MAO:500/2026

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 27.2.2026 (liitteenä) hylätä patenttihakemus numero 20253170

Asian tausta

A on 2.5.2025 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Painovoimaan perustuva vesivoimajärjestelmä, joka hyödyntää luonnollisia vedenpinnan korkeuseroja ilman patoja tai tunneleita tai pumppuja”. Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20253170.

Patentti- ja rekisterihallitus on 27.2.2026 hylännyt patenttihakemuksen.

A on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin myöntämiseksi tai toissijaisesti uudelleen käsiteltäväksi. Valittaja on lisäksi vaatinut, että asiassa toimitetaan suullinen käsittely markkinaoikeudessa.

Perusteet

Keksintö on teollisesti käyttökelpoinen, patenttivaatimukset ovat täsmällisiä ja selitys on riittävä. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt menettelyvirheitä patenttihakemuksen käsittelyssä.

Keksintö ei ole fysiikan lakien vastainen, sillä kyse on lappoilmiöstä. Välipäätöksen vastauksessa on selitetty yksityiskohtaisesti, miten veden virtaus käynnistetään. Patenttivaatimuksessa 2 on kuvattu tilanne, jossa turbiini sijaitsee alempana kuin vesilähde. Tällöin painovoima ei estä veden virtausta, vaan painovoima saa veden virtauksen aikaan. Patenttivaatimuksessa 4 on kuvattu lappoilmiöön perustuva menetelmä oikein, ja patenttivaatimus 4 kuvaa menetelmän täsmällisesti ja yksiselitteisesti.

Maapallon pyörimisliikkeen seurauksena merenpinta on päiväntasaajalla noin 21 kilometriä korkeammalla kuin navoilla, ja näitä merenpinnan korkeuseroja voidaan hyödyntää. Veden virtausvastus voidaan minimoida, ja minimointi on tekninen haaste, joka ei ole este patentin myöntämiselle.

Patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt menettelyvirheen, sillä se ei ole vastannut välipäätöksen vastauksessa esitettyihin perusteluihin kohdistuen kaikkiin hylkäysperusteisiin.

Patentti- ja rekisterihallitus on kohdellut valittajaa syrjivästi hänen oikeusasemansa perusteella. Patentti- ja rekisterihallituksen tutkijainsinööri on todennut valittajalle puhelimessa, että Patentti- ja rekisterihallitus ei yleensä myönnä patentteja yksityishenkilöille, vaan ne myönnetään pääsääntöisesti yrityksille.

Asiassa on järjestettävä suullinen kuuleminen sen osoittamiseksi, että keksintö on riittävän selkeästi kuvattu ja teknisesti toteutettavissa. Hakija nimeää todistajaksi rakennusalan urakoitsijan. Suullisessa kuulemisessa kuullaan tarvittaessa tutkijainsinööriä koskien edellä mainittua puhelinkeskustelua.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon mukaan valitus on hylättävä.

Patenttivaatimusten 1, 2, 4, 8 ja 9 mukaiset keksinnöt eivät ole teollisesti käyttökelpoisia ja patenttivaatimukset 1, 2 ja 4–9 ovat epätäsmällisiä. Patenttivaatimuksissa määritelty keksintö ei voi toimia.

Hylkäyspäätöksessä on lausuttu keksinnön kohteen puuttuvasta teollisesta käyttökelpoisuudesta, ja hylkäyspäätöksessä on perusteltu patenttivaatimusten epätäsmällisyys sekä puuttuva selityksen riittävyys.

Valittajan kanssa on keskusteltu siitä, että patenttihakemuksen tekemisessä ja käsittelyssä saattaa olla useita yksityishenkilölle haastavia vaiheita. Patentti- ja rekisterihallitus myöntää patentteja patenttilain määrittelemillä perusteilla sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Valittajan lausuma 30.6.2026

A on esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallituksella on hallintolain perusteluvelvollisuuden mukaan velvollisuus perustella, miksi lappoilmiöön perustuva sovellus ei toimi. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa analysoinut esitettyjä argumentteja eikä osoittanut konkreettisesti, missä kohdin annettu selitys on puutteellinen tai virheellinen.

Muut lausumat

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että hylkäyspäätöksessä on otettu kantaa patenttihakemuksen perusasiakirjassa esitettyihin asioihin ja että keksinnön patentoitavuusarvio kohdistuu esitettyihin patenttivaatimuksiin.

Patenttivaatimukset 1, 2 ja 4–9 ovat epätäsmällisiä, ja niissä kuvataan piirteitä, joilla haluttu vaikutus saadaan aikaan. Patenttihakemuksen selitys on suppea eikä kerro, miten veden virtaus vesivoimalaitoksen putkistossa saadaan aikaiseksi.

Patenttihakemuksessa keksinnön kohteena on vesivoimalaitos, ja selityksessä on mainittu 1000 MW:n voimalaitos. Jos lappoilmiötä sovellettaisiin suuressa voimalaitosmittakaavassa, jossa putkisto kulkee merenpinnan alapuoliselle alueelle kymmenien kilometrien päähän merestä välillä korkeillakin alueilla, tarvittaisiin hyvin suuri määrä energiaa alipaineen tai imun järjestämiseksi putkistoon, jotta järjestelmä voisi mahdollisesti alkaa toimia. Patenttihakemuksessa ei ole esitetty vesivoimalaitoksen käynnistämisestä muuta kuin maininta alkuperäisen latauksen antamisesta huolellisesti ohjelmoitujen energialaitteiden ja elektroniikan avulla.

Keksinnön toimintaa hakemuksessa esitettyä keksintöä huomattavasti pienemmän mittakaavan tapauksissa ei ole kiistetty.

Teollisesti käyttökelpoiseksi ei katsota keksintöä, joka ei voi toimia ja jota ei sen vuoksi voida käyttää mihinkään. Patenttivaatimusten täsmällisyys edellyttää, että itsenäisessä vaatimuksessa on esitettävä kaikki keksinnön olennaiset piirteet, ja selityksen täytyy sisältää ainakin yksi riittävän yksityiskohtaisesti selostettu keksinnön sovellutusesimerkki tai sovellutusmuoto.

A on esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallitus on loukannut A:n oikeusturvaa esittämällä markkinaoikeudelle antamassaan lausumassa uusia perusteviitteitä Patenttikäsikirjaan laajentaen hylkäysperusteita. Koska nämä tarkennetut perusteet eivät olleet tiedossa välipäätösvaiheessa, A:lla ei ole ollut mahdollisuutta vastata niihin ja täydentää hakemusta asianmukaisesti, jolloin A:n oikeusturvaa ja oikeutta tulla asianmukaisesti kuulluksi on loukattu.

Lappoilmiön käynnistystapa on erillinen tekninen kysymys, joka ei kuulu patentin suoja-alaan. Vesivoimalan käynnistysmenetelmät ovat liikesalaisuuksia, eikä patentinhakijalla ole velvollisuutta paljastaa suoja-alan ulkopuolisia liikesalaisuuksia patenttihakemuksessa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Päätös suullisen käsittelyn järjestämisestä

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan suullisen käsittelyn toimittamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 luvussa säädetään.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuimen on järjestettävä suullinen käsittely, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellisena tai yksityinen asianosainen sitä vaatii. Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos suullisen käsittelyn järjestäminen on ilmeisen tarpeetonta, kun otetaan huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 58 §:n 1 momentin mukaan hallintotuomioistuin päättää suullista käsittelyä koskevasta vaatimuksesta pääasian yhteydessä tai tekee asiasta välipäätöksen.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos hallintotuomioistuin ei järjestä asianosaisen vaatimaa suullista käsittelyä, tästä on ilmoitettava asianosaisille. Samalla asianosaisille on varattava tilaisuus esittää kirjallista lisäselvitystä. Ilmoittamisesta voidaan luopua, jos valitus jätetään tutkimatta tai hylätään heti taikka jos ilmoittaminen muusta vastaavasta syystä on ilmeisen tarpeetonta.

A on pyytänyt suullista käsittelyä markkinaoikeudessa koskien puolueettoman asiantuntijan kuulemista ja teknistä demonstraatiota.

Markkinaoikeus toteaa, että A:n esittämät perusteet suulliselle käsittelylle liittyvät siihen, miten keksintöä tulisi käyttää. Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan jo patenttihakemuksen perusasiakirjan tulee sisältää keksinnön selitys, jonka tulee olla niin selvä, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että suullisesti kuulemisella siitä, miten keksintöä käytetään, ei voida katsoa olevan merkitystä arvioitaessa patenttihakemuksen hyväksyttävyyttä. Pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta on siten hylättävä ilmeisen tarpeettomana. Samasta syystä markkinaoikeus katsoo, että ilmoittamista vaatimuksen hylkäämisestä on pidettävä ilmeisen tarpeettomana.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on A:n markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys siitä, onko Patentti- ja rekisterihallitus menetellyt virheellisesti patenttihakemusta käsitellessään ja onko patenttivaatimuksissa 1–9 esitetty keksintö patentoitavissa.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

3 Patenttivaatimusasetelma

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimalaitos, jossa vesi virtaa putkiston kautta siten, että putkisto kulkee alueen yli, joka on korkeammalla kuin veden alkuperäinen lähde (kuten järvi tai meri), ilman että rakennetaan patoja tai tunneleita.

Itsenäinen patenttivaatimus 2 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimalaitos, jossa vesi virtaa merestä kuivaan maaperään ilman tunneleita, ja tuottaa sähköä hyödyntäen painovoimaa ja maantieteellisiä korkeuseroja.

Itsenäinen patenttivaatimus 3 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimalaitos, jossa putkisto on valmistettu kestävistä materiaaleista, kuten teräksestä, betonista tai niiden yhdistelmästä, ja se on suunniteltu kestämään korkeita paineita ja suuria virtausnopeuksia.

Itsenäinen patenttivaatimus 4 kuuluu seuraavasti:

Menetelmä energiantuotantoon, jossa vesi kuljetetaan putkistossa ylemmältä tasolta alemmalle siten, että putkiston alkuosa on vedenpinnan alapuolella ja sen keskiosa nousee korkeammalle kuin vesistön vesipinta, ennen kuin putki laskeutuu turbiinille, joka on alempana kuin vesistön vesipinta energiantuotantoa varten.

Itsenäinen patenttivaatimus 5 kuuluu seuraavasti:

Menetelmä energiantuotantoon, jossa voimalan teho lasketaan kaavalla:
Teho = Paine × Virtausnopeus, missä paine mitataan pascaleina, virtausnopeus metreinä sekunnissa ja teho watteina. Laskelmassa otetaan huomioon myös kitkahäviöt.

Itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimalaitos, jossa energiantuotanto perustuu veden virtauksen ohjaukseen pelkästään putkiston suunnittelun ja rakenteen avulla, ilman erillisiä säätölaitteita, varastoaltaita tai muuta raskasta infrastruktuuria.

Epäitsenäinen patenttivaatimus 7 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimalaitos edellisen vaatimuksen mukaisesti, jossa energiaa voidaan tuottaa alueilla, jotka sijaitsevat merenpinnan alapuolella tai alempana kuin veden lähde, ilman suuria maansiirtoja, tunnelointia tai merkittäviä maisemamuutoksia.

Itsenäinen patenttivaatimus 8 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimalaitos, jossa hyödynnetään merenpinnan korkeuseroja, jotka syntyvät maapallon pyörimisliikkeen aiheuttamien keskipakoisvoimien seurauksena, käsittäen:

• vedenottoalueen sijoittamisen lähelle päiväntasaajaa,
• veden johtamisen putkiston kautta alemmalle korkeudelle kauempana päiväntasaajasta,
• veden liike-energian muuttamisen mekaaniseksi energiaksi turbiinilla,
• mekaanisen energian muuntamisen sähköksi generaattorilla,
• missä järjestelmä hyödyntää luonnollisia korkeuseroja meressä, jotka johtuvat maapallon pyörimisestä.

Itsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluu seuraavasti:

Vesivoimajärjestelmä, joka hyödyntää maapallon keskipakoisvoimia, käsittäen:

• vedenottopisteen lähellä päiväntasaajaa,
• turbiinin alemmalla korkeudella kauempana päiväntasaajasta,
• putkiston tai paineputken, joka yhdistää nämä pisteet painovoiman ohjaamaan veden virtaukseen,
• generaattorin, joka muuntaa mekaanisen energian sähköenergiaksi.

4 Menettelyyn Patentti- ja rekisterihallituksessa liittyvät väitteet

Asiassa on Patentti- ja rekisterihallituksen menettelyn arvioinnin osalta kysymys siitä, onko Patentti- ja rekisterihallitus menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti patenttihakemusta käsitellessään.

A on esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallitus on tehnyt menettelyvirheen päätöksen perusteluissa, kun se ei ole vastannut välipäätöksen vastauksessa esitettyihin perusteluihin kohdistuen kaikkiin hylkäysperusteisiin. A on lisäksi esittänyt, että Patentti- ja rekisterihallitus on kohdellut häntä syrjivästi hänen oikeusasemansa perusteella, sillä Patentti- ja rekisterihallituksen tutkijainsinööri on todennut hänelle puhelimessa, että Patentti- ja rekisterihallitus ei yleensä myönnä patentteja yksityishenkilöille, vaan ne myönnetään pääsääntöisesti yrityksille. Patentti- ja rekisterihallitus on A:n mukaan myös loukannut oikeusturvaa laajentamalla hylkäysperusteita markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallitus on perustellut sekä välipäätöksen että valituksenalaisen päätöksen ja ilmoittanut, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun, sekä maininnut sovelletut patenttilain ja patenttimääräysten säännökset. A on perustelujen sisältämien tietojen perusteella voinut myös arvioida tarvetta hakea muutosta Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös täyttää hallintolain 45 §:n 1 momentissa päätöksen perustelemiselle säädetyt vaatimukset eikä Patentti- ja rekisterihallituksen menettely ole päätöksen perustelujen osalta ollut virheellistä.

A:n viittaaman puhelun sisällöstä on esitetty poikkeavia käsityksiä. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että vaikka puhelussa olisi esitetty A:n esittämin tavoin, että Patentti- ja rekisterihallitus ei yleensä myönnä patentteja yksityishenkilöille, vaan ne myönnetään pääsääntöisesti yrityksille, niin puhelussa ei ole kysymys sellaisesta menettelystä, joka olisi A:ta kohtaan syrjivää.

Patentti- ja rekisterihallitus on markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa viitannut Patenttikäsikirjaan. Patenttikäsikirja on Patentti- ja rekisterihallituksen toimittama ja verkkosivuillaan jakama julkaisu, joka esittelee patentti- ja hyödyllisyysmalliasioiden käsittelyä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallitus ei ole A:n esittämin tavoin laajentanut hylkäysperusteita tai loukannut oikeusturvaa, kun se on tuonut esiin kohtia patenttikäsikirjasta markkinaoikeudelle antamassaan lausunnossa. Patentti- ja rekisterihallitus on siten ennen asian ratkaisemista hallintolain 34 §:n 1 momentin mukaisesti varannut A:lle myös tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa asian ratkaisuun.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Patentti- ja rekisterihallitus ei ole toiminut valittajan esittämin tavoin virheellisesti patenttihakemusta käsitellessään.

5 Arviointi muilta osin

Patentti- ja rekisterihallitus on hylännyt patenttihakemuksen perusteilla, joiden mukaan keksintö ei ole teollisesti käyttökelpoinen, keksinnön selitys ei ole niin selvä, että alan ammattilainen voisi sen perusteella käyttää keksintöä, ja mainituissa patenttivaatimuksissa ei ole täsmällisesti ilmaistu sitä, mitä patentilla halutaan suojata. Markkinaoikeudessa on kysymys Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen kohdistuvasta valituksesta. Jotta patenttihakemus voitaisiin hyväksyä, kaikkien patentoitavuuden ja patenttihakemuksen hyväksymisen edellytysten täytyy täyttyä. Siten A:n valitus ei menesty, mikäli yksikin edellytys puuttuu.

Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että mikäli keksintö vaikuttaa olevan ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen fysiikan lakien ja vakiintuneiden teorioiden kanssa, on keksinnön selityksen oltava riittävän yksityiskohtainen osoittaakseen valtavirran tiedettä ja teknologiaa tuntevalle alan ammattilaiselle, että keksintö on todellakin toteutettavissa eli teollisesti hyödynnettävissä. Tämä edellyttää muun muassa kaikkien sellaisten tietojen esittämistä, jotka alan ammattilainen tarvitsee patenttivaatimuksen mukaisen keksinnön toteuttamiseksi, koska alan ammattilaisen ei voida odottaa toteuttavan keksinnön opetusta pelkästään kokeilemalla, sillä hän ei kykene johtamaan kyseisiä tietoja mistään yleisesti hyväksytystä teoriasta.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että selitys on riittävä, kun selitysosassa on kerrottu ainakin yksi tapa toteuttaa keksintö (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu T 292/85, tiivistelmä) ja keksintö on mahdollista toteuttaa ilman kohtuutonta vaivaa ottaen huomioon myös alan ammattilaisen yleistiedot (ks. esim. valituslautakuntien ratkaisu T 629/05, kohta 4).

Vaatimus selityksen riittävyydestä koskee patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä ja erityisesti sen rakenteellisten ja toiminnallisten piirteiden yhdistelmää. Se ei koske keksintöön mahdollisesti liittyviä teknisiä näkökohtia, esimerkiksi keksinnöllä saavutettavia tuloksia tai keksinnön teknisiä vaikutuksia, jotka on mainittu patenttihakemuksen tai patentin selitysosassa, mutta joita ei ole esitetty patenttivaatimuksissa (ks. T 1900/17 perustelujen kohta 2.5).

A on esittänyt, että patenttihakemuksen selitys on riittävä, sillä patenttivaatimukset eivät suojaa lappoilmiön käynnistämistapaa, ja lappoilmiön käynnistystapa on erillinen tekninen kysymys.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessä, että patenttihakemuksen selitys ei ole riittävä, jotta alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan patenttihakemuksen selityksessä ei ole kerrottu, miten veden virtaus vesivoimalaitoksen putkistossa saadaan aikaiseksi, eikä patenttihakemuksen selitys sisällä riittävän selvää kuvausta tai esimerkkejä, joiden perusteella alan ammattilainen voisi käyttää patenttivaatimuksissa 1–9 määriteltyä keksintöä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että asiassa on selityksen riittävyyden osalta kysymys siitä, voiko alan ammattilainen tarkasteltavana olevassa patenttihakemuksessa kokonaisuudessaan esitetyn perusteella toteuttaa patenttivaatimusten 1–3 ja 6–8 mukaisen vesivoimalaitoksen, käyttää patenttivaatimusten 4 ja 5 mukaista menetelmää, ja toteuttaa patenttivaatimuksen 9 mukaisen vesivoimajärjestelmän, kun lisäksi otetaan huomioon alan ammattilaisen yleistiedot.

Patenttivaatimuksessa 1 on esitetty vesivoimalaitos, jossa vesi virtaa putkiston kautta siten, että putkisto kulkee veden alkuperäistä lähdettä (kuten järveä tai merta) korkeammalla olevan alueen yli ilman, että rakennetaan patoja tai tunneleita.

Patenttihakemuksen selityksessä on esitetty, että keksinnön mukainen vesivoimalaitos ei perustu patoihin tai tunneleihin eikä käytä pumppuja, vaan hyödyntää luonnolliset korkeuserot paine-eron muodostamiseksi putken ylä- ja alapään välillä ja tuottaa energiaa hyödyntäen näin syntynyttä painetta putken alemmassa osassa. Selityksessä on lisäksi esitetty, että esimerkiksi 1000 MW voimalaitos voidaan rakentaa huomattavasti kevyemmällä infrastruktuurilla verrattuna perinteisiin menetelmiin.

Patenttihakemuksessa on esitetty, että järjestelmään annetaan alkuperäinen lataus huolellisesti ohjelmoitujen energialaitteiden ja elektroniikan avulla, minkä jälkeen järjestelmä tulee itsensä ylläpitäväksi. Selityksessä on lisäksi esitetty järjestelmän sisältävän erikoislaitteita, elektroniikkaa ja antureita, jotka on ohjelmoitu hallitsemaan ja ylläpitämään veden virtausta tehokkaasti.

Patenttihakemuksen piirustuksessa liite 1 on esitetty kaavio, joka osoittaa veden virtauksen reitin putkistossa. Putkisto johdetaan vesistöön yläkautta, ja putkisto kulkee vesistön kautta maaston alueen halki, joka on korkeammalla kuin vesistön vedenpinta, ja päättyy turbiinille alueella, joka sijaitsee alempana kuin vesistön vedenpinta. Piirustuksen 1 kaaviossa ei ole esitetty selityksessä mainittuja veden virtauksen käynnistämiseen eikä sen hallitaan ja ylläpitoon tarvittavia laitteita ja komponentteja.

Patentin selityksessä eikä piirustuksissa liitteissä 1 ja 2 esitetä, miten järjestelmään annetaan alkuperäinen lataus veden virtauksen käynnistämiseksi putkistossa, eikä kuvata tarkemmin siinä käytettäviä välineitä ja niiden toimintaa ladattaessa. Patentin selitys poissulkee pumppujen käytön vesivoimalaitoksessa. Patentin selityksessä eikä piirustuksissa liitteissä 1 ja 2 myöskään esitetä itse ylläpitävän järjestelmän toimintaa eikä kuvata tarkemmin siinä käytettäviä välineitä ja niiden toimintaa veden virtausta ylläpidettäessä.

Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 1 mukaista vesivoimalaa, sillä patenttihakemus ei anna opetusta, miten patenttihakemuksessa mainittu veden virtaus täytyy käynnistää, hallita ja ylläpitää. Patenttihakemus opettaa, ettei vesivoimalaitos käytä pumppuja.

Patenttivaatimuksessa 2 on esitetty vesivoimalaitos, jossa vesi virtaa merestä kuivaan maaperään ilman tunneleita ja tuottaa sähköä hyödyntäen painovoimaa ja maantieteellisiä korkeuseroja. Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 2 mukaista vesivoimalaa, sillä patenttihakemus ei anna opetusta, miten patenttihakemuksessa mainittu veden virtaus tulee käynnistää, hallita ja ylläpitää. Patenttihakemus opettaa, ettei vesivoimalaitos käytä pumppuja. Patenttihakemus ei anna opetusta myöskään siitä, miten vesi virtaa merestä kuivaan maaperään ilman tunneleita ja tuottaa sähköä hyödyntäen painovoimaa ja maantieteellisiä korkeuseroja.

Patenttivaatimus 4 kohdistuu energiantuotantomenetelmään. Menetelmässä vesi kuljetetaan putkistossa ylemmältä tasolta alemmalle siten, että putkiston alkuosa on vedenpinnan alapuolella ja sen keskiosa nousee korkeammalle kuin vesistön vesipinta, ennen kuin putki laskeutuu energiantuotantoa varten turbiinille, joka on alempana kuin vesistön vesipinta. Patenttivaatimuksen 4 mukaan putkiston alkuosa on vedenpinnan alapuolella ja putki laskeutuu turbiinille alemmaksi kuin vesistön vesipinta, jolloin putkiston alkuosan ja turbiinin välillä voi olla korkeuseroa siten, että turbiini on ylempänä kuin putkiston alkuosa, tai korkeuseroa turbiinin ja putkiston välillä ei ole lainkaan. Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 4 mukaista menetelmää, sillä patenttihakemus ei anna opetusta, miten patenttihakemuksessa mainittu veden virtaus tulee käynnistää sekä hallita ja ylläpitää. Patenttihakemus opettaa, ettei vesivoimalaitos käytä pumppuja.

Patenttivaatimus 6 kohdistuu vesivoimalaitokseen. Patenttivaatimuksen 6 mukaan vesivoimalaitoksessa energiantuotanto perustuu veden virtauksen ohjaukseen pelkästään putkiston suunnittelun ja rakenteen avulla ilman erillisiä säätölaitteita, varastoaltaita tai muuta raskasta infrastruktuuria. Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 6 mukaista vesivoimalaa

Epäitsenäinen patenttivaatimus 7 kohdistuu vesivoimalaitokseen ja riippuu patenttivaatimuksesta 6. Patenttivaatimuksen 7 mukaan energiaa voidaan tuottaa alueilla, jotka sijaitsevat merenpinnan alapuolella tai alempana kuin veden lähde ilman suuria maansiirtoja, tunnelointia tai merkittäviä maisemamuutoksia. Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 7 mukaista vesivoimalaitosta.

Patenttivaatimus 8 kohdistuu vesivoimalaitokseen. Vesivoimalaitoksessa vedenottoalue sijoitetaan lähelle päiväntasaajaa, vesi johdetaan putkiston kautta alemmalle korkeudelle kauempana päiväntasaajasta, veden liike-energia muutetaan mekaaniseksi energiaksi turbiinilla ja mekaaninen energia muunnetaan sähköksi generaattorilla.

Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 8 mukaista vesivoimalaitosta, sillä patenttihakemus ei anna opetusta, miten patenttihakemuksessa mainittu veden virtaus tulee käynnistää, hallita ja ylläpitää. Patenttihakemus opettaa, ettei vesivoimalaitos käytä pumppuja.

Patenttivaatimus 9 kohdistuu vesivoimajärjestelmään. Vesivoimajärjestelmä hyödyntää maapallon keskipakoisvoimia ja käsittää vedenottopisteen lähellä päiväntasaajaa, turbiinin alemmalla korkeudella kauempana päiväntasaajasta, putkiston tai paineputken, joka yhdistää nämä pisteet painovoiman ohjaamaan veden virtaukseen, ja generaattorin, joka muuntaa mekaanisen energian sähköenergiaksi.

Patenttihakemuksessa on esitetty, että maan pyörimisliikkeen ja keskipakoisvoiman seurauksena merenpinta on päiväntasaajan läheisyydessä korkeammalla kuin sitä kauempana sijaitsevilla alueilla. Patenttihakemuksen piirustuksessa liite 2 on esitetty kaavio, joka esittää valtameren pinnan korkeuseron suhteessa vertailukorkeuteen sekä putkiston reitin meren pohjassa vertailukorkeudella sijaitsevalle turbiinille. Piirustuksessa liitteessä 2 ei ole kuvattu selityksessä sivulla 2 esitettyjä järjestelmän sisältämiä erikoislaitteita, elektroniikkaa ja antureita, jotka on ohjelmoitu hallitsemaan ja ylläpitämään veden virtausta tehokkaasti. Patentin selityksessä on esitetty, että jokainen järjestelmän asennus vaatii tietyt komponentit integroituina putkistoihin sekä erityiset rakennusmenetelmät. Näitä komponentteja ja erityisiä rakennusmenetelmiä ei ole kuvattu yksityiskohtaisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että alan ammattilainen ei osaa patenttihakemuksen selityksen, piirustusten ja yleistietonsa perusteella toteuttaa patenttivaatimuksen 9 mukaista vesivoimajärjestelmää.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimusten 1, 2, 4 ja 6–9 mukaisten keksintöjen selitys ei ole niin selvä, että alan ammattilainen pystyy sen perusteella käyttämään kyseisiä keksintöjä.

Patenttivaatimuksen 5 täsmällisyydestä markkinaoikeus lausuu seuraavaa.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimusten täsmällisyyttä koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa, että kolmansille osapuolille ei jää mitään epäselvyyttä sen suhteen, mitä tietyllä patenttivaatimuksella halutaan suojata. Tästä oikeusvarmuuden vaatimuksesta seuraa, että patenttivaatimusta ei voida pitää täsmällisenä, jollei patenttivaatimus yksiselitteisesti mahdollista edellä mainitun rajanvedon tekemistä. Patenttivaatimus, joka käsittää epätäsmällisen teknisen piirteen, tuo siten mukanaan epäilyn kyseisen patenttivaatimuksen kohteesta. Tämä pätee sitä suuremmalla syyllä, jos epätäsmällinen piirre on olennainen siinä mielessä, että se on tarkoitettu erottamaan patenttivaatimuksen tuottaman suojan kohde tunnetusta tekniikasta.

Patenttivaatimus 5 kohdistuu energiantuotantomenetelmään. Menetelmässä voimalan teho lasketaan kaavalla: Teho = Paine × Virtausnopeus, missä paine mitataan pascaleina, virtausnopeus metreinä sekunnissa ja teho watteina, ja laskelmassa otetaan huomioon myös kitkahäviöt. Patenttivaatimuksessa ei ole määritelty kitkahäviöitä, eikä se sisällä lainkaan toimenpiteitä, vaan ainoastaan laskukaavan voimalan tehon laskemiseksi.

Markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 5 sanamuodon perusteella jää epäselväksi, mitä patenttivaatimuksella 5 on haluttu suojata. Patenttihakemuksessa ei siten ole ilmaistu täsmällisesti sitä, mitä halutaan suojata.

Edellä todetusti patenttivaatimusten 1, 2, 4 ja 6–9 mukaisten keksintöjen selitys ei ole niin selvä, että alan ammattilainen pystyy sen perusteella käyttämään kyseisiä keksintöjä, ja patenttivaatimus 5 ei ole täsmällinen.

Patenttivaatimuksen 3 keksinnöllisyydestä markkinaoikeus lausuu seuraavaa. Markkinaoikeus toteaa olevan notorisesti tunnettua, että vesivoimalaitoksen putkisto on valmistettu kestävistä materiaaleista, kuten teräksestä, betonista tai niiden yhdistelmästä, ja se on suunniteltu kestämään korkeita paineita ja suuria virtausnopeuksia. Patenttivaatimuksessa 3 kuvattu väitetty keksintö ei näin ollen eroa olennaisesti siitä, mikä on ollut jo tunnettua. Näin ollen patenttivaatimuksen 3 mukainen väitetty keksintö ei ole patentoitavissa.

6 Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei patenttihakemus ole hyväksyttävissä, koska patenttivaatimuksissa 1, 2, 4 ja 6–9 esitetyn keksinnön selitys ei ole niin selvä, että alan ammattilainen voi sen perusteella käyttää keksintöä, patenttivaatimuksessa 3 esitetty keksintö ei eroa olennaisesti siitä, mikä on ollut tunnettua ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ja patenttivaatimuksessa 5 ei ole täsmällisesti ilmaistu sitä, mitä patentilla halutaan suojata. Valitus on siten hylättävä

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää A:n vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä markkinaoikeudessa.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Riikka Pirttisalo sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liite

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 27.2.2026