MAO:H180/2021

Päätös, josta valitetaan

Liikenne- ja viestintäviraston päätös 2.11.2020 asiassa diaarinumero TRAFICOM/9246/08.01.02/2020 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja merkitsee verkkotunnuksen autodiili.fi hänen käyttöönsä.

Perusteet

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole ilmoittanut verkkotunnuksen autodiili.fi voimassaoloajan päättymisestä. Mikäli ilmoitus olisi saatu, verkkotunnusmerkintä olisi uudistettu.

B on merkinnyt verkkotunnuksen autodiili.fi välittömästi sen vapautumisen jälkeen ja pyrkinyt myymällä verkkotunnusta hyötymään siitä taloudellisesti. Verkkotunnuksen siirtyminen on merkinnyt useiden vuosien työn menettämistä ja kilpailuedun antamista kyseiselle verkkotunnuksen merkitsijälle. Valittajalle kuuluvalle Autodiili-brändille on aiheutunut vahinkoa aineettoman pääoman menetyksen vuoksi. Autodiili on olemassa oleva, aktiivinen ja arvokas projekti. Sille on haettu projektirahoitusta Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä, jonka palvelun hakkeroinnin myötä projektin tietoja on vuotanut vuonna 2015 ulkopuolisille. Verkkotunnukselle autodiili.fi on ohjattu verkkoliikenne myös verkkotunnuksesta autodiili.com. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että valittajan aputoiminimi eroaa verkkotunnuksesta autodiili.fi. B ei ole rakentanut kysymyksessä olevalle verkkotunnukselle liiketoimintaa, joten hänelle ei voi aiheutua liiketoiminnan menetystä verkkotunnuksen siirtämisestä takaisin valittajalle.

Liikenne- ja viestintäviraston lausunto

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että valituksenalaisen päätöksen kumoamiselle ei ole perusteita.

Liikenne- ja viestintävirasto on lähettänyt muistutukset verkkotunnuksen autodiili.fi voimassaoloajan päättymisestä verkkotunnuksen verkkotunnusvälittäjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen 19.2.2020, 27.2.2020, 6.3.2020 ja 14.3.2020. Verkkotunnuksen voimassaoloaika on päättynyt 19.3.2020, jolloin verkkotunnusvälittäjälle on lähetetty ilmoitus verkkotunnuksen voimassaoloajan päättymisestä.

Verkkotunnus autodiili.fi on merkitty uudelle käyttäjälle tunnuksen voimassaoloajan päättymistä seuraavan suoja-ajan ja tunnuksen vapautumisen jälkeen 19.4.2020 kello 1.58.01.

Verkkotunnuksen autodiili.fi sisältämä sana ”autodiili” ei ole rekisteröity suojattu nimi tai merkki, eikä sanan voi katsoa olevan rekisteröimätön suojattu nimi tai merkki. Verkkotunnus ei ole vastannut valittajan aputoiminimeä Autodiili International. Verkkotunnus on muistuttanut kyseistä aputoiminimeä, joten asiassa on tullut arvioida, onko verkkotunnus merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Poistamisen peruste ei ole yksinään suojatun nimen haltijalle verkkotunnuksen käytöstä aiheutuva haitta, eikä verkkotunnuksen haltijan hyötyminen oikeudettomasti toisen suojatusta nimestä, ellei verkkotunnuksen käyttäjän tarkoituksena ole ollut vahingoittaa nimen haltijaa tai hyötyä oikeudettomasti tämän nimestä.

Verkkotunnuksia yleisesti merkitään automaattisesti heti niiden voimassaolon päättymisen jälkeen joko edelleen myytäviksi tai omaan käyttöön, ja suosituimpia verkkotunnuksia ovat ne, joiden kautta avautuvilla verkkosivustoilla on ollut paljon kävijöitä. Verkkotunnuksen ei tarvitse olla käytössä ja sen saa myös luovuttaa edelleen vastikkeetta tai vastiketta vastaan.

B:n vastaus

B on esittänyt muun ohella, että valittajan vaatimukset ovat perusteettomia, eikä hän ole ollut tietoinen valittajasta tai kysymyksessä olevasta verkkotunnuksesta ennen kuin verkkotunnus autodiili.fi on ollut näkyvillä vapautuvien verkkotunnusten listalla. Hän on merkinnyt verkkotunnuksen sen jälkeen, kun verkkotunnuksen aikaisempi voimassaoloaika on päättynyt ja suoja-aika on kulunut.

Verkkotunnus autodiili.fi koostuu kahdesta yleiskielen sanasta, jotka voidaan käsittää myös yhdyssanana. Se on hyvä verkkotunnus ja tarkoittaa järkevää asiaa eli hyvää diiliä autokaupassa. Kyseisellä sivustolla ei ole ollut valittajan toimesta käytännössä mitään toimintaa, eikä valittajan Autodiili-projektilla ole sellaista liikeideaa tai kilpailuetuja, joista joku voisi yrittää hyötyä. Kaupparekisteriin on rekisteröity myös muita autodiili-sanan sisältäviä toiminimiä, joten sitä on pidettävä kuvailevana sanana.

Valittajan lausuma

A on lausumassaan esittänyt muun ohella, että vastauksen perusteella B on kiinnostunut Autodiili-brändistä ja projektista, ja hän on selvästikin etsinyt tietoa projektista.

Muut kirjelmät

B on antanut lausuman.

Markkinaoikeus on viran puolesta varannut sekä valittajalle että Liikenne- ja viestintävirastolle mahdollisuuden lausua siitä, onko valittajan valitus saapunut markkinaoikeuteen säädetyssä valitusajassa.

A on antanut lisälausuman ja esittänyt, että valitus on toimitettu markkinaoikeudelle hänelle annetun tiedon ja ohjeistuksen mukaisesti. Markkinaoikeuden verkkosivuilta ei ole ilmennyt verkkoliitteiden lähettämiselle tarkkaa aikatauluohjeistusta, joten asiakirjojen lähettäminen saman päivän aikana on katsottava riittäväksi. Lisäksi markkinaoikeuden sivut eivät ole toimineet, kun valittaja on yrittänyt ladata liitteitä. Sivu ei ole suostunut lähettämään tiedostoja, vaan tallentanut ne ainoastaan luonnoksena. Lopulta lataaminen on tullut aloittaa alusta ja se on onnistunut.

Liikenne- ja viestintävirasto on antanut lisälausuman ja esittänyt muun ohella, että valittaja on pyytänyt tarkempia ohjeita muutoksenhakuun sekä ilmoitusta, milloin valitusaika tarkalleen ottaen päättyy. Liikenne- ja viestintävirasto on todennut muun ohella, että valitus tulee toimittaa markkinaoikeuteen päätöksen liitteenä olevan valitusosoituksen ohjeen mukaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto on antanut valittajalle myös sähköpostitse ohjeet ja laskukaavan siitä, miten tiedoksiantoaika ja valitusaika yleensä lasketaan. Sähköpostiviestissä on lisäksi todettu, että annettaessa päätös tiedoksi esimerkiksi 3.11.2020, viimeinen valituspäivä on 7.12.2020 ja valitus tulee toimittaa virka-ajan sisällä.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että valitus ei ole 7.12.2020 virka-ajan jälkeen toimitettuna saapunut markkinaoikeuteen säädetyssä valitusajassa. Valituksenalaisen päätöksen liitteenä ollut valitusosoitus on vastannut hallintolain 47 §:n vaatimuksia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Valittaja on toimittanut Liikenne- ja viestintäviraston valituksenalaiseen päätökseen kohdistetun valituksensa markkinaoikeudelle Hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisen asiointipalvelun välityksellä valitusajan viimeisenä päivänä maanantaina 7.12.2020 markkinaoikeuden virka-ajan päättymisen jälkeen kello 21.42.

Asiassa oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa. Lain 17 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain (jäljempänä myös määräaikalaki) 1 §:n mukaan, kun laissa tai asetuksessa on säädetty määräaika noudatettavaksi tuomioistuimessa tahi muun viranomaisen luona, on se, mikäli ei joistakin asioista ole toisin säädetty, laskettava, niinkuin määräaikalaissa sanotaan.

Määräaikalain 6 §:n 1 momentin mukaan tyytymättömyyden ilmoittaminen, muutoksenhakemuksen jättäminen, vastauksen antaminen siihen, viranhakemus sekä muu määräajassa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka virallisessa toimituksessa suoritettava toimi on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä, virastossa suoritettava toimi ennen viraston aukioloajan päättymistä ja tuomioistuimen istunnossa tai muussa toimituksessa suoritettava toimi ennen istunnon tai toimituksen päättymistä.

Valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen 1 §:n mukaan valtion virastot ovat auki arkipäivinä kello 8.00–16.15. Virastot ovat suljettuina lauantaisin, vapunpäivänä, juhannusaattona ja jouluaattona, jollei viraston toiminta muuta vaadi.

Koska valitus markkinaoikeudelle on toimitettu valitusajan viimeisenä päivänä markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen, valitus tulee jättää tutkimatta, ellei myöhässä toimittaminen ole johtunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetusta puuttuneesta tai virheellisestä valitusosoituksesta.

Päätökseen, johon saa hakea muutosta valittamalla, on hallintolain 47 §:n 1 momentin mukaan liitettävä valitusosoitus. Siinä on mainittava valitusviranomainen (kohta 1), viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava (kohta 2) sekä valitusaika ja mistä se lasketaan (kohta 3). Pykälän 2 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä, liitteistä ja valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.

Hallintolain 47 §:n 2 momentin esitöissä (HE 72/2002 vp s. 103) on tuotu esiin, että valitusosoituksessa on tärkeää selostaa myös määräaikalain mukaiset säännökset, jotka edellyttävät valituksen perille toimittamista ennen valitusajan päättymistä.

Valituksenalaiseen päätökseen liitetyssä valitusosoituksessa on kohdassa ”Miten valitus toimitetaan perille” todettu seuraavaa:

”Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa markkinaoikeuteen. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, sähköisessä muodossa tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille markkinaoikeuteen viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa [– –].”

Tämän jälkeen valitusosoituksessa on ilmoitettu markkinaoikeuden postiosoite, faksinumero ja sähköpostiosoite. Valitusosoituksessa ei ole ollut ilmoitusta markkinaoikeuden aukioloajoista.

Markkinaoikeus toteaa, että valitusosoituksessa on mainittu, että ”postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille markkinaoikeuteen viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä”. Muiden valitusosoituksessa mainittujen valituksen toimitustapojen, kuten sähköisen toimittamisen, osalta ei kuitenkaan ole mainittu, että myös näiden osalta valitus on toimitettava markkinaoikeuteen viimeistään ennen viraston aukioloajan päättymistä. Näin ollen valitusosoituksessa vain postitse toimitettavan valituksen osalta mainitun viraston aukioloajan perusteella on voinut saada sen virheellisen käsityksen, että valituksen on voinut toimittaa kyseisenä päivänä sähköisesti markkinaoikeuden aukioloajan päättymisen jälkeen. Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus on edellä mainituilta osin ollut valittajan näkökulmasta harhaanjohtava ja puutteellinen.

Markkinaoikeus katsoo, että valitusosoitus on edellä kuvatun puutteellisuuden osalta ollut sillä tavalla virheellinen, että valitusajan viimeisenä päivänä virka-ajan päättymisen jälkeen markkinaoikeuteen sähköisesti toimitettua valitusta ei tule tämän vuoksi jättää tutkimatta. Sille seikalle, että Liikenne- ja viestintävirasto on antanut valittajalle sähköpostitse ohjausta valitusajan laskemisesta ja ilmoittanut, että valitus tulee toimittaa markkinaoikeuteen virka-ajassa, ei voida antaa merkitystä mainittua valitusosoituksen puutteellisuutta arvioitaessa.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian käsittely Liikenne- ja viestintävirastossa

Verkkotunnus autodiili.fi on ollut merkittynä valittajalle, kunnes verkkotunnuksen voimassaolo on päättynyt 19.3.2020. B on merkinnyt verkkotunnuksen heti suoja-ajan päättymisen jälkeen 19.4.2020.

Valittaja on 3.6.2020 vaatinut Liikenne- ja viestintävirastolta kyseisen verkkotunnuksen merkitsemistä hänelle ja perustanut vaatimuksensa siihen, että verkkotunnus on täsmälleen sama kuin valittajan suojattu nimi Autodiili International.

Liikenne- ja viestintävirasto on 26.6.2020 ilmoittanut valittajalle, että kysymyksessä oleva verkkotunnus ainoastaan muistuttaa aputoiminimeä Autodiili International, koska verkkotunnus ei ole täysin identtinen nimen kanssa, ja pyytänyt valittajalta täydennystä B:n hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksesta. Valittaja ei ole vastannut Liikenne- ja viestintäviraston täydennyspyyntöön.

Liikenne- ja viestintävirasto on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt vaatimuksen verkkotunnuksen merkitsemisestä valittajan käyttöön. Päätöksen perustelujen mukaan verkkotunnus on muistuttanut valittajan suojattua aputoiminimeä merkitsemishetkellä. Liikenne- ja viestintävirasto on katsonut, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, josta kävisi ilmi, että B:n ilmeisenä tavoitteena olisi ollut hyötyä valittajan suojatun nimen maineesta tai tunnettuudesta tai että verkkotunnuksen merkinnän tarkoituksena olisi ollut vahingoittaa valittajaa.

Oikeusohjeet

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle (1 kohta) tai muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, jos verkkotunnus merkitään ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa (2 kohta).

Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 159 ja 160) mukaan pykälä vastaa pääasiallisesti sisällöltään aiemmin voimassa olleen verkkotunnuslain (228/2003) 4 §:ää, lukuun ottamatta eräitä verkkotunnuksen sisältöön liittyviä rajoituksia. Pykälän 2 momentin 2 kohdan osalta esitöissä on todettu, että verkkotunnuslain säätämisen jälkeen verkkotunnukset ovat olleet vapaasti valittavissa, jolloin on ollut mahdollista saada rekisteröityä myös sellaisia verkkotunnuksia, jotka muistuttavat toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Tällaisia verkkotunnuksia voidaan johtaa olemassa olevasta nimestä tai merkistä esimerkiksi kirjoitusasua muokkaamalla. Verkkotunnuslain esitöiden (HE 96/2002 vp) mukaisesti rekisteriviranomainen on katsonut, että verkkotunnus on hankittu hyötymistarkoituksessa, jos tunnuksen rekisteröijän tavoitteena on ollut saada hyötyä toisen suojatun nimen tai merkin maineesta tai tunnettavuudesta. Vahingoittamistarkoitus taas on voinut ilmetä esimerkiksi sellaisen verkkotunnuksen hankkimisesta, joka on omiaan haittaamaan toisen liiketoimintaa. Vahingoittamistarkoitus voi olla kysymyksessä myös silloin, kun tunnuksen rekisteröijän motiivina on ainoastaan estää tunnusmerkkioikeuden haltijaa saamasta tunnusta itselleen.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 3 momentin mukaan, jos 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Kyseisen 3 momentin esitöissä (HE 221/2013 vp s. 163) on 166 §:n 2 momentin 2 kohtaan viitaten todettu, että sekoittumisen mahdollisuus ei sellaisenaan ole verkkotunnuksen poistamisen peruste, koska se liittyy kaikkiin toisiaan muistuttaviin nimiin, merkkeihin ja verkkotunnuksiin. Poistamisen peruste ei voi myöskään olla nimen tai merkin haltijalle tunnuksen käytöstä aiheutuva haitta tai tunnuksen haltijan hyötyminen verkkotunnuksen käytöstä, ellei verkkotunnuksen käyttäjän tarkoituksena ole ollut vahingoittaa nimen tai merkin haltijaa tai hyötyä oikeudettomasti tämän nimestä tai merkistä. Ilmeistä hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta arvioidaan tapauskohtaisesti.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdan mukaan suojatulla nimellä ja suojatulla merkillä tarkoitetaan kyseisessä laissa kauppa-, tavaramerkki-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkittyä nimeä ja merkkiä taikka toiminimilaissa tai tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä sekä julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen ja vieraan valtion edustuston ja sen toimielimen nimeä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 170 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan verkkotunnusvälittäjän on tiedotettava verkkotunnuksen käyttäjää riittävästi ja tehokkaasti verkkotunnuksen voimassaoloajan päättymisestä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole ilmoittanut valittajalle verkkotunnuksen autodiili.fi voimassaoloajan päättymisestä ja että, jos ilmoitus olisi tehty, valittaja olisi uudistanut rekisteröinnin.

Markkinaoikeus toteaa, että Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut sähköisen viestinnän palveluista annetun lain perusteella velvollisuutta tiedottaa verkkotunnuksen käyttäjää verkkotunnuksen voimassaoloajan päättymisestä, vaan tämän tiedottamisen on säädetty olevan edellä mainitun lain 170 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella verkkotunnusvälittäjän vastuulla. Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt tiedottaneensa valittajan verkkotunnusvälittäjää verkkotunnuksen voimassaoloajan päättymisestä useita kertoja. Markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintäviraston menettely ei ole ollut verkkotunnuksen voimassaolosta ilmoittamisen osalta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastaista.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko verkkotunnus autodiili.fi sen merkitsemishetkellä vastannut tai muistuttanut valittajan suojattua nimeä tai merkkiä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla ja onko B 19.4.2020 merkinnyt kyseisen verkkotunnuksen ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on yksityinen elinkeinonharjoittaja, ja hänelle rekisteröidylle toiminimelle SEAD on 4.12.2013 rekisteröity aputoiminimi Autodiili International, joka ei ole vastannut verkkotunnusta autodiili.fi. Valittajalle rekisteröity verkkotunnus autodiili.com ei ole sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdassa tarkoitettu suojattu nimi tai merkki, joten asiassa ei tule arvioitavaksi kyseisten verkkotunnusten välinen suhde. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajalla ei ole ollut sellaista rekisteröityä suojattua nimeä tai merkkiä, jota verkkotunnus autodiili.fi olisi vastannut. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajalla ei ole ollut myöskään sellaista rekisteröimätöntä vakiintunutta nimeä tai merkkiä, jota voitaisiin pitää mainitussa laissa tarkoitettuna suojattuna nimenä tai merkkinä.

Markkinaoikeus toteaa, että B:lle merkitty verkkotunnus autodiili.fi on muistuttanut sen merkitsemishetkellä 19.4.2020 kaupparekisteriin tuolloin rekisteröitynä ollutta aputoiminimeä Autodiili International ja asiassa on näin ollen arvioitava, onko B:llä ollut ilmeinen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus merkitessään kyseessä olevan verkkotunnuksen.

Valittaja on esittänyt B:n hyötymistarkoituksesta muun ohella, että B on merkinnyt verkkotunnuksen autodiili.fi välittömästi sen vapautumisen jälkeen ja pyrkinyt hyötymään siitä. Valittaja on esittänyt myös, että verkkotunnuksen autodiili.fi siirtyminen on merkinnyt useiden vuosien työn menettämistä ja kilpailuedun antamista verkkotunnuksen merkitsijälle.

B on esittänyt, että hän ei ole ollut tietoinen valittajasta tai verkkotunnuksesta autodiili.fi ennen kuin verkkotunnus on ollut vapautuvien verkkotunnusten listalla. B on esittänyt lisäksi, että verkkotunnus autodiili.fi koostuu kahdesta yleiskielen sanasta, jotka voidaan käsittää myös kuvailevana yhdyssanana ja että hän on merkinnyt verkkotunnuksen kyseisen sanan yleisen merkityksen perusteella. B:n mukaan valittajalla ei ole ollut autodiili-projektin osalta sellaista toimintaa, josta joku voisi yrittää hyötyä.

Markkinaoikeus toteaa, että osoitukseksi verkkotunnuksen haltijan ilmeisestä hyötymistarkoituksesta ei riitä yksin tosiasiallinen hyötyminen merkitystä verkkotunnuksesta. Sen arviointi, onko verkkotunnuksen merkitsijän subjektiivinen tarkoitus ollut oikeudettomasti hyötyä toisen suojatusta nimestä tai merkistä, eli tässä tapauksessa valittajalle rekisteröidystä aputoiminimestä Autodiili International, perustuu olosuhteita koskevaan kokonaisharkintaan kussakin yksittäisessä tapauksessa.

Valittaja on esittänyt selvitystä muun ohella Autodiili-palvelusta ja tekemästään rahoitushakemuksesta Innovaatiorahoituskeskus Tekesille. Markkinaoikeus toteaa, että esitetyn selvityksen perusteella voidaan sinänsä havaita, että valittaja on ainakin vuosina 2014 ja 2015 pyrkinyt luomaan ja kehittämään Autodiili-nimistä palvelua. Selvitys ei kuitenkaan osoita, että valittajalla olisi ollut varsinaista liiketoimintaa verkkotunnuksella autodiili.fi avautuvilla verkkosivuilla tai että palvelua olisi kehitetty mainitun ajankohdan jälkeen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että B olisi verkkotunnuksen autodiili.fi merkitsemishetkellä 19.4.2020 ollut tosiasiassa edes tietoinen valittajan suojatusta aputoiminimestä Autodiili International siten, että hänellä olisi voinut olla tarkoitus hyötyä aputoiminimestä. Aputoiminimellä ei ole myöskään osoitettu harjoitetun sellaista toimintaa, jonka perusteella aputoiminimellä olisi 19.4.2020 ollut sellaista mainetta tai tunnettuutta, josta B olisi voinut hyötyä. Kahdesta varsin tavanomaisesta sanasta muodostuva yhdyssana ”autodiili” ei myöskään ole ollut valittajan suojattu nimi tai merkki. Se, että yhdyssanasta ”autodiili” muodostetusta verkkotunnuksesta on mahdollista hyötyä esimerkiksi myymällä verkkotunnus, ei myöskään sellaisenaan osoita ilmeistä tarkoitusta hyötyä valittajan aputoiminimestä Autodiili International.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että B:n ilmeisenä tarkoituksena merkitessään verkkotunnuksen autodiili.fi ei ole ollut hyötyä oikeudettomasti valittajan aputoiminimestä Autodiili International eikä kyseisen aputoiminimen maineesta tai tunnettuudesta.

Valittaja on esittänyt lisäksi, että B:n menettely on aiheuttanut Autodiili-brändille vahinkoa. Markkinaoikeus toteaa, että ilmeistä vahingoittamistarkoitusta ei sellaisenaan osoita se, että verkkotunnuksen voimassaolon ja suoja-ajan päätyttyä joku toinen merkitsee verkkotunnuksen itselleen. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi toisaalta väitetty vahinko tai toisaalta se, että B:llä olisi ollut ilmeinen tarkoitus vahingoittaa valittajaa. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että B:llä ei ole ollut ilmeistä vahingoittamistarkoitusta merkitessään verkkotunnuksen autodiili.fi.

Johtopäätös

Edellä todetuin perustein verkkotunnus autodiili.fi ei ole vastannut valittajan suojattua nimeä tai merkkiä. Verkkotunnus on kuitenkin muistuttanut valittajalle rekisteröityä aputoiminimeä Autodiili International, mutta B ei ole merkinnyt verkkotunnusta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Liikenne- ja viestintäviraston menettely verkkotunnuksen voimassaolon päättymisestä tiedottamisessa ei myöskään ole ollut virheellistä. Näin ollen valitus on hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pekka Savola, Jari Tiainen.

Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.