungin oikeudenkäyntikulut 5.871,25 eurolla viivästyskorkoineen ja Peuran Liikenne Ky:n oikeudenkäyntikulut 3.375 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Saija Laitinen ja Linnéa Perkonsalo.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.