MAO:472/2026
Valmet AB > Andritz Oy
patentti – uutuus – keksinnöllisyys – lisätty materiaali
121/2025
01.10.2026
Teollis- ja tekijänoikeudelliset asiat
Päätös, josta valitetaan
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.1.2025 pysyttää patentti numero FI 129507 voimassa muutetussa muodossa (liitteenä)
Asian tausta
Andritz Oy on 20.12.2019 hakenut suomalaista patenttia keksinnölle nimeltä ”Menetelmä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, tislausmenetelmän käyttö ja ligniiniä sisältävä materiaali” (A method of removing volatile compounds from a lignin-containing material, use of a distillation method, and a lignin-containing material). Patenttihakemus on Patentti- ja rekisterihallituksessa saanut numeron FI 20196119.
Patentti- ja rekisterihallitus on 31.3.2022 myöntänyt edellä mainitusta patenttihakemuksesta patentin numero FI 129507.
Valmet AB on 20.12.2022 tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut sen kumoamista kokonaisuudessaan.
Patentti- ja rekisterihallitus on 10.1.2025 tekemällään päätöksellä pysyttänyt patentin voimassa muutetussa muodossa.
Valmet AB on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Valmet AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja kumoaa patentin numero FI 129507 kokonaisuudessaan.
Perusteet
Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 9 eli valituksen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö olisi uusi ja keksinnöllinen.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi alan ammattimiehen yleistietoon tai viitejulkaisuun D12 nähden. Viitejulkaisu D12 on osa tekniikan tasoa, ja se esittää alan ammattimiehen yleistietoa. Viitejulkaisun D12 julkaisuajankohta käy selville annetusta vakuutuksesta E7.
Alan ammattimiehenä voidaan pitää sellunvalmistusalan ammattilaista, joka tietää sellunvalmistuksessa muodostuvan mustalipeää ja mustalipeän sisältävän ligniiniä (piirre F2a). Mustalipeää poltetaan talteenottokattilassa energian saamiseksi ja keittokemikaalien talteen ottamiseksi, sillä mustalipeässä on yhtäältä ligniiniä, joka on polttokelpoista, ja toisaalta keittokemikaaleiksi talteenottokattilassa muunnettavia aineita.
Liian vesipitoista mustalipeää ei kuitenkaan voida polttaa, ja tavanomaisessa selluprosessissa polttokelpoinen mustalipeä saadaan aikaan haihduttamalla laimeasta mustalipeästä pois haihtuvia aineita (piirteet F2b ja F3). Haihduttaminen tehdään tyypillisesti alennetussa paineessa ja haihdutetut aineet lauhdutetaan eli tiivistetään (piirre F5b).
Viitejulkaisussa D12 kohdassa ”Lauhteen erottuminen” (condensate segregation) on kuvattu haihtuvia aineita, esimerkiksi dimetyylisulfidi ja dimetyylidisulfidi, jolloin viitejulkaisusta D12 on tunnettua haihtuvia hajuyhdisteitä käsittävät haihtuvat yhdisteet (piirre F4).
Tavanomaisessa mustalipeän haihdutusprosessissa hajuaineita poistetaan alipainetislausmenetelmällä (piirteet F3, F4 ja F5b). Alan ammattimies tietää yleistietonsa perusteella, että sellunvalmistuksessa hajuaineita erotetaan ligniinipitoisesta mustalipeästä haihduttamalla (piirre F2). Näin saatuja höyryjä on tunnettua myös tiivistää, sillä esimerkiksi viitejulkaisussa D12 on esitetty otsikolla ”Tyhjiö” (vacuum) viittaus lauhduttimiin, ja lisäksi viitejulkaisussa D12 on otsikot ”Lauhteen erottuminen” (condensate segregation) ja sisäinen lauhteen käsittely (internal condensate treatment). Kun mustalipeästä poistetaan haihtuvia hajuaineita alipaineessa höyrystämällä eli haihduttamalla ja höyryjä tiivistetään, silloin suoritetaan alipainetislaamista siten kuin patentti alipainetislauksen kuvaa. Alan ammattimies tuntee siis yleistietonsa perusteella menetelmän, jolla haihtuvia yhdisteitä poistetaan ligniiniä sisältävästä materiaalista (piirre F1).
Patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D15 nähden. Viitejulkaisun D15 kuva 1 esittää tunnettua tekniikkaa, jossa mustalipeää kuivataan haihduttamalla siitä haihtuvia aineita (piirteet F1, F2a ja F2b), ja haihduttamisen lämmönlähteenä on höyry. Kuten kuvassa 1 on esitetty, mustalipeästä haihtuvat aineet kondensoidaan lauhduttimella. Prosessin alkupää, vaihe I, on tyypillisimmin alipaineinen. Toisin sanoen mustalipeää kondensoidaan alipainetislaamalla tavanomaisessa sulfaattiprosessissa, jolloin siitä haihtuu haihtuvia hajuyhdisteitä, ja lisäksi hajuyhdisteitä lauhdutetaan (piirteet F3, F4, ja F5a). Koska piirteet F2, F3, F4 ja F5b toteutuvat, myös menetelmän piirre F1, jonka mukaan haihtuvia yhdisteitä poistetaan ligniiniä sisältävästä materiaalista, toteutuu väistämättä.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden, sillä se esittää menetelmän, jolla haihtuvia yhdisteitä poistetaan ligniiniä sisältävästä materiaalista (piirre F1). Viitejulkaisu D5 liittyy hajun poistamiseen hiilimateriaalista, ja viitejulkaisussa D5 on esitetty kaksivaiheinen valmistusmenetelmä käsittäen partikkelimateriaalin muodostamisen ja hajun poistamisen. Esimerkkinä partikkelimateriaalista viitejulkaisuun D8 suoraan viittaamalla mainitaan saostettu ligniini, joka selityksen valossa tarkoittaa mustalipeästä saostettua ligniiniä (piirteet F2a ja F2b). Viitejulkaisun D5 mukaan ligniiniä pidetään inertissä ympäristössä, jollaiseksi on esitetty höyryä, jolloin ligniinistä poistuu hajuaineita (piirteet F3 ja F4). Viitejulkaisussa D5 esitetty materiaalin käsittely höyryllä on höyrystrippaamista, ja höyrykäsittelyn paineesta on esitetty, että prosessia on helpointa käyttää ympäristönpaineessa tai vain hieman alipaineisessa tai ylipaineisessa tilassa, esimerkiksi ±10 millibaaria. Tällöin viitejulkaisu D5 esittää höyrystrippaamisen korkeintaan 1,5 baarin paineessa (piirre F5a).
Kun materiaalia käsitellään höyrystrippaamalla viitejulkaisussa D5, sitä käsitellään patenttivaatimuksen 1 mukaisella tislausmenetelmällä. Perusasiakirjan selityksestä ei ole luettavissa, että patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrystrippaus tehtäisiin tislausmenetelmän lisäksi, vaan perusasiakirja kertoo yhteneväisesti sen, että höyrystrippaus on esimerkki tislausmenetelmästä.
Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D15 ja D1 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Tavanomaisessa mustalipeän haihdutusprosessissa, kuten viitejulkaisun D12 tai D15 mukaisessa haihdutusprosessissa, mustalipeästä höyrystyy hajuaineita. Patenttivaatimuksen 1 mukaisella alipainetislauksella ei ole mitään teknistä vaikutusta siihen nähden, että jo yleisesti tunnetussa tekniikassa ja/tai viitejulkaisussa D15 mustalipeästä poistuu hajuaineita kosteuden mukana alennetussa paineessa, jolloin tähän piirteeseen liittyvä tekninen ongelma on vaihtoehtoisen hajuaineiden poistotavan esittäminen.
Viitejulkaisu D1 liittyy hajuaineiden poistamiseen Kraft-prosessilla valmistetusta tuotteesta höyrystrippaamalla. Tunnetusti Kraft-prosessi on massanvalmistusprosessi, jossa syntyy mustalipeää. Viitejulkaisussa D1 on esitetty mustalipeän höyrystrippaaminen ja kerrottu, että hajuaste vähenee merkittävästi höyrystrippaamalla, jolloin viitejulkaisussa D1 on implisiittisesti esitetty hajuaineiden poisto.
Etsiessään vaihtoehtoista tapaa poistaa hajuaineita mustalipeästä alan ammattimies soveltaisi viitejulkaisun D1 opetusta ja käyttäisi höyrystrippaamista hajuaineiden erottamiseen. Luonnollisin valinta paineeksi alan ammattimiehelle olisi normaali ilmanpaine. Näin ollen etsiessään vaihtoehtoista tapaa poistaa hajuaineita mustalipeästä alan ammattimies ilmeisellä tavalla päätyisi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen ratkaisuun.
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto
Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon mukaan valitus tulee hylätä.
Viitejulkaisun D12 julkaisuajankohta ei ole yksiselitteisesti varmuudella tiedossa. Yksittäinen patenttijulkaisu tai tieteellinen julkaisu ei tee tiedosta yleistietoa.
Mustalipeän haihduttaminen sellutehtaalla on vanhaa ja yleisesti tunnettua tekniikkaa, jonka alan ammattimies tuntee. Haihdutusmenetelmät eivät kuitenkaan ole tislausmenetelmiä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi ja itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on uusi, koska mistään esille tulleesta viitejulkaisusta ei käy ilmi kaikkia patenttivaatimuksen 1 piirteitä. Myös epäitsenäisten patenttivaatimusten 2–11 ja 13–15 mukaiset keksinnöt ovat uusia.
Viitejulkaisu D15 kuvaa mustalipeän käsittelyä, joka tapahtuu haihduttamalla, ja haihduttaminen alipaineessa ei ole tislausmenetelmä.
Viitejulkaisu D5 on otettu huomioon uutuuden arvioinnissa, koska se on tullut julkiseksi patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeen. Viitejulkaisussa D5 kuvataan hajuaineiden poistamista hiilimateriaalista, kuten ligniinistä, inertissä ympäristössä, kuten höyry-ympäristössä. Viitejulkaisuun D8 on suoraan viitattu viitejulkaisussa D5, ja D8 käsittelee ligniinin talteen ottamista mustalipeästä. Viitejulkaisussa D5 esitetty höyrykäsittely hajuaineiden poistamiseksi ei ole tislausmenetelmä eikä vastaa höyrystrippausta.
Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti viitejulkaisusta D1, D12 tai D15 sekä näiden yhdistelmistä tunnetusta tekniikasta, jolloin epäitsenäisten vaatimusten 2–11 mukaiset keksinnöt eroavat myös olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Itsenäisen patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, jolloin epäitsenäisten patenttivaatimusten 13–15 mukaiset keksinnöt eroavat myös olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Mikään esitetyistä viitejulkaisuista D1, D12 tai D15 ei esitä tai ohjaa kohti menetelmää haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista höyrystrippaamalla korkeintaan paineessa 1,5 baaria, tai alipainetislaamalla.
Patentin selityksessä on tuotu esiin alennetun paineen käyttämisen etuna, että kun höyrystrippaus tehdään alennetussa paineessa, pienet ligniinipartikkelit eivät pääse sulamaan. Lähimmässä tekniikan tason viitejulkaisussa D1 mustalipeää käsitellään höyrystrippauskolonnissa korkeammassa noin 5,3 baarin paineessa.
Andritz Oy:n vastaus
Vaatimukset
Andritz Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Toissijaisesti Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Kolmassijaisesti Andritz Oy on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 129057 voimassa vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.
Perusteet
Viitejulkaisu D12 ei ole osa tekniikan tasoa, sillä sen julkaisuajankohta ei ole varmuudella tiedossa. Viitejulkaisu D12 ei kuvaa alan ammattimiehen yleistietoa, koska se ei ole oppikirja tai käsikirja vaan Valmet AB:n omaa, mahdollisesti sisäistä aineistoa. Viitejulkaisua D12 koskevan vakuutuksen E7 antaja ei edusta puolueetonta tahoa vaan on Valmet AB:n työntekijä, joka ei ole ollut töissä Valmet AB:n markkinointiosastolla vuosina 2018–2019. Ei ole selvää, millainen versio viitejulkaisusta D12 olisi julkaistu Internetissä vuonna 2019, eikä tiedetä, vastaisiko se tällä hetkellä Internetissä olevaa versiota tai väitteen liitteenä toimitettua viitejulkaisua D12.
Viitejulkaisut D13 ja D14 eivät ole merkityksellisiä keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa.
Ensisijainen patenttivaatimusasetelma on väitekäsittelyssä voimaan jäänyt vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 9 ja sen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi alan ammattimiehen yleistietämykseen ja viitejulkaisuun D12 nähden.
Tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin. Haihdutus on yksinkertaisempi prosessi, jossa rikastetaan haihtumattoman aineen ja haihtuvan aineen seosta. Tislausmenetelmän avulla seoksessa olevista haihtuvista yhdisteistä voidaan erottaa kiinnostuksen kohteena olevat haihtuvat yhdisteet ilman, että kaikki haihtuvat yhdisteet poistuisivat. Tislaus on mahdollista toteuttaa niin, että jäljelle jäävän jakeen konsentraatio ei olennaisesti muutu tai muuttuu vain vähän. Täsmällisen erottelun mahdollistamiseksi tislaus voidaan toteuttaa perusasiakirjan kuvan 1 mukaisessa kolonnissa, jossa on tislauslevyt, joita jäähdytetään veden avulla. Tämä mahdollistaa prosessin tarkan säätelyn.
Haihdutuksessa puolestaan kaikki haihtuvat yhdisteet poistetaan epäspesifisesti, ja tavoitteena on kasvattaa haihtumattomien aineiden kuiva-ainepitoisuutta tai konsentraatiota. Haihdutus poikkeaa tislauksesta erityisesti siinä, että sen avulla ei pystytä tarkasti säätämään erotettavia yhdisteitä. Tavallisesti olosuhteet säädetään niin, että mahdollisimman paljon vettä poistuu käsittelyn aikana. Samalla poistuvat myös kaikki muut haihtuvat yhdisteet, jotka valituissa olosuhteissa sattuvat haihtumaan. Tislaus puolestaan on mahdollista toteuttaa niin, että materiaalin tilavuus ei olennaisesti muutu tai jopa niin, että tilavuus kasvaa kuten patentissa on esitetty.
Viitejulkaisussa D12 on esitetty mustalipeän konsentroiminen sellutehtaassa ja korostettu, että laitteistot ovat luonteeltaan konsentroimislaitteistoja. Viitejulkaisu D12 mainitsee lisäksi kondensaattien strippauksen. Viitejulkaisussa D12 esitetty konsentroiminen ei ole patenttivaatimuksen 1 mukaista tislaamista ja esitetyt kondensaatit eivät ole ligniinipitoisia. Viitejulkaisu D12 mainitsee vielä alipaineessa tehtävän haihdutuksen, mutta veden haihduttaminen ei ole tislausmenetelmä. Alipainetislauksessa nesteet erotetaan liuoksista tai seoksista spesifisesti höyrystämällä ja jälleen tiivistämällä, ja viitejulkaisussa D12 ei ole esitetty tällaisia vaiheita.
Patenttivaatimus 1 on uusi viitejulkaisuun D15 nähden, sillä viitejulkaisu D15 liittyy veden haihduttamiseen mustalipeästä ja haihduttaminen eroaa olennaisesti tislausmenetelmästä. Viitejulkaisu D15 ei millään tavalla viittaa siihen, että kuivauksen aikana materiaalista haihtuisi hajuyhdisteitä.
Patenttivaatimus 1 on uusi viitejulkaisuun D5 nähden. Viitejulkaisun D5 menetelmässä ligniinistä saatua materiaalia viedään prosessi-ilmakehään, joka voi olla ilmaa, jonka happipitoisuus on alentunut inertin kaasun lisäämisen johdosta, tai vaihtoehtoisesti alipaineessa olevaa ilmaa. Materiaalia kuumennetaan näissä olosuhteissa. Esimerkissä 4 prosessi-ilmakehä koostuu typestä. Tällainen kuumennusmenetelmä ei ole patenttivaatimuksen 1 mukainen tislausmenetelmä.
Viitejulkaisussa D5 opetetaan, että menetelmään sopiva, ilmaan lisättävä inertti kaasu voi olla typpi, hiilidioksidi, tulistettu höyry tai prosessissa itsessään vapautuneita kaasuja. Viitejulkaisu D5 ei esitä pelkästä höyrystä koostuvaa prosessi-ilmakehää. Kuumentaminen pääosin ilman ja vähäiseltä osin inertin kaasun seoksessa ei ole patenttivaatimuksen 1 mukainen tislausmenetelmä eikä myöskään höyrystrippausmenetelmä. Esimerkissä 1 materiaalia kuivataan kuivauskaapissa ilmassa, jonka happipitoisuus on alennettu täsmentämättömällä tavalla alle 10 tilavuus-%:iin. Esimerkissä 4 puolestaan materiaalia kuumennetaan typpi-ilmakehässä.
Menetelmän toteuttaminen alipaineessa ei ole alipainetislausmenetelmä, sillä alipainetislauksessa nesteet erotetaan liuoksista tai seoksista spesifisesti höyrystämällä ja jälleen tiivistämällä. Viitejulkaisun D5 mukainen menetelmä ei sisällä ainakaan spesifistä erotusvaihetta tai tiivistämisvaihetta. Lisäksi viitejulkaisun D5 mukaisessa menetelmässä tarkoituksena ei ole erotella yhdisteitä toisistaan vaan yleisesti poistaa kaikki kuumennuslämpötilassa haihtuvat yhdisteet materiaalista, jolloin menetelmässä ei käytetä hyväksi eroja yhdisteiden höyrynpaineissa, ja se eroaa jo lähtökohtaisesti tislausmenetelmästä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti viitejulkaisun D12 tai D15 ja D1 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta. Alan ammattimies ei päätyisi viitejulkaisun D1 opetuksen perusteella käyttämään painetta, joka on korkeintaan 1,5 baaria, koska viitejulkaisussa D1 nimenomaisesti opetetaan käyttämään ylipainetta, erityisesti noin 5,3 baarin painetta, jotta erotettua jaetta voidaan käyttää prosessin myöhemmissä osissa strippausaineena tai epäsuorana lämmönlähteenä. Perusasiakirjan selityksessä on esitetty alipaineella saatava tekninen vaikutus, joka on seuraava: ”Alennetun paineen ja/tai alhaisen lämpötilan käyttämisen etuna on se, että pienet ligniinihiukkaset eivät sula höyrykäsittelyn aikana”.
Viitejulkaisu D1 käsittelee sellutehtaan kondensaattien puhdistamista eikä niinkään ligniinipitoisen materiaalin käsittelyä. Viitejulkaisun D1 kuvan 3 menetelmä on sellunvalmistuksen kaasumaisten päästöjen ja niistä saatavien kondensaattien puhdistusmenetelmä, jonka tavoite on vesipitoisten sivuvirtojen/kondensaattien puhdistaminen haihtuvista yhdisteistä. Viitejulkaisussa D1 ei puhuta ligniinin puhdistamisesta eikä kuvata ligniinin puhdistamista vaan haihtuvien päästöjen puhdistamista ja haihtuvien yhdisteiden talteenottoa sellunvalmistuksessa, ja mustalipeän käsittely kolonnissa B on osa tätä prosessia.
Alan ammattimies ymmärtää viitejulkaisun D1 perinteisessä sellunvalmistusmenetelmässä tapahtuvan mustalipeän polton soodakattilassa, mutta sen aikaisessa prosessissa ei oteta talteen eikä puhdisteta ligniinivirtoja.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on myös uusi ja eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 mukaiset keksinnöt ovat uusia ja eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.
Valittajan lausuma 25.9.2025
Alan ammattimies tietää, että mustalipeän kuivauksessa veden mukana vapautuu pahan hajuisia aineita ja että hajujen leviämisen estämiseksi hajuaineet kerätään ja tiivistetään. Tämä on esitetty viitejulkaisussa D12.
Patentin perusasiakirja ei määrittele ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 termiä tislausmenetelmä. Perusasiakirja kuitenkin kuvaa esimerkkejä tislausprosesseista, joten termin tislausmenetelmä tulee kattaa ainakin nämä esimerkit. Suomen kielessä tislaaminen tarkoittaa ”nesteiden erottamista liuoksista tai seoksista höyrystämällä ja jälleen tiivistämällä” tai ”nesteseoksen höyrystämistä ja saadun höyryn tiivistämistä.”
Tällöin patentin perusasiakirjan termiin tislausmenetelmä ei kuulu, että tislaus perustuisi liuoksen komponenttien erottamiseen niiden kiehumispisteiden perusteella tai että tislausmenetelmän avulla seoksessa olevista haihtuvista yhdisteistä voitaisiin erottaa kiinnostuksen kohteena olevat haihtuvat yhdisteet ilman, että kaikki haihtuvat yhdisteet poistuisivat, tai että tislaus olisi joissain tapauksissa mahdollista toteuttaa niin, että jäljelle jäävän jakeen konsentraatio ei olennaisesti muuttuisi tai muuttuisi vain vähän.
Mikään perusasiakirjan selityksessä ei myöskään viittaa siihen, että siinä kuvattu tislausmenetelmä perustuisi liuoksen komponenttien erottamiseen niiden kiehumispisteiden perusteella tai että tislausmenetelmä tulisi toteuttaa niin, että vain osa haihtuvista aineista haihdutettaisiin, tai että tislausjäännöksen konsentraatio ei olennaisesti muuttuisi. Patenttivaatimus 1 ei kuvaa, millaisia prosessivaiheita sellainen tislausmenetelmä käsittäisi, joka perustuisi liuoksen komponenttien erottamiseen niiden kiehumispisteiden perusteella, verrattuna mustalipeän kuivaamiseen haihduttamalla.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimukseen 1 on lisätty piirre, jonka mukaan käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet (F3.3). Tällöin patenttivaatimuksessa 1 esiintyvä tislausmenetelmä-, höyrystrippaus- tai alipainetislaus-termi ei sisällä prosessivaihetta, jossa käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet, ja myös perusasiakirjan selitys esittää, että menetelmä voi sisältää tiivistämisen, mutta vastaavasti ei välttämättä sitä sisällä. Lisäksi perusasiakirjan mukaan höyrystrippaus on esimerkki tislausmenetelmästä, ja perusasiakirja esittää, että höyrystrippauksen yhteydessä erottuneet höyryt viedään kondensoimattomina jatkokäsittelyyn.
Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G1/24 mukaan patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön patentoitavuutta on arvioitava selityksen valossa. Näin on erityisesti tässä tapauksessa, koska perusasiakirja määrittelee termit normaalista poikkeavalla tavalla, jolloin patenttivaatimuksia ei voi käsittää ilman, että selitystä käytetään apuna. Tislausmenetelmä-termillä tarkoitetaan patentissa sellaista tislausmenetelmää, joka ei sisällä tiivistämistä.
Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 13 annetaan esimerkkeinä tislausmenetelmästä höyrystrippaus ja alipainetislaus. Perusasiakirjan selityksessä määritellään, että höyrystrippaus-termi käsittää minkä tahansa höyrykäsittelymenetelmän, jossa materiaali altistetaan höyryn vaikutukselle haihtuvien yhdisteiden erottamiseksi (höyrystämiseksi) siitä ja materiaalin ottamiseksi talteen puhdistetussa muodossa. Tällöin tislaus-termi kattaa minkä tahansa höyrykäsittelymenetelmän, jossa materiaali altistetaan höyryn vaikutukselle haihtuvien yhdisteiden erottamiseksi (höyrystämiseksi) siitä ja materiaalin ottamiseksi talteen puhdistetussa muodossa sekä lisäksi paljon muitakin menetelmiä. On selvää, että kaikki höyrylle altistamiset eivät ole sellaisia menetelmiä, joissa tislaus perustuu liuoksen komponenttien erottamiseen niiden kiehumispisteiden perusteella.
Patenttivaatimuksessa 1 ei ole teknistä piirrettä, joka erottaisi tislausmenetelmän haihdutusmenetelmästä. Haihdutettujen aineiden tiivistäminen ei voi olla erottava piirre, koska tiivistäminen esitetään vasta vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrystrippaaminen-termi tulee tulkita perusasiakirjan selityksen valossa laajasti, jolloin patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisussa D5, D12 tai D15 esitettyyn nähden.
Viitejulkaisu D12 kuvaa alan ammattimiehen yleistietoa. Viitejulkaisu D15 esittää mustalipeän konsentroimisen ja vaihtoehtoisen piirteen, jonka mukaan käsittelyvaihe käsittää alipainetislauksen (piirre F5b). Viitejulkaisussa D12 kuvataan, että mustalipeä itsessään sisältää ligniiniä, ja että sitä kuivatessa se altistetaan alipainetislaukselle, ja että lauhteiden koostumus ei vaikuta tähän millään tavalla. Haihduttaminen on esitetty viitejulkaisun D12 kuvassa 1. Kuvan 1 mukaisesti lauhduttimella oleva imu aiheuttaa alipainetta myös haihduttimille 4, 5, ja 6. Alipaine haihduttimilla käy ilmi myös sivulta 6, jossa esitetään haihduttimilla havaittuja korroosio-ongelmia. Haihduttimilla höyrystetään siten alipaineessa mustalipeästä kosteutta ja muita aineita. Tämä höyrystäminen vastaa alipainetislauksen höyrystämistä. Lauhduttimella puolestaan tiivistetään kuivauksessa vapautuneet höyryt hajuaineita sisältäväksi lauhteeksi, eli kyse on alipainetislauksesta siten, kuin termi tislaus vakiintuneesti tulkitaan.
Patenttivaatimus 1 ei käsitä sellaista teknistä menetelmävaihetta, mikä ei esiintyisi myös viitejulkaisussa D12 tai D15. Mahdollisuus erottaa joillakin tislausmenetelmillä seoksessa olevista haihtuvista yhdisteistä kiinnostuksen kohteena olevat haihtuvat yhdisteet ilman, että kaikki haihtuvat yhdisteet poistuisivat, ei tarkoita, että kaikissa patenttivaatimuksen 1 kattavissa tislausmenetelmissä näin kävisi. Patenttivaatimus 1 ei määrittele, että siinä tislaus toteutettaisiin niin, että jäljelle jäävän jakeen konsentraatio ei olennaisesti muutu tai muuttuu vain vähän. Viitejulkaisussa D15 on mahdollista kuivata vain vähän, eli toteuttaa kuivaus niin, että mustalipeän konsentraatiot eivät juuri muutu.
Lähin tekniikan tason julkaisu on viitejulkaisu D1, joka esittää mustalipeän höyrystrippaamisen, ja patenttivaatimus 1 eroaa viitejulkaisussa D1 esitetystä piirteen F5a paineen 1,5 baaria osalta. Piirre F5a on ainoastaan valinta paineeksi, jossa menetelmä toteutetaan, koska perusasiakirjan selityksen mukaan paineella ei ole merkitystä siihen, mitkä aineet ja/tai kuinka paljon aineita höyrystrippauksessa poistuu.
Patenttivaatimuksen 1 piirre, jonka mukaan paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, on esitetty perusasiakirjan selityksessä liittyen yleiseen höyrykäsittelyyn ilman yhteyttä keksinnön suoritusmuotoon (piirre F5a). Perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 1 paine 1,5 baaria ei liity sellaiseen prosessiin, jossa haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan ligniini voi olla liuenneena suspensiossa. Nesteet ovat olennaisesti kokoonpuristumattomia, ja kokoonpuristumattoman nesteen rakenne ei paineen alla muutu varsinkaan, kun patenttivaatimuksessa 1 on kyse vain joitakin baareja matalammasta paineesta kuin viitejulkaisussa D1. Vastaavasti siihen liuenneen tai siihen suspendoituneen ligniinin rakenne ei muutu.
Viitejulkaisussa D1 käsitellään mustalipeää, jonka sisältämä ligniini on liuenneessa muodossa, jolloin arvioitaessa piirteen F5a mukaisen paineen 1,5 baaria teknistä vaikutusta viitejulkaisussa D1 esitettyyn lähimmän tunnetun tekniikan ratkaisuun erilaisella paineella ei ole mitään tekemistä ligniinin rakenteen säilymisen tai muuttumisen kannalta. Objektiivinen tekninen ongelma muodostetaan sen teknisen vaikutuksen perusteella, joka keksinnöllä on lähimpään tunnettuun tekniikkaan verrattuna, jolloin ongelmaksi muodostuu vaihtoehtoisen paineen esittäminen.
Viitejulkaisu D1 esittää käytettävän paineen ylärajaksi 100 psia, eli hieman alle 7 baaria. Kun huomioidaan, ettei höyrystrippaamisella korkeintaan 1,5 baarin paineessa ole teknistä vaikutusta ja että alan ammattimies kaikessa toiminnassaan pyrkii mieluummin normaali-ilmanpaineisiin prosesseihin kuin paineistettuihin prosesseihin, alan ammattimies päätyisi käyttämään painetta, joka on korkeintaan 1,5 baaria. Lisäksi, koska paineen valinnalla ei ole teknistä vaikutusta, sitä voidaan pitää mielivaltaisena valintana perusasiakirjassa esitetyistä asioista, jolloin piirre ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.
Patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö ei ole uusi, sillä patenttivaatimus 12 kohdistuu tislausmenetelmän käyttöön, ja on selvää, että patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on tarkoituskin suorittaa, eli kyseistä menetelmää on tarkoitus käyttää. Viitejulkaisuissa D5, D15 ja D12 esitettyjä menetelmiä myös käytetään.
Vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 mukaiset keksinnöt eivät ole uusia eivätkä eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 eikä patenttivaatimuksen 11 mukainen keksintö ole uusi eikä eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, kun tunnettua tekniikkaa edustaa viitejulkaisu D5, D15 tai alan ammattimiehen yleistieto.
Patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre, jonka mukaan ligniiniä sisältävästä materiaalista haihtuvat yhdisteet käsittävät guajakolia, on esitetty viitejulkaisussa D5. Viitejulkaisu D5 esittää miten ligniinipitoinen höyrykäsitelty materiaali poikkeaa tavanomaisesta ja kuvaa sen matalan guajakolipitoisuuden, jolloin on väistämätöntä, että myös guajakolia poistuu, kun viitejulkaisussa D5 partikkelimateriaaliin kohdistetaan ilmanpaineinen höyrykäsittely, eli höyrystrippaus.
Lisätty piirre on väistämättä läsnä viitejulkaisun D15 mukaisessa menetelmässä, koska on yleisesti tunnettua, että erityisesti haihduttimiin tuotu mustalipeä sisältää nimenomaisesti haihtuvaa guajakolia. Tämä on esitetty viitejulkaisussa D1. Lisäksi, kun mustalipeää kuivataan haihduttamalla eli alipainetislaamalla, siitä poistuu hajuaineita, joita on tarkemmin kuvattu viitejulkaisussa D12. Hajuaineiden poistumisessa kyse on mustalipeän haihduttimella väistämättä tapahtuvasta fysikaalisesta ilmiöstä. Tällöin myös täysin tunnetussa kuten viitejulkaisun D15 mukaisessa alipainetislaukseen perustuvassa mustalipeän kuivausprosessissa mustalipeästä haihtuu guajakolia sisältäviä haihtuvia hajuaineita.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 käsittää sellaista mikä ei käy ilmi hakemuksen perusasiakirjasta. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei myöskään ole uusi viitejulkaisuihin D5 tai D15 nähden.
Perusasiakirjan patenttivaatimus 13 ja perusasiakirjan selitys esittävät höyrykäsittelyn ja alipainetislauksen toisistaan erillisinä toimenpiteinä. Lämpötilaväli 30–120 °C on esitetty perusasiakirjan kappaleissa 55 ja 66, ja alan ammattimies ymmärtää, että kappaleet liittyvät höyrykäsittelyyn. Erityisesti kappaleessa 55 esitetään, että höyrykäsittelyssä lämpötila on ainakin 70 ˚C, kun taas kappaleessa 56 esitetään, että alipainetislauksessa lämpötila on korkeintaan 70 ˚C.
Patenttivaatimukseen 1 lisättyä lämpötilaväliä ei myöskään ole esitetty irrallaan käsittelyajasta esimerkiksi perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 10, eikä alipainetislaukseen liittyvä patenttivaatimus 13 liity patenttivaatimukseen 10.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimukset 1 ja 11 käsittävät sellaista, mikä ei käy ilmi hakemuksen perusasiakirjasta, sillä patenttivaatimuksen 1 mukainen piirteiden yhdistelmä ei käy ilmi perusasiakirjasta. Lisätty piirre, jonka mukaan vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa, on esitetty perusasiakirjan selityksen kappaleessa 51 (piirre F3.1). Lisätty piirre, jonka mukaan ligniinisuspension pH on alle 4 (piirre F3.2), on esitetty kappaleessa 52. Lisätty piirre, jonka mukaan käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet (piirre F3.3), on esitetty kappaleessa 20, joka käsittää pitkän listan valinnaisia piirteitä, ja lisäksi näistä viimeisessä on esitetty, että käsittelyvaiheen aikana tai sen jälkeen kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet. Jo yksistään piirteen F3.3 lukeminen kappaleesta 20 edellyttää valintaa kahdelta listalta, jolloin asia ei käy suoraan ja yksiselitteisesti ilmi. Perusasiakirjassa mikään ei johdata alan ammattimiestä valitsemaan selityksestä juuri patenttivaatimukseen 1 lisätyt piirteet F3.1–F3.3 ja vain näiden yhdessä kuvaaman ratkaisun, eikä perusasiakirjan selitys myöskään esitä, mikä tekninen vaikutus tällä ratkaisulla olisi. Mitään piirrettä F3.1–F3.3 ei ole esitetty suoraan ja yksiselitteisesti alipainetislauksen yhteydessä tai höyrystrippauksen yhteydessä korkeintaan 1,5 baarin paineessa. Perusasiakirjan kappale 74 esittää, että höyrykäsittelyyn pohjautuvassa ratkaisussa höyrystyneet hajuaineet johdetaan tiivistymättömien kaasujen käsittelyjärjestelmään päinvastoin kuin piirteessä 3.3. Piirrettä F3.1 ei ole esitetty piirteen F4 yhteydessä, jonka mukaan haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, sillä perusasiakirjan eräät suoritusmuodot kohdistuvat ainoastaan menetelmään, jossa poistetaan haihtuvia yhdisteitä, jotka eivät käsitä hajuyhdisteitä.
Patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 on epätäsmällinen, koska patenttivaatimus 1 ei yksilöi millainen painoprosentti on 50 paino-% (piirre 3.1). Patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre 3.1 ei perustu mihinkään myönnettyyn patenttivaatimukseen. Perusasiakirja ei kuvaa, miten ligniinisuspensiosta voidaan määrittää, onko vähintään 50 paino-% ligniinistä sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 ei eroa olennaisesti lähimmän tunnetun tekniikan tasosta D1 tunnetusta tekniikasta eikä viitejulkaisujen D9 ja D1 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta kun lähintä tekniikan tasoa edustaa viitejulkaisu D9. Lähin tekniikan tason julkaisu vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiselle keksinnölle on viitejulkaisu D1, joka esittää höyrystrippaamista, tai viitejulkaisu D9, joka kuvaa hajunpoistoa ligniinistä.
Viitejulkaisu D1 liittyy hajuaineiden poistamiseen Kraft-prosessilla valmistetusta tuotteesta höyrystrippaamalla, ja Kraft-prosessi on massanvalmistusprosessi, jossa syntyy esimerkiksi mustalipeää. Viitejulkaisussa D1 on esitetty mustalipeän höyrystrippaamisen vähentävän hajuastetta, eli implisiittisesti poistavan hajuaineita. Viitejulkaisu D1 ei esitä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista höyrystrippauksen painetta (piirre F5a), ligniinisuspensiota (piirre F3.1) eikä ligniinisuspension pH:ta (piirre F3.2).
Viitejulkaisun D1 taulukossa I on esitetty höyrystrippauksessa haihtuvia aineita kuten esimerkiksi guajakoli ja dimetyylisulfidi, jotka ovat perusasiakirjan patenttivaatimuksissa mainittuja hajuaineita, ja näytteenä on ollut esimerkiksi mustalipeä. Lisäksi kuvassa 3 on esitetty, että mustalipeän höyrystrippauksesta saatava aine jäähdytetään lämmönvaihtimella (reboiler), jolloin syntyy kondensaatti (column B overhead condensate). Höyryt tiivistyvät, mm. koska kolonnissa A lämpötila on merkittävästi alempi kuin kolonnissa B, jolloin höyryt jäähtyvät lämmönvaihtimessa, ja tällöin niistä väistämättä vähintäänkin osa tiivistyy. Viitejulkaisussa D1 on siten kyse mustalipeän höyrytislauksesta, jossa siitä poistuu hajuaineita, jolloin viitejulkaisun D1 kuvassa 3 on esitetty menetelmä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista altistamalla mustalipeä höyrystrippaukselle.
Perusasiakirja ei esitä mitään etua sille, että mustalipeän sijaan höyrystrippaamalla käsitellään lisätyn piirteen F3.1 mukaista materiaalia, jossa vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa. Perusasiakirja ei esitä myöskään mitään etua sille, että ligniinistä vähintään 50 paino-% on kiinteiden partikkelien muodossa, vaan asia on pikemminkin päinvastoin, sillä perusasiakirjassa on esitetty, että tislausmenetelmää voidaan soveltaa lähes mihin tahansa materiaaliin sen hajuaineiden poistamiseksi. Perusasiakirja ei esitä mitään etua myöskään piirteiden F3.1 ja F3.2 yhdistelmälle. Tällöin kyse on mielivaltaisesta valinnasta lähtöaineeksi, jolloin valinnalla ei ole erityistä teknistä vaikutusta, ja se ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Sama mielivaltainen valinta koskee myös piirteen F5a mukaista painetta. joka on korkeintaan 1,5 baaria.
Tekniseksi objektiiviseksi ongelmaksi muodostuu siten hajuaineiden poistaminen vaihtoehtoisesta materiaalista.
Alan ammattimies tietää, että hajuaineet viitejulkaisun D1 mukaisessa mustalipeässä ja lisätyn piirteen F3.1 mukaisessa materiaalissa ovat samoja. Tällöin alan ammattimies tietää, että viitejulkaisun D1 mukaisesti höyrystrippaamalla muutakin materiaalia siitä poistuu hajuaineita. Tästä syystä alan ammattimies käyttäisi viitejulkaisun D1 mukaista menetelmää myös sellaisen materiaalin, joka käsittää ligniiniä ja haihtuvia yhdisteitä (piirre F2), jolloin haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä (piirre F4), jolloin vähintään 50 paino-% ligniinistä sanotussa materiaalissa, joka käsittää ligniiniä ja haihtuvia yhdisteitä, on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa (piirre F3.1) ja ligniinisuspension pH on alle 4 (piirre F3.2).
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuihin D5 ja D15 nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden, koska viitejulkaisu D5 esittää lisätyn piirteen kuvaamalla ligniinipitoisen höyrykäsitellyn materiaalin matalan guajakolipitoisuuden, jolloin on väistämätöntä, että myös guajakolia poistuu, kun viitejulkaisussa D5 partikkelimateriaaliin kohdistetaan ilmanpaineinen höyrykäsittely.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden, sillä D5 esittää suoran viittauksensa ansiosta mustalipeästä saostetun ligniinin lähtöaineeksi, josta hajua poistetaan höyryllä käsittelemällä.
Muut lausumat
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt lausumassaan 21.8.2025, että vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1–6 ovat patentoitavissa. Patenttisuojaa ei ole vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1–6 laajennettu sen jälkeen, kun patenttilain 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusten 1–15 mukaiset keksinnöt ovat uusia, jolloin myös vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 mukaiset keksinnöt ovat uusia. Mistään viitejulkaisusta ei käy ilmi kaikkia vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 itsenäisten patenttivaatimusten piirteitä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten vaatimusten 1 ja 12 mukaiset keksinnöt eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta, jolloin myös vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 mukaiset keksinnöt eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Lähintä tekniikan tasoa edustava viitejulkaisu D1 yhdistettynä alan ammattimiehen yleistietoon ei ohjaa tai opeta vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelmien 1–6 mukaisiin keksintöihin.
Patenttivaatimusten täsmällisyys on väitekäsittelyssä tutkittavissa siinä laajuudessa kuin myönnettyjä patenttivaatimuksia on muutettu. Vaihtoehtoiset patenttivaatimusasetelmat 1 ja 4–6 ovat sisältyneet myönnetyn patentin FI 129507 patenttivaatimuksiin 1–16, eikä niitä ole muutettu, jolloin niiden täsmällisyyttä ei ole tarpeen arvioida.
Vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 2 ja 3 on täsmällisesti ilmaistu se, mitä patentilla halutaan suojata.
Keksintö on vaihtoehtoisissa patenttivaatimusasetelmissa 1–6 esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Andritz Oy on esittänyt lisälausumassaan 18.11.2025, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä asiaa, koska siihen tehdyt muutokset perustuvat perusasiakirjan patenttivaatimukseen 5 ja selitykseen. Perusasiakirjasta kokonaisuudessaan ilmenee, että esitetty menetelmä on suunnattu haihtuvien hajuyhdisteiden poistamiseen ligniinipitoisesta materiaalista, jolloin on selvää, että kaikki perusasiakirjassa esitetyt suoritusmuodot liittyvät juuri hajuyhdisteiden poistamiseen.
Perusasiakirjassa on esitetty, että se käyttää steam stripping -termiä, steam treatment -termiä ja steam stripping treatment -termiä synonyyminomaisesti, ja että näillä kaikilla viitataan höyrystrippaukseen, jolloin perusasiakirjassa ei ole esitetty toisistaan erilaisia höyrykäsittelytapoja.
Patenttivaatimuksessa 1 määritelty menetelmä on tislausmenetelmä, jolloin alan ammattimies ei voi tulkita, että mikä tahansa höyrykäsittely olisi patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelymenetelmä. Kun perusasiakirjaa tarkastellaan kokonaisuudessaan, on selvää, että kaikki suoritusmuodot liittyvät nimenomaan tislaukseen ja tarkemmin höyrytislaukseen, eli höyrystrippaukseen. Perusasiakirjasta ei ole luettavissa muunlaisia höyrykäsittelyjä.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on uusi, sillä patenttivaatimus 12 kohdistuu tislausmenetelmän käyttöön, ja mikään viitejulkaisuista ei esitetä tislausmenetelmän käyttöä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi rikkiä sisältävästä materiaalista, ja joka tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Viitejulkaisussa D1 esitetyssä menetelmässä ei käytetä painetta 1,5 baaria (piirre F5a), eikä alan ammattimies päätyisi muokkaamaan viitejulkaisun D1 mukaista prosessia alentamalla siinä käytettyä painetta, koska painetta ei voi alentaa ilman myös prosessin muihin osiin tehtäviä merkittäviä muutoksia.
Alan ammattimies tietää, että tislausmenetelmissä paineella on merkitystä aineiden erottumiselle, sillä paine vaikuttaa aineiden kiehumispisteisiin. Vaikka neste olisi kokoon puristumaton niin molekyylin, erityisesti polymeerin kuten ligniinin, rakenne voi muuttua. Ligniinirakenteen muuttuminen painekäsittelyn aikana on hyvin tallennettua ja alan ammattimiehelle itsestään selvä asia.
Todisteiden E1 ja E2 perusteella on selvää, että tislaaminen suoritetaan liuoksille tai seoksille, jolloin viitejulkaisun D5 esittämä kiinteän aineen käsittely ei voi olla piirteen F3 mukaista tislaamista.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi viitejulkaisuun D5 verrattuna, koska viitejulkaisu D5 ei esitä piirteen F1 mukaista ligniiniä sisältävää materiaalia, jota käsitellään tislausmenetelmällä piirteen F3 mukaisesti. Guajakolin pitoisuuden mainitseminen viitejulkaisussa D5 ei merkitse, että tämä pitoisuus väistämättä saadaan aikaiseksi ilmakehässä, jossa on tulistettua höyryä. Viitejulkaisun D5 esimerkissä 1 kiinteää materiaalia käsitellään ilmakehässä, jossa ei ole höyryä, ja tuloksista nähdään, että guajakolin pitoisuus oli laskenut. Guajakolipitoisuuden muutos viitejulkaisussa D5 liittyy siis muihin seikkoihin kuin höyryn käyttöön.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäistä patenttivaatimusta 1 on muutettu siten, että altistaminen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi on osa menetelmää, jolloin patenttivaatimus 1 on perusasiakirjan esittämässä muodossa, ja vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi viitejulkaisuihin D5 ja D15 nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä asiaa, eivätkä patenttivaatimukseen 1 lisätyt piirteet liity sellaiseen tekniseen tietoon, jota ei olisi esitetty perusasiakirjassa. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 muutokset perustuvat perusasiakirjan kappaleisiin 51 ja 52, joista patenttivaatimukseen 1 on nostettu molemmista kappaleissa laajin edulliseksi esitetty raja-arvo. Lisäksi perusasiakirjan esimerkistä on nähtävissä, että suspensiomuoto, matala pH ja matala paine ovat yhteensopivia piirteitä. Patenttivaatimukseen 1 lisätyt piirteet on myös esitetty alkuperäisasiakirjoissa siten, että niiden yhdistämiseen on viitattu. Höyrystrippauksen ja hajuyhdisteiden kondensoinnin yhdistelmä on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksissa 5 ja 12 ristiviittausten kautta.
Kondensointia kuvaavassa piirteessä F3.3 perusasiakirjan patenttivaatimuksesta 12 on jätetty pois vaihtoehto, jossa höyrystyneet hajuyhdisteet kondensoidaan käsittelyvaiheen jälkeen. Useiden vaihtoehtojen poistaminen vaihtoehtoja sisältävästä listasta on sallittu rajoitus, mikäli muutos ei johda siihen, että valitaan jokin tietty yhdistelmä, jolla on tietty tarkoitus. Tehdyssä muutoksessa on poistettu toinen kahdesta vaihtoehdosta yhdeltä listalta siten, että jäljelle jäänyt vaihtoehto on esitetty patentin esimerkissä. Kyseinen valinta on näin ollen sallittu eikä se lisää patenttivaatimuksen asiasisältöä. Valintaa ei ole tehty kahdelta erilliseltä listalta, vaan valinta on tehty kahdesta vaihtoehdosta, jotka ovat esitetty yhteydessä samaan piirteeseen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 on täsmällinen. Alan ammattimiehelle on implisiittisesti selvää, miten paino-% määritellään. Suspendoituneen ligniinin määrä, paino-%, lasketaan ligniinin kokonaiskuivapainosta. Alan ammattimies tuntee menetelmät suspendoituneen ja kiinteän ligniinin määrittämiseksi ja kykenee mittaamaan suspendoituneen ja liuenneen ligniinin määrät.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Viitejulkaisuissa D1, D5P, D12 ja D15 ei esitetä materiaalia, jossa vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa (piirre F3.1), ja ligniinisuspension pH on alle 4 (piirre F3.2).
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimus 1 eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, kun viitejulkaisu D1, joka esittää höyrystrippaamista, tai viitejulkaisu D9, joka kuvaa hajunpoistoa ligniinistä, on lähin tunnetun tekniikan julkaisu. Viitejulkaisu D1 ei esitä patenttivaatimuksen piirteitä, joiden mukaan paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria (piirre F5a) tai sanottu käsittelyvaihe käsittää alipainetislauksen (piirre F5b), vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa (piirre F3.1), ligniinisuspension pH on alle 4 (piirre F3.2), ja käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet (piirre F3.3).
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön selitys on riittävä, sillä perusasiakirjan kappaleesta 78 eteenpäin löytyy esimerkki alle 1,5 baarin paineessa (kappale 81) suoritetusta höyrytislauksesta (kappale 80), jonka avulla voidaan poistaa guajakolia (taulukko 3). Keksintö on lisäksi uusi tunnettuun tekniikkaan nähden, sillä viitejulkaisussa D5 ei ligniinipitoista materiaalia käsitellä tislausmenetelmällä, ja keksintö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta.
Alan ammattimies osaa valita tislausolosuhteet guajakolin poistamiseksi. Tislausolosuhteisiin vaikuttaa esimerkiksi lähtöaine ja sen guajakolipitoisuus kuten alan ammattimies tietää, ja perusasiakirjan esimerkeissä on annettu esimerkkejä soveltuvista tislausolosuhteista.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi viitejulkaisuista D5 ja D15 tunnettuun tekniikkaan nähden sekä alan ammattimiehen yleistietoon nähden.
Patenttia tulee tulkita Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan päätöksen G1/24 mukaisesti kokonaisuutena, eikä yksittäisille termeille tule antaa patentista poikkeavaa merkitystä. Patentin perusasiakirjasta on selvästi ymmärrettävissä, että patentissa esitetään nimenomaisesti tislauskäsittely, joka käsittää höyrytislauksen. Höyrytislaukselle synonyyminä käytetään höyrystrippausta, joka käsittää höyrykäsittelyn. Perusasiakirjasta ei löydy erillistä määritelmää tislaus-termille, jolloin sitä käytetään samassa merkityksessä kuin alan ammattimies sen ymmärtäisi. Vaikka patentissa ei ole esitetty tislaamiseen liittyviä vaiheita, se ei tarkoita, että termi olisi eri tavalla määritelty kuin miten se alalla tavallisesti ymmärretään.
Koska Valmet AB ei ole valituksessaan kiistänyt Patentti- ja rekisterihallituksen näkemystä haihdutusmenetelmän ja tislausmenetelmän eroista, ei markkinaoikeuden ei tule ottaa huomioon kyseisiä väitteitä.
Tislaus on alan ammattimiehelle yksiselitteinen termi, ja esimerkiksi todiste E1 määrittelee tislaamisen nesteiden erottamiseksi liuoksista tai seoksista höyrystämällä ja jälleen tiivistämällä. Koska termi on alalla hyvin tunnettu, patentissa ei ole tarpeen yksityiskohtaisesti kuvata tislausmenetelmän vaiheita. Olennainen ero tislaus- ja haihdutusmenetelmien välillä on se, että tislauksessa yhdisteitä erotetaan spesifisesti hyväksikäyttäen aineiden erilaisia kiehumispisteitä, kun taas haihduttaminen on luonteeltaan epäspesifistä ja tähtää ennen kaikkea veden poistoon.
Höyrytislauksessa tislattavan aineen höyrynpainetta alennetaan näytteeseen tuotavan höyryn avulla, mutta tislaamisen erotuskyky ja sen spesifinen luonne eivät muutu. Myös höyrytislauksessa nestemäisestä seoksesta erotellaan halutut yhdisteet käyttäen hyväksi eroja yhdisteiden kiehumispisteitä.
Perusasiakirja selityksessä on esitetty, mitä joillekin hajuyhdisteille voidaan tehdä, mutta ei ole esitetty, että kaikki haihtuvat yhdisteet vietäisiin kondensoimattomina jatkokäsittelyyn. Tislaus voidaan toteuttaa niin, että kondensointi ei kohdistu kaikkiin erottuneisiin yhdisteisiin, mutta tämä ei tarkoita, etteikö tislaus-termi sisältäisi kondensointivaihetta.
Perusasiakirjassa on kuvattu sellaista tislaamista, joka erottaa menetelmän mustalipeän kuivaamisesta haihduttamalla. Perusasiakirjassa on esitetty, että höyrytislauksen aikana näytteen tilavuus kasvoi, koska höyryä tiivistyi näytteeseen, ja tällainen suoritusmuoto ei olisi toivottu tai mahdollinen mustalipeän kuivaamisen yhteydessä.
Valmet AB on esittänyt lausumassaan 17.12.2025, että tislausmenetelmä-termiä on käytetty normaalista eroavalla tavalla. Vaikka tislausmenetelmä-termille ei ole annettu mitään täsmällistä määritelmää koko selityksessä, selityksessä kuitenkin on annettu useita esimerkkejä siitä, millaisia ratkaisuja tämän termin on tarkoitus kattaa.
Alan ammattimies ymmärtää perusasiakirjan selityksestä, että mikä tahansa prosessi, jossa haihtuu aineita pois materiaalista, on perusasiakirjan mukainen tislausmenetelmä. Haihtuminen on todisteiden E1 ja E2 mukaista höyrystämistä, ja perusasiakirjan määrittelemä tislausmenetelmä ei välttämättä käsitä tiivistämistä.
Andritz Oy:n 18.11.2025 toimittaman muutetun vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 patenttivaatimus 1 käsittää lisättyä asiaa, sillä patenttivaatimus 1 kuvaa kaksi vaihtoehtoa piirteissä F5a ja F5b, ja patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre, jonka mukaan menetelmä käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi, yhdistyy myös piirteen F5b mukaiseen alipainetislaukseen.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
1 Kysymyksenasettelu
Asiassa on Valmet AB:n ja Andritz Oy:n markkinaoikeudessa esittämän perusteella kysymys ainakin siitä, käsittävätkö markkinaoikeuden tarkasteltavina olevat patenttivaatimukset sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta, ja onko keksintö uusi ja keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.
2 Sovellettavat oikeusohjeet
Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn patenttihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus 22 §:n säännösten mukaisesti tulee julkiseksi. Samoin ennen patenttihakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallihakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain mukaisesti tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ei sovelleta tällaisen patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen sisällön suhteen.
Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty (1 kohta) tai patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä (3 kohta).
Patenttilain 70 m §:n 1 momentin mukaan eurooppapatenttia koskevalla hakemuksella, jolle Euroopan patenttivirasto on vahvistanut tekemispäivän, on Suomessa sama oikeusvaikutus kuin samana päivänä Suomessa tehdyllä kansallisella patenttihakemuksella. Jos hakemuksella on Euroopan patenttisopimuksen mukaisesti etuoikeus tekemispäivää aikaisemmasta päivästä, on tällainen etuoikeus voimassa myös Suomessa.
Patenttilain 70 m §:n 2 momentin mukaan sovellettaessa sanotun lain 2 §:n 2 momenttia on Euroopan patenttisopimuksen 93 artiklan mukainen julkaiseminen rinnastettava 22 §:n mukaiseen hakemuksen julkiseksituloon. Edellä sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan 3 kohdan mukaista julkaisemista, jos Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen 93 artiklan mukaiseen julkaisemiseen.
Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on korostettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Suomi on liittynyt Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännölle on siten annettavissa merkitystä tulkittaessa patenttilain säännöksiä.
Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan kohdan 3 mukaan Euro-PCT-hakemuksen kansainvälinen julkaiseminen yhdellä Euroopan patenttiviraston virallisista kielistä korvaa eurooppapatenttihakemuksen julkaisemisen ja se tulee kuuluttaa Euroopan patenttilehdessä.
3 Tunnettu tekniikka
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:
Dl: “Steam Stripping Odorous Substances from Kraft Effluent Streams”, Office of Research and Monitoring U.S. Environmental Protection Agency (1973)
D2: JPS 51337765
D3: WO 2017/222455
D4: EP 3847206 A, vastaava WO-julkaisu, sekä PCT-hakemuksen käsittelytiedot Euroopan patenttivirastossa
D5: EP 3927881 A, vastaava WO-julkaisu, sekä PCT-hakemuksen käsittelytiedot Euroopan patenttivirastossa
D5P: Julkaisun D5 prioriteettidokumentti DE 102019104406.5
D5T: Julkaisun D5 käännösdokumentti (US 2022/0135408)
D6: US 2011/0275869
D7: WO 2012/161865
D8: WO 2006/031175
D9: WO 2013/070130
D10: US 2014/0187760
D11: DE 102013001678
D11T: viitejulkaisun D11 käännös
D12: “Evaporator Issues and Technology” (Valmet AB:n Internet-julkaisu, 15.11.2019)
D13: Wallmo, H. et al.: “The next generation LignoBoost -tailor-maid lignin production for different lignin bioproduct markets”, J-FOR, vol. 7, No. 2 (2018)
D13B: viitejulkaisua D13 vastaava Internet-julkaisu
D14: G. Jiang et al.: “Effect of the Temperature on the Composition of Lignin Pyrolysis Products”, Energy Fuels 2010, 24, 4470–4475
D15: WO 2008/057031
Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on viitattu seuraaviin Valmet AB:n toimittamiin todisteisiin:
E1: Nykysuomen sanakirja tislata-sanasta (1983)
E2: Suomen kielen perussanakirja tislata-sanasta (1994)
E3: Tuloste Internetistä viitejulkaisun D1 julkaisuajankohdasta
E4: Ruotsin patenttirekisteriviranomaisen lausunto keksinnön uutuudesta ja olennaisesta erosta
E5: Ote Wikipediasta vuodelta 2016 (3.8.2016), jossa kerrotaan strippaamisesta. Ote haettu internetin aikakoneesta “Wayback machine”.
E6: Selvitys viitejulkaisun D13 julkaisemisesta
E7: Janaleh Välimäen antama vakuutus
E8: Ote Wikipedian kohdasta “Steam distillation” (2023)
E9: M. Brebu and C. Vasile: “Thermal degradation of lignin – A Review”, Cellulose Chemistry and Technology 44 (9), 353–363 (2010)
Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitusta todistelusta todisteet E3 ja E6–E7 on ollut todistelua siitä, mitä ja milloin jonkin niin sanotun estejulkaisun kautta olisi tullut julkiseksi. On selvää, että näitä Valmet AB:n todisteita ei voida miltään osin pitää viitejulkaisuina patenttioikeudellisessa mielessä, sillä sen todisteita ei ole esitetty tunnetun tekniikan tason ilmentäjänä, vaan näytöksi Patentti- rekisterihallituksessa väitteentekijänä olleen Valmet AB:n väitteisiin puuttuvasta uutuudesta ja keksinnöllisyydestä.
3.1 Viitejulkaisu D12
Valmet AB on esittänyt, että annetun vakuutuksen E7 perusteella viitejulkaisu D12 on ollut julkisesti saatavilla sen Internet-sivuilta jo ennen patenttihakemuksen tekemispäivää 20.12.2019, joka on myös etuoikeuspäivä, viitejulkaisu D12 esittää alan ammattimiehen yleistietoa patenttihakemuksen tekemispäivänä, ja että yleistiedon tason osoittava julkaisu voi tulla julkiseksi vasta kiistanalaisen patentin hakemuksen tekemispäivän jälkeen, ja että alan ammattimiehen yleistieto on silti huomioitava uutuutta ja olennaista eroa arvioitaessa.
Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viitejulkaisun D12 julkaisuajankohta ei ole yksiselitteisesti varmuudella tiedossa.
Andritz Oy on esittänyt, että viitejulkaisun D12 julkaisuajankohta ei ole varmuudella tiedossa, eikä viitejulkaisu D12 kuvaa alan ammattimiehen yleistietoa, sillä se ei ole oppi- tai käsikirja. Andritz Oy on lisäksi esittänyt, että viitejulkaisun D12 julkaisuajankohdasta vakuutuksen E7 antaja on Valmet AB:n työntekijä, ja ettei ole tiedossa, millä perusteella vakuutuksen antaja voi todentaa, milloin Valmet AB on julkaissut viitejulkaisun D12 Internetissä, ja ettei ole selvää vastasiko Internetissä vuonna 2019 julkaistu versio tällä hetkellä Internetissä olevaa versiota tai viitejulkaisua D12.
Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti ei ole mitään estettä sille, etteikö työntekijä voisi antaa vakuutuksen, jossa hän esittää työnantajan verkkosivuille asetettujen julkaisujen ajankohtia. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vakuutuksen on antanut Web manager -tehtävissä toimiva työntekijä. Markkinaoikeus katsoo, että Web manager -tehtävissä toimivan työntekijän on mahdollista päästä verkkosivuston hallintatyökaluihin käsiksi.
Viitejulkaisu D12 on Valmet AB:n teknisen asiakirjasarjan julkaisu otsikolla ”Evaporator issues and technology”. Viitejulkaisun D12 ylälaidassa on merkintä ”Published October, 31 2018”. Annetussa vakuutuksessa E7 on esitetty, että Valmet AB:n rekisterin (records) mukaan viitejulkaisu on julkaistu 2.7.2018 Valmet AB:n ensimmäisellä Internet-palvelimella ja 15.11.2019 Valmet AB:n toisella Internet-palvelimella, jolla se on ollut ladattavissa siitä lähtien.
Viitejulkaisun D12 julkaisupäivää koskien on siten esitetty kolme päivämäärää aikavälillä 2.7.2018–15.11.2019. Vakuutus E7 on annettu 14.11.2022 ja siinä on esitetty URL-verkko-osoite, jonka kautta pääsee viitejulkaisuun D12 edelleen. Viitejulkaisulle D12 esitetty julkaisemisen aikaväli on ennen patenttihakemuksen etuoikeuspäivää.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännön mukaan tuote- tai markkinointiesitteen julkisen saatavuuden näyttökynnys saavutetaan todennäköisyysarvioinnin avulla, koska tuote- tai markkinointiesite on ominaisuuksiensa vuoksi tarkoitettu jaettavaksi mahdollisille asiakkaille ja kiinnostuneille henkilöille nimenomaisesti heidän saamisekseen tietoiseksi esitteen mainostamasta tuotteesta (ks. esimerkiksi T 1156/15, kohta 3.2).
Viitejulkaisussa D12 on esitetty sen yhdistävän teknistä tietoa Valmet AB:n henkilökunnalta ja julkaistuista Valmet AB:n artikkeleista ja asiakirjoista, ja sen lopussa on esitetty, että ”Me olemme sitoutuneet edistämään asiakkaidemme suorituskykyä” (s. 13). Viitejulkaisu D12 on siten luonteeltaan markkinointiesite, ja esitetty aikaväli julkaisulle alkaa jo yli vuotta ennen patentin etuoikeuspäivää. Siten on todennäköistä, että viitejulkaisun D12 tuote-esite on julkaistu esitetyllä aikavälillä 2.7.2018–15.11.2019, eli ennen patentin etuoikeuspäivää 20.12.2019.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että viitejulkaisu D12 on ollut julkisesti saatavilla ennen patentin etuoikeuspäivää. Viitejulkaisu D12 on siten osa tekniikan tasoa.
4 Asian arviointi
4.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 on seuraava (piirrejako valituksen mukainen):
F1: Menetelmä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista,
joka menetelmä käsittää:
F2: aikaansaadaan materiaali, joka käsittää
F2a: ligniiniä ja
F2b: haihtuvia yhdisteitä;
F3: käsitellään materiaalia tislausmenetelmällä ainakin osan haihtuvista yhdisteistä höyrystämiseksi; jolloin
F4: haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, jolloin sanottu käsittelyvaihe käsittää
F5a: höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
F5b: sanottu käsittelyvaihe käsittää alipainetislauksen.
Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 12 on seuraava:
Tislausmenetelmän käyttö haihtuvien yhdisteiden, kuten guajakolin ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden, poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen.
4.1.1 Patenttivaatimuksen 1 tulkinta
Valmet AB on esittänyt, että patentin perusasiakirjassa ei ole määritelty termiä tislausmenetelmä, mutta perusasiakirjassa on kuvattu esimerkkejä tislausprosesseista, jotka termin tislausmenetelmä tulee kattaa, ja että suomen kielessä tislaaminen tarkoittaa nesteiden erottamista liuoksista tai seoksista höyrystämällä ja jälleen tiivistämällä, tai nesteseoksen höyrystämistä ja saadun höyryn tiivistämistä. Valmet AB on esittänyt lisäksi, että perusasiakirjan selitys ei viittaa siinä kuvatun tislausmenetelmän perustuvan liuoksen komponenttien erottamiseen niiden kiehumispisteiden perusteella. Valmet AB on esittänyt vielä, ettei patenttivaatimus 1 ei kuvaa prosessivaiheita, joita liuoksen komponenttien erottamiseen niiden kiehumispisteiden perusteella perustuva tislausmenetelmä sisältäisi verrattuna mustalipeän kuivaamiseen haihduttamalla.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt päätöksessään, että tislausmenetelmät eroavat erilaisista haihdutusmenetelmistä ja höyryllä kuumentamisesta, sillä tislaus perustuu liuoksen komponenttien erottamiseen kiehumispisteiden perusteella.
Andritz Oy on esittänyt, että tislaus on toisiinsa liuenneiden aineiden erottamiseksi käytetty menetelmä, joka perustuu seoksessa olevien aineiden eri haihtuvuuksiin, jolloin tislausmenetelmän avulla seoksessa olevista haihtuvista yhdisteistä voidaan erottaa kiinnostuksen kohteena olevat haihtuvat yhdisteet ilman, että kaikki haihtuvat yhdisteet poistuisivat, ja lisäksi tislaus on mahdollista toteuttaa ensiksikin niin, että jäljelle jäävän jakeen konsentraatio ei olennaisesti muutu tai muuttuu vain vähän, ja toiseksi niin että materiaalin tilavuus ei olennaisesti muutu tai jopa niin, että tilavuus kasvaa kuten patentissa on esitetty. Andritz Oy on lisäksi esittänyt, että alipainetislauksessa nesteet erotetaan liuoksista tai seoksista spesifisesti höyrystämällä ja jälleen tiivistämällä.
Markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon selityksestä, patenttivaatimuksista ja kuvista kokonaisuudessaan ilmenevän asiayhteyden (ks. T 2456/12 perustelujen kohta 2.1.6). Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa G 1/24 on tarkasteltu patenttivaatimusten tulkintaa niiden artikloissa 52–57 säädettyjen patentoitavuuden edellytysten täyttymisen arvioinnin yhteydessä. Laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 1/24 mukaan patentoitavuuden arvioinnin yhteydessä tehtävässä patenttivaatimuksen tulkinnassa on aina tarkasteltava, mitä keksinnöstä on esitetty selityksessä ja kuvissa (ks. G 1/24 headnote). Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisun G 1/24 jälkeen annetuissa ratkaisuissa on vakiintuneesti katsottu, että pelkälle patenttivaatimuksen tekstille voidaan sellaisenaan antaa laajempi tai vaihtoehtoinen merkitys, jos selityksessä esitetyt täsmälliset määritelmät tai suoritusmuodot tukevat sitä (ks. T 1849/23 kohta 1.3).
Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen F3 mukaan materiaalia käsitellään tislausmenetelmällä, ja vaihtoehtoisten piirteiden F5a ja F5b mukaan käsittelyvaihe käsittää joko höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai alipainetislauksen.
Perusasiakirjan selityksessä on esitetty kappaleessa 20, että tislausmenetelmä on höyrystrippausmenetelmä tai alipainetislausmenetelmä. Patentin selityksessä on esitetty kohdassa määritelmät (kappale 40), että tässä yhteydessä höyrystrippaus-termi käsittää minkä tahansa höyrykäsittelymenetelmän, jossa materiaali altistetaan höyryn vaikutukselle haihtuvien yhdisteiden erottamiseksi (höyrystämiseksi) siitä ja materiaalin ottamiseksi talteen puhdistetussa muodossa, ja että höyrystrippaus-termiä ja höyrytislaus-termiä voidaan käyttää keskenään vaihtokelpoisesti.
Perusasiakirjan kuvassa 1 on selityksen kappaleen 43 mukaan esitetty höyrytislauskolonni viitenumerolla 10. Selityksen sivulla 17 viitenumeroluettelossa viitenumerolla 10 on mainittu höyrystrippauskolonni. Kolonnin alaosan sisäänmenon kautta kolonniin syötetään kuumaa höyryä, ja kolonnin keski- tai yläosassa olevan sisäänmenon kautta syötetään suspensiona kiinteitä hajupitoisia ligniinihiukkasia ja vettä. Kolonni käsittää yhden tai useamman tislauslevyn. Likainen höyry, joka sisältää hajupitoiset yhdisteet, johdetaan pois kolonnin yläpäässä olevan ulostulon kautta. Puhdistettu ligniini johdetaan pois kolonnin alapäässä olevan ulostulon kautta.
Andritz Oy on esittänyt, että täsmällisen erottelun mahdollistamiseksi tislaus voidaan toteuttaa perusasiakirjan kuvan 1 mukaisessa kolonnissa, jossa on tislauslevyt, joita jäähdytetään veden avulla.
Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan selityksen mukaan kuvassa 1 tislauslevy kolonnissa on mahdollinen (kappale 43), mutta perusasiakirjan selityksessä ei ole kuvattu tislauslevyn käyttöä, eikä kuvassa 1 ole esitetty mitään liitäntää kolonniin tislauslevyn jäähdyttämiseksi.
Perusasiakirjan selityksen kappaleessa 58 on esitetty, että höyrystrippauslaite käsittää tyypillisesti kolonnin, sisäänmenot ligniiniä käsittävää suspensiota tai jauhetta varten ja kuumaa höyryä varten, sekä ulostulot höyrykäsiteltyä ligniiniä varten ja höyryä varten, joka käsittää ligniinistä poistetut hajuyhdisteet. Edullisesti kolonni käsittää yhden tai useamman sivusuuntaisen tislauslevyn, esimerkiksi vähintään kaksi.
Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjassa on kuvattu laite, joka käsittää kolonnin, sisäänmenot ligniiniä käsittävää suspensiota tai jauhetta varten ja kuumaa höyryä varten, sekä ulostulot höyrykäsiteltyä ligniiniä varten ja höyryä varten, joka käsittää ligniinistä poistetut hajuyhdisteet. Kolonni käsittää lisäksi tislauslevyn tai -levyjä. Tämä laite on esitetty perusasiakirjassa termeillä höyrytislauskolonni ja höyrystrippauskolonni. Höyrystrippauslaite käsittää samat komponentit, mutta edullisessa suoritusmuodossa tislauslevyn.
Perusasiakirjan kuvassa 2 on esitetty höyrystrippauksen koejärjestely. Koejärjestelyssä höyryä tuotettiin kattilassa ja höyry johdettiin näyteliuoksen tai näytesuspension nestefaasiin. Kaasutilasta höyry johdettiin lauhduttimeen, ja tisle, joka käsitti vettä ja orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kerättiin talteen. Perusasiakirjan selityksen mukaan höyrykäsitellyt näytteet analysoitiin, ja analysointituloksista on esitetty päätelmä, jonka mukaan höyrykäsittely uutti ligniininäytteistä tehokkaasti hajuyhdisteitä ja guajakolin poisto oli huomattavampaa kuin rikkiyhdisteiden poisto (kappale 106).
Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjassa on kuvattu ligniinipitoisen materiaalin höyrystrippausmenetelmä kuvan 2 avulla ja että kuvatussa höyrystrippauksessa materiaalista poistui haihtuvia hajuyhdisteitä. Perusasiakirjassa esitetty kuvan 2 mukainen höyrystrippausmenetelmä ei ole perustunut liuoksen komponenttien erottamiseen kiehumispisteiden perusteella.
Markkinaoikeus toteaa vielä, että höyrystrippaus-termi on tulkittava siten kuin alan ammattimies sen ymmärtää perusasiakirjan selityksen ja kuvien sekä yleistietämyksensä perusteella. Lisäksi selityksessä höyrystrippaus-piirteelle annettu laajempi merkitys on otettava huomioon.
Markkinaoikeus katsoo, että piirteen F5a mukaisessa höyrystrippauksessa tarkoitetaan höyrykäsittelymenetelmää, jossa materiaali altistetaan höyryn vaikutukselle haihtuvien yhdisteiden erottamiseksi (höyrystämiseksi) siitä ja materiaalin ottamiseksi talteen puhdistetussa muodossa.
4.1.2 Lisätty materiaali
Valmet AB on esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimus 1 käsittää lisättyä materiaalia, koska patenttivaatimuksen 1 vaihtoehtoisen piirteen F5a mukainen paine höyrystrippauksen aikana on esitetty perusasiakirjan selityksessä liittyen yleiseen höyrykäsittelyyn eikä höyrystrippaukseen.
Andritz Oy on esittänyt, että patenttivaatimus 1 ei sisällä lisättyä materiaalia, koska siihen tehdyt muutokset perustuvat perusasiakirjan patenttivaatimukseen 5 ja selitykseen ja koska perusasiakirjasta kokonaisuudessaan tulee selvästi esille, että esitetty menetelmä on suunnattu haihtuvien hajuyhdisteiden poistamiseen ligniinipitoisesta materiaalista, jolloin kaikki perusasiakirjassa esitetyt suoritusmuodot liittyvät nimenomaisesti hajuyhdisteiden poistamiseen.
Markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimusta on lisättyä materiaalia arvioitaessa tulkittava samalla tavalla kuin patentoitavuutta arvioitaessa (ks. esim. T 99/13 perustelujen kohta 2.3). Alan ammattimies tulkitsee patenttivaatimusta teknisesti mielekkäällä tavalla ja ottaa tulkinnassa huomioon selityksestä, patenttivaatimuksista ja kuvista kokonaisuudessaan ilmenevän asiayhteyden (ks. T 2456/12 perustelujen kohta 2.1.6).
Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F3 on esitetty perusasiakirjan itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1, piirre F4 perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 viittaavassa epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 3, ja vaihtoehtoisen piirteen F5a höyrystrippaus perusasiakirjan patenttivaatimukseen 1 viittaavassa epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 5. Patenttivaatimuksen 1 vaihtoehtoisen piirteen F5a mukaista painetta tai piirteen F5b mukaista alipainetislausta ei ole esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksissa.
Patentin selityksessä kappaleessa 19 on esitetty keksinnön ensimmäinen näkökohta sisältäen piirteet F1–F3, ja selityksessä kappaleessa 20 on esitetty luettelo ensimmäisen näkökohdan suoritusmuodoista, ja luettelossa on esitetty, että tislausmenetelmä on höyrystrippausmenetelmä F5a tai alipainetislausmenetelmä F5b sekä piirre F4.
Piirteen F5a mukaista painetta on käsitelty ainoastaan perusasiakirjan selityksessä kappaleessa 70, jossa on esitetty, että edullisesti paine höyrykäsittelyn (steam treatment) aikana on normaali-ilmanpaine ja että eräässä suoritusmuodossa paine ei ole yli 1,5 baaria, edullisesti ei yli 1,2 baaria.
Perusasiakirjan selityksessä edeltävässä kappaleessa 69 on esitetty, että eräässä suoritusmuodossa höyrykäsittely tai höyrystrippaus suoritetaan alennetussa paineessa, jolloin lämpötila voidaan pitää alle 100 ºC:ssa, esimerkiksi alueella 40–70 ºC. Alennetun paineen ja/tai alhaisen lämpötilan käyttämisen etuna on se, että pienet ligniinihiukkaset eivät sula höyrykäsittelyn aikana.
Alan ammattimies ymmärtää, että kappaleessa 70 esitetty liittyy kappaleessa 69 esitettyyn suoritusmuotoon (embodiment) sen edullisena suoritusmuotona.
Edellä jaksossa 4.1.1 patenttivaatimuksen 1 tulkinnasta lausutun perusteella piirteen F5a mukaisessa höyrystrippauksessa tarkoitetaan selityksessä esitettyä höyrykäsittelymenetelmää, jossa materiaali altistetaan höyryn vaikutukselle haihtuvien yhdisteiden erottamiseksi (höyrystämiseksi) siitä ja materiaalin ottamiseksi talteen puhdistetussa muodossa.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatuin tavoin perusasiakirjan selitys kuvaa höyrykäsittelyä ja höyrystrippausta, jolloin alan ammattimies käyttäen yleistietämystään voi johtaa suoraan ja yksiselitteisesti perusasiakirjasta, kun asiaa arvioidaan objektiivisesti tekemispäivän ajankohdan mukaan, että paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F4 ja piirteen F5a höyrystrippaus sekä piirre F5b on esitetty patentin perusasiakirjassa keksinnön ensimmäisessä näkökohdassa, ja piirteen F5a mukainen paine on esitetty patentin perusasiakirjassa piirteen F5a mukaiseen höyrystrippaukseen liittyvänä, jolloin patenttivaatimuksen 1 piirteet käyvät ilmi yhtenä kokonaisuutena patentin perusasiakirjasta.
Markkinaoikeus katsoo, ettei itsenäistä patenttivaatimusta 1 ole näin ollen muutettu niin, että se on tullut käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi perusasiakirjasta.
4.1.3 Uutuus
Valmet AB on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 ja patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö ole uusi alan ammattimiehen yleistietoon nähden tai viitejulkaisuun D5 tai D15 nähden.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaiset keksinnöt ovat uusia.
Andritz Oy on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ja patenttivaatimuksen 12 mukainen keksintö on uusi alan ammattimiehen yleistietoon nähden tai viitejulkaisuun D5 tai D15 nähden.
Markkinaoikeus toteaa, että kansainvälinen patenttihakemusjulkaisu D5 on tullut julkiseksi vasta tarkasteltavana olevaa patenttia koskevan patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeen, mutta kyseisen kansainvälisen patenttihakemuksen etuoikeuspäivä on mainittua tekemispäivää aikaisempi. Asiassa on lisäksi vailla erimielisyyttä, että viitejulkaisu D5 koskee samaa keksintöä kuin viitejulkaisuna D5P esitetty etuoikeushakemus. Viitejulkaisu D5 kuuluu siten patenttilain 2 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettuun uutuuden arvioinnissa huomioon otettavaan tekniikan tasoon.
Markkinaoikeus tarkastelee ensin patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön uutuutta viitejulkaisuun D5 nähden.
4.1.3.1 Uutuus viitejulkaisuun D5 nähden
Valmet AB on esittänyt, että patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset keksinnöt eivät ole uusia viitejulkaisuun D5 nähden, kun patenttivaatimukseen 1 luetaan vaihtoehtoinen piirre F5a ja kun patenttivaatimukseen 12 luetaan vaihtoehtoinen piirre, jonka mukaan tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria. Valmet AB:n mukaan viitejulkaisussa D5 on esitetty hajun poistamiseksi piirteiden F1–F4 mukainen menetelmä, ja höyrykäsittely normaali-ilmanpaineessa, joka vastaa piirteen F5a mukaista höyrystrippaamista korkeintaan 1,5 baarin paineessa.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset keksinnöt ovat uusia viitejulkaisuun D5 nähden. Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viitejulkaisussa D5 kuvataan hajuaineiden poistamista hiilimateriaalista, kuten ligniinistä, inertissä ympäristössä, kuten höyry-ympäristössä, ja viitejulkaisu D5 viittaa suoraan viitejulkaisuun D8, joka käsittelee ligniinin talteen ottamista mustalipeästä. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi esittänyt, että höyrykäsittely hajuaineiden poistamiseksi ei vastaa höyrystrippausta, eikä muutenkaan ole tislausmenetelmä.
Andritz Oy on esittänyt, että patenttivaatimusten 1 ja 12 mukaiset keksinnöt ovat uusia viitejulkaisuun D5 nähden, sillä viitejulkaisu D5 ei esitä piirteitä F5a tai F5b. Andritz Oy:n mukaan viitejulkaisun D5 menetelmässä ligniinistä saatua materiaalia kuumennetaan pääosin ilman ja vähäiseltä osin inertin kaasun seoksessa, eikä pelkästä höyrystä koostuvassa prosessi-ilmakehässä, ja esitetty menetelmä on kuivaus- tai kuumennusmenetelmä muttei patenttivaatimuksen 1 eikä patenttivaatimuksen 12 mukainen tislaus- tai höyrystrippausmenetelmä.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksessa 1 on selkeät vaihtoehtoiset piirteet F5a ja F5b. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimus, joka sisältää useita selkeitä vaihtoehtoja, katsotaan ”tai-vaatimukseksi”, ja kaikkien patenttivaatimuksen kattamien suoritusmuotojen on oltava uusia.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu D5 kuvaa menetelmän hiukkasmuotoisen hiilimateriaalin epämiellyttävän hajun vähentämiseksi patenttivaatimuksen 1 piirteiden F1 ja F4 mukaisesti. Viitejulkaisun D5 kappaleessa 3 on viitattu esimerkkinä ligniinipohjaisen hiukkasmaisen hiilimateriaalin aikaansaamisesta viitejulkaisuun D8, joka käsittelee ligniinin talteen ottamista mustalipeästä. Viitejulkaisun D5 mukaisen, sen kappaleesta 18 ilmenevän menetelmän ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan hiukkasmuotoinen hiilimateriaali piirteiden F2, F2a ja F2b mukaisesti, ja hiilimateriaalia käsitellään menetelmän toisessa vaiheessa edullisesti prosessi-ilmakehässä, jossa ilmaa on rikastettu inertillä kaasulla ja/tai joka on alipaineista ilmaa paineessa alle 500 millibaaria. Viitejulkaisun D5 mukaan käytettäessä inertillä kaasulla rikastettua ilmaa happipitoisuus on vähemmän kuin 15 tilavuusprosenttia, ja että sopivia inerttejä kaasuja ovat erityisesti typpi, hiilidioksidi, tulistettu höyry tai hiukkasmuotoisen hiilimateriaalin päästämät kaasut menetelmän toisessa vaiheessa, ja että käytettäessä inertillä kaasulla rikastettua ilmaa prosessi-ilmakehän paine valitaan mahdollisuuksien tai vaatimusten mukaan.
Viitejulkaisussa D5 on esitetty laitteen kannalta helpoimmaksi suorittaa prosessi ympäröivän ilman paineessa tai pienessä yli- tai alipaineessa, esimerkiksi ± 10 millibaarissa. Viitejulkaisussa D5 esitetyt prosessipaineet ovat piirteen F5a mukaisesti alle 1,5 baaria. Prosessikäsittely suoritetaan viitejulkaisun D5 mukaan mieluiten rumpu-uunissa tai leijukerroksessa.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että edellä jaksossa 4.1.1 patenttivaatimuksen 1 tulkinnasta esitetyn perusteella piirteen F5a mukaisessa höyrystrippauksessa tarkoitetaan höyrykäsittelymenetelmää, jossa materiaali altistetaan höyryn vaikutukselle haihtuvien yhdisteiden erottamiseksi (höyrystämiseksi) siitä ja materiaalin ottamiseksi talteen puhdistetussa muodossa.
Perusasiakirjan selityksessä kohdassa määritelmät (kappale 41) on esitetty, että tässä yhteydessä höyry-termi käsittää höyrystynyttä vettä, johon on valinnaisesti sekoittunut muita kaasuja ja/tai kondensoitunutta vesisumua tai vesipisaroita, ja että höyry voi olla lämmitetyssä tai lämmittämättömässä muodossa.
Viitejulkaisussa D5 on esitetty ilmaa voitavan rikastaa tulistetulla höyryllä prosessi-ilmakehässä. Tulistettu höyry tarkoittaa höyryä, jonka lämpötila on korkeampi kuin sen kiehumispiste tilannetta vastaavassa paineessa. Tällöin prosessi-ilmakehässä ligniiniä sisältävää materiaalia altistetaan patentin selityksen määritelmän mukaiselle höyrylle eli höyrystyneelle vedelle, johon on sekoittunut muita kaasuja, piirteen F5a mukaisesti.
Kaikki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön suoritusmuodot eivät siten ole uusia viitejulkaisuun D5 nähden.
4.1.3.2 Uutuusarvioinnin lopputulos
Edellä kohdassa 4.1.3.1 esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D5 tunnettuun menetelmään nähden. Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle on näin ollen uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este.
Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.2 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1
Andritz Oy on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 markkinaoikeuteen 23.5.2025 antamansa vastauksen yhteydessä toissijaisena vaatimusasetelmana. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen osalta, jonka piirteen mukaan haihtuvat yhdisteet käsittävät guajakolia. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 itsenäinen patenttivaatimus 11 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 12 siihen lisätyn piirteen osalta, jonka piirteen mukaan tislausmenetelmää käytetään guajakolin poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista.
Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 1 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–10 sekä tislausmenetelmän käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 11 ja käyttöön kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 12–13. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
F1: Menetelmä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista,
joka menetelmä käsittää:
F2: aikaansaadaan materiaali, joka käsittää
F2a: ligniiniä ja
F2b: haihtuvia yhdisteitä;
F3: käsitellään materiaalia tislausmenetelmällä ainakin osan haihtuvista yhdisteistä höyrystämiseksi; jolloin
F4: haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä,
jolloin sanottu käsittelyvaihe käsittää
F5a: höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
F5b: sanottu käsittelyvaihe käsittää alipainetislauksen,
jossa sanotut haihtuvat yhdisteet käsittävät guajakolia.
Itsenäinen patenttivaatimus 11 on seuraava:
Tislausmenetelmän käyttö guajakolin poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen.
4.2.1 Uutuus
Valmet AB on esittänyt, ettei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 ja patenttivaatimuksen 11 mukainen keksintö ole uusi alan ammattimiehen yleistietoon nähden tai viitejulkaisuun D5 tai D15 nähden.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 mukaiset keksinnöt ovat uusia koska ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaiset keksinnöt ovat uusia.
Andritz Oy on esittänyt, että itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 11 mukaiset keksinnöt ovat uusia viitejulkaisuissa esitettyyn nähden, sillä viitejulkaisuissa D1, D12 tai D15 kuvatuissa menetelmissä ei ole esitetty, että ligniinipitoisesta materiaalista haihtuvat yhdisteet käsittäisivät guajakolia.
Markkinaoikeus tarkastelee ensin patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön uutuutta viitejulkaisuun D5 nähden.
4.2.1.1 Uutuus viitejulkaisuun D5 nähden
Valmet AB on esittänyt, ettei vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden, sillä viitejulkaisu D5 esittää lisätyn piirteen kuvaamalla ligniinipitoisen höyrykäsitellyn materiaalin matalan guajakolipitoisuuden, jolloin on väistämätöntä, että myös guajakolia poistuu, kun viitejulkaisussa D5 partikkelimateriaaliin kohdistetaan ilmanpaineinen höyrykäsittely.
Andritz Oy on esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi viitejulkaisuun D5 verrattuna, koska viitejulkaisu D5 ei esitä piirteen F1 mukaista ligniiniä sisältävää materiaalia, jota käsitellään tislausmenetelmällä piirteen F3 mukaisesti. Andritz Oy:n mukaan guajakolin pitoisuuden mainitseminen viitejulkaisussa D5 ei merkitse, että tämä pitoisuus väistämättä saadaan aikaiseksi ilmakehässä, jossa on tulistettua höyryä, sillä esimerkissä 1 kiinteää materiaalia käsitellään ilmakehässä, jossa ei ole höyryä, ja tuloksista nähdään, että guajakolin pitoisuus oli laskenut. Andritz Oy on lisäksi esittänyt, että guajakolipitoisuuden muutos viitejulkaisussa D5 liittyy muihin seikkoihin kuin höyryn käyttöön.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä jaksossa 4.1.3.1 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 uutuudesta esitetyn perusteella viitejulkaisu D5 esittää patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F5a. Patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen osalta, jonka mukaan haihtuvat yhdisteet käsittävät guajakolia.
Viitejulkaisu D5 kuvaa menetelmän hiukkasmuotoisen hiilimateriaalin epämiellyttävän hajun vähentämiseksi. Viitejulkaisun selityksessä kappaleesta 29 eteenpäin on esitetty esimerkkejä, miten hiukkasmateriaali, josta hajua on vähennetty, eroaa ennestään tunnetuista materiaaleista. Kappaleen 29 neljännessä alakappaleessa on esitetty, että ”Edullisesti hiukkasmateriaalin, josta hajua on vähennetty, guajakolipitoisuus on enintään 0,1 mg/kg, edullisesti enintään 0,05 mg/kg, vielä edullisemmin alle 0,01 mg/kg, lisäksi edullisesti alle 0,005 mg/kg ja erityisesti alle 0,001 mg/kg.”
Viitejulkaisun D5 esimerkissä 1 on ensimmäisessä prosessivaiheessa valmistettu materiaali A havupuun ligniinistä stabiloimalla se hydrotermisen hiilletyksen olosuhteissa. Toisessa prosessivaiheessa materiaalia A käsiteltiin kuivauskaapissa 3 tunnin ajan 250 °C:een lämpötilassa, jolloin tuotettiin materiaali B. Taulukossa sivulla 12 on esitetty materiaalien A ja B vertailuarvoja. Aineen 2-metoksifenoli (guajakoli) muutos oli -78 % ja aineen 4-etyyli-2-metoksifenoli (4-etyyliguajakoli) muutos oli -95 %.
Viitejulkaisun D5 itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu menetelmään hiukkasmaisen hiilimateriaalin, jonka hajua on vähennetty, valmistamiseksi. Viitejulkaisun D5 menetelmään kohdistuvasta patenttivaatimuksesta 7 riippuvan patenttivaatimuksen 12 mukaan hajuton hiukkasmainen hiilimateriaali on tunnettu siitä, että dimetyylisulfidin ja guajakolin pitoisuus on alle 1 mg/kg.
Viitejulkaisun D5 menetelmällä käsitellään siten ligniiniä ja guajakolia käsittävää materiaalia ainakin osan guajakolista höyrystämiseksi patenttivaatimuksen 1 mukaisesti.
Viitejulkaisun D5 menetelmää käytetään siten guajakolin poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista patenttivaatimuksen 11 mukaisesti.
Markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden, ja että itsenäisen patenttivaatimuksen 11 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden.
4.2.1.2 Uutuusarvioinnin lopputulos
Edellä kohdassa 4.2.1.1 esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei ole uusi viitejulkaisusta D5 tunnettuun menetelmään nähden, ja patenttivaatimuksen 12 mukainen tislausmenetelmän käyttö ei ole uusi viitejulkaisusta D5 tunnettuun menetelmään nähden. Asiassa ei ole tarpeen arvioida muita uutuuden esteeksi esitettyjä viitejulkaisuja. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 hyväksymiselle on näin ollen uutuuden osalta patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 1 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.3 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2
Andritz Oy on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 markkinaoikeuteen 18.11.2025 antamansa lausuman yhteydessä kolmassijaisena vaatimusasetelmana. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisätyn piirteen osalta, jonka mukaan menetelmä käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 itsenäinen patenttivaatimus 12 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 12 siihen lisätyn piirteen osalta, jonka piirteen mukaan menetelmä käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi.
Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 2 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–11 sekä tislausmenetelmän käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 12 ja käyttöön kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 13–15. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
F1: Menetelmä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista,
joka menetelmä käsittää:
F2: aikaansaadaan materiaali, joka käsittää
F2a: ligniiniä ja
F2b: haihtuvia yhdisteitä;
F3: käsitellään materiaalia tislausmenetelmällä ainakin osan haihtuvista yhdisteistä höyrystämiseksi; jolloin
F4: haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä,
jolloin sanottu käsittelyvaihe käsittää
F5a: höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
F5b: sanottu käsittelyvaihe käsittää alipainetislauksen,
F6: joka menetelmä käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi.
Patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 12 on seuraava:
Tislausmenetelmän käyttö haihtuvien yhdisteiden, kuten guajakolin ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden, poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen, joka
menetelmä käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi.
4.3.1 Lisätty materiaali
Valmet AB on esittänyt, että vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 käsittää sellaista, mikä ei käy ilmi perusasiakirjasta, sillä patenttivaatimuksessa 1 on kuvattu piirteissä F5a ja F5b kaksi vaihtoehtoa käsittelyvaiheiksi, ja patenttivaatimukseen 1 lisätty piirre F6, jonka mukaan menetelmä käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 °C ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi, yhdistyy myös käsittelyvaiheen piirteen F5b mukaiseen alipainetislaukseen. Valmet AB:n mukaan perusasiakirjan patenttivaatimus 13 esittää höyrykäsittelyn ja alipainetislauksen toisistaan erillisinä toimenpiteinä kuten myös perusasiakirjan selitys. Lämpötilaväli 50–120 °C on esitetty perusasiakirjan kappaleissa 55 ja 66, mutta Valmet AB:n esittämän mukaan alan ammattimies ymmärtää, että ne liittyvät höyrykäsittelyyn, sillä kappaleessa 55 esitetään, että höyrykäsittelyssä lämpötila on ainakin 70 ˚C, kun taas kappaleessa 56 esitetään, että alipainetislauksessa lämpötila on korkeintaan 70 ˚C. Valmet AB on lisäksi esittänyt, että lämpötilaväliä ei myöskään ole esitetty irrallaan käsittelyajasta esimerkiksi perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 10, eikä alipainetislaukseen liittyvä patenttivaatimus 13 liity patenttivaatimukseen 10.
Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 on patentoitavissa. Se ei ole lausunut lisätystä materiaalista.
Andritz Oy on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 muutokset perustuvat perusasiakirjan selityksen kappaleeseen 55.
Markkinaoikeus arvioi ensin, perustuuko patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 perusasiakirjan mukaiseen patenttivaatimusasetelmaan.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimus 1 perustuu pääasiassa perusasiakirjan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sekä epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 3, 5 ja 10. Perusasiakirjan patenttivaatimus 10 on seuraava:
Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, joka käsittää materiaalin altistamisen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120ºC vähintään 10 minuutin ajan ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi.
Patenttivaatimus 10 on viitannut muun ohella itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ja patenttivaatimuksiin 3 ja 5. Perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta käy siten selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttivaatimusten 1, 3, 5 ja 10 yhdistelmä.
Tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 3, 5 ja 10 yhdistelmästä siten, että ensiksi mainitun piirteeseen F5a on lisätty paineeksi höyrystrippauksen aikana 1,5 baaria, ensiksi mainittuun on lisätty vaihtoehtoinen piirre F5b, ja ensiksi mainitun piirteestä F6 on poistettu materiaalin altistamisaika vähintään 10 minuutin ajan.
Patentin selityksessä on esitetty kappaleessa 20, että tislausmenetelmä on höyrystrippausmenetelmä tai alipainetislausmenetelmä. Piirteen F5a lisääminen höyrystrippauksen osalta ja piirteen F5b lisääminen patenttivaatimukseen 1 ei siten sisällä lisättyä materiaalia.
Edellä jaksossa 4.1.2 ensisijaisen patenttivaatimusasetelman lisätystä materiaalista lausutun perusteella markkinaoikeus toteaa, että piirteen F5a paineen 1,5 baaria lisääminen patenttivaatimukseen 1 ei sisällä lisättyä materiaalia.
Perusasiakirjan selityksessä Keksinnön yhteenveto -otsikon alla kappaleessa 19 on esitetty keksinnön ensimmäinen näkökohta sisältäen piirteet F1–F3, ja selityksessä kappaleessa 20 on esitetty luettelo piirteistä, joista ensimmäisen näkökohdan eri suoritusmuodot voivat käsittää ainakin yhden. Edellä mainitussa luettelossa on esitetty piirteet F5a, F5b ja piirre F4. Luettelossa on lisäksi esitetty piirre F6 yhdessä materiaalin vähintään 10 minuutin höyryn vaikutukselle altistamisajan kanssa.
Perusasiakirjan selityksessä Suoritusmuodot-otsikon alla kappaleessa 55 on esitetty, että eräissä suoritusmuodoissa ligniiniä sisältävä materiaali altistetaan höyrylle lämpötilassa, joka on alueella 50–120 ºC, esimerkiksi 80–110 ºC, ainakin osan materiaalissa esiintyvien haihtuvien hajuyhdisteiden höyrystämiseksi, ja edullisesti lämpötila on vähintään 70 ºC haihtuvien yhdisteiden tehokkaan poiston aikaansaamiseksi. Seuraavassa kappaleessa 56 on esitetty, että suoritusmuodoissa, joissa käytetään alipainestrippausta (vacuum stripping), lämpötilat voivat olla alle 100 ºC, edullisesti alle 70 ºC, pienten ligniinimolekyylien pehmenemisen välttämiseksi.
Perusasiakirjan selityksessä kappaleessa 57 on esitetty, että joissakin suoritusmuodoissa höyrykäsittely tehdään käyttämällä höyrystrippausvaihetta. Edullisesti höyrykäsittely tehdään höyrystrippauskolonnissa, johon ligniiniä sisältävä lähtömateriaali johdetaan sen altistamiseksi kuumalle höyrylle.
Perusasiakirjan selityksessä kappaleessa 66 on esitetty, että edullisissa suoritusmuodoissa ligniiniä sisältävä lähtömateriaali altistetaan höyrylle lämpötilassa, joka on 50–120 ºC, kuten 80–100 ºC, vähintään 2 minuutin ajan, esimerkiksi 2–20 minuutin ajan, ainakin osan hajuyhdisteistä höyrystämiseksi. Selityksen kappaleissa 55 ja 66 esitetyn perusteella suoritusmuoto muuttuu edulliseksi, kun materiaali altistetaan höyrylle vähintään 2 minuutin ajan, esimerkiksi 2–20 minuutin ajan.
Perusasiakirjassa ei ole esitetty opetusta, jonka mukaan materiaalin altistaminen höyryn vaikutukselle lämpötilassa 50–120 ºC alle 2 minuutin ajan antaisi toivotun vaikutuksen. Patenttivaatimusta 1 on siten muutettu niin, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt ilmi hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 2 hyväksymiselle on näin ollen patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu este.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 2 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.4 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 3
Andritz Oy on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 markkinaoikeuteen 23.5.2025 antamansa vastauksen yhteydessä neljässijaisena vaatimusasetelmana. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 1 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 siihen lisättyjen piirteiden F3.1, F3.2 ja F3.3 osalta. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 itsenäinen patenttivaatimus 11 eroaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisestä patenttivaatimuksesta 12 siihen lisättyjen piirteiden osalta, joiden mukaan vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa, ja ligniinisuspension pH on alle 4, ja jolloin käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet.
Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 3 on menetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja menetelmään kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–10 sekä tislausmenetelmän käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 11 ja käyttöön kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 12–14. Itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan jakaa piirteisiin seuraavasti:
F1: Menetelmä haihtuvien yhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, joka menetelmä käsittää:
F2: aikaansaadaan materiaali, joka käsittää
F2a: ligniiniä ja
F2b: haihtuvia yhdisteitä;
F3: käsitellään materiaalia tislausmenetelmällä ainakin osan haihtuvista yhdisteistä höyrystämiseksi; jolloin
F3.1: vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa, ja
F3.2: ligniinisuspension pH on alle 4, ja
F3.3: jolloin käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet, jolloin
F4: haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä,
jolloin sanottu käsittelyvaihe käsittää
F5a: höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
F5b: sanottu käsittelyvaihe käsittää alipainetislauksen.
Patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 11 on seuraava:
Tislausmenetelmän käyttö haihtuvien yhdisteiden, kuten guajakolin ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden, poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen, jolloin
vähintään 50 paino-% ligniinistä on sellaisten kiinteiden partikkelien muodossa, jotka ovat suspendoituneena nestemäiseen väliaineeseen, jolloin loput ligniinistä on liuenneessa muodossa, ja
ligniinisuspension pH on alle 4, ja jolloin
käsittelyvaiheen aikana kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet.
4.4.1 Lisätty materiaali
Valmet AB on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 mukainen piirteiden yhdistelmä ei käy ilmi perusasiakirjasta, koska lisätty piirre F3.1 on esitetty perusasiakirjan selityksen kappaleessa 51, piirre F3.2 kappaleessa 52 ja piirre F3.3 on esitetty kappaleessa 20, joka käsittää pitkän listan valinnaisia piirteitä, ja lisäksi näistä viimeisessä on esitetty, että käsittelyvaiheen aikana tai sen jälkeen kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet. Valmet AB:n mukaan jo yksistään piirteen F3.3 lukeminen kappaleesta 20 edellyttää valintaa kahdelta listalta, jolloin asia ei käy suoraan ja yksiselitteisesti ilmi. Valmet AB on lisäksi esittänyt, että perusasiakirjassa mikään ei johdata alan ammattimiestä valitsemaan selityksestä juuri piirteet F3.1–F3.3 ja vain näiden yhdessä kuvaaman ratkaisun, eikä perusasiakirjan selitys myöskään esitä, mikä tekninen vaikutus tällä ratkaisulla olisi. Valmet AB on vielä esittänyt, että ainuttakaan piirteistä F3.1–F3.3 ei ole esitetty suoraan ja yksiselitteisesti alipainetislauksen yhteydessä tai höyrystrippauksen yhteydessä korkeintaan 1,5 baarin paineessa ja että perusasiakirjan kappale 74 esittää, että höyrykäsittelyyn pohjautuvassa ratkaisussa höyrystyneet hajuaineet johdetaan tiivistymättömien kaasujen käsittelyjärjestelmään toisin kuin piirre 3.3. Valmet AB on edelleen esittänyt, että piirrettä F3.1 ei ole esitetty piirteen F4 yhteydessä, koska perusasiakirjan eräät suoritusmuodot kohdistuvat ainoastaan menetelmään, jossa poistetaan haihtuvia yhdisteitä, jotka eivät käsitä hajuyhdisteitä.
Andritz Oy on esittänyt, että itsenäisten patenttivaatimusten muutokset perustuvat perusasiakirjan kappaleisiin 51 ja 52, joista patenttivaatimukseen 1 on nostettu molemmista kappaleissa laajin edulliseksi esitetty raja-arvo, sekä patenttivaatimukseen 12, josta on jätetty pois vaihtoehto, jossa kondensointi tapahtuu käsittelyvaiheen jälkeen. Andritz Oy:n mukaan useiden vaihtoehtojen poistaminen vaihtoehtoja sisältävästä listasta on sallittu rajoitus, mikäli muutos ei johda siihen, että valitaan jokin tietty yhdistelmä, jolla on tietty tarkoitus, ja tehdyssä muutoksessa on poistettu toinen kahdesta vaihtoehdosta yhdeltä listalta siten, että jäljelle jäänyt vaihtoehto on esitetty patentin esimerkissä, jolloin valintaa ei ole tehty kahdelta erilliseltä listalta, vaan valinta on tehty kahdesta vaihtoehdosta, jotka ovat esitetty yhteydessä samaan piirteeseen. Andritz Oy on lisäksi esittänyt, että piirteiden F5a ja F3.3 yhdistelmä on esitetty perusasiakirjan patenttivaatimuksissa 5 ja 12 ristiviittausten kautta.
Markkinaoikeus arvioi ensin, perustuuko patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 perusasiakirjan mukaiseen patenttivaatimusasetelmaan.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimus 1 perustuu pääasiassa perusasiakirjan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sekä epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 3, 5 ja 12. Patenttivaatimus 12 on viitannut muun ohella itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 ja patenttivaatimuksiin 3 ja 5. Perusasiakirjan patenttivaatimusasetelmasta käy siten selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttivaatimusten 1, 3, 5 ja 12 yhdistelmä.
Tarkasteltavana oleva patenttivaatimus 1 eroaa perusasiakirjan patenttivaatimusten 1, 3, 5 ja 12 yhdistelmästä siten, että mainitun piirteeseen F5a on lisätty paineeksi höyrystrippauksen aikana 1,5 baaria, ensiksi mainittuun on lisätty vaihtoehtoinen piirre F5b, ensiksi mainittuun on lisätty piirteet F3.1 ja F3.2, ja ensiksi mainitun piirteestä F3.3 on poistettu vaihtoehtoinen piirre, jossa käsittelyvaiheen jälkeen kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet.
Edellä jaksossa 4.3.1 lisätystä materialista lausutun perusteella piirteen F5a lisääminen ja piirteen F5b lisääminen patenttivaatimukseen 1 ei sisällä lisättyä materiaalia.
Piirre F3.3 on muodostettu valitsemalla kahden vaihtoehdon listalta patenttivaatimuksesta 12 vaihtoehtoinen menetelmäaskel, jonka mukaan käsittelyvaiheen jälkeen kondensoidaan höyrystyneet hajuyhdisteet. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että perusasiakirjassa kuvatun yhden piirteen erottaminen laajemmasta piirteiden joukosta on sallittua Euroopan patenttisopimuksen 123 artiklan 2 kappaleen valossa sillä edellytyksellä, että erotettu piirre ei liity erottamattomasti suoritusmuodon muihin piirteisiin (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut T 1164/04, kohta 3.2; T 25/03, kohta 3.3; T 912/08, kohta 3.5 sekä T 284/94, kohta 2.1.3). Kumpaakaan patenttivaatimuksen 12 piirteistä ei ole esitetty edullisena piirteenä.
Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan perusasiakirjasta on käytävä ilmi piirteiden kokonaisuus. Perusasiakirjan selityksessä esitettyjä toisistaan irrallisia suoritusmuotoja ei ole mahdollista yhdistää, ellei niiden välillä ole esimerkiksi viittausta taikka alan ammattimiehen osoitettaisi muutoin niitä yhdistävän. Perusasiakirjaa ei siten voi vapaasti hyödyntää sen sisältämien eri piirteiden varantona (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan ratkaisut T 1041/07 ja T 1799/12). Ohjeena piirteiden tarkastelemiseen yhdessä voidaan pitää esimerkiksi keksinnön suoritusesimerkkiä tai sitä, että piirteet on selityksessä esitetty keksinnön edullisina piirteinä (ks. esim. T 1869/11 ja T 1799/12).
Perusasiakirjan esimerkissä (kappale 78) ligniiniä sisältäviä näytteitä, jotka olivat peräisin selluntuotannossa käytetyn ligniininerotusprosessin eri vaiheista, käsiteltiin höyrystrippausmenetelmällä. Näytteenä oli muun ohella happopesty ligniini (AL). Höyryä tuotettiin kattilassa ja johdettiin näyteliuoksen tai näytesuspension nestefaasiin. Kaasutilasta höyry johdettiin lauhduttimeen, ja tisle, joka käsitti vettä ja orgaanisia haihtuvia yhdisteitä, kerättiin talteen. Höyrystrippauskäsittely suoritettiin normaali-ilmanpaineessa, ja kuiviin ligniininäytteisiin lisättiin vettä ennen tislauskäsittelyä. Kappaleen 87 taulukossa 1 on esitetty happopestyyn ligniininäytteeseen 7,13 g lisätyn vettä 6,07 g. Kappaleen 100 taulukossa 3 on esitetty happopestyn ligniininäytteen guajakolipitoisuus ennen ja jälkeen höyrykäsittelyn, jolloin haihtuvat yhdisteet ovat käsittäneet haihtuvia hajuyhdisteitä. Perusasiakirjan selityksessä kappaleessa 52 on esitetty, että happopestyn ligniinin pH on alle 4.
Alan ammattimies ymmärtää perusasiakirjan esimerkissä esitetyn patenttivaatimuksen 1 piirteet F1–F5a ja F3.3 yhtenä kokonaisuutena. Esimerkissä ei ole esitetty piirrettä F3.1 eikä piirrettä F3.2.
Perusasiankirjan kappaleessa 52 on esitetty edullisena suoritusmuotona, että ligniinisuspension pH on edullisesti hapan, esimerkiksi happopestyn ligniinin pH on alle 4, kuten 1,5–3.
Markkinaoikeus toteaa, että erityisen suoritusmuodon yleistys (intermediate generalisation) on kyseessä silloin, kun muutoksen lopputuloksena on patenttivaatimus, jossa esitetty keksinnön määritelmä on suppeampi kuin perusasiakirjassa, esimerkiksi sen itsenäisessä patenttivaatimuksessa, esitetty keksinnön laajin yleinen määritelmä mutta laajempi kuin perusasiakirjassa esitetty keksinnön erityisen suoritusmuodon määritelmä (ks. esim. T 191/04). Jos näin muutettuun patenttivaatimuksen lisätyt piirteet on irrotettu perusasiakirjassa erottamattomasti toisiinsa yhdistettyinä esitettyjen piirteiden joukosta, kysymys on kielletystä erityisen suoritusmuodon yleistyksestä ja siten lisätystä materiaalista. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan mukaan muutos patenttihakemukseen voidaan tehdä vain niissä rajoissa, mitä alan ammattimies käyttäen yleistietämystään voi johtaa suoraan ja yksiselitteisesti patenttihakemuksesta, kun asiaa arvioidaan objektiivisesti tekemispäivän ajankohdan mukaan (ks. esim. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisu G 2/10 kohta 4.3).
Piirteen F3.2 mukainen ligniinisuspension pH alle 4 on perusasiakirjan selitysosan kappaleessa 52 esitetty vain happopestyn ligniinin yhteydessä. Kyseisen pH-alueen on siten katsottava liittyvän erottamattomasti happopestyyn ligniiniin. Patenttivaatimusta 1 ei kuitenkaan ole rajoitettu siten, että piirteiden F3.1 ja F3.2 mukainen suspensio sisältäisi vain happopestyä ligniiniä. Näin ollen perusasiakirjan selitysosan kappaleessa 52 esitetyn pH-alueen lisääminen patenttivaatimukseen 1 ilman ligniinin rajoittamista happopestyyn ligniiniin on saanut patenttivaatimuksen 1 käsittämään sellaista, mikä ei ole käynyt selvästi ja yksiselitteisesti ilmi patenttihakemuksen perusasiakirjasta.
Markkinaoikeus katsoo, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 patenttivaatimusta 1 on muutettu siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 3 hyväksymiselle on näin ollen ole patenttilain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu este.
4.5 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 4
Andritz Oy on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 markkinaoikeuteen 23.5.2025 antamansa vastauksen yhteydessä viidessijaisena vaatimusasetelmana.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 itsenäinen patenttivaatimus 1 vastaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 12.
Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 4 on tislausmenetelmän käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja käyttöön kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–4. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
Tislausmenetelmän käyttö haihtuvien yhdisteiden, kuten guajakolin ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden, poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen.
4.5.1 Uutuus
Valmet AB on esittänyt, että vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuihin D5 tai D15 nähden, sillä molemmat viitejulkaisut kuvaavat menetelmän, ja että patenttivaatimus, joka kohdistuu menetelmän käyttöön, on menetelmä.
Andritz Oy on esittänyt, että vaihtoehtoisten patenttivaatimusasetelman 4 itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi. Andritz Oy:n mukaan patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttö kohdistuu nimenomaisesti tislausmenetelmään, joten mikään muunlainen menetelmä ei voi toimia uutuuden esteenä.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksessa 1 käytön tarkoituksena on haihtuvien yhdisteiden poistaminen ligniiniä sisältävästä materiaalista.
Patenttivaatimuksessa 1 olevat valinnaiset piirteet esittävät menetelmän käyttötarkoitusta guajakolin ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista. Mainitut valinnaiset piirteet eivät rajoita sitä, mitä itsenäisellä patenttivaatimuksella 1 on tarkoitus suojata.
Markkinaoikeus toteaa edellä jaksossa 4.1.3.2 ensisijaisen patenttivaatimuksen 1 uutuudesta viitejulkaisuun D5 nähden esitetyn perusteella, että viitejulkaisu D5 esittää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 4 hyväksymiselle on näin ollen patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este.
4.6 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5
Andritz Oy on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 markkinaoikeuteen 23.5.2025 antamansa vastauksen yhteydessä kuudessijaisena vaatimusasetelmana. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäinen patenttivaatimus 1 vastaa ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäistä patenttivaatimusta 12, jota on täsmennetty määrittämällä, että tislausmenetelmän käyttö kohdistuu guajakolin poistamiseen.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 itsenäinen patenttivaatimus 1 perustuu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 12, josta on poistettu tislausmenetelmän käytön kohteista haihtuvat yhdisteet ja valinnainen piirre pelkistetyt rikkiyhdisteet sekä piirre, jonka mukaan haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä.
Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 5 on tislausmenetelmän käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja käyttöön kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–3. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
Tislausmenetelmän käyttö guajakolin poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, tai
sanottu tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen.
4.6.1 Uutuus
Valmet AB:n mukaan vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 patenttivaatimus 1 ei ole uusi, koska viitejulkaisu D5 kuvaa myös ligniinipitoisen höyrykäsitellyn materiaalin matalan guajakolipitoisuuden, jolloin on väistämätöntä, että myös guajakolia poistuu kun viitejulkaisussa D5 partikkelimateriaaliin kohdistetaan ilmanpaineinen höyrykäsittely.
Andritz Oy on esittänyt, että itsenäinen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi viitejulkaisuissa esitettyyn nähden, sillä viitejulkaisuissa ei ole minkäänlaista opetusta, joka ohjaisi alan ammattimiehen edes harkitsemaan tislausmenetelmän käyttämistä juuri guajakolin poistamiseksi.
Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksessa 1 on kaksi selkeää vaihtoehtoista piirrettä, joista ensimmäisen mukaan tislausmenetelmä käsittää joko höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, ja joista toisen mukaan tislausmenetelmä käsittää alipainetislauksen. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännön mukaan patenttivaatimus, joka sisältää useita selkeitä vaihtoehtoja, katsotaan ”tai-vaatimukseksi”, ja kaikkien patenttivaatimuksen kattamien suoritusmuotojen on oltava uusia.
Markkinaoikeus toteaa edellä jaksossa 4.1.3.1 ensisijaisen patenttivaatimuksen 1 uutuudesta viitejulkaisuun D5 nähden ja edellä jaksossa 4.2.1.1 vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 1 patenttivaatimuksen 1 uutuudesta viitejulkaisuun D5 nähden esitetyn perusteella, että viitejulkaisu D5 esittää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 ensimmäisen vaihtoehtoisen määritelmän mukaiset kaikki piirteet.
Markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 5 hyväksymiselle on näin ollen patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 5 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.7 Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6
Andritz Oy on toimittanut vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 markkinaoikeuteen 23.5.2025 antamansa vastauksen yhteydessä seitsemässijaisena vaatimusasetelmana. Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 itsenäinen patenttivaatimus 1 perustuu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 12 ja 13.
Vaihtoehtoisessa patenttivaatimusasetelmassa 6 on tislausmenetelmän käyttöön kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 11 ja käyttöön kohdistuvat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–4. Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:
Tislausmenetelmän käyttö haihtuvien yhdisteiden, kuten guajakolin ja pelkistettyjen rikkiyhdisteiden, poistamiseksi ligniiniä sisältävästä materiaalista, jolloin
haihtuvat yhdisteet käsittävät haihtuvia hajuyhdisteitä, jolloin
sanottu tislausmenetelmä käsittää höyrystrippauksen ja paine höyrystrippauksen aikana on korkeintaan 1,5 baaria, ja
jossa ligniiniä sisältävä materiaali on lähtöisin sellunvalmistusprosessista.
4.7.1 Uutuus
Valmet AB on esittänyt, ettei patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ole uusi alan ammattimiehen yleistietoon nähden tai viitejulkaisuun D5 tai D15 nähden. Valmet AB on lisäksi esittänyt, että D5 esittää viitejulkaisuun D8 suoran viittauksen, ja sen ansiosta mustalipeästä saostetun ligniinin lähtöaineeksi, josta hajua poistetaan höyryllä käsittelemällä. Valmet AB:n mukaan on alan ammattimiehen yleistietoa, että mustalipeä on lähtöisin sellunvalmistusprosessista, ja se on esitetty myös viitejulkaisussa D15.
Andritz Oy on esittänyt, että patenttivaatimukseen 1 tehdyt muutokset täsmentävät edelleen, että menetelmä on tarkoitettu nimenomaan sellunvalmistusprosessissa tuotetun ligniinin käsittelemiseksi. Andritz Oy:n mukaan yksi keksinnön eduista on se, että menetelmä voidaan helposti yhdistää ligniinin erotusprosesseihin selluntuotannossa ilman merkittävää prosessin uudelleen järjestelyä.
Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D5 kappaleessa 3 on esitetty, että esimerkiksi ligniinipohjaista hiukkasmaista hiilimateriaalia voidaan saada emäkseen, kuten natriumhydroksidiliuokseen, liuotetusta ligniinistä saostamalla joko johtamalla liuokseen hapanta kaasua (CO2 tai H2S) tai lisäämällä happoa (H2SO4). Tekniikan tason esimerkkejä tästä on esitetty muun ohella viitejulkaisussa D8.
Viitejulkaisun D8 otsikko on ”Menetelmä ligniinin erottamiseksi mustasta lipeästä”, ja kyseisen viitejulkaisun sivun 1 riveillä 1–5 on esitetty, että keksinnön tekninen ala on ligniinin erotus, että keksintö liittyy erityisesti menetelmään ligniinin erottamiseksi keittolipeästä, jota kutsutaan mustalipeäksi, ja että keksintö edelleen liittyy menetelmällä saatavaan ligniinituotteeseen ja mainitun tuotteen käyttöön.
Viitejulkaisun D8 riveillä 8–15 keksinnön taustassa on esitetty, että modernissa, energiatehokkaassa sellutehtaassa on sisäisesti tuotettu energiaylijäämä. Nykyaikaisilla prosesseilla kuori voidaan viedä pois, kun taas jäljelle jäävä energiaylijäämä, joka koostuu muista palavista jäännöksistä, poltetaan soodakattilassa suhteellisen alhaisella hyötysuhteella, erityisesti sähköntuotannon osalta. Soodakattilan lämmönsiirtokapasiteetti on usein myös ongelma, sillä se muodostaa ahtaan paikan, joka rajoittaa sellun tuotantoa tehtaalla. Soodakattila on lisäksi sellutehtaan kallein yksittäinen laite.
Keksinnön taustassa viitejulkaisussa D8 on esitetty edelleen, että ligniinin erottaminen mustalipeästä on kiinnostava ratkaisu näihin ongelmiin. Eräänä ligniinin talteenoton etuna on esitetty, että jättää jälkeensä poltettavaksi mustalipeää, jonka lämpöarvo on alhaisempi, mikä puolestaan keventää soodakattilan kuormitusta.
Alan ammattimies saa siten jo viitejulkaisun D8 otsikosta opetuksen, että ligniiniä sisältävää materiaalia voidaan erottaa mustasta lipeästä, ja keksinnön tausta opettaa, että musta lipeä on lähtöisin sellunvalmistusprosessista.
Viitejulkaisun D5 suora viittaus viitejulkaisuun D8 opettaa alan ammattimiehelle siten suoraan ja yksiselitteisesti patenttivaatimuksen 1 piirteen, jonka mukaan ligniiniä sisältävä materiaali on lähtöisin sellunvalmistusprosessista.
Markkinaoikeus toteaa edellä jaksossa 4.1.3.1 ensisijaisen patenttivaatimuksen 1 uutuudesta viitejulkaisuun D5 nähden esitetyn perusteella, että viitejulkaisu D5 esittää myös itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki muut piirteet.
Markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi viitejulkaisuun D5 nähden.
Vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman 6 hyväksymiselle on näin ollen patenttilain 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu este.
Vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma 6 ei näin ollen jo mainitusta syystä ole hyväksyttävissä, joten asiassa ei ole tarpeen lausua muista kyseisen patenttivaatimusasetelman hyväksyttävyyden esteiksi esitetyistä seikoista.
4.8 Johtopäätös
Patentti numero FI 129507 ei ole pysytettävissä voimassa minkään markkinaoikeudessa tarkasteltavana olevan patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on siten kumottava, ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin kumoamista varten.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 10.1.2025 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 129507 kumoamista varten.
Muutoksenhaku
Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Pekka Savola sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
Liitteet
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.1.2025.