Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 9.12.2019 (liite 1)

Asian tausta

Planmed Oy on 29.11.2013 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä ”Tomosynteesikalibrointi mammografian yhteydessä”.

Patentti- ja rekisterihallitus on 9.12.2019 antamallaan päätöksellä hylännyt edellä mainittua keksintöä koskevan patenttihakemuksen numero FI 20130359.

Planmed Oy on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen ja esittänyt kolme vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa (liitteet 2–4).

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Planmed Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin myöntämiseksi ensisijaisen, toissijaisen tai kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Toissijaisesti Planmed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti katsonut, ettei päätöksessä tarkastellun patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaisi olennaisesti viitejulkaisujen J1 ja J7 tai J1 ja J6 yhdistelmästä tunnetusta tekniikasta, kun otetaan huomioon alan ammattimiehen yleistiedot. Patentti- ja rekisterihallitus on erityisesti tulkinnut virheellisesti sen, mitä viitejulkaisussa J1 on esitetty niin sanottujen markkereiden sijoittamisesta, ja päätynyt tulkintansa perusteella virheellisesti siihen, että viitejulkaisusta kävisi ilmi markkereiden sijoittaminen muuhun kuin yläpainimeen kiinnitettyyn kalibrointirakenteeseen. Markkerit vastaavat patenttivaatimuksissa esitettyjä röntgensäteilyä absorboivia kuulia tai muita pieniä kappaleita. Patentti- ja rekisterihallituksen keksinnöllisyysarvioinnissa ei siten ole otettu huomioon kaikkia piirteitä, jotka erottavat esimerkiksi patenttivaatimuksessa 1 esitetyn mammografiakuvausjärjestelyn viitejulkaisusta J1 tunnetusta kuvausjärjestelystä.

Siinäkin tapauksessa, että markkereiden sijoittaminen muuhun kuin yläpainimeen kiinnitettyyn kalibrointirakenteeseen kävisi ilmi viitejulkaisusta J1 Patentti- ja rekisterihallituksen esittämällä tavalla, patenttivaatimuksissa esitettyyn keksintöön ei valituksenalaisen päätöksenkään mukaan voi päätyä pelkästään kaksi viitejulkaisua yhdistämällä. Tietojen yhdistäminen useammasta kuin kahdesta viitejulkaisusta tai muusta lähteestä patenttivaatimuksissa esitettyyn keksintöön pääsemiseksi on itsessään tyypillinen osoitus keksinnöllisyydestä.

Patenttivaatimus 9 on muun ohella itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 viittaava epäitsenäinen patenttivaatimus. Se ei siten voi olla epäyhtenäinen siinä viitattuun itsenäiseen patenttivaatimukseen nähden.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, ettei valituksessa ole tuotu esiin sellaista, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä olisi syytä muuttaa. Valituksen ja sen täydennyksen perusteella asiassa on erimielisyyttä lähinnä vain siltä osin, mitä viitejulkaisussa J1 on esitetty kalibrointirakenteesta ja sen sijainnista. Valituksesta ei käy ilmi, minkä muiden kuin valituksenalaisessa päätöksessä esitettyjen piirteiden osalta patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaisi viitejulkaisusta J1 tunnetusta tekniikasta, jos viitejulkaisua tulkittaisiin kalibrointirakenteen osalta valittajan esittämällä tavalla.

Alan ammattimies tulkitsisi viitejulkaisua J1 siten, että kalibrointirakenne voidaan sijoittaa erilleen yläpainimesta. Toisaalta patenttivaatimuksessa 1 esitetty sanamuoto kattaa myös yläpainimeen kiinnitetyn kalibrointirakenteen.

Patenttivaatimuksen 9 piirteet liittyvät eri tekniseen ongelmaan kuin muut patenttivaatimukset. Se ei kuitenkaan olisi epäyhtenäinen muihin patenttivaatimuksiin nähden, jos patenttivaatimus 1 katsottaisiin uudeksi ja keksinnölliseksi.

Muut kirjelmät

Planmed Oy on esittänyt lausumassaan 19.5.2020, että patenttivaatimuksissa esitetyissä ratkaisuissa on useita rakenteellisia ja toiminnallisia piirteitä, jotka eivät käy ilmi valituksenalaisessa päätöksessä tarkastelluista viitejulkaisuista. Planmed Oy on antanut 22.11.2021 lisälausuman, jossa se on täsmentänyt niitä rakenteellisia ja toiminnallisia piirteitä, joiden osalta se katsoo erityisesti patenttivaatimuksessa 1 esitetyn mammografiakuvausjärjestelyn eroavan olennaisesti mainituista viitejulkaisuista tunnetusta tekniikasta.

Planmed Oy on markkinaoikeuden pyynnöstä 10.12.2021 antanut lisälausuman ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 10 täsmällisyydestä. Sen mukaan patenttivaatimusta 10 on pidettävä täsmällisenä. Kyseisessä patenttivaatimuksessa 10 on viitattu patenttivaatimusten 1–8 mukaiseen kalibrointirakenteeseen sekä patenttivaatimusten 1–9 mukaiseen kuvausjärjestelyyn. Viittaussuhteen perusteella on selvää, että patenttivaatimus 10 ei määrittele mitään, mikä olisi ristiriidassa patenttivaatimuksen 1 määrittelemän ratkaisun kanssa. Patenttivaatimukseen 10 on luettava kaikki patenttivaatimuksen 1 piirteet. Patenttivaatimukseen 10 sisältyvällä kalibrointirakenteella tarkoitetaan kalibrointirakennetta sellaisena kuin se on esitetty patenttivaatimuksessa 1, mammografialaitteeseen järjestämistä koskevat piirteet mukaan luettuina. Patenttivaatimuksen 10 viittaus patenttivaatimuksen 1 mukaiseen mammografiakuvausjärjestelyyn on ymmärrettävä siten, että patenttivaatimuksessa 10 esitetty alatasorakenne on haluttu suojata vain osana patenttivaatimuksen 1 mukaista järjestelyä. Koska patenttivaatimus 10 on täsmällinen patenttivaatimukseen 1 nähden, on se täsmällinen myös patenttivaatimukseen 1 viittaaviin epäitsenäisiin patenttivaatimuksiin 2–8 nähden.

Planmed Oy on markkinaoikeuden pyynnöstä 22.12.2021 antanut lisälausuman, jonka mukaan toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 10 esitetyn mammografiakuvausjärjestelyn voidaan katsoa käyvän ilmi sekä alkuperäisen patenttihakemuksen patenttivaatimuksista että selityksestä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu

Asiassa on Planmed Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, onko markkinaoikeuden käsiteltävinä olevien patenttivaatimusasetelmien patenttivaatimuksissa ilmaistu täsmällisesti se, mitä patentilla halutaan suojata, löytyykö toissijaiselle patenttivaatimusasetelmalle niin sanottu tuki alkuperäisestä patenttihakemuksesta ja onko kaikkien patenttivaatimusasetelmien samasanaisessa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty keksintö keksinnöllinen siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus).

Patenttilain 10 §:n mukaan samassa hakemuksessa ei saa hakea patenttia kahteen tai useampaan toisistaan riippumattomaan keksintöön.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty.

3 Keksintö

Käsillä olevassa patenttihakemuksessa kuvattu keksintö koskee mammografiakuvausjärjestelyä, johon kuuluu mammografiakuvauslaite, ja mammografiakuvantamismenetelmää, jossa käytetään mammografiakuvauslaitetta.

Valittaja on toimittanut kolme vaihtoehtoista patenttivaatimusasetelmaa, jotka eroavat toisistaan siten, että toissijaisesta patenttivaatimusasetelmasta on poistettu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimusta 10 vastaava patenttivaatimus ja aiempi patenttivaatimukseen 10 viitannut patenttivaatimus 11 on muutettu viittaamaan patenttivaatimuksiin 1–9. Kolmassijaisesta patenttivaatimusasetelmasta on poistettu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksia 10 ja 11 vastaavat patenttivaatimukset.

4 Tunnettu tekniikka

Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen perusteluissa on keksinnöllisyyden esteinä viitattu seuraaviin viitejulkaisuihin:

J1: US 2005113681
J6: US 2001034482
J7: US 2007122020.

5 Asian arviointi

5.1 Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

5.1.1 Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman rakenne

Ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on mammografiakuvausjärjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 1 ja siihen suoraan tai toisen epäitsenäisen patenttivaatimuksen kautta viittaavat epäitsenäiset patenttivaatimukset 2–9. Lisäksi ensisijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on alatasorakenteeseen kohdistuva patenttivaatimus 10 ja siihen viittaava epäitsenäinen patenttivaatimus 11 sekä mammografiakuvantamismenetelmään kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus 12 ja siihen viittaava epäitsenäinen patenttivaatimus 13.

5.1.2 Patenttivaatimuksen 10 täsmällisyys

Patenttilain 8 §:n mukaan patentin myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että patenttihakemuksen tulee sisältää täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata. Tällä tarkoitetaan, että patenttivaatimusten tulee olla täsmällisiä.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimukset 10 ja 11 kuuluvat seuraavasti:

10. Mammografiakuvauslaitteen säteilylähdettä ja kuvadatan vastaanottovälineitä kannattelevaan varsirakenteeseen tai sen yhteyteen kiinnitettävä alatasorakenne, joka käsittää missä tahansa vaatimuksista 1–8 määritellyn mukaisen kalibrointirakenteen ja joka on järjestetty osaksi minkä tahansa vaatimuksista 1–9 mukaista mammografiakuvausjärjestelyä.

11. Vaatimuksen 10 mukainen alatasorakenne, tunnettu siitä, että mainittu yksi tai useampi kalibrointirakenne käsittää mainitun alatasorakenteen olennaisesti ainakin kahdella reunalla alatasorakenteen pinnan suuntaisena horisontaalisesti ulottuvaa jalkaosaa, joista ainakin yksi käsittää mainittuja kuulia tai muita pieniä kappaleita ja joista ainakin yhdestä jalkaosasta erkanee olennaisesti vertikaalisena ulottuva tukivarsi, joka kannattelee kannatinrakennetta joka myös käsittää mainittuja röntgensäteilyä absorboivia kuulia tai muita pieniä kappaleita.

Planmed Oy on esittänyt, että patenttivaatimuksessa 10 on täsmällisesti esitetty se, mitä sillä halutaan suojata.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimus 1 on mammografiakuvausjärjestelyyn kohdistuva itsenäinen patenttivaatimus, ja patenttivaatimukset 2–9 mammografiakuvausjärjestelyyn kohdistuvia epäitsenäisiä patenttivaatimuksia. Koska patenttivaatimus 10 kohdistuu mammografiakuvausjärjestelyn alatasorakenteeseen ja siinä viitatut patenttivaatimukset 1–9 mammografiakuvausjärjestelyyn, jonka osa alatasorakenne on, patenttivaatimuksen 10 mukainen rakenne ei voi sisältää patenttivaatimuksissa 1–9 esitetyn järjestelyn kaikkia teknisiä piirteitä. Patenttivaatimus 10 on siten itsenäinen patenttivaatimus, jonka sanamuodon on itsessään, viitatuista patenttivaatimuksista riippumatta, täsmällisesti ilmaistava, mitä patenttivaatimuksella halutaan suojata.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 10 sanamuodon mukaan mainittu patenttivaatimus kohdistuu mammografiakuvauslaitteen varsirakenteeseen tai sen yhteyteen kiinnitettävään alatasorakenteeseen. Näin ollen patenttivaatimus 10 ei tältä osin edellytä, että alatasorakenne on kiinnitetty mammografiakuvauslaitteen varsirakenteeseen. Toisaalta patenttivaatimuksen 10 sanamuoto edellyttää, että alatasorakenne on järjestetty osaksi jonkin patenttivaatimuksista 1–9 mukaista mammografiakuvausjärjestelyä. Patenttivaatimuksen 8 mukaan alatasorakenne on järjestetty mammografiakuvauslaitteeseen irrotettavasti kiinnitetyksi, joten patenttivaatimuksessa 10 olevasta viittauksesta patenttivaatimukseen 8 seuraa, että patenttivaatimuksen 10 mukainen alatasorakenne on kiinnitetty mammografiakuvauslaitteeseen. Patenttivaatimuksen 10 sanamuodon perusteella on siten epäselvää, onko patenttivaatimuksen 10 tarkoitus suojata alatasorakenne sellaisenaan vai mammografiakuvauslaitteeseen kiinnitettynä.

Vielä markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 7 mukaan alatasorakenne on järjestetty käännettäväksi suhteessa varsirakenteeseen. Patenttivaatimuksesta 10 ei käy ilmi, millä tavoin sen kohteena oleva alatasorakenne on kiinnitettävissä varsirakenteeseen. Patenttivaatimuksen 10 sanamuodon perusteella on siten epäselvää, onko patenttivaatimuksen 10 tarkoitus suojata alatasorakenne, joka on kiinnitettävissä varsirakenteeseen patenttivaatimuksessa 7 esitetyllä tavalla, vai onko tarkoituksena suojata myös esimerkiksi varsirakenteeseen kääntymättömästi kiinnitettävä alatasorakenne.

Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 10 ja siihen viittaavassa epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa 11 ole täsmällisesti ilmaistu sitä, mitä kyseisillä patenttivaatimuksilla halutaan suojata. Näin ollen ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä.

5.2 Toissijainen patenttivaatimusasetelma

5.2.1 Toissijaisen patenttivaatimusasetelman rakenne

Toissijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on mammografiakuvausjärjestelyyn kohdistuvat patenttivaatimukset 1–9, jotka vastaavat ensisijaisen patenttivaatimusasetelman vastaavan numeroisia patenttivaatimuksia. Toissijaisesta patenttivaatimusasetelmasta on poistettu ensisijaisen patenttivaatimusasetelman alatasorakenteeseen kohdistuva patenttivaatimus 10, ja ensisijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 11 on muutettu kohdistumaan järjestelyyn ja viittaamaan patenttivaatimuksiin 1–9 sekä numeroitu uudelleen patenttivaatimukseksi 10. Lisäksi toissijaisessa patenttivaatimusasetelmassa on mammografiakuvantamismenetelmään kohdistuvat patenttivaatimukset 11 ja 12.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä käytetyn mukainen):

Mammografiakuvausjärjestely tomosynteesiä varten, johon järjestelyyn kuuluu

(P1) mammografiakuvauslaite 1 johon kuuluu
a) olennaisesti vertikaalisesti seisova tai seinään tai kattoon kiinnitettävissä olevan runko-osa (10),
b) mainittuun runko-osaan (10) liittyvä horisontaalisen pyöritysakselin suhteen käännettävissä oleva varsirakenne (11),
c) jonka varsirakenteen (11) vastakkaisista päistä olennaisesti ensimmäiseen päähän on sijoitettu röntgensäteilylähde (12) jolla on fokuspiste, ja olennaisesti toiseen päähän kuvadatan vastaanottovälineet (18),
d) jonka varsirakenteen (11) mainitun toisen pään yhteyteen on lisäksi järjestetty olennaisesti kuvadatan vastaanottovälineiden 18 päälle asemoituva alatasorakenne (15) ja
d') johon varsirakenteen (11) mainitun alatasorakenteen 15 yläpuolelle on järjestetty kiinnitettäväksi yläpainin (14), joka on järjestetty liikutettavaksi varsirakennetta (11) pitkin, ja
e) ohjausvälineet varsirakenteen (11) ainakin yhden komponentin liikuttamiseksi ja kuvadatan vastaanottovälineiden (18) toiminnan ohjaamiseksi,

tunnettu siitä, että
(P3) olennaisesti varsirakenteen (11) mainitun toisen pään yhteyteen, johon on järjestetty mainittu alatasorakenne (15) tai mainittuun alatasorakenteeseen (15) on kiinnitetty yksi tai useampi kalibrointirakenne (20) johon kuuluu röntgensäteilyä absorboivia kuulia (21) tai muita pieniä kappaleita,
(P3') joiden kuulien (21) tai muiden pienten kappaleiden keskinäinen geometria on toteutettu kolmiulotteisena rakenteena siten, että mainittuja kuulia (21) tai muita pieniä kappaleita on järjestetty ainakin kahdelle eri tasolle joista yksi taso on olennaisen lähellä mainitun alatasorakenteen (15) yläpintaa, sen alapuolella, ja toinen taso etäisyyden päässä mainitun alatasorakenteen (15) yläpinnasta, sen yläpuolella,
(P4) ja joka kalibrointirakenne (20) ja sen kiinnitys laitteeseen (1) on toteutettu siten, että laitteen tomosynteesikuvausprojektioissa mainitut kuulat (21) tai muut pienen kappaleet tai ainakin osa niistä asemoituvat laitteessa volyymiin, jonka säteilylähteen (12) fokuksesta kuvadatan vastaanottovälineille (18) kulkeva sädekeila kattaa,
(P5) että tieto mainittujen kuulien (21) tai muiden pienten kappaleiden keskinäisestä geometriasta on tallennettu mainittuihin prosessointivälineisiin
(P5') ja mainittu ohjausjärjestelmä on järjestetty ohjaamaan säteilylähdettä (12) ja varsirakenteen (11) liikkeitä siten, että tietyllä varsirakenteen (11) liikkeen kulma-alueella säteilylähde (12) generoi useita kertoja sädekeilan, joka suuntautuu kohti mainittuja välineitä kuvadatan vastaanottamiseksi (18) siten, että myös mainitut kuulat (21) tai muut pienet kappaleet tai ainakin osa niistä projisoituvat kuvaan, ja mainitut prosessointivälineet on järjestetty käsittämään välineet määrittämään mainittujen kuulien (21) tai muiden pienten kappaleiden projektioiden (21') sijainnin perusteella se koordinaattipiste, jossa säteilylähteen (12) fokus suhteessa välineisiin kuvadatan vastaanottamiseksi (18) on kyseistä kuvaa otettaessa sijainnut.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 10 kuuluu seuraavasti:

Jonkin vaatimuksen 1–9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu yksi tai useampi kalibrointirakenne (20) käsittää mainitun alatasorakenteen (15) olennaisesti ainakin kahdella reunalla alatasorakenteen (15) pinnan suuntaisena horisontaalisesti ulottuvat jalkaosat (22), joista ainakin yksi jalkaosa (22) käsittää mainittuja kuulia (21) tai muita pieniä kappaleita ja joista ainakin yhdestä jalkaosasta (22) erkanee olennaisesti vertikaalisena ulottuva tukivarsi (23), joka kannattelee kannatinrakennetta (24) joka myös käsittää mainittuja röntgensäteilyä absorboivia kuulia (21) tai muita pieniä kappaleita.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 11 kuuluu seuraavasti (piirrejako Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä käytetyn mukainen):

Mammografiakuvantamismenetelmä, jossa
(P6) käytetään mammografiakuvauslaitetta (1) johon kuuluu säteilylähdettä (12) kannatteleva pyöritysakselin suhteen käännettäväksi järjestetty varsirakenne (11),
(P6') jonka varsirakenteen (11) vastakkaisista päistä olennaisesti ensimmäiseen päähän on sijoitettu röntgensäteilylähde (12) jolla on fokuspiste, ja olennaisesti toiseen päähän kuvadatan vastaanottovälineet (18) ja jonka varsirakenteen (11) mainitun toisen pään yhteyteen on lisäksi järjestetty olennaisesti kuvadatan vastaanottovälineiden (18) päälle asemoituva alatasorakenne (15)
(P7) jossa menetelmässä rinta asemoidaan laitteeseen kuvausta varten ja rintaa puristetaan mainittua alatasorakennetta (15) vasten mainittuun varsirakenteeseen (11) järjestetyllä yläpainimella (14), ja säteilylähdettä (12) kuljetetaan pitkin kaarevaa liikerataa yli tietyn kulma-alueen, jonka liikkeen aikana säteilylähteellä (12) generoidaan useita kertoja sädekeila, joka suunnataan kohti laitteeseen asemoitua rintaa ja välineitä kuvadatan vastaanottamiseksi (18), tunnettu siitä, että
(P8) olennaisesti varsirakenteen (11) mainitun toisen pään yhteyteen, johon on järjestetty mainittu alatasorakenne (15) tai mainittuun alatasorakenteeseen (15) kiinnitetään yksi tai useampi kalibrointirakenne (20) johon on sijoitettu röntgensäteilyä absorboivia kuulia (21) tai muita pieniä kappaleita tunnettuun keskinäiseen kolmiulotteiseen geometriaan, joka kalibrointirakenne (20) ja sen kiinnitys laitteeseen (1) toteutetaan siten, että mainitut kuulat (21) tai muut pienet kappaleet tai ainakin osa niistä asemoituu ainakin kahdelle eri tasolle joista yksi taso on olennaisen lähellä mainitun alatasorakenteen (15) yläpintaa, sen alapuolella, ja toinen taso etäisyyden päässä mainitun alatasorakenteen (15) yläpinnasta, sen yläpuolella, ja toisaalta mainitulla säteilylähteen liikkeen kulma-alueella volyymiin, jonka säteilylähteen (12) fokuksesta kuvadatan vastaanottovälineille (18) kulkeva sädekeila kattaa,
(P9) jolloin mainitut kuulat (21) tai muut pienet kappaleet tai ainakin osa niistä projisoituvat menetelmässä otettaviin kuviin (P10) joista sitten mainittujen kuulien (21) tai muiden pienten kappaleiden projektioiden (21') sijainnin perusteella määritetään se koordinaattipiste, jossa säteilylähteen (12) fokus suhteessa välineisiin kuvadatan vastaanottamiseksi (18) on kyseistä kuvaa otettaessa sijainnut, ja jossa yksi tomografiakuva tai sarja leikekerroksia kuvattavana olevasta rinnasta rekonstruoidaan käyttäen laskennassa näin määriteltyä tietoa säteilylähteen (12) fokuspisteen sijainnista yksittäistä kuvaa otettaessa.

5.2.2 Patenttivaatimusten täsmällisyys

Edellä todetuin tavoin patentin myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että patenttivaatimusten tulee sisältää täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata.

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 10 kohdistuu mammografiakuvausjärjestelyyn ja viittaa patenttivaatimuksiin 1–9, joissa on myös kyse mammografiakuvausjärjestelystä. Siten toissijaisen patenttivaatimusasetelman näin muutettu ja uudelleen numeroitu patenttivaatimus 10 on epäitsenäinen patenttivaatimus, joka sisältää kaikki patenttivaatimuksissa 1–9 esitetyn mammografiakuvausjärjestelyn piirteet, mukaan luettuina alatasorakennetta määrittelevät rakenteelliset ja toiminnalliset piirteet. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 10 on täsmällisesti ilmaistu se, mitä sillä halutaan suojata.

5.2.3 Lisätty materiaali

Patenttilain 13 §:n mukaan patentin myöntämisen edellytyksenä on, että patenttihakemusta ei ole muutettu siten, että patenttia haetaan johonkin, mikä ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun hakemus on tehty (niin sanottua tukea muutoksille tarkoittava edellytys). Tuen on löydyttävä joko alkuperäisistä patenttivaatimuksista taikka muualta alkuperäisestä patenttihakemuksesta (perusasiakirjasta) sitä kokonaisuutena tarkastellen.

Markkinaoikeus toteaa, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 10, joka siis edellä kuvatuin tavoin viittaa patenttivaatimusten 1–9 mukaiseen järjestelyyn, vastaa muutoin perusasiakirjan patenttivaatimusta 16, mutta perusasiakirjan patenttivaatimus 16 on kohdistunut alatasorakenteeseen ja viitannut alkuperäiseen patenttivaatimukseen 14, joka ei ole viitannut mihinkään järjestelyä koskevista patenttivaatimuksista vaan on itsenäisenä patenttivaatimuksena koskenut alatasorakennetta. Koska perusasiakirjan patenttivaatimus 16 ei ole viitannut patenttivaatimusten 1–9 mukaiseen järjestelyyn, mutta sitä muutoin vastaava toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 10 viittaa niiden mukaiseen järjestelyyn, kyseinen patenttivaatimus 10 ei perustu alkuperäiseen patenttivaatimusasetelmaan. Asiassa on siten vielä arvioitava, käykö toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestely selvästi ja yksiselitteisesti ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta sitä kokonaisuutena tarkasteltuna.

Markkinaoikeus toteaa, että perusasiakirjan patenttivaatimuksessa 16 esitetyt kalibrointirakenteen piirteet käyvät ilmi muun ohella alkuperäisen selityksen sivun 16 riveiltä 9–20. Mainitussa selityksen kohdassa on esitetty, että kun keksinnön mukaisessa kuvausjärjestelyssä käytetään alatasorakennetta, jonka kalibrointirakenteeseen on järjestetty kuulia tai muita pieniä kappaleita ainakin kahdelle eri tasolle, kalibrointirakenne voi olla mainitussa selityksen kohdassa ja alkuperäisessä patenttivaatimuksessa 16 esitetyn mukainen. Mainitussa selityksen kohdassa on lisäksi esitetty, että kyseisen kalibrointirakenteen avulla kuulat tai muut pienet kappaleet voidaan järjestää alatasorakenteen pinnan alapuolelle sen olennaiseen läheisyyteen.

Alkuperäisen selityksen sivulla 16 esitetty kalibrointirakenne vastaa alkuperäisen selityksen sivun 9 riveillä 1–15 esitettyä kuvion 4 mukaista alatasorakenteeseen kiinnitettyä kalibrointirakennetta, jossa kuulia on selityksen sivun 9 riveillä 29–30 esitetyn perusteella sijoitettu alatasorakenteen yläpinnan yläpuolella sijaitsevalle tasolle. Kun otetaan huomioon selityksen sivuilla 9 ja 16 esitettyjen rakenteiden samanlaisuus ja kuviossa 4 näkyvästä alataso- ja kalibrointirakenteen kokoeroista pääteltävissä oleva periaate, jonka mukaan kalibrointirakennetta ei ole tarkoitus sijoittaa kokonaisuudessaan alatasorakenteen sisään, alkuperäisestä patenttihakemuksesta kokonaisuudessaan voidaan katsoa käyvän ilmi, että selityksen sivulla 16 mainitut tasot, joilla kuulat tai muut pienet kappaleet sijaitsevat, ovat alatasorakenteen yläpinnan eri puolilla. Kun lisäksi otetaan huomioon, että esimerkiksi alkuperäisen selityksen sivun 7 rivillä 5 on esitetty keksinnön koskevan järjestelyä ja että selityksen sivulla 9 esitetyn mukaan edellä tarkasteltu kuvion 4 mukainen alatasorakenne soveltuu käytettäväksi patenttihakemuksessa esitetyssä keksinnössä, perusasiakirjasta voidaan katsoa käyvän ilmi alkuperäisessä patenttihakemuksessa esitetyn patenttivaatimuksen 16 mukainen rakenne osana toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksessa 10 ja siinä viitatuissa patenttivaatimuksissa esitettyä järjestelyä.

Edellä oleva huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimus 10 sisällä sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä patenttihakemuksesta. Tähän liittyvää estettä patentin myöntämiselle ei siten ole.

5.2.4 Keksinnöllisyys

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikasta. Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että viitejulkaisu J1 edustaisi patenttivaatimuksen 1 mukaiseen mammografiakuvausjärjestelyyn nähden lähintä tekniikan tasoa. Planmed Oy ei ole tätä kiistänyt, eikä markkinaoikeudella ole aihetta arvioida asiaa tältä osin toisin.

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään esittänyt, että patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely eroaisi viitejulkaisusta J1 piirteiden P3' ja P5' osalta. Näistä piirteistä viitejulkaisuun J1 nähden muodostettu objektiivinen tekninen ongelma olisi Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan röntgenlähteen ja ‑vastaanottimen keskinäisen sijainnin määritys mahdollisimman tarkasti.

Markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisessa päätöksessä yksilöidyistä erottavista piirteistä ja niistä muodostetusta objektiivisesta teknisestä ongelmasta on pääteltävissä, että Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan piirteellä P3', johon on valituksenalaisessa päätöksessä viitattu myös merkinnällä P3d, olisi jonkinlainen edellä mainitun objektiivisen teknisen ongelman ratkaisemista edistävä tekninen vaikutus. Toisaalta Patentti- ja rekisterihallitus on myös esittänyt, ettei piirteen P3' mukaiselle markkereiden sijoittamiselle (markkerit vastaavat patenttivaatimuksissa esitettyjä röntgensäteilyä absorboivia kuulia tai muita pieniä kappaleita) alatasorakenteen yläpinnan eri puolilla sijaitseville tasoille olisi patenttihakemuksessa esitetty tai muutenkaan nähtävissä mitään yllättävää teknistä vaikutusta ja että kysymyksessä olisi alan ammattimiehelle ilmeinen suunnitteluvaihtoehto.

Planmed Oy on esittänyt, ettei markkereiden sijoittaminen kalibrointirakenteeseen piirteessä P3' esitetyllä tavalla ole alan ammattimiehelle ilmeistä valituksenalaisessa päätöksessä käsiteltyjen viitejulkaisujen tai alan ammattimiehen yleistietojen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimuksen 1 mukaan röntgensäteilyä absorboivat kuulat tai muut pienet kappaleet sijaitsevat ainakin kahdella eri tasolla kalibrointirakenteessa, joka on toteutettu ja kiinnitetty mammografiakuvauslaitteeseen siten, että ainakin osa kuulista tai muista pienistä kappaleista asemoituu sädekeilan kattamaan volyymiin ja projisoituu laitteella muodostettavaan kuvaan. Patenttivaatimuksen 1 sanamuoto ei siten edellytä esimerkiksi sitä, että kuvaan projisoituvat kuulat tai muut pienet kappaleet sijaitsisivat eri tasoilla. Patenttivaatimus 1 kattaa siten suoritusmuotoja, joissa kuvaan projisoituvat kuulat tai muut pienet kappaleet muodostavat kaksiulotteisen kuvion ja joissa kolmiulotteisesta kuviosta saatava hyöty ei näin ollen ole käytettävissä.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti todettu, että jos olennaisesti kaikki patenttivaatimuksen kattamat suoritusmuodot eivät ratkaise patentissa esitettyä teknistä ongelmaa, se on keksinnöllisyyden arviointia varten muotoiltava uudelleen asettamalla keksinnön tavoite alhaisemmaksi kuin patentissa esitetyssä teknisessä ongelmassa. Uudelleen muotoilluksi tekniseksi ongelmaksi valitaan usein vaihtoehtoisen tuotteen tai menetelmän aikaansaaminen (ks. esim. T 554/13). Toisaalta keksinnöllisyyden arviointi vaihtoehdon aikaansaamista vaativamman teknisen ongelman perusteella ei ole tarpeen, jos keksinnöllisyyden vaatimus täyttyy jo arvioitaessa sitä vaihtoehdon aikaansaamisen perusteella (ks. esim. T 869/18).

Sekä Patentti- ja rekisterihallitus että Planmed Oy ovat esittäneet, että patenttivaatimuksen 1 mukainen kuvausjärjestely eroaa viitejulkaisusta J1 tunnetusta kuvausjärjestelystä ainakin piirteen P3' osalta. Markkinaoikeus toteaa, että vaikka alkuperäisestä patenttihakemuksesta ei kävisi ilmi mitään teknistä vaikutusta, jonka piirre P3' tuottaisi viitejulkaisusta J1 tunnettuun kalibrointirakenteeseen nähden, piirre P3' saa joka tapauksessa aikaan kyseisestä viitejulkaisusta tunnetulle kalibrointirakenteelle vaihtoehtoisen kalibrointirakenteen. Keksinnöllisyyden arvioinnissa voidaan näin ollen lähteä siitä, että piirteen P3' ratkaisemana teknisenä ongelmana on viitejulkaisussa J1 esitetylle kalibrointirakenteelle vaihtoehtoisen kalibrointirakenteen aikaansaaminen. Asiassa on siten arvioitava, muokkaisiko vaihtoehtoista kalibrointirakennetta etsivä alan ammattimies joko viitejulkaisun J1 kuvioissa 1 ja 2 esitettyä ensimmäistä tai kuvioissa 7 ja 8 esitettyä toista kuvausjärjestelyn suoritusmuotoa viitejulkaisun J1 sekä mahdollisesti muun tekniikan tason ja alan ammattimiehen yleistietojen perusteella siten, että lopputuloksena olisi kuvausjärjestely, jossa on piirteen P3' mukainen kalibrointirakenne.

Sekä viitejulkaisun J1 kuvioissa 1 ja 2 esitetty ensimmäinen että kuvioissa 7 ja 8 esitetty toinen mammografiakuvausjärjestelyn suoritusmuoto käsittää
C-varren, jonka yhdessä päässä on säteilylähde ja toisessa päässä säteilyvastaanotin. Suoritusmuodot käsittävät lisäksi kannatinrakenteeseen kiinnitetyn yläpainimen ja alatason. Välittömästi alatason alapuolella on siroavaa säteilyä absorboiva hila. C-varsi ja kannatinrakenne on järjestetty kiertymään akselin ympäri toisistaan riippumatta.

Viitejulkaisun J1 kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa ensimmäisessä suoritusmuodossa säteilyvastaanotin on järjestetty liikkumaan alatason määräämän tason suuntaisesti liikemuuntimen avulla. Otettavan kuvan kokoa voidaan vaihdella säätämällä alatason ja säteilyvastaanottimen välistä etäisyyttä. Viitejulkaisun J1 kuvioiden 7 ja 8 mukaisessa toisessa suoritusmuodossa säteilyvastaanotin liikkuu C-varren toisen pään mukana, jolloin sen liikerata alatasoon nähden on kaareva.

Viitejulkaisussa J1 on esitetty suoritusesimerkki, jossa markkerit on sijoitettu yläpainimen rakenteeseen. Viitejulkaisussa J1 on lisäksi esitetty, että markkerit voidaan sijoittaa myös alatasoon tai sen läheisyyteen taikka yläpainimesta erilliseen rakenteeseen, joka voi olla liikuteltavissa siten, että markkerit voidaan kuvauksen ajaksi joko siirtää säteilylähteen säteilykeilaan tai siitä pois.

Markkinaoikeus toteaa, ettei viitejulkaisu J1 sisällä sellaista ohjetta tai vihjettä, jonka perusteella alan ammattimies muokkaisi sen kuvioissa 1 ja 2 esitettyä tai kuvioissa 7 ja 8 esitettyä kuvausjärjestelyä siten, että lopputuloksena olisi kuvausjärjestely, jonka kalibrointirakenteessa markkerit olisi sijoitettu ainakin kahdelle tasolle, joista toinen olisi patenttivaatimuksen 1 piirteen P3' mukaisesti olennaisen lähellä alatason yläpintaa sen alapuolella. Kun otetaan erityisesti huomioon, että viitejulkaisun J1 kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa sekä kuvioiden 7 ja 8 mukaisessa kuvausjärjestelyssä säteilyvastaanottimen ja alatason välinen etäisyys voi vaihdella ja että kalibrointirakenteen on myös oltava siirrettävissä säteilylähteen säteilykeilaan ja siitä pois, mainittujen kuvausjärjestelyjen muokkaamisessa niin, että järjestelyssä olisi piirteen P3' mukainen kalibrointirakenne, ei ole kysymys niin ilmeisestä ja rutiininomaisesta rakenteellisesta muutoksesta, että alan ammattimies sen toteuttaisi ilman keksinnöllistä panosta olematta tietoinen tässä asiassa kyseessä olevan patenttihakemuksen patenttivaatimuksessa 1 esitetystä keksinnöstä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty järjestely eroaa ainakin piirteen P3' osalta olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisusta J1 yksinään. Myös olennaisesti saman teknisen piirteen sisältävä patenttivaatimuksessa 11 esitetty menetelmä eroaa olennaisesti siitä, mikä on tunnettua viitejulkaisusta J1.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään, että alan ammattimies on ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ollut esimerkiksi viitejulkaisun J6 tai J7 perusteella tietoinen siitä, että tomosynteesikalibroinnissa on edullista käyttää kolmiulotteisia kalibrointirakenteita ja että kolmiulotteisen rakenteen avulla on mahdollista määrittää toisiinsa nähden liikkuvan säteilylähteen ja vastaanottimen kuvausgeometria.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisu J6 liittyy muun ohella markkereiden käyttöön tomosynteesikalibroinnissa ja viitejulkaisu J7 muun ohella markkereiden käyttöön 3D-rekonstruktiokalibroinnissa. Viitejulkaisut J6 ja J7 edustavat siten patenttivaatimuksessa 1 esitettyyn kuvausjärjestelyyn nähden samaa tai läheistä tekniikan tasoa, joten alan ammattimies olisi ottanut ne huomioon etsiessään viitejulkaisussa J1 esitetylle vaihtoehtoista markkereiden sijoittelua ja olisi vakavasti harkinnut kolmiulotteisen kalibrointirakenteen toteuttamista viitejulkaisun J1 kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa tai kuvioiden 7 ja 8 mukaisessa kuvausjärjestelyssä. Myöskään viitejulkaisu J6 tai J7 ei kuitenkaan sisällä ohjetta tai vihjettä, jonka perusteella alan ammattimies muokkaisi viitejulkaisun J1 kuvioiden 1 ja 2 tai kuvioiden 7 ja 8 mukaista kuvausjärjestelyä siten, että lopputuloksena olisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3' mukaisen kalibrointirakenteen sisältävä kuvausjärjestely. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksessa 1 esitetty järjestely eroaa ainakin piirteen P3' osalta olennaisesti myös siitä, mikä on tullut tunnetuksi viitejulkaisujen J1 ja J6 sekä J1 ja J7 yhdistelmästä. Asiassa ei myöskään ole näytetty, että piirteen P3' mukainen sijoittelu kuuluisi alan ammattimiehen yleistietoihin. Myös olennaisesti saman teknisen piirteen sisältävä patenttivaatimuksessa 11 esitetty menetelmä eroaa olennaisesti siitä, mikä on tunnettua mainituista yhdistelmistä. Asiassa ei siten ole tarpeen arvioida, eroavatko patenttivaatimuksessa 1 esitetty järjestely ja patenttivaatimuksessa 11 esitetty menetelmä myös muiden kuin piirteen P3' osalta viitejulkaisusta J1 tunnetusta tekniikasta.

Edellä lausutuilla perusteilla toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksissa esitetty keksintö eroaa olennaisesti tunnetusta tekniikasta, eikä toissijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ole tältä osin estettä.

5.2.5 Keksinnön yhtenäisyys

Patenttilain 10 §:n mukaan samassa hakemuksessa ei saa hakea patenttia kahteen tai useampaan toisistaan riippumattomaan keksintöön. Jos patenttivaatimukset kohdistuvat kahteen tai useampaan toisistaan riippumattomaan keksintöön, vaatimukset ovat epäyhtenäisiä, eikä patenttihakemus ole hyväksyttävissä.

Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään, että tuolloin Patentti- ja rekisterihallituksen käsiteltävänä olleen, nyt ensisijaiseksi patenttivaatimusasetelmaksi nimetyn patenttivaatimusasetelman epäitsenäinen patenttivaatimus 9 on ollut epäyhtenäinen muihin patenttivaatimuksiin nähden. Lausunnossaan 17.4.2020 Patentti- ja rekisterihallitus on esittänyt, että keksinnön epäyhtenäisyys patenttihakemuksen hylkäysperusteena poistuisi, jos patenttivaatimuksen 1 mukainen mammografiakuvausjärjestely olisi keksinnöllinen.

Markkinaoikeus toteaa, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ja epäitsenäinen patenttivaatimus 9 vastaavat Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisessa päätöksessä ja lausunnossa käsiteltyjen patenttivaatimusasetelmien vastaavia patenttivaatimuksia. Koska markkinaoikeus on edellä esitetyillä perusteilla katsonut, että nyt käsiteltävänä olevan toissijaisen patenttivaatimusasetelman patenttivaatimuksen 1 mukainen mammografiakuvausjärjestely eroaa olennaisesti valituksenalaisessa päätöksessä esitetystä tunnetusta tekniikasta, ei kyseistä patenttivaatimukset 1 ja 9 sisältävää toissijaista patenttivaatimusasetelmaa ole Patentti- ja rekisterihallituksen esittämän perusteella pidettävä epäyhtenäisenä. Markkinaoikeudella ei ole perustetta arvioida asiaa tältä osin toisin, eikä toissijaisen patenttivaatimusasetelman hyväksymiselle ole tältä osin estettä.

6. Johtopäätös

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma ei ole hyväksyttävissä. Toissijainen patenttivaatimusasetelma on hyväksyttävissä, joten Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on kumottava ja asia on palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin myöntämiseksi toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin myöntämiseksi valittajan esittämän toissijaisen patenttivaatimusasetelman (liite 3) mukaisessa muodossa.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.