MAO:333/2026

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 26.3.2025 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suomen Messut Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 287305 SÄHKÖMESSUT rekisteröinnin kumoamiseksi.

Lisäksi Suomen Messut Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 33.986,88 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalainen päätös on virheellinen, koska Jyväskylän Messut Oy:n tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei ole saavuttanut erottamiskykyä käytön kautta, vaikka valituksenalaisessa päätöksessä on todettukin oikein, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on kokonaisuudessaan vailla itsenäistä erottamiskykyä.

Toisin kuin valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kohdeyleisönä eivät ole sähköalan ammattilaiset, koska tavaramerkin kattamat tavarat ja palvelut ovat yleisesti messuihin ja messutapahtumiin liittyviä, eivätkä sähköalaan liittyviä. Tavaramerkin SÄHKÖMESSUT luokassa 19 kattamat tavarat ja luokissa 35, 37, 41, 42 ja 43 kattamat palvelut on suunnattu osittain suurelle yleisölle ja osittain ammattilaisille eli messujen ammattimaisille järjestäjille ja messuille osallistuville yrityksille. Merkityksellisen kohderyhmän muodostaa suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu virheellisesti kohderyhmän määrittyvän sen kautta, minkälaiset tahot voivat tehdä sähkötöitä, vaikka tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei edes kata sähkötyöpalveluja. Tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kohderyhmää tai sen korkeampaa tarkkaavaisuusastetta ei voida perustella sillä, että tavaramerkki kattaisi turvallisuuteen vaikuttavia sähkötyöpalveluja, joiden tekemiseen vaaditaan erityinen taho. Messuliput tai messujen järjestämiseen liittyvät tavarat ja palvelut eivät ole vaarallisia ostoja, joiden vuoksi kohderyhmä tulisi rajata korkeamman tarkkaavaisuusasteen omaaviin sähköalan ammattilaisiin.

Koska Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kohdeyleisön väärin, on se jättänyt arvioimatta erottamiskyvyn saavuttamista käytön kautta asian kannalta merkityksellisessä kohderyhmässä eli suuressa yleisössä. Erottamiskyvyn toteamiseksi ei ole ollut riittävää, että merkin tunnettuutta on arvioitu sähköalan ammattilaisista koostuvassa kohderyhmässä.

Tavaramerkkiin SÄHKÖMESSUT kohdistuu yleisen edun vuoksi vapaana pitämisen tarve, ja on merkityksetöntä, olisiko sama asia ilmaistavissa jollain muulla tavalla vai ei. Kuvaileva sana ”sähkömessut” on suorin ja yksinkertaisin tapa kuvata sähköalan messuja. Sähkölle ei ole suomen kielessä vastaavia synonyymejä, jotka eivät muuttaisi sanan merkitystä. Tavaramerkin SÄHKÖMESSUT rekisteröinti estää muiden tahojen mahdollisuudet kuvata omia sähköalan messupalvelujaan suoralla ja yksiselitteisellä tavalla.

Valituksenalaisessa päätöksessä on todettu virheellisesti, että käytön perusteella saavutetun erottamiskyvyn arvioinnissa ei tule arvioida sitä, onko muillakin yrityksillä tarve käyttää merkissä esiintyvää nimeä.

Sanaa ”sähkömessut” on käytetty runsaasti myös muussa kuin Jyväskylän Messut Oy:n palvelujen yhteydessä, minkä vuoksi sana ei ole saavuttanut asemaa, jossa sillä olisi ensisijainen ja ainoa merkitys sen haltijan tavaroiden tai palvelujen tunnuksena.

Sana ”sähkömessut” on yleisessä käytössä oleva termi sähköalan tapahtumien yhteydessä. Tältä osin merkityksellinen kohderyhmä on messuille osallistuvat ja niihin liittyvistä tavaroista sekä palveluista kiinnostuneet tavalliset kuluttajat. Messutavaroiden- ja palvelujen kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan odotuksena on, että merkki on ainoastaan tavallinen ilmaisu ja kuvailee messujen lajia ja tavaroiden käyttötarkoitusta. Jyväskylän Messut Oy:n esittämän näytön perusteella ei voida päätellä, että merkki olisi tullut kohdeyleisössä tunnetuksi nimenomaan sen tavaramerkkinä. Myös ammattimainen kohderyhmä ymmärtää merkin tavalliseksi ilmaisuksi.

Jyväskylän Messut Oy:n esittämän markkinatutkimuksen näyttöarvo on heikko, koska se on tehty tavaramerkkihakemuksen vireilletulon jälkeen. Lisäksi markkinatutkimus on tehty noin kuukausi järjestetyn messutapahtuman jälkeen, jolloin kyselyyn vastanneilla henkilöillä on ollut muistissa tapahtuma ja sen mainonta. Markkinatutkimuksesta ei ole käynyt ilmi, että kohdeyleisö olisi ymmärtänyt tavaramerkin SÄHKÖMESSUT Jyväskylän Messut Oy:n tavaramerkkinä. Lisäksi tutkimus on tehty väärälle kohderyhmälle eli sähköalan ammattilaisille.

Jyväskylän Messut Oy:n esittämiä vakiintumistodistuksia ei ole kerätty riippumattomilta tahoilta ja ne on kerätty valmiiksi täytetyille lomakkeille. Lisäksi saatekirjeessä on ollut tunteisiin vetoavaa sisältöä.

Jyväskylän Messut Oy on käyttänyt tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT pääasiassa yhdessä muiden tunnusten kanssa eli merkkiä ei ole käytetty itsenäisesti tavaramerkkinä. Koska tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT ei ole käytetty laajasti ja intensiivisesti, merkittävä osa merkityksellisestä kohdeyleisöstä ei tunnista sitä Jyväskylän Messut Oy:n tavaramerkiksi myöskään silloin, kun se esiintyy ilman yksilöiviä tietoja.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT on käytetty niin kauan ja laajalti, että sen voidaan katsoa tulleen erottamiskykyiseksi kysymyksessä oleville tavaroille ja palveluille.

Tavarat ja palvelut messujen järjestämiseen ja hallinnointiin, messukojujen ja rakenteiden toteuttamiseen ovat suunnattuja ammattimaiselle yleisölle. Sana ”sähkömessut” kuvailee sähköalan messuja, ja Patentti- ja rekisterihallitus onkin pitänyt merkkiä sellaisenaan erottamiskyvyttömänä, koska tavarat ja palvelut kattavat sähköalan messutapahtumia ja niihin liittyviä tavaroita. Muiden alojen messuihin liittyen merkin ei voida katsoa olevan kuvaileva. Jyväskylän Messut Oy:n on tullut osoittaa merkin saavuttaneen erottamiskyvyn merkityksellisessä kohderyhmässä, joka on ollut sähköalan messutapahtumien yleisö. Kuluttajat eivät lähtökohtaisesti saa asentaa sähkölaitteita tai tehdä sähkötöitä. Vaikka sähköalan messuilla voi käydä yksittäisiä alasta kiinnostuneita tavanomaisia kuluttajia, ovat sähköalan messut lähtökohtaisesti suunnattuja vain sähköalan ammattilaisille. Tämän vuoksi tavaramerkin kohdeyleisön muodostavat sähköalan ammattilaiset, joiden tarkkaavaisuusaste on tavanomaista korkeampi.

Mikäli tavaramerkin käytöllä saavutettu erottamiskyky on osoitettu käyttönäytöllä, ei erottamiskyvyn arvioinnissa ole merkitystä sillä, millainen tarve muilla on käyttää tiettyä sanaa, joka on sellaisenaan erottamiskyvytön.

Jyväskylän Messut Oy:n vastaus

Vaatimukset

Jyväskylän Messut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Suomen Messut Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.510 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Perustetta muuttaa Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaista päätöstä ei ole, koska tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on saavuttanut erottamiskyvyn pitkäaikaisen ja laajan käytön kautta.

Jyväskylän Messut Oy:n pitkään järjestämät sähköalan messutapahtumat, joissa on käytetty tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT, ovat alan ammattilaisille suunnattuja tapahtumia, joten merkityksellisenä kohdeyleisönä ovat sähköalan ammattilaiset. Käyttönäytön perusteella tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on sähköalan ammattilaisten piirissä yleisesti tunnetun vastaajan messutapahtuman ja siihen liittyvien palvelujen merkki. Tapahtuman markkinointi ja sinne yleisesti osallistuvat tahot ovat sähköalan ammattilaisia eivätkä keskivertokuluttajia. Asian kannalta ei ole merkitystä sillä, että messuille voi osallistua henkilöitä myös muusta taustasta.

Lainsäädäntöön ei sisälly rekisteröinnin esteenä vapaana pitämisen tarvetta eikä sanaan ”sähkömessut” liity vapaana pitämisen tarvetta. Kyseinen sana ei estä muita tahoja markkinoimasta ja järjestämästä omia sähköalan messutapahtumia.

Tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei ole yleisesti käytössä oleva nimitys, eivätkä muut ole käyttäneet sanaa sähkömessut yleisnimityksenä tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kattamille tavaroille ja palveluille. Joka tapauksessa Jyväskylän Messut Oy on ryhtynyt toimiin tietoonsa tulleiden tavaramerkinloukkausten estämiseksi ja merkin erottamiskyvyn laimentumisen ehkäisemiseksi.

Jyväskylän Messut Oy:n Patentti- ja rekisterihallituksessa esittämä markkinatutkimus on tehty tavaramerkkioikeudellisten tunnettuustutkimusten metodilla ja tavalla. Anonyymistä alkuperästä johtuu, ettei kohdeyleisön ole tarvinnut tietää, kenen merkistä tai mistä kaupallisesta alkuperästä on ollut kysymys. Joka tapauksessa kohdeyleisö on tutkimuksenkin perusteella ollut tietoinen, kenen merkistä on ollut kysymys.

Esitetyt vakiintumistodistukset ovat normaalimuotoisia ja tavanomaisia, eikä niissä tai niiden keräämisessä ole todistusten näyttöarvoa vähentäviä seikkoja. Vakiintumistodistukset on kerätty tahoilta, jotka ovat olleet tekemisissä Jyväskylän Messut Oy:n järjestämien tapahtumien kanssa ja kuuluvat kohdeyleisöön.

Jyväskylän Messut Oy:n toimittamasta laajasta käyttönäytöstä käy ilmi, että tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT on käytetty pitkään ja se tunnetaan kohdeyleisön keskuudessa laajasti sen tavaramerkkinä. Merkin käyttö on ollut tunnusmerkkinä tapahtuvaa käyttöä. Tämän seikan kannalta on merkityksetöntä, onko tavaramerkin yhteydessä käytetty muita tunnuksia tai termejä.

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt muun ohella, että kohdeyleisöä määriteltäessä ei ole merkitystä sillä, että tavaramerkillä tarjotut todelliset tuotteet kohdistuvat jollekin pienemmälle erityistuote- tai ammattiryhmälle. Kohdeyleisöön kuuluvat kaikki tavaramerkkihakemuksessa lueteltujen tavaroiden ja palvelujen mahdolliset ostajat. Sillä, että tavanomaiset kuluttajat eivät saa tehdä sähkötöitä tai mitä kohderyhmiä messuilla todellisuudessa käy, ei ole merkitystä merkityksellisen kohdeyleisön arvioinnissa. Asiassa ei ole näytetty, että merkityksellinen kohdeyleisö tai ainakin merkittävä osa siitä tunnistaisi tavarat ja palvelut tietyn yrityksen tavaroiksi ja palveluiksi tavaramerkin SÄHKÖMESSUT perusteella.

Erottamiskyvyn saavuttamisen kynnys tulee tässä asiassa asettaa huomattavan korkealle, koska tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on täysin kuvaileva.

Tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT on käytetty pääasiallisesti yhdessä muiden tunnusten, kuten ”Sähkö Valo Tele AV” ja ”Jyväskylän Sähkömessut” kanssa, eikä esitetystä näytöstä ole käynyt ilmi, että kohdeyleisö olisi mieltänyt merkin yksinään osoittavan palvelujen kaupallista alkuperää.

Muut lausumat ja markkinaoikeuden lausumapyyntö

Patentti- ja rekisterihallitus on kiistänyt valittajan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Lähtökohtana tavaramerkkiväitteistä tehtävissä valituksissa on, että valittaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, joten ei ole kohtuutonta, että valittaja vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Jyväskylän Messut Oy on antanut lausuman oikeudenkäyntikuluista.

Markkinaoikeus on varannut asianosaisille tilaisuuden antaa lausuma tavaramerkin SÄHKÖMESSUT itsenäisestä erottamiskyvystä kullekin merkin kattamalle tavaralle ja palvelulle.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt muun ohella tavaramerkin SÄHKÖMESSUT ilmaisevan, että kyseessä on sähköalan messutapahtuma. Muiden alojen messuihin liittyen merkin ei voida katsoa olevan kuvaileva. Kaikki kysymyksessä olevat tavarat ja palvelut voivat liittyä sähköalan messutapahtumiin, niiden järjestämiseen, organisointiin ja markkinointiin tai ovat sellaisia, joiden avulla tapahtumat ovat mahdollista toteuttaa tai joita tarjotaan tapahtumien yhteydessä. Tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on tämän vuoksi vailla erottamiskykyä kaikille kysymyksessä oleville tavaroille ja palveluille.

Jyväskylän Messut Oy on esittänyt muun ohella, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on sellaisenaan erottamiskykyinen kaikille muille rekisteröinnin kattamille tavaroille ja palveluille paitsi sähköalan messutapahtumille. Vaikka Patentti- ja rekisterihallituksen näkemystä merkin itsenäisestä erottamiskyvyttömyydestä pidettäisiin oikeana, ei tavaramerkin rekisteröinnille ole ollut estettä Jyväskylän Messut Oy:n esittämän käyttönäytön perusteella. Joka tapauksessa tavaramerkillä SÄHKÖMESSUT on itsenäinen erottamiskyky kaikille sen luokassa 19 kattamille tavaroille ja kaikille sen luokassa 35 kattamille palveluille lukuun ottamatta sähköalan messutapahtumiin liittyviä palveluja. Tavaramerkillä on itsenäinen erottamiskyky myös sen luokissa 37, 41, 42 ja 43 kattamille palveluille lukuun ottamatta sen luokassa 41 kattamia sähköalan tapahtumiin tai messutapahtumiin liittyviä palveluja.

Suomen Messut Oyj on esittänyt muun ohella, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT kuvailee suoraan kaikkia luokissa 19, 35, 37, 41, 42, ja 43 rekisteröityjä tavaroita ja palveluja ja on siten lähtökohtaisesti kokonaan vailla erottamiskykyä. Tavaramerkin luokassa 19 kattamien tavaroiden ja luokissa 37 sekä 42 kattamien palvelujen kohdeyleisö koostuu ammattilaisista. Tavaramerkin luokissa 35, 41 ja 43 kattamien palvelujen kohdeyleisö koostuu ammattilaisista ja suuresta yleisöstä. Tavaramerkillä ei ole itsenäistä erottamiskykyä luokan 19 tavaroille, koska merkillä ja kyseisillä tavaroilla on riittävän suora ja konkreettinen yhteys. Tavaramerkki on kuvaileva kaikille sen luokassa 35 kattamille palveluille ilmaisten suoraan ja välittömästi palvelujen lajin ja käyttötarkoituksen. Myös tavaramerkin luokassa 35 kattamat muut palvelut, kuten myynninedistämispalvelut ja verkostoitumispalvelut liittyvät olennaisesti messutoimintaan ja tarkoitukseen edistää kaupallisia kontakteja sähköalalla. Tavaramerkki ilmaisee sen luokassa 37 kattamien palvelujen käyttötarkoituksen ja -kohteen eikä se ole kyseisille palveluille itsenäisesti erottamiskykyinen. Tavaramerkki ilmaisee sen luokassa 41 kattamien palvelujen käyttötarkoituksen ja -yhteyden ja on näillekin palveluille vailla itsenäistä erottamiskykyä. Tavaramerkki ilmaisee sen luokassa 42 kattamien palvelujen käyttötarkoituksen, eikä sillä ole itsenäistä erottamiskykyä kyseisille palveluille. Tavaramerkin luokassa 43 kattamista palveluista tilojen tarjoaminen messuja ja näyttelyitä varten sekä ravitsemispalvelujen tarjoaminen messu- ja näyttelytiloja varten ovat palveluja, joiden yhteys messutapahtumiin käy ilmi niiden palvelunimikkeistä. Tavaramerkki kuvailee suoraan, minkä alan messujen käyttöön tilat tarjotaan. Luokkaan sisältyvät ravintolapalvelut messu- ja näyttelytiloja varten merkitsee sitä, että näitä palveluja tarjotaan messujen yhteydessä. Luokkaan sisältyviä ravintolapalveluja ja kokoustilojen vuokraamista tarjotaan messutapahtumien yhteydessä ja tavaramerkki kuvailee näiden palvelujen käyttötarkoitusta. Tavaramerkki on vailla itsenäistä erottamiskykyä kaikille sen luokassa 43 kattamille palveluille.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella päätöksellään 26.3.2025 hylännyt Suomen Messut Oyj:n tavaramerkkiä numero 287305 SÄHKÖMESSUT vastaan tekemän väitteen, joka on perustunut tavaramerkiltä puuttuvaan erottamiskykyyn. Valituksenalaisen päätöksen mukaan tavaramerkiltä SÄHKÖMESSUT puuttuu itsenäinen erottamiskyky, mutta Jyväskylän Messut Oy on osoittanut merkkiä SÄHKÖMESSUT käytetyn niin kauan ja laajalti, että sen on voitu katsoa tulleen käytössä erottamiskykyiseksi seuraaville merkin kattamille tavaroille sekä palveluille, jotka kaikki liittyvät messutapahtumiin:

Luokka 19: ”Messukojut”.

Luokka 35: ”Messut ja kaupalliset näyttelypalvelut; Tapahtumien, näyttelyiden, messutapahtumien ja esitysten järjestäminen myynninedistämis- ja mainostarkoituksiin; Messujen järjestäminen; Messujen organisointi; Messujen hallinnointipalvelut; Messujen myynninedistäminen kaupankäyntitarkoituksiin; Kaupalliset messu- ja näyttelypalvelut; Messujen järjestäminen ja toteuttaminen; Messujen markkinointi ja pitäminen; Messujen järjestäminen kaupallisiin tai mainontatarkoituksiin; Virtuaalimessujen toteuttaminen verkossa; Myynninedistämis- ja mainontapalvelut; Myynninedistämiseen liittyvä konsultointi; Myynninedistämispalvelut (muille); Erityistapahtumien myynninedistäminen; Liiketoimintaan liittyvät verkostoitumispalvelut”.

Luokka 37: ”Tilapäisten rakenteiden asentaminen messuja varten; Messu- ja näyttelykojujen rakentaminen; Messukojujen rakentaminen”.

Luokka 41: ”Konferenssien järjestäminen virkistystarkoituksessa; Konferenssien järjestäminen koulutustarkoituksiin; Konferenssien järjestäminen ja johtaminen; Seminaarien ja konferenssien järjestäminen; Konferenssien järjestämiseen, pitämiseen ja organisoimiseen liittyvät konsultointi- ja tiedotuspalvelut; Kokousten järjestäminen koulutustarkoituksessa; Kokousten järjestäminen kulttuuritarkoituksessa; Kokousten järjestäminen liiketoimintatarkoituksessa”.

Luokka 42: ”Messukojujen suunnittelu”.

Luokka 43: ”Tilojen tarjoaminen messuja ja näyttelyitä varten; Ravitsemispalveluiden tarjoaminen messu- ja näyttelytiloja varten; Konferenssitilojen tarjoaminen; Ravintolapalvelut; Kokoustilojen vuokraaminen; Kokoustilojen järjestäminen”.

Asiassa on ensin arvioitavana, onko tavaramerkki SÄHKÖMESSUT sellaisenaan erottamiskykyinen rekisteröinnin kattamille tavaroille ja palveluille. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava merkin vapaana pitämisen tarvetta ja sitä, onko tavaramerkki SÄHKÖMESSUT tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa Jyväskylän Messut Oy:n tavaroiden tai palvelujen merkkinä.

Sovellettavat säännökset

Tavaramerkkilain 11 §:n 1 momentin mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista (kohta 1) ja se voidaan esittää tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen (kohta 2).

Tavaramerkkilain 11 §:n 2 momentin mukaan erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, joka voi kuvailla tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa, palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta niiden ominaisuutta (kohta 1), josta on tullut elinkeinotoiminnassa yleisesti käytetty nimitys tavarasta tai palvelusta (kohta 2) tai jolla ei muulla tavoin voida elinkeinotoiminnassa erottaa tavaramerkin haltijan tavaroita tai palveluita toisen tavaroista tai palveluista (kohta 3).

Tavaramerkkilain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, tai jos se on rekisteröity, se on mitätöitävä, jos merkki ei ole 11 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 2 momentin mukaisesti erottamiskykyinen.

Tavaramerkkilain 12 §:n 3 momentin mukaan tavaramerkkiä ei saa kyseisen pykälän 1 momentin 3 kohdan nojalla jättää rekisteröimättä, jos tavaramerkki on ennen hakemispäivää tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa tavaramerkin hakijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä.

Itsenäisen erottamiskyvyn arviointi ja kohdeyleisö

Tavaramerkin erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta ottamalla huomioon se, miten kyseisentyyppisten tavaroiden tai palvelujen tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja oletettavasti mieltää tavaramerkin (ks. esim. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 7.7.2005, Nestlé, C353/03, EU:C:2005:432, 25 kohta ja siinä viitattu oikeustapaus).

Se, mikä kohdeyleisö on merkityksellinen kussakin yksittäistapauksessa, määräytyy vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan objektiivisin kriteerein eli rekisteröitäväksi haetun merkin kattamien tavaroiden ja palvelujen yleisen käyttötarkoituksen mukaan. Kyseisistä tavaroista ja palveluista riippuen kohdeyleisö voi samanaikaisesti muodostua eri tahoista eli eri kohderyhmistä.

Kohdeyleisöön kuuluvat ennen kaikkea rekisteröitäväksi haetun merkin kattamien tavaroiden tai palvelujen loppukäyttäjät, jotka voivat olla joko yksityisiä kuluttajia tai kaupallisia toimijoita. Kohdeyleisö sisältää siten tavaroita ja palveluja tosiasiallisesti ostaneiden henkilöiden lisäksi myös ostamisesta potentiaalisesti kiinnostuneet henkilöt.

Kuten jo valituksenalaisessa päätöksessä on todettu, tavaramerkin SÄHKÖMESSUT tavara- ja palveluluetteloa ei ole rajattu tietyn alan tapahtumiin, eikä erottamiskyvyn arvioinnissa ole merkitystä sillä, minkälaisille tapahtumille merkkiä tosiasiallisesti käytetään. Valituksenalaisessa päätöksessä on kuitenkin todettu, että sähköalan messut ovat suunnattuja sähköalan ammattilaisille eivätkä tavanomaiset kuluttajat saa lähtökohtaisesti asentaa sähkölaitteita tai tehdä sähkötöitä, millä perusteella valituksenalaisen päätöksen mukaan tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kohderyhmä koostuu sähköalan ammattilaisista.

Koska tavaramerkin erottamiskykyä arvioidaan suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, markkinaoikeus toteaa, että myös kohdeyleisö määräytyy tavara- ja palveluluettelon perusteella. Näin ollen kohdeyleisöä määritettäessä ei ole merkitystä Patentti- ja rekisterihallituksen markkinaoikeudessa esittämällä väitteellä siitä, että kysymyksessä oleva tavaramerkki kuvailee vain sähkömessuja eikä muiden alojen messuja.

Markkinaoikeus katsoo valituksenalaisesta päätöksestä poiketen, että tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kattamat palvelut ”messut ja kaupalliset näyttelypalvelut; tapahtumien, näyttelyiden, messutapahtumien ja esitysten järjestäminen myynninedistämis- ja mainostarkoituksiin; messujen järjestäminen; messujen organisointi; kaupalliset messu- ja näyttelypalvelut; messujen järjestäminen ja toteuttaminen; messujen markkinointi ja pitäminen; messujen järjestäminen kaupallisiin tai mainostarkoituksiin; virtuaalimessujen toteuttaminen verkossa” luokassa 35, ”konferenssien järjestäminen virkistystarkoituksessa; konferenssien järjestäminen koulutustarkoituksiin; konferenssien järjestäminen ja johtaminen; seminaarien ja konferenssien järjestäminen; kokousten järjestäminen koulutustarkoituksessa; kokousten järjestäminen kulttuuritarkoituksessa” luokassa 41 ja ”ravitsemispalveluiden tarjoaminen messu- ja näyttelytiloja varten; ravintolapalvelut; kokoustilojen vuokraaminen; kokoustilojen järjestäminen” luokassa 43 ovat suunnattuja ammattilaiskohderyhmän lisäksi suurelle yleisölle. Kyseinen kohderyhmä koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kyseessä oleville palveluille pidettävä tavanomaista korkeampana.

Toisaalta tavaramerkin SÄHKÖMESSUT tavara- ja palveluluetteloon sisältyy elinkeinoelämän toimijoille tarkoitettuja tavaroita ja palveluja, joiden voidaan katsoa olevan suunnattuja messuja järjestäville ammattilaisille ja sellaisille yrityksille, jotka osallistuvat messutapahtumien järjestämiseen esimerkiksi näytteilleasettajina. Tavaramerkin SÄHKÖMESSUT luokassa 19 kattamat tavarat ja sen muut kuin edellä mainitut luokissa 35, 37, 41, 42 ja 43 kattamat palvelut ovat suunnattuja ammattilaisten kohderyhmälle, jonka tarkkaavaisuusaste on suuren yleisön muodostaman kohderyhmän tarkkaavaisuusastetta korkeampi.

Edellä todetuin tavoin erottamiskykyisenä ei pidetä merkkiä, joka voi kuvailla merkin kattamia tavaroita tai palveluja. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että merkin pitäminen kuvailevana edellyttää, että merkin ja sen kattamien tavaroiden tai palvelujen välillä on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita tai palveluja taikka niiden tiettyä ominaisuutta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sanamerkkiä voidaan pitää kuvailevana ja siten erottamiskyvyttömänä siitä riippumatta, käytetäänkö sen ilmaisua tosiasiallisesti rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palvelujen kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien kuvailemiseen. Riittävää on, että sanamerkkiä ja sen ilmaisua voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiä on pidettävä kuvailevana, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden (ks. myös tavaramerkkilain 11 §:n esityöt HE 201/2018 vp s. 91 ja 92). Merkin itsenäisen erottamiskyvyn arvioinnissa on otettava huomioon myös se, onko merkissä esiintyvällä sanalla vapaana pitämisen tarve siten, että muutkin elinkeinonharjoittajat voivat käyttää sitä vapaasti. Yksinoikeutta ei tule myöntää merkkeihin, jotka rajoittavat muiden elinkeinonharjoittajien vapautta kuvata tavaroita tai palveluja (ks. esim. em. esityöt s. 92).

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että merkin kuvailevana pitämisen edellytyksenä ei ole myöskään se, että olisi olemassa konkreettinen, ajankohtainen tai pakottava vapaana pitämisen tarve, ja näin ollen on merkityksetöntä tuntea niiden kilpailijoiden lukumäärä, joiden intressissä on tai voisi olla käyttää kyseistä merkkiä (tuomio 4.5.1999, Windsurfing Chiemsee, C-108/97 ja C-109/97, EU:C:1999:230, 35 kohta ja tuomio 12.2.2004, Koninklijke KPN Nederland, C-363/99, EU:C:2004:86, 58 kohta).

Tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on sanamerkki, joka muodostuu kahdesta yhteen kirjoitetusta yleiskielen sanasta ”sähkö” ja ”messut”. Markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkin käsittämällä yhdyssanalla ”sähkömessut” on itsenäinen merkitys sitä kokonaisuutena tarkasteltaessa sen tarkoittaessa sähköalan messutapahtumaa. Tavaramerkki siten ilmaisee tai sitä voidaan käyttää ilmaisemaan sen luokassa 19 kattamien tavaroiden ja luokissa 35, 37 ja 42 kattamien palvelujen lajia ja käyttötarkoitusta. Tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on vailla itsenäistä erottamiskykyä kyseisille tavaroille ja palveluille.

Tavaramerkin SÄHKÖMESSUT rekisteröinti kattaa luokassa 41 muun ohella palvelunimikkeet ”konferenssien järjestäminen virkistystarkoituksessa; kokousten järjestäminen kulttuuritarkoituksessa”. Markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei kuvaile tai sitä ei voida käyttää kyseisille palveluille kuvailevassa tarkoituksessa. Näin ollen tavaramerkillä on itsenäinen erottamiskyky näille palveluille. Sen sijaan muille rekisteröinnin luokassa 41 kattamille palveluille tavaramerkki on näiden palvelujen lajia ja käyttötarkoitusta ilmaisevana vailla itsenäistä erottamiskykyä.

Tavaramerkin SÄHKÖMESSUT rekisteröinti kattaa luokassa 43 muun ohella palvelunimikkeet ”ravitsemispalveluiden tarjoaminen messu- ja näyttelytiloja varten; ravintolapalvelut”. Markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkillä SÄHKÖMESSUT ei ole näihin palveluihin sellaista riittävän suoraa ja konkreettista yhteyttä, jotta kohdeyleisö havaitsisi välittömästi merkillä kuvailtavan kyseisiä palveluja tai niiden tiettyä ominaisuutta. Asiaa ei ole arvioitava toisin sen perusteella, että messutapahtumien yhteydessä on yleensä tarjolla ravintolapalveluja. Sen sijaan muille rekisteröinnin luokassa 43 kattamille palveluille tavaramerkki on näiden palvelujen lajia ja käyttötarkoitusta ilmaisevana vailla itsenäistä erottamiskykyä.

Siltä osin kuin valittaja on vedonnut siihen, että haetulle tavaramerkille on vapaana pitämisen tarvetta, markkinaoikeus toteaa, että vaikka sanaa ”sähkömessut” voidaan pitää yleissanana, siihen ei kuitenkaan kohdistu edellä tarkoitettua vapaana pitämisen tarvetta siltä osin kuin sanan muodostamalla tavaramerkillä SÄHKÖMESSUT on katsottu olevan itsenäinen erottamiskyky tietyille luokkien 41 ja 43 palveluille.

Edellä esitetyin perustein markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on sellaisenaan erottamiskykyinen palveluille ”konferenssien järjestäminen virkistystarkoituksessa; kokousten järjestäminen kulttuuritarkoituksessa” luokassa 41 sekä ”ravitsemispalveluiden tarjoaminen messu- ja näyttelytiloja varten; ravintolapalvelut” luokassa 43. Sen sijaan tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei ole sellaisenaan erottamiskykyinen muille sen luokissa 19, 35, 37, 41, 42 ja 43 kattamille tavaroille ja palveluille.

Käytön kautta saavutetun erottamiskyvyn arvioinnin lähtökohdat

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko tavaramerkki SÄHKÖMESSUT tullut käytössä erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa Jyväskylän Messut Oy:n tavaroiden ja palvelujen merkkinä. Jotta merkki on voitu rekisteröidä erottamiskyvyn saavuttamisen perusteella, sen on tullut olla erottamiskykyinen rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä, eli tässä asiassa 8.12.2023.

Merkki, joka ei alun perin ole erottamiskykyinen, voi tulla erottamiskykyiseksi käytön kautta. Myös tavaramerkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä on arvioitava yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joita varten merkin rekisteröintiä haetaan, ja toisaalta ottamalla huomioon se, miten kyseisentyyppisten tavaroiden tai palvelujen kohderyhmä oletettavasti mieltää merkin.

Tavaramerkin on täytynyt tulla erottamiskykyiseksi kohderyhmänsä keskuudessa nimenomaisesti tavaramerkin haltijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä. Käyttönäytön arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös hakemispäivän jälkeen hankittua näyttöä, jos se osoittaa merkin saaneen erottamiskyvyn jo ennen hakemispäivää. Mitä erottamiskyvyttömämpi merkki on, sitä pitkäaikaisempaa ja intensiivisempää näyttöä vaaditaan erottamiskyvyn saavuttamisesta käytön perusteella. Käytön kautta saavutettua erottamiskykyä arvioidaan ottamalla huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. (HE 201/2018 vp s. 100.)

Edellä viitatun Windsurfing Chiemsee -tuomion perusteella merkin väitetty vapaana pitämisen tarve muiden talouden toimijoiden käyttöä varten tai merkin yleiskielisen nimityksen vuoksi ei ole peruste, joka voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa käytön kautta saavutettua erottamiskykyä.

Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan niitä seikkoja, jotka voivat osoittaa tavaramerkin saaneen sellaisen luonteen, että sen perusteella voidaan tunnistaa kyseisen tavaran tai palvelun alkuperä, on arvioitava kokonaisuutena. Tässä arvioinnissa voidaan myös ottaa huomioon tavaramerkillä markkinoitujen tavaroiden ja palveluiden markkinaosuus, tavaramerkin käyttämisen intensiivisyys, maantieteellinen laajuus ja kesto, se, missä määrin yritys on käyttänyt varoja myynninedistämiseen, missä laajuudessa asianomaisessa kohderyhmässä tunnistetaan tämän merkin perusteella kyseinen tavara tai palvelu tietyn yrityksen tavaraksi tai palveluksi sekä kauppakamarien ja muiden ammatillisten yhteenliittymien antamat lausunnot (ks. esim. Windsurfing Chiemsee -tuomio, 49 ja 51 kohta sekä Nestlé -tuomio, 31 kohta).

Erottamiskyvyttömänä pidetyn merkin on vakiintuneessa oikeuskäytännössä katsottu tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi, mikäli asianomainen kohderyhmä tai ainakin merkittävä osa siitä tunnistaa tavaramerkin perusteella kyseisen tavaran tai palvelun tietyn yrityksen tavaraksi tai palveluksi. Tulkittaessa tämän edellytyksen täyttymistä erottamiskykyä ei kuitenkaan voida näyttää toteen pelkästään tiettyjen prosenttiosuuksien kaltaisten yleisten ja abstraktien kriteerien perusteella.

Käyttöön perustuva erottamiskyky ei välttämättä edellytä sitä, että kyseessä olevaa tavaramerkkiä on käytetty itsenäisesti. Merkityksellisen erottamiskyvyn saavuttaminen voi seurata myös sekä käytöstä rekisteröidyn tavaramerkin osana sen yhtenä osatekijänä että erillisen tavaramerkin käytöstä yhdessä rekisteröidyn tavaramerkin kanssa.

Ainoastaan ne tavarat ja palvelut, joista on osoitettu käytössä syntynyt erottamiskyky, voivat olla tavaramerkkirekisteröinnin kohteena. Tapauksissa, joissa kohdeyleisö koostuu eri tahoista, käytön kautta saavutettu erottamiskyky tulee osoittaa kaikkien näiden tahojen kohdalla.

Siltä osin kuin tavaramerkki SÄHKÖMESSUT kattaa palveluita, jotka voivat olla suunnattuja joko suurelle yleisölle tai ammattilaisille, Jyväskylän Messut Oy:n näytettävä erottamiskyvyn saavuttaminen käytön kautta kummassakin kohderyhmässä.

Esitetty käyttönäyttö

Jyväskylän Messut Oy on esittänyt Patentti- ja rekisterihallituksessa tavaramerkin SÄHKÖMESSUT käyttönäyttönä päiväämättömän otteen verkkosivuilta www.paviljonki.fi, toiminimi CX Developmentin 25.–27.3.2024 tekemän tunnettuustutkimuksen, 45 kappaletta eri yhteisöjen vastuuhenkilöiden antamia vakiintumistodistuksia, useita kymmeniä kuvakaappauksia eri tahojen julkaisuista Instagram-palvelussa, kymmeniä otteita eri tahojen Facebook-julkaisuista, yli kymmenen kuvakaappausta eri tahojen LinkedInjulkaisuista, kymmeniä otteita eri tahojen Twitter- ja X-julkaisuista, 11 kuvakaappausta Youtubepalvelussa julkaistuista videoista, yhden kuvakaappauksen TikTokpalvelusta, otteita eri tahojen verkkosivujen julkaisuista sekä otteita sanoma- ja aikakauslehdistä. Lisäksi vastaaja on toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle eräässä riita-asiassa annetun oikeustieteellisen asiantuntijalausunnon.

Käyttönäyttönä esitetty tunnettuustutkimus 25.–27.3.2024 on suunnattu sähköalan ammattilaisten kohderyhmälle. Tunnettuustutkimuksen mukaan 93 prosenttia kyselyyn vastanneista 202 henkilöstä on vastannut ”kyllä” kysymykseen ”tunnetko tapahtuman Sähkömessut?”. Tämän lisäksi kyselyyn vastanneilta on kysytty osallistumisesta Jyväskylän Sähkömessuille viimeisen viiden vuoden aikana, kokemusta sähköalalta, sitä, millä alalla vastaaja on työskennellyt, koulutusta sekä aluetta.

Eri tahojen antamista vakiintumistodistuksista käy ilmi, että todistukset on saatu muun ohella sähkö-, valaistus-, rakennus-, teknisen kaupan ja av-alalla toimivien yritysten sekä eräiden yhdistysten edustajilta. Kunkin todistuksen antajan mukaan tunnusta SÄHKÖMESSUT on käytetty Suomessa messujen järjestämisen ja kaupallisten messu- ja näyttelypalvelujen tunnuksena vähintään vuodesta 1998 lähtien. Todistusten antajat vahvistavat käsityksenään olevan, että tunnus SÄHKÖMESSUT on Suomessa yleisesti tunnettu ja vakiintunut nimenomaan Jyväskylän Messut Oy:n järjestämien messujen järjestämisen ja kaupallisten messu- ja näyttelypalvelujen erityisenä merkkinä viimeistään 1.1.2000 mennessä lukuun ottamatta yhtä todistusta, jossa kyseisen päivämäärän ilmoitetaan olevan 1.1.2019.

Instagram-palvelussa tehtyjä eri tahojen julkaisuja on esitetty muun ohella vuosilta 2014–2024. Osa Instagram-palvelussa tehdyistä julkaisuista ovat tavaramerkin SÄHKÖMESSUT hakemispäivän jälkeiseltä ajalta ja ne ovat kohdistuneet vuonna 2024 järjestettyyn Sähkömessut-tapahtumaan. Lisäksi osassa näitä julkaisuja merkki on esitetty jonkun lisämääreen kanssa, kuten muodossa ”sähkömessut2020”. Facebook-palvelussa tehtyjä eri tahojen julkaisuja on esitetty pääasiassa vuosilta 2016, 2018, 2020 ja 2022 sekä myös vähäisessä määrin tavaramerkin SÄHKÖMESSUT hakemispäivän jälkeiseltä ajalta.

Käyttönäytöstä, joka on koottu LinkedIn-palvelussa tehdyistä julkaisuista ei käy ilmi julkaisujen ajankohtaa lukuun ottamatta eräitä julkaisuja, joiden muusta sisällöstä on pääteltävissä julkaisujen ajankohdaksi vuosi 2020 tai 2022. Lisäksi osa LinkedIn-palvelussa tehdyistä julkaisuista on tavaramerkin SÄHKÖMESSUT hakemispäivän jälkeiseltä ajalta. Twitter- ja X-palvelun julkaisuja, joissa tavaramerkki SÄHKÖMESSUT esiintyy rekisteröidyssä muodossa, on esitetty vuosilta 2014–2023, Youtubepalvelun julkaisuja erityisesti vuosilta 2012–2020 ja TikTokpalvelun julkaisu on vuodelta 2022.

Lisäksi käyttönäyttöön on sisältynyt runsaasti eri verkkosivuilla sekä eri sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita ja muita julkaisuja. Näissä artikkeleissa tavaramerkki SÄHKÖMESSUT esiintyy taivutettujen muotojen lisäksi tai jonkun toisen sanan yhteydessä rekisteröidyssä muodossa vuosien 1994–2023 aikana useissa eri artikkeleissa lähes joka toinen vuosi. Osassa artikkeleista Jyväskylän Messut Oy:n järjestämään tapahtumaan viitataan muun ohella nimellä Sähkö-, Tele-, Valo- ja AV-messut tai Sähkömessut.

Lehtiartikkeleiden mukaan Jyväskylän Messut Oy:n järjestämän Sähkömessut-tapahtuman kävijämäärä on tyypillisesti ollut yli kymmenen tuhatta henkilöä ja joidenkin artikkeleiden mukaan joskus jopa 20.000 henkilöä.

Esitetyn käyttönäytön arviointi keskivertokuluttajien kohderyhmässä

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kattamista palveluista ”messut ja kaupalliset näyttelypalvelut; tapahtumien, näyttelyiden, messutapahtumien ja esitysten järjestäminen myynninedistämis- ja mainostarkoituksiin; messujen järjestäminen; messujen organisointi; kaupalliset messu- ja näyttelypalvelut; messujen järjestäminen ja toteuttaminen; messujen markkinointi ja pitäminen; messujen järjestäminen kaupallisiin tai mainontatarkoituksiin; virtuaalimessujen toteuttaminen verkossa” luokassa 35, ”konferenssien järjestäminen koulutustarkoituksiin; konferenssien järjestäminen ja johtaminen; seminaarien ja konferenssien järjestäminen; kokousten järjestäminen koulutustarkoituksessa” luokassa 41 ja ”kokoustilojen vuokraaminen; kokoustilojen järjestäminen” luokassa 43 ovat suunnattuja ammattilaiskohderyhmän lisäksi myös suurelle yleisölle. Jyväskylän Messut Oy:n on edellä todetuin tavoin näytettävä erottamiskyvyn saavuttaminen käytön perusteella kummassakin kohderyhmässä näille palveluille. Markkinaoikeus arvioi esitettyä käyttönäyttöä ensin suuresta yleisöstä muodostuvan keskivertokuluttajien kohderyhmässä.

Markkinaoikeus toteaa aluksi, että asiassa esitetystä käyttönäytöstä tunnettuustutkimus on suunnattu yksinomaan sähköalan ammattilaisten kohderyhmälle. Myös ne yhteisöt, joiden nimissä asiassa esitetyt vakiintumistodistukset on annettu, ovat sähkö- tai rakennusalan tai niitä lähellä olevien alojen yrityksiä tai muita yhteisöjä. Sikäli kuin tunnettuustutkimuksen ja vakiintumistodistusten perusteella on tehtävissä johtopäätöksiä merkin SÄHKÖMESSUT tunnettuudesta, johtopäätökset voivat näiltä osin koskea yksinomaan ammattilaiskohderyhmää eivätkä suurta yleisöä.

Eri sosiaalisen median palveluissa tehdyistä julkaisuista koostuvasta käyttönäytöstä käy ilmi, että julkaisut ovat valtaosin sellaisten yritysten tai niitä edustavien henkilöiden tileillä, jotka ovat osallistuneet messuille joko messuosastolla tai muulla tavoin. Julkaisujen voidaan katsoa olevan kohdistettuja lähinnä ammattilaiskohderyhmälle siitä huolimatta, että ne sinänsä voivat olla sosiaalisessa mediassa kenen tahansa käyttäjän katsottavissa. Lisäksi useimmista julkaisuista ei käy ilmi, paljonko näyttökertoja kukin julkaisu on saanut sosiaalisen median palvelussa eikä asiassa ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, kuinka julkaisut ovat tavoittaneet kohderyhmän edustajia. Siltä osin kuin näyttökertojen määrä käy ilmi esitetystä selvityksestä, näyttökertoja on tyypillisesti ollut joitakin kymmeniä tai satoja taikka eräissä tapauksissa muutamia tuhansia. Näyttökertoja on siten ollut selvästi vähemmän kuin messuilla on ollut osallistujia. Myös näyttökertojen lukumäärät viittaavat näin ollen siihen, että julkaisuja ovat ainakin pääasiassa katsoneet lähinnä ammattilaiskohderyhmän edustajat.

Siltä osin kuin käyttönäyttönä on esitetty eri verkkosivuilla sekä sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita markkinaoikeus toteaa, että suurin osa kyseisistä verkkosivuista ja aikakauslehdistä on selvästi suunnattu ammattilaiskohderyhmälle tai muutoin rajatulle kohderyhmälle, mikä johtunee siitä, että artikkelit ovat koskeneet ammattilaiskohderyhmälle suunnattuja messuja. Artikkeleiden lisäksi asiassa on esitetty useita Keskisuomalainen-sanomalehdessä tai sen verkkoversiossa ja muissa Keski-Suomen tai Jyväskylän alueella ilmestyneissä lehdissä julkaistuja artikkeleita sekä yle.fi-verkkosivuilla, Etelä-Suomen Sanomissa, Länsi-Savo-lehdessä, Kunnalliselämä-lehdessä, Kodintekniikka-lehdessä ja Tekniikan Maailmassa julkaistuja artikkeleita, yksi kussakin julkaisussa.

Markkinaoikeus katsoo, että artikkelit eivät sellaisinaan osoita tavaramerkin SÄHKÖMESSUT riittävää tunnettuutta koko Suomessa suuren yleisön keskuudessa. Kun muuta asiaankuuluvaa näyttöä tavaramerkin tunnettuudesta suuren yleisön keskuudessa ei ole esitetty, tavaramerkin SÄHKÖMESSUT ei ole näytetty tulleen tunnetuksi suuren yleisön muodostaman kohderyhmän keskuudessa Jyväskylän Messut Oy:n tarjoamien palvelujen merkkinä.

Näin ollen tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei ole tullut käytössä erottamiskykyiseksi niille luokkien 35, 41 ja 43 palveluille, joiden kohderyhmä koostuu ammattilaisten lisäksi suuresta yleisöstä. Tämän vuoksi asiassa ei ole tarvetta arvioida tavaramerkin käyttöön perustuvaa erottamiskykyä kyseisille palveluille ammattilaiskohderyhmän keskuudessa.

Asiassa on vielä arvioitava käytön kautta saavutettavaa erottamiskykyä niille tavaroille ja palveluille, joiden kohderyhmä koostuu yksinomaan ammattilaisista.

Esitetyn käyttönäytön arviointi ammattilaisten kohderyhmässä

Arvioitavana on, onko tavaramerkki SÄHKÖMESSUT tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi tavaroille ”messukojut” luokassa 19 sekä palveluille ”messujen hallinnointipalvelut; messujen myynninedistäminen kaupankäyntitarkoituksiin; myynninedistämis- ja mainontapalvelut; myynninedistämiseen liittyvä konsultointi; myynninedistämispalvelut (muille); erityistapahtumien myynninedistäminen; liiketoimintaan liittyvät verkostoitumispalvelut” luokassa 35, ”tilapäisten rakenteiden asentaminen messuja varten; messu- ja näyttelykojujen rakentaminen; messukojujen rakentaminen” luokassa 37, ”konferenssien järjestämiseen; pitämiseen ja organisoimiseen liittyvät konsultointi- ja tiedotuspalvelut; kokousten järjestäminen liiketoimintatarkoituksessa” luokassa 41, ”messukojujen suunnittelu” luokassa 42 ja ”tilojen tarjoaminen messuja ja näyttelyitä varten; konferenssitilojen tarjoaminen” luokassa 43.

Markkinaoikeus toteaa aluksi, että Jyväskylän Messut Oy:n esittämästä käyttönäytöstä ei käy ilmi, että tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT olisi käytetty luokan 19 tavaroiden ”messukojut” yhteydessä. Näyttö ei siten osoita messukojuja tarjotun tavaramerkillä SÄHKÖMESSUT.

Esitetystä käyttönäytöstä ei myöskään käy ilmi, että tavaramerkkiä SÄHKÖMESSUT olisi käytetty luokassa 37 palveluille ”messu- ja näyttelykojujen rakentaminen; messukojujen rakentaminen” eikä luokassa 42 palveluille ”messukojujen suunnittelu”. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei ole tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää näille tavaroille ja palveluille.

Sen sijaan Jyväskylän Messut Oy:n esittämästä käyttönäytöstä käy edellä todetuin tavoin ilmi, että Jyväskylässä on järjestetty sähköalan ja siihen liittyvien alojen messutapahtumia jo 1990-luvulta alkaen yleensä joka toinen vuosi. Messuilla on ollut käyttönäytöstä ilmi käyvien tietojen perusteella noin 10.000–20.000 kävijää kussakin tapahtumassa. Käyttönäytöstä käy ilmi myös, että kysymys on ollut sähköalan ammattilaisille suunnatuista messutapahtumista eikä tästä ole asiassa erimielisyyttä.

Kyseisistä messutapahtumista on kirjoitettu suhteellisen laajasti Keskisuomalainen-lehdessä ja muilta osin pääosin sähköalaan liittyvissä tiedotusvälineissä julkaistuissa artikkeleissa jo 1990-luvulta alkaen. Lisäksi tapahtumista on kirjoitettu suhteellisen laajasti eri sosiaalisen median palveluissa tehdyissä pääosin messuille osallistuneiden yritysten ja niiden edustajien päivityksissä, jotka on julkaistu suurelta osin 2020-luvulla tai 2010-luvun loppupuolella sikäli kuin ajankohta käy päivityksestä ilmi tai on pääteltävissä julkaisun muusta sisällöstä. Julkaisut kattavat sähköalaan liittyvien yritysten ja yhteisöjen lisäksi muita ammattilaiskohderyhmän käsittämiä aloja, vaikka asiassa ei ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, missä määrin julkaisut ovat tavoittaneet kohderyhmän edustajia.

Vaikka tavaramerkki SÄHKÖMESSUT esiintyy käyttönäytössä myös osittain taivutetussa muodossa tai yhdessä toisen sanan kanssa, suurimmassa osassa tällaisessa käytössä merkki on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, jolloin se on ollut ymmärrettävissä kyseistä messutapahtumaa osoittavaksi nimitykseksi tai tunnukseksi. Joka tapauksessa mainintoja Sähkömessut-tapahtumasta näissä julkaisuissa voidaan tunnistaa julkaisujen perusteella viittauksiksi Jyväskylän Messut Oy:n kyseisellä merkillä markkinoimien tai tarjoamien palvelujen alkuperään, vaikka merkin yhteydessä onkin käytetty myös muita sanoja.

Myös Jyväskylän Messut Oy:n esittämät eri sähköalan ja muiden alojen toimijoiden antamat vakiintumistodistukset tukevat osaltaan sitä, että merkki SÄHKÖMESSUT on ollut sen käytössä ainakin vuodesta 1998 lähtien messujen järjestämisen sekä kaupallisten messu- ja näyttelypalvelujen tunnuksena. Vakiintumistodistukset eivät kuitenkaan kohdistu muihin tavaramerkkirekisteröinnin kattamiin tavaroihin tai palveluihin.

Jyväskylän Messut Oy:n esittämästä tunnettuustutkimuksesta käy puolestaan ilmi, että se on tehty 18–65-vuotiaille sähköalan ammattilaisille Suomessa sekä varsin suuri tunnettuus tapahtumalle Sähkömessut. Toisaalta tunnettuustutkimuksessa käytetyn kysymyksen sanamuoto huomioon ottaen siitä ei ole luotettavasti pääteltävissä, ovatko ammattilaisten kohderyhmään kuuluvat henkilöt ja kuinka suuri osa heistä mieltäneet sanan ”sähkömessut” tavaramerkiksi. Todetun vuoksi tunnettuustutkimuksen näyttöarvo tässä asiassa on vähäinen.

Jyväskylän Messut Oy:n esittämästä varsin laajasta merkin SÄHKÖMESSUT pääosin ammattilaisten kohderyhmälle suunnatusta käyttönäytöstä käy näyttöä kokonaisuutena arvioiden ilmi, että Sähkömessut-tapahtuma on välittömästi ennen tavaramerkin rekisteröintihakemuksen tekemistä järjestetty yli kahdenkymmenen vuoden aikana yleensä joka toinen vuosi ja tapahtuma sekä sen yhteydessä käytetty merkki SÄHKÖMESSUT on ollut laajalti käytössä Suomessa

– luokassa 35 palveluille: ”messujen hallinnointipalvelut; messujen myynninedistäminen kaupankäyntitarkoituksiin; myynninedistämis- ja mainontapalvelut; myynninedistämiseen liittyvä konsultointi; myynninedistämispalvelut (muille); erityistapahtumien myynninedistäminen; liiketoimintaan liittyvät verkostoitumispalvelut”,

– luokassa 37 palveluille: ”tilapäisten rakenteiden asentaminen messuja varten”,

– luokassa 41 palveluille: ”konferenssien järjestämiseen, pitämiseen ja organisoimiseen liittyvät konsultointi- ja tiedotuspalvelut; kokousten järjestäminen liiketoimintatarkoituksessa” ja

– luokassa 43 palveluille: ”tilojen tarjoaminen messuja ja näyttelyitä varten; konferenssitilojen tarjoaminen”.

Käyttönäytöstä ilmi käyvästi tavaramerkki SÄHKÖMESSUT yhdistetään Jyväskylän Messut Oy:öön ja sen tarjoamiin edellä mainittuihin palveluihin ammattilaisten kohderyhmässä, vaikka asiassa ei olekaan esitetty selvitystä Jyväskylän Messu Oy:n käyttämistä taloudellisista panostuksista Sähkömessut-tapahtuman tunnetuksi tekemiseen tai myynninedistämiseen eikä tapahtuman markkinaosuudesta. Joka tapauksessa korkeamman tarkkaavaisuusasteen omaavien ammattilaisten kohderyhmän edustajien merkittävä osa tunnistaa tavaramerkin SÄHKÖMESSUT perusteella rekisteröinnin kattamat edellä mainitut palvelut Jyväskylän Messut Oy:n palveluiksi.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että Jyväskylän Messut Oy:n esittämä selvitys osoittaa kokonaisuutena arvioituna, että tavaramerkki SÄHKÖMESSUT on tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää edellä mainituille tavaramerkkirekisteröinnin luokissa 35, 37, 41 ja 43 kattamille palveluille.

Johtopäätös

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tavaramerkillä SÄHKÖMESSUT on itsenäinen erottamiskyky palveluille ”konferenssien järjestäminen virkistystarkoituksessa; kokousten järjestäminen kulttuuritarkoituksessa” luokassa 41 ja ”ravitsemispalveluiden tarjoaminen messu- ja näyttelytiloja varten; ravintolapalvelut” luokassa 43. Lisäksi tavaramerkki on tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi seuraaville palveluille ”messujen hallinnointipalvelut; messujen myynninedistäminen kaupankäyntitarkoituksiin; myynninedistämis- ja mainontapalvelut; myynninedistämiseen liittyvä konsultointi; myynninedistämispalvelut (muille); erityistapahtumien myynninedistäminen; liiketoimintaan liittyvät verkostoitumispalvelut” luokassa 35, ”tilapäisten rakenteiden asentaminen messuja varten” luokassa 37, ”konferenssien järjestämiseen, pitämiseen ja organisoimiseen liittyvät konsultointi- ja tiedotuspalvelut; kokousten järjestäminen liiketoimintatarkoituksessa” luokassa 41 ja ”tilojen tarjoaminen messuja ja näyttelyitä varten; konferenssitilojen tarjoaminen” luokassa 43.

Tavaramerkki SÄHKÖMESSUT ei kuitenkaan ole tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi muille rekisteröinnin kattamille tavaroille ja palveluille, joten valituksenalainen päätös tältä osin kumottava ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi tavaramerkin SÄHKÖMESSUT rekisteröinnin kumoamiseksi lopputuloksesta ilmi käyvässä laajuudessa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Säännöksen 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167–168) mukaan momentissa luetellaan keskeiset arviointiperusteet, joita sovelletaan täydentävästi kaikissa 1 momentissa mainituissa tilanteissa. Oikeudenkäyntikulujen korvaamisratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista. Jos oikeudenkäynnin tarve on aiheutunut viranomaisen selvästi lainvastaisesta ratkaisusta, on kohtuullista, että yksityinen asianosainen saa korvausta hänelle tästä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Tulkinnanvarainen tai vähäinen virhe asian käsittelyssä ei välttämättä muodosta viranomaiselle korvausvelvollisuutta. Toisaalta viranomainen voidaan määrätä korvaamaan yksityisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut silloinkin, kun kyse ei varsinaisesti ole viranomaisen tekemästä virheestä.

Tässä asiassa valittaja on kohdistanut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa Patentti- ja rekisterihallitukseen ja vastaaja valittajaan. Valittaja on vedonnut oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa tueksi erityisesti siihen, että Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut valituksenalaisessa päätöksessä virheellisesti tavaramerkin SÄHKÖMESSUT kohderyhmän ja arvioinut esitettyä käyttönäyttöä väärin.

Markkinaoikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut valituksenalaisessa päätöksessä merkityksellistä kohderyhmää vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisesti, kun kohderyhmää ei ole arvioitu suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten tavaramerkkirekisteröintiä on haettu. Tämä on vaikuttanut myös asiassa esitetyn käyttönäytön arviointiin ja johtanut osittain valituksenalaisen päätöksen kumoamiseen.

Markkinaoikeus katsoo asian lopputulos ja edellä todetut seikat huomioon ottaen olevan kohtuutonta, jos Suomen Messut Oyj joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Patentti- ja rekisterihallitus on velvoitettava korvaamaan Suomen Messut Oyj:n oikeudenkäyntikuluista kohtuullisena määränä pidettävä 10.000 euroa viivästyskorkoineen, joka sisältää myös asiassa valittajalle määrättävän oikeudenkäyntimaksun määrän. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Jyväskylän Messut Oy joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 26.3.2025 tekemän päätöksen seuraavilta osin ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 287305 SÄHKÖMESSUT rekisteröinnin kumoamista varten

• luokan 19 tavaroille
• luokassa 35 palveluille ”messut ja kaupalliset näyttelypalvelut; tapahtumien, näyttelyiden, messutapahtumien ja esitysten järjestäminen myynninedistämis- ja mainostarkoituksiin; messujen järjestäminen; messujen organisointi; kaupalliset messu- ja näyttelypalvelut; messujen järjestäminen ja toteuttaminen; messujen markkinointi ja pitäminen; messujen järjestäminen kaupallisiin tai mainontatarkoituksiin; virtuaalimessujen toteuttaminen verkossa”
• luokassa 37 palveluille ”messu- ja näyttelykojujen rakentaminen; messukojujen rakentaminen”
• luokassa 41 palveluille ”konferenssien järjestäminen koulutustarkoituksiin; konferenssien järjestäminen ja johtaminen; seminaarien ja konferenssien järjestäminen; kokousten järjestäminen koulutustarkoituksessa”
• luokan 42 palveluille
• luokassa 43 palveluille ”kokoustilojen vuokraaminen; kokoustilojen järjestäminen”.

Muilta osin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä 26.3.2025 ei kumota.

Markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan Suomen Messut Oyj:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Jyväskylän Messut Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Mattila, Riikka Pirttisalo ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Liite

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 26.3.2025