MAO:390/16

Tuko Logistics Osuuskunta > Kilpailu- ja kuluttajavirasto

yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena - täytäntöönpanokieltoa koskeva hakemus

Diaarinumero: 2016/302
Antopäivä: 29.6.2016

PÄÄTÖS, JOTA HAKEMUS KOSKEE

Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätös 11.4.2016 (dnro KKV/1575/14.00.10/2015) Ruokakesko Oy:n ja Suomen Lähikauppa Oy:n välisen yrityskaupan hyväksymisestä ehdollisena

SISÄLLYS

I ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA 3
1 TUKO LOGISTICS OSUUSKUNNAN TÄYTÄNTÖÖNPANON KIELTÄMISTÄ TAI KESKEYTTÄMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS 3
1.1 Vaatimukset 3
1.2 Perusteet 3
2 KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTON LAUSUNTO 6
2.1 Vaatimukset 6
2.2 Perusteet 6 3 RUOKAKESKO OY:N JA SUOMEN LÄHIKAUPPA OY:N LAUSUNTO 8
3.1 Vaatimukset 8
3.2 Perusteet 9
II MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU 11
1 PERUSTELUT 11
1.1 Oikeusohjeet 11
2 ASIAN ARVIOINTI 13
3 LOPPUTULOS 17
III MUUTOKSENHAKU 17


I ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

1 TUKO LOGISTICS OSUUSKUNNAN TÄYTÄNTÖÖNPANON KIELTÄMISTÄ TAI KESKEYTTÄMISTÄ KOSKEVA HAKEMUS

1.1 Vaatimukset

1. Tuko Logistics Osuuskunta (jäljempänä myös Tuko) on hakiessaan muutosta Kilpailu- ja kuluttajaviraston (jäljempänä myös virasto) 11.4.2016 tekemään päätökseen (dnro KKV/1575/14.00.10/2015) Ruokakesko Oy:n (jäljempänä myös Ruokakesko) ja Suomen Lähikauppa Oy:n (jäljempänä myös Lähikauppa) välisen yrityskaupan hyväksymisestä ehdollisena vaatinut, että markkinaoikeus kieltää viraston päätöksen ehtoina olevien sitoumusten 3–6 täytäntöönpanon tai määrää niiden noudattamisen keskeytettäväksi sekä asettaa edellä mainitun kiellon tehosteeksi riittävän suuruisen uhkasakon.

2. Sitoumuksen 4 täytäntöönpano on ensisijaisesti määrättävä välittömästi keskeytettäväksi siten, että valituksen käsittelyn ajan Lähikauppa ja Ruokakesko eivät siirrä Lähikaupan Tukolta tekemiä ostoja ja Lähikaupan käyttämiä Tukon hankinta- ja logistiikkapalveluja Ruokakeskolle, sen yritysryhmälle tai muulle kolmannelle taholle, vaan ne pysyvät edelleen Tukossa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut sitoumusten lainmukaisuuden ja valittajan niitä koskevat valituksen liitteessä 2 esitetyt muutosvaatimukset. Mikäli edellä mainittua ensisijaista vaatimusta ei katsota mahdolliseksi, toissijaisesti sitoumuksen 4 täytäntöönpano on määrättävä jatkumaan valituksenalaisen päätöksen mukaisesti siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut sitoumusten lainmukaisuuden ja valittajan niitä koskevat valituksen liitteessä 2 esitetyt muutosvaatimukset.

1.2 Perusteet

3. Virasto on päätöksellään määrännyt muun ohella sitoumukset 3–6 noudatettaviksi. Vaikka markkinaoikeus toteaisi myöhemmin mainitussa päätöksessä asetetut sitoumukset kokonaan tai osittain kilpailulain 25 §:n vastaisiksi, virasto voi muutoksenhausta riippumatta ennen markkinaoikeuden ratkaisua päätöksensä perusteella, ja jopa uhkasakon nojalla, velvoittaa Ruokakeskoa toimimaan sitoumuksissa määritellyllä tavalla ja samalla valittajan edun, oikeuden tai velvoitteiden vastaisesti sitoumuksissa kuvatulla tavalla.

4. Ruokakesko on ryhtynyt välittömästi viraston päätöksen jälkeen sitoumusten täytäntöönpanoon valitusajasta huolimatta. Tästä johtuen Tuko on jo joutunut käynnistämään rankat sopeutumistoimet, joissa muun ohella irtisanomisuhan alla on noin puolet sen henkilöstöstä. Näiden toimien kannalta sitoumusten sisältö ja pysyvyys ovat ratkaisevia.

5. Yrityskauppavalvontaan liittyvä valitusoikeus menettää merkityksensä, jos yrityskaupan osapuolten tekemiä kaupan täytäntöönpano-toimenpiteitä ei voida enää peruuttaa jälkikäteen. Se, että Ruokakesko ja Lähikauppa tekevät täytäntöönpanotoimia välittömästi, viraston päätöksen valitusaikana, heikentää asianosaisena olevan valittajan mahdollisuuksia valittaa yrityskauppapäätöksestä. Tämä ei voi olla lainsäätäjän tarkoittama lopputulos.

6. Viraston päätöksen perusteella ja sen sitoumuksen 4 johdosta Tuko joutuu irtisanomaan henkilöstöään sekä ulkoistamaan, tehostamaan ja lopettamaan osin omaa toimintaansa, ja mikäli markkinaoikeus myöhemmin hyväksyy valituksen, Tuko ei enää pysty peräyttämään kyseisiä toimenpiteitä.

7. Vastaavasti sitoumusten 5 ja 6 täytäntöönpano aiheuttaisi valittajalle ja sen jäsenille kestämättömän tilanteen. Sitoumus, joka mahdollistaa muun ohella Ruokakeskon edustajan osallistumisen Tukon hallituksen ja muiden toimielinten kokouksiin, on ristiriidassa valittajan ja sen jäsenten yleisten kilpailu- ja sopimusoikeudellisten velvoitteiden kanssa.

8. Tukon hallituksessa käsitellään vuosittain muun ohella yhtiön budjetti ja osana sitä Tukon tuleva palveluhinnoittelu. Sitoumusten 5 ja 6 perusteella Ruokakesko saisi sitoumuksensa 4 vastineeksi laajan oikeuden osallistua Tukon hallinnollisten elinten kokouksiin ja päätöksentekoon sekä luottamuksellista tietoa Tukosta (muun ohella täyden näkymän Tukon kustannusrakenteeseen), sen jäsenistä ja näiden sopimuskumppaneista.

9. Päätöksen ehdoiksi asetetut Ruokakeskon esittämät sitoumukset ovat vastoin Tukon omia sopimusvelvoitteita sekä jäseniään että kolmansia osapuolia kohtaan. Muut kuin Tukon jäsenet eivät voi osallistua Tukon hallitustyöskentelyyn tai päätöksentekoon. Ruokakesko ei tule yrityskaupan kautta Tukon jäseneksi. Sitoumuksen noudattaminen johtaisi siihen, että Tuko rikkoisi jäsensopimuksensa ehtoja, osuuskunnan sääntöjä ja osuuskuntalakia. Tukon kilpailija Ruokakesko saisi sitoumusten kautta laajemmat tiedonsaantioikeudet Tukon ja sen jäsenten toiminnasta ja niiden toimittajasuhteista kuin mitä nykyisillä jäsenillä on. Näin laajan Tukon jäsenten keskinäisen tiedonsaannin ei ole katsottu olevan välttämätöntä Tukon toiminnan kannalta. Sitoumuksessa määrätty menettely johtaa siihen, että valittaja ja sen jäsenet joutuisivat kilpailulain 5 §:n kiellon vastaisesti luovuttamaan kilpailijalleen sensitiivistä tietoa, jota ne eivät ole Tukon jäsenyyden puitteissa luovuttaneet edes toisilleen.

10. Ruokakeskolla on mahdollisuus käyttää sitoumuksia hyväkseen maksimoidakseen siirtymäaikana valittajalle aiheutuvan haitan ja aiheuttaa siten vahinkoa sekä valittajalle että markkinoille.

11. Viraston päätöksen 244 kohdassa esitetty toteamus, jonka mukaan Lähikaupan hankintoja Tukosta koskeva sitoumus 4 "lisä[ä] ennakoitavuutta ja edesautta[a] Tukon liiketoiminnan hallittua sopeuttamista muuttuviin volyymeihin", on täysin virheellinen. Päinvastoin, sitoumuksen 4 epäselvyys, tulkinnanvaraisuus ja heikko ennakoitavuus vaikeuttavat Tukon sopeutustoimenpiteiden tekemistä.

12. Sitoumuksen 4 ennenaikainen täytäntöönpano aiheuttaa valittajalle välitöntä taloudellista vahinkoa. Lähikaupan koko volyymin poistuma tarkoittaa alustavien arvioiden mukaan Tukolle merkittävää kustannussopeutusta, työpaikkojen menetystä sekä Tukolla että alihankkijoilla ja suurta palveluhintojen korotusta jäljelle jääville jäsenille. Valituksenalainen päätös on jo nyt aiheuttanut Tukolle merkittävää taloudellista vahinkoa. Välittömästi yrityskauppapäätöksen antamisen jälkeen Lähikauppa aloitti ostovolyymien siirrot Tukosta Ruokakeskolle. Pelkästään näiden toimenpiteiden arvioitu tulosvaikutus vuoteen 2016 on merkittävä. Tukon taloudellinen vahinko heijastuu osuuskuntamuodosta johtuen Tukon jäseniin.

13. Valittajalle yrityskaupan sitoumuksista aiheutuvaa taloudellista vahinkoa ei voida estää tai jälkikäteen korjata. Viraston päätöksen sitoumusten täytäntöönpano ennen valitusasiasta annettua markkinaoikeuden ratkaisua estäisi tosiasiassa valittajalta muutoksenhaun turvaaman tehokkaan oikeussuojan käytön.

14. Valittajan käsityksen mukaan sitoumusten 3–6 täytäntöönpanon lykkäämisestä odottamaan markkinaoikeuden ratkaisua ei aiheudu merkittävää vahinkoa tai haittaa Ruokakeskolle tai Lähikaupalle. Joka tapauksessa niiden on tullut ennakolta ottaa huomioon nämäkin tekijät lähtiessään toteuttamaan kauppaa kyseisessä, jo valmiiksi erittäin keskittyneessä markkinarakenteessa.

15. Valituksenalaisten sitoumusten täytäntöönpanon kieltäminen ei myöskään aiheuta vahinkoa tai haittaa kolmansille, esimerkiksi tavarantoimittajille tai kuluttajille. Tuko pystyy hankkimaan ja toimittamaan yrityskaupan kohteena olevien Lähikaupan myymälöiden tarvitsemat päivittäistavaratuotteet ja niitä koskevat logistiikkapalvelut valitusasian käsittelyn ajan.

16. Edellä todetun perusteella viraston päätöksen ehdoksi asetettujen sitoumusten 3–6 täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä on tässä asiassa selvästi enemmän kilpailullista hyötyä kuin haittaa. Valituksenalaiset sitoumukset eivät ole kilpailulain ja sen tavoitteiden sekä päämäärien mukaisia, mikä omalta osaltaan korostaa niiden täytäntöönpanon välittömän keskeyttämisen tarvetta.

2 KILPAILU- JA KULUTTAJAVIRASTON LAUSUNTO

2.1 Vaatimukset

17. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus jättää Tukon valituksen tutkimatta.

18. Toissijaisesti virasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Tukon hakemuksen.

2.2 Perusteet

19. Tukolla ei ole asialegitimaatiota valituksessaan esittämänsä yrityskaupan ehdoiksi asetettujen sitoumusten kumoamista ja niiden korvaamista koskevan ensisijaisen vaatimuksen osalta. Tukolla ei myöskään ole valitusoikeutta Ruokakeskon ja Lähikaupan yrityskauppaa koskevaan ratkaisuun.

20. Joka tapauksessa vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä on hylättävä perusteettomana. Viraston yrityskaupan hyväksymiselle asettamat ehdot ovat olennainen osa yrityskauppapäätöstä, eikä niiden täytäntöönpanoa voida erottaa yrityskaupan täytäntöönpanosta. Yrityskauppaa ei siten saa panna täytäntöön ilman, että sen hyväksynnälle asetettuja ehtoja noudatetaan.

21. Yrityskaupan hyväksymiselle asetetuilla ehdoilla on pyritty lieventämään niitä haitallisia markkinavaikutuksia, jotka aiheutuisivat ilman kyseistä yrityskauppaakin Lähikaupan taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Ilman näitä ehtoja haitta kilpailulle olisi viraston arvion mukaan ollut merkittävämpi. Yleisen edun ja kilpailun toimivuuden turvaamisen vuoksi yrityskauppapäätöksessä kaupan toteuttamiselle asetettuja ehtoja tulee siten noudattaa Tukon markkinaoikeudelle tekemästä valituksesta huolimatta.

22. Mikäli markkinaoikeus Tukon vaatimalla tavalla kieltäisi yrityskauppapäätöksen ehtoina olevien sitoumusten 3–6 täytäntöönpanon tai määräisi niiden noudattamisen keskeytettäväksi, koko yrityskauppavalvonnan ja ehdollisten yrityskauppapäätösten merkitys asetettaisiin jatkossa kyseenalaiseksi. Ehtojen täytäntöönpanolla turvataan yrityskauppavalvonnan toimintamahdollisuudet ja viraston valvontavelvollisuus.

23. Markkinatoimijoilla on perusteltu odotus luottaa viraston päätöksen pysyvyyteen ja ottaa siitä seuraavat muutokset markkinaolosuhteissa huomioon omassa tulevassa toiminnassaan. Täytäntöönpanon keskeyttämisestä voisi aiheutua haittaa muille markkinatoimijoille kuin yrityskaupan osapuolille, kuten divestoitavista myymälöistä kiinnostuneille ostajille. Näin ollen verrattaessa ehtojen täytäntöönpanosta aiheutuvan haitan tai vahingon suuruutta Tukolle suhteessa siihen haittaan, joka aiheutuisi kilpailun toimivuudelle täytäntöönpanon lykkääntymisestä, voidaan yleisen edun perustellusti katsoa menevän Tukon omien taloudellisten intressien edelle.

24. Tukolla ei voida katsoa edes olevan oikeusturvan tarvetta ehtojen muuttamiseen tai niiden täytäntöönpanon keskeyttämiseen. Ruokakeskolle kohdistetuilla sitoumuksilla on nimenomaisesti pyritty lieventämään haitallisia markkinavaikutuksia, mikä mahdollistaa myös Tukon sopeutumisen Lähikaupan poistumisesta seuraavaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Viraston päätös tai sen ehtojen täytäntöönpano eivät itsessään aiheuta Tukolle vahinkoa, vaan Tukon ongelmat johtuvat sen jäsenen pitkäaikaisista taloudellisista vaikeuksista. Kuten viraston päätöksen 248 kohdassa on todettu, markkinoiden rakenteelle aiheutuva haitta tilanteessa, jossa yrityskauppaa ei toteutettaisi, olisi todennäköisesti suurempi kuin yrityskaupan toteutuessa. Yleisen edun ja kilpailun toimivuuden turvaamisen voidaan siten tässä tapauksessa katsoa edellyttävän ehdollisena hyväksytyn yrityskaupan täytäntöönpanoa valituksesta huolimatta viraston päätöksessään määräämällä tavalla.

25. Ehtojen täytäntöönpano ei tee valituksen merkitystä tyhjäksi.

26. Tukolla on ollut runsaasti aikaa ottaa huomioon yleisesti tiedossa olevasta Lähikaupan heikosta taloudellisesta tilanteesta aiheutuvat mahdolliset vaikutukset Tukon toimintaan kuten myös useita kuukausia aikaa varautua Lähikaupan poistumiseen Tukosta yrityskaupan seurauksena. Tarve Tukon sopeuttamistoimille ei johdu viraston yrityskauppapäätöksestä tai sitoumusten täytäntöönpanosta, vaan Lähikaupan maksukyvyttömyydestä ja Ruokakeskon sen seurauksena toteuttamasta yrityskaupasta. Ilman yrityskauppaa, eli käytännössä Lähikaupan konkurssitilanteessa, Tukon sopeuttamistarve olisi ollut huomattavasti nopeampi ja rankempi. Myös ilman viraston Ruokakeskolle asettamia sitoumuksia Tuko olisi joutunut sopeuttamaan toimintojaan äkillisesti, sillä Ruokakeskon tahtotilana olisi ollut siirtää Lähikaupan hankinnat oman logistiikkansa piiriin korkeintaan kuuden kuukauden siirtymäajassa.

27. Tukon intressi asiassa on lähinnä taloudellinen. Kilpailulain ja yrityskauppavalvonnan tarkoituksena ei ole Tukon suojaaminen liiketoiminnan riskeiltä. Sen sijaan yrityskaupan hyväksymisen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanon keskeyttäminen asettaisi yrityskaupan osapuolet kohtuuttomaan asemaan aiheuttamalla viiveitä ja epävarmuustekijöitä hankitun yrityksen haltuunotolle.

28. Sitoumuksen 4 täytäntöönpanon keskeyttäminen Tukon edellyttämällä tavalla merkitsisi asiallisesti sitoumusten muuttamista, sillä tällöin ne toteutuisivat sisällöltään erilaisina kuin mitä päätöksessä on määrätty. Kilpailulain 25 §:n perusteella Tukon esittämien ehtojen asettaminen olisi vastoin kilpailulain ja yrityskauppavalvonnan tarkoitusta ja merkitsisi käytännössä ankarampia sitoumuksia Ruokakeskolle, kuin mitä viraston määräämät sitoumukset edellyttävät. Sitoumuksen 4 kaltaisen käyttäytymissitoumuksen määrääminen jatkumaan pidempään, kuin mitä kilpailun turvaamisen kannalta on välttämätöntä ja Lähikaupan failing firm -tilanne huomioon ottaen kohtuullista, ei ole tarkoituksenmukaista. Sitoumusten tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan esimerkiksi toimitussuhteen jatkuminen sellaisen siirtymäkauden ajan, jonka voidaan kohtuudella katsoa olevan välttämätöntä vaihtoehtoisten toimituskanavien löytämiseksi ja siten kilpailun turvaamiseksi. Failing firm -tilanteessa kilpailuviranomaisen on punnittava erityisen huolellisesti sitoumusten tarpeellisuus ja suhteellisuus. Sitoumuksessa 4 määrätty ajanjakso on riittävä kilpailulle aiheutuvien haittojen lieventämiseksi antamalla Tukolle aikaa sopeuttaa liiketoimintaansa markkinaolosuhteiden muutoksiin. Se, että viraston määräämän sitoumuksen kesto on lyhyempi kuin mikä kenties olisi Tukon omien taloudellisten intressien mukaista, ei tee Tukon valitusta tyhjäksi.

29. Hankinta- ja HoReCa-markkinoiden kilpailullisuuden edistämiseksi virasto on Lähikaupan failing firm -tilanteesta huolimatta asettanut Ruokakeskolle sitoumuksia Tukosta tehtävien hankintojen osalta. Tämä ei oikeuta Tukoa tai muutakaan kaupan osapuolten sopimuskumppania edellyttämään kilpailuviranomaisilta itse määrittelemiään yrityskauppaehtoja. Vastuu liiketoiminnan sopeuttamisesta ja uudelleenjärjestelyistä on ennen kaikkea Tukolla itsellään, ei sen sijaan virastolla taikka Kesko-konsernilla.

30. Sitoumusten toteuttaminen ei aiheuta Tukolle sellaista haittaa, että niitä ei voitaisi panna täytäntöön valituksesta huolimatta. Tukon asema tai oikeusturva ei edellytä, että Lähikauppa tai Ruokakesko velvoitettaisiin tekemään ostoja tai käyttämään hankinta- ja logistiikkapalveluja Tukolta viraston päätöksestä poikkeavalla tavalla. Yrityskaupan haitalliset markkinavaikutukset toteutuvat asetettujen ehtojen takia lievempänä verrattuna tilanteeseen, jossa Lähikauppa olisi irtautunut Tukosta ilman sitoumuksia. Täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevan vaatimuksen hylkääminen ei siten millään tavalla huononna Tukon oikeusasemaa siitä, mitä se ilman viraston päätöksessä asetettuja sitoumuksia olisi ollut.

31. Yrityskaupan hyväksymisen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpano Tukon valituksesta huolimatta ei tee Tukon valitusta tyhjäksi eikä myöskään Tukon oikeusturva vaadi sitoumusten 3–6 täytäntöönpanon keskeyttämistä.

3 RUOKAKESKO OY:N JA SUOMEN LÄHIKAUPPA OY:N LAUSUNTO

3.1 Vaatimukset

32. Ruokakesko Oy ja Suomen Lähikauppa Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää Tukon hakemuksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen.

3.2 Perusteet

33. Tukon hakemus on jätettävä tutkimatta, koska Tukolla ei ole tässä asiassa asianosaisasemaa eikä sillä voi olla oikeutta valittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksestä. Tukolla ei myöskään ole ulkopuolisena tahona oikeutta esittää ehtoja Ruokakeskon ja Lähikaupan väliselle yrityskaupalle. Lähikauppa ei voi olla tässä asiassa vastaajana, koska yrityskauppapäätöstä ei ole kohdistettu siihen.

34. Ruokakesko on pannut yrityskaupan täytäntöön 12.4.2016 ja viraston päätöksen velvoittamalla tavalla aloittanut välittömästi ehtojen täytäntöönpanon. Ruokakesko on ryhtynyt divestoitaviksi määrättyjen Lähikaupan kauppojen myyntiprosessiin. Ruokakesko on myös huolehtinut siitä, että Lähikauppa on jatkanut tavarahankintoja Tukosta viraston päätöksen edellyttämällä tavalla. Ruokakesko on lisäksi esittänyt uskottua miestä, jonka virasto on hyväksynyt. Ruokakesko on vielä huolehtinut siitä, että Lähikaupan edustajat eivät osallistu Tukon osuuskunnan tai hallituksen kokouksiin siltä osin kuin niihin osallistuminen ei viraston päätöksen mukaisesti ole mahdollista. Uskottu mies on osallistunut näihin kokouksiin Lähikaupan sijasta.

35. Ruokakesko on myös aloittanut Lähikaupan integroinnin Ruokakeskoon, mikä tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti asiakkaalle näkyvien muutosten toteuttamiseksi ja näiden muutosten kautta Lähikaupan tappioiden estämiseksi. Ruokakeskon tavoitteena on kauppiaistaa K-marketeiksi muutetut Siwat ja Valintatalot, mitä varten se rekrytoi satoja uusia kauppiaita. Lähikaupan tukitoiminnot on liitetty osaksi Keskoa 1.5.2016 alkaen, jotta Ruokakesko pystyy paremmin turvaamaan Lähikaupan liiketoiminnan ja kaupallisen menestyksen sekä rakentamaan uutta lähikauppaverkostoa. Toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä Lähikaupan lisätappioiden estämiseksi ja yrityskaupan hyötyjen saavuttamiseksi. Lähikaupan toimintojen tehostaminen on ollut pakko aloittaa heti, jotta Lähikaupan kauppojen toimintaa voidaan jatkaa ja ne saadaan elinkelpoisiksi.

36. Tukon vaatimat väliaikaiset täytäntöönpanomääräykset aiheuttaisivat Ruokakeskolle, Lähikaupalle sekä kuluttajille ja tavarantoimittajille merkittävää ja peruuttamatonta vahinkoa. Yrityskaupan osapuolten kannalta ehtojen täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen tarkoittaisi Lähikaupan taloudellisten vaikeuksien jatkumista ja sen kauppojen laajaa sulkemista.

37. Ruokakeskolle aiheutuisi vuositasolla huomattavat vahingot kauppojen integrointiin investoitujen kustannusten käydessä turhaksi ja ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa tehtyjen sopimusten keskeyttämisen takia. Tukon vaatima ostovelvoite estäisi Ruokakeskon merkkituotteiden tuomisen Lähikaupan valikoimiin ja Tukon toimitusten varassa olevien K-market-kauppojen valikoima jäisi vastaavasti vajaaksi. Käytännössä integraatio tulisi keskeyttää.

38. Lähikaupalle aiheutuisi tappiollisen toiminnan jatkamisesta pelkästään vuoden 2016 aikana huomattavat vahingot. Lähikaupalle aiheutuisi lisäksi merkittävä vahinko kannattamattomien kauppojen sulkemisesta. Ruokakeskon tekemillä muutoksilla Siwa- ja Valintatalo-ketjujen kauppojen tappiokierre on katkaistu.

39. Ruokakeskolle aiheutuisi merkittäviä lisävahinkoja myös siksi, että se ei olisi lainkaan ostanut Lähikauppaa Tukon vaatimilla ehdoilla tai kauppahinta olisi ollut huomattavasti alhaisempi.

40. Myös kuluttajille aiheutuisi merkittävää, peruuttamatonta haittaa ja vahinkoa. Lähikaupan myymälöiden hintataso on ollut pääkilpailijoita korkeampi ja valikoima suppea. Nyt kuluttajahinnat ovat laskeneet jopa 25 prosenttia niissä Lähikaupan kaupoissa, jotka on muutettu K-market-kaupoiksi ja joiden hankinnat on siirretty Tukosta Ruokakeskon hankintaorganisaatioon. Näissä kaupoissa kuluttajahinnat todennäköisesti nousisivat yrityskauppaa edeltävälle tasolle. Tavarantoimittajille aiheutuisi niin ikään merkittäviä vahinkoja, jos Lähikauppa ei saisi tehdä hankintoja muualta kuin Tukosta.

41. Tukolla ei ole mitään oikeussuojan tarvetta asiassa, koska viraston päätös ei vaikuta välittömästi sen oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun negatiivisesti. Päinvastoin Tuko tulee hyötymään yrityskaupasta ja viraston sille asettamista ehdoista, koska ilman ehtoja Ruokakeskolla ei olisi ehdossa 4 määrättyä vähimmäisostovelvoitetta Tukosta.

42. Lähikauppa on tehnyt yli 120 miljoonan euron liiketappion kahdeksan viime vuoden aikana ja sen markkinaosuus on koko ajan laskenut. Yrityskauppa ja viraston päätöksessä Ruokakeskolle määrätyt vähimmäisostovelvoitteet antavat Tukolle sopeutumisaikaa verrattuna tilanteeseen ilman yrityskauppaa, jolloin Lähikauppa olisi ajautunut insolvenssimenettelyyn tai konkurssiin. Viraston määräämien ehtojen johdosta ostoja jatketaan huomattavasti pidempään kuin Ruokakeskon alkuperäisissä suunnitelmissa. Tukon tiedossa on jo pitkään ollut Lähikaupan hyvin heikko taloudellinen tilanne ja se, että merkittävä osa Lähikaupan hankinnoista Tukolta on jo ennen yrityskauppaa poistunut. Tukon jäsenet voivat hankkia tuotteita myös muualta kuin Tukolta, joten Tukolla ei ole aikaisemmin ollut vastaavaa varmuutta siitä, mihin kauppoihin, mitä tuotteita ja kuinka paljon Lähikauppa tulee siltä hankkimaan.

43. Tuko on jo hyötynyt merkittävästi yrityskaupasta muun ohella Ruokakeskon virastolle antamien vähimmäisostovelvoitesitoumusten kautta.

44. Tukon valituksessa ei ole kyse kilpailun turvaamisesta vaan Tukon subjektiivisen taloudellisen edun tavoittelusta. Tuko pyrkii oikeudettomasti saamaan suojaa tehottomalle toiminnalleen. Tuko on tehoton kilpailijoiden ostoyhteenliittymä eikä ole pystynyt tarjoamaan jäsenilleen kilpailukykyisiä hintoja kovasti kilpailuilla markkinoilla.

45. Markkinaoikeus ei voi muuttaa yrityskaupalle asetettuja ehtoja tai määrätä ehtojen täytäntöönpanokieltoa tai keskeyttämistä. Tuko on sitoumuksen 4 osalta vaatinut välittömästi vahvistettavaksi täysin uuden velvoitteen, jollaista Ruokakesko ei ole sitoumuksissaan antanut ja jota Ruokakesko ei ole itse ehdottanut virastolle. Koska Lähikaupalla ei ole aiemminkaan ollut velvoitetta hankkia kaikkia päivittäistuotteita Tukolta, Tukon vaatima täytäntöönpanomääräys käytännössä vahvistaisi täysin uuden oikeudentilan. Tuko on pyrkinyt vaatimuksellaan rajoittamaan myös Lähikaupan yhteistyömahdollisuuksia hankintamarkkinoilla muiden tehokkaiden toimijoiden kanssa.

46. Viraston päätös hyväksyä yrityskauppa ehdollisena ja yrityskaupan toteuttamisen edellytykseksi asetetut ehdot ovat erottamaton kokonaisuus, ja tehokkaan kilpailun suojaamiseksi on välttämätöntä, että Ruokakesko noudattaa nimenomaisesti kaikkia viraston asettamia ehtoja. Koska yrityskauppa on jo pantu täytäntöön, myös sen täytäntöönpanon edellytyksenä olevat ehdot on toteutettava viraston tarpeelliseksi katsomalla tavalla eikä ehtoja voida yleisen edun takia poistaa. Ehtojen täytäntöönpanon kieltäminen tai lykkääminen haittaisi kilpailutilannetta markkinoilla, sillä se johtaisi ehtojen asettamisen perusteena olevien kilpailuongelmien syntyyn.

II MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

1 PERUSTELUT

47. Viivytysten välttämiseksi markkinaoikeus ratkaisee tällä päätöksellä ainoastaan Tukon täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan hakemuksen ottamatta tässä vaiheessa kantaa Tukon valituksen prosessuaalisiin ja muihin kysymyksiin.

1.1 Oikeusohjeet

48. Kilpailulain 25 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä kieltää tai määrätä purettavaksi yrityskaupan tai asettaa yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, jos yrityskauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että sillä luodaan määräävä markkina-asema tai vahvistetaan sitä.

49. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan, jos sanotun pykälän 1 momentissa tarkoitettu kilpailun estyminen voidaan välttää asettamalla yrityskaupan toteuttamiselle ehtoja, Kilpailu- ja kuluttajaviraston tulee esityksen tekemisen sijasta neuvotella ja määrätä tällaiset ehdot noudatettaviksi. Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei voi määrätä yrityskaupalle ehtoja, joita yrityskaupan ilmoittaja ei hyväksy.

50. Mainittua momenttia edeltävää säännöstä koskevien esitöiden (HE 243/1997 vp s. 26) mukaan ehtojen asettamisen tavoitteena on yrityskaupan aiheuttamien haitallisten vaikutusten poistaminen yhteistyössä kaupan osapuolten kanssa. Yrityskauppavalvonnalla ei tule rajoittaa yritysten sopimusvapautta enempää kuin kilpailun turvaaminen välttämättä edellyttää. Ehtoja asetettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaupan osapuolten liiketaloudellisten intressien turvaamiseen. Ehtoja asetettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös hallinto-oikeudellisten periaatteiden kuten suhteellisuusperiaatteen ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteen noudattamiseen. Asetettavat ehdot eivät esimerkiksi saa mennä pidemmälle kuin mitä kilpailun rakenteellisten edellytysten turvaaminen kyseisillä markkinoilla edellyttää.

51. Kilpailulain esitöissä (HE 88/2010 vp s. 31 ja 72) on todettu, että ehdollisissa yrityskauppapäätöksissä hyväksyvä päätös ja sille asetetut ehdot muodostavat yhden kokonaisuuden. Ilman ehtojen täytäntöönpanoa toteutettu keskittymä synnyttää ehtojen asettamisen perusteena olevat kilpailuongelmat.

52. Kilpailulain 27 §:n 1 momentin mukaan osapuolet eivät saa ryhtyä toimenpiteisiin yrityskaupan toteuttamiseksi, ellei sanotussa laissa toisin säädetä tai asian käsittelyssä toisin määrätä, ennen kuin yrityskauppa on hyväksytty ilman ehtoja tai ehdollisena taikka kaupan on katsottava tulleen muutoin hyväksytyksi.

53. Lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 88/2010 vp s. 73 ja 74) mukaan yrityskaupan hyväksyvä päätös antaa luvan keskittymän toteuttamiseen sellaisena, kuin virasto on hyväksynyt yrityskaupan. Esitöiden mukaan muiden asianosaisten kuin yrityskaupan ilmoittajan valitusoikeutta ei ole rajoitettu, mutta niiden valituksilla ei ole yrityskaupan täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta. Tällaisessa tapauksessa markkinaoikeus voi kuitenkin hallintolainkäyttölain 32 §:n 1 momentin perusteella kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen. Edelleen esitöiden mukaan on tärkeää, että hyväksytty yrityskauppa voidaan panna täytäntöön mahdollisimman pian. Hyväksytyn yrityskaupan täytäntöönpanon viivästymisestä aiheutuu usein huomattavia ylimääräisiä kustannuksia yrityskaupan osapuolille, joten kohtuullisena ei voida pitää vaihtoehtoa, jonka mukaan yrityskaupan täytäntöönpano edellyttäisi esimerkiksi yrityskauppapäätöksen lainvoimaisuutta.

54. Kilpailulain 46 §:n 2 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa sanotussa laissa tarkoitetun määräyksen, ehdon, kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi markkinaoikeus. Saman pykälän 3 momentin mukaan uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

55. Kilpailulain 43 §:n 2 momentin mukaan asian käsittelystä ja selvittämisestä markkinaoikeudessa säädetään muutoin oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.

56. Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 2 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan muutoin siltä osin kuin 1 luvun 2 §:ssä mainituissa laeissa ei toisin säädetä, kilpailuasiat käsitellään markkinaoikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

57. Hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentin mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Saman pykälän 2 momentin mukaan päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä.

58. Hallintolainkäyttölain 32 §:n 1 momentin nojalla, kun valitus on tehty, valitusviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettäväksi tai antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen.

59. Lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 217/1995 vp s. 57) mukaan se sisältää ensinnäkin laissa tuolloin olleen säännöksen valitusviranomaisen oikeudesta kieltää täytäntöönpano tai määrätä se keskeytettäväksi. Lisäksi lainkohdassa on ehdotettu säädettäväksi, että valitusviranomainen voi antaa muunkinlaisen täytäntöönpanoa koskevan määräyksen. Säännöskohta voi tulla sovellettavaksi myös siten, että valitusviranomainen sallii päätöksen täytäntöönpanon valituksen vireilläolon aikana, jos muiden kuin valittajan oikeusturva sitä edellyttää eikä täytäntöönpano tee tyhjäksi valituksen merkitystä.

2 ASIAN ARVIOINTI

60. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 11.4.2016 tekemällään päätöksellä määrännyt päätöksessä tarkemmin selostetut sitoumukset noudatettaviksi ja hyväksynyt ehdollisena yrityskaupan, jolla Ruokakesko hankkii yksinomaisen määräysvallan Lähikaupassa.

61. Virasto on todennut päätöksessään, että yrityskaupan seurauksena tehokas kilpailu estyy olennaisesti päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoilla 60 paikallisella alueella sekä päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla ja HoReCa-tukkumarkkinoilla Suomessa. Virasto on kuitenkin katsonut, että päivittäistavaramarkkinat tulisivat keskittymään joka tapauksessa ilman nyt tutkittavaa yrityskauppaakin Lähikaupan taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Markkinoiden rakenteelle aiheutuva haitta tilanteessa, jossa yrityskauppaa ei toteutettaisi, olisi todennäköisesti suurempi kuin yrityskaupan toteutuessa. Näin ollen virasto ei ole katsonut, että päivittäistavaramarkkinoiden kilpailurakenteen heikentyminen johtuisi Ruokakeskon ja Lähikaupan yrityskaupasta, sillä ilmoitetulta yrityskaupalta ja kilpailurakenteen heikentymiseltä puuttuu syy-yhteys. Virasto on vielä todennut, että yrityskaupan haitallisia markkinavaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää Ruokakeskon virastolle antamilla rakenteellisilla ja käyttäytymissitoumuksilla.

62. Asiassa esitetystä selvityksestä käy ilmi, että Ruokakesko on 12.4.2016 pannut yrityskaupan täytäntöön ja alkanut myös saman tien panna täytäntöön päätöksen ehdoiksi asetettuja sitoumuksia.

63. Tuko on 20.5.2016 valittanut viraston päätöksestä markkinaoikeuteen ja samassa yhteydessä vaatinut, että markkinaoikeus kieltää viraston päätöksen ehtoina olevien sitoumusten 3–6 täytäntöönpanon tai määrää niiden noudattamisen keskeytettäväksi sekä asettaa edellä mainitun kiellon tehosteeksi riittävän suuruisen uhkasakon. Sitoumuksen 4 osalta Tuko on vaatinut, että sen täytäntöönpano on ensisijaisesti määrättävä välittömästi keskeytettäväksi siten, että valituksen käsittelyn ajan Lähikauppa ja Ruokakesko eivät siirrä Lähikaupan Tukolta tekemiä ostoja ja Lähikaupan käyttämiä Tukon hankinta- ja logistiikkapalveluja Ruokakeskolle, sen yritysryhmälle tai muulle kolmannelle taholle, vaan ne pysyvät edelleen Tukossa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut sitoumusten lainmukaisuuden ja valittajan niitä koskevat valituksen liitteessä 2 esitetyt muutosvaatimukset. Mikäli edellä mainittua ensisijaista vaatimusta ei katsota mahdolliseksi, toissijaisesti sitoumuksen 4 täytäntöönpano on määrättävä jatkumaan valituksenalaisen päätöksen mukaisesti siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut sitoumusten lainmukaisuuden ja valittajan niitä koskevat valituksen liitteessä 2 esitetyt muutosvaatimukset.

64. Markkinaoikeuden on Tukon hakemuksen johdosta arvioitava, onko asiassa hallintolainkäyttölain 32 §:n 1 momentin nojalla syytä kieltää viraston päätöksen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpano tai määrätä niiden täytäntöönpano keskeytettäväksi.

65. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää, Hallintoprosessioikeus, 2007, s. 342) on esitetty, että väliaikainen oikeusturva tarkoittaa oikeusturvan takeita hallintoprosessin ollessa vireillä. Määriteltäessä ja toteutettaessa oikeusturvaa hallintoprosessin vireilläolon aikana on otettava huomioon kaksi toisilleen vastakkaista intressiä. Hallintopäätöksen kohteen – etenkin velvoittavan tai rajoittavan päätöksen kohteen – oikeusturvaintressi edellyttää useimmiten, että hänen oikeuksiinsa kohdistuva velvollisuus tai rajoitus on epäselvissä tilanteissa toteutettavissa vain ja vasta, kun hallintotuomioistuin on arvioinut sen lainmukaiseksi. Toisaalta tällaisella päätöksen kohteen kannalta negatiivisella päätöksellä pyritään yleensä toteuttamaan yleistä intressiä, esimerkiksi suojelemaan ympäristöä tai turvaamaan toimivaa kilpailua. Päätöksellä voidaan myös pyrkiä estämään toisten yksityisten oikeuksien loukkaaminen esimerkiksi kieltämällä työntekijän terveyttä vaarantava toiminta. Erityisen painavat yleiset intressit tai yksityiset oikeudet voivat siten puoltaa myös päätöksen välitöntä toteuttamista ja noudattamista päätöksen kohteen oikeusturvaodotuksista huolimatta.

66. Edelleen mainitussa teoksessa (Hallintoprosessioikeus, s. 348) on esitetty, että negatiivista täytäntöönpanomääräystä puoltaa yleensä se, että päätöksen täytäntöönpano muuten aiheuttaa haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi olennaista vahinkoa ympäristölle tai terveydelle, huomattavia taloudellisia menetyksiä taikka yksilön toimintavapauden merkittäviä rajoituksia. Jos päätöksen täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi tai loukkaisi perustavia oikeuksia olennaisesti tai peruuttamattomasti, hallintotuomioistuimella voidaan yleensä katsoa olevan velvollisuus kieltää sen toteuttaminen antamalla negatiivinen täytäntöönpanomääräys. Positiivista täytäntöönpano-määräystä puoltaa se, että päätöksen täytäntöönpanolla voidaan estää tai rajoittaa vahinkoa tai haittavaikutuksia. Kummassakin tapauksessa on otettava huomioon myös sen yleisen intressin painavuus, jota päätöksellä pyritään toteuttamaan. Esimerkiksi kilpailunrajoituksen tai ympäristön pilaamisen välitön kieltäminen voi sinänsä aiheuttaa yritykselle taloudellisia menetyksiä, mutta yksinomaan tällä perusteella ei voida puoltaa kieltopäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä. Yleisen edun vaatimukset saattavat olla niin voimakkaat, että täytäntöönpanomääräys – tilanteesta riippuen negatiivinen tai positiivinen – voi olla välttämätön, vaikka se heikentäisi väliaikaista oikeusturvaa.

67. Kilpailulain ja sitä edeltäneen kilpailunrajoituksista annetun lain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta. Viraston on laissa säädetyin edellytyksin ryhdyttävä toimenpiteisiin kilpailunrajoituksen tai sen vahingollisten vaikutusten poistamiseksi.

68. Yrityskauppavalvontaa koskevat kilpailulain 4 luvun säännökset täydentävät kilpailulain 2 luvun kieltosäännöksiä ja erityisesti määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa. Kysymys on etukäteisestä valvonnasta, jossa yrityskaupalle on saatava viranomaisen hyväksyntä. Tämän valvonnan avulla voidaan puuttua etukäteen markkinoiden rakenteeseen ja estää kilpailua rajoittavan määräävän markkina-aseman syntymistä. Yrityskauppavalvonnan tavoitteena on siten turvata markkinoiden kilpailullinen rakenne puuttumalla tarvittaessa etukäteen kilpailuhaittoja aiheuttavaan yrityskauppaan ensisijaisesti asettamalla ehtoja, jotka yrityskaupan ilmoittaja on hyväksynyt.

69. Kilpailuviranomaiselle laissa säädetyn tehtävän luonteesta johtuu, että sen tehtävänsä hoitamiseksi tekemät päätökset tyypillisesti vaikuttavat kysymyksessä olevan markkinan kilpailuolosuhteisiin ja markkinalla toimivien elinkeinonharjoittajien kilpailuasemaan. Kilpailulain 27 §:n 1 momentti huomioon ottaen kilpailulain järjestelmässä lähtökohtana on edellä todetusti se, että yrityskauppa voidaan panna välittömästi täytäntöön, kun virasto on hyväksynyt kaupan ilman ehtoja tai ehdollisena. Ainoastaan viraston esityksellä yrityskaupan kieltämiseksi on yrityskaupan täytäntöönpanoa lykkäävä vaikutus.

70. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan KHO 2006:78 katsonut, että hallintolainkäyttölain 32 §:n 1 momentin nojalla voidaan täytäntöönpanoa koskeva määräys antaa muun ohella yleisen edun kuten kilpailun toimivuuden turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus on mainitussa ratkaisussaan myös todennut, että se seikka, että yrityskauppa, johon valituksen ja täytäntöönpanoa koskevan määräyksen kohteena olevat ehdot liittyvät, on jo pantu täytäntöön, on otettava huomioon tarkasteltaessa täytäntöönpanomääräyksen antamisen edellytyksiä.

71. Markkinaoikeus toteaa, että yrityskaupan täytäntöönpanon kieltämistä on pidettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä. Edellä todetusti ehdollisissa yrityskauppapäätöksissä hyväksyvä päätös ja sille asetetut ehdot muodostavat yhden kokonaisuuden, ja ilman ehtoja toteutettu keskittymä synnyttää ehtojen perusteena olevat kilpailuongelmat. Näin ollen ehtoja eikä niiden täytäntöönpanoa ei voida irrottaa yrityskaupan täytäntöönpanosta. Jos markkinaoikeus kieltäisi tai keskeyttäisi yrityskaupan ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanon, yrityskauppa jäisi voimaan sellaisessa muodossa, joka aiheuttaisi kilpailuongelmia.

72. Nyt esillä olevassa asiassa tämä tarkoittaisi sitä, että yrityskauppa jäisi voimaan sellaisessa muodossa, joka viraston päätöksen mukaan aiheuttaisi tehokkaan kilpailun estymisen olennaisesti päivittäistavaroiden vähittäiskaupan myyntimarkkinoilla 60 paikallisella alueella sekä päivittäistavaroiden vähittäiskaupan hankintamarkkinoilla ja HoReCa-tukkumarkkinoilla Suomessa.

73. Tilannetta, jossa vain itse yrityskauppa pantaisiin täytäntöön ilman kaikkia ehtoja tai osaa niistä, ei voida pitää yrityskauppavalvonnan tavoitteiden eikä toimivan kilpailun turvaamisen mukaisena. Yleinen etu vaatii siten, että yrityskauppapäätöksessä hyväksynnälle asetettuja kaikkia ehtoja noudatetaan.

74. Markkinaoikeus toteaa myös, että kilpailulain esitöissä on edellä todetusti korostettu yrityskaupan osapuolten liiketaloudellisten intressien turvaamista ja suhteellisuusperiaatteen noudattamista sekä sitä, että hyväksytty yrityskauppa voidaan panna täytäntöön mahdollisimman pian, koska täytäntöönpanon viivästymisestä aiheutuu usein huomattavia kustannuksia yrityskaupan osapuolille.

75. Markkinaoikeus toteaa vielä, että viraston päätöksen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanosta saattaa sinänsä aiheutua Tukolle taloudellisia ja muita vaikutuksia, jotka voivat olla myös kielteisiä. Nämä vaikutukset tai muut Tukon esittämät seikat eivät kuitenkaan, kun otetaan huomioon kilpailulain edellä todettu lähtökohta sekä se, mitä täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevasta kysymyksestä on esitetty, muodosta riittävää perustetta viraston päätöksen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanon kieltämiselle tai keskeyttämiselle.

76. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että nyt esillä olevassa asiassa yleisen edun eli toimivan kilpailun turvaaminen sekä myös yrityskaupan osapuolten intressit puoltavat sitä, ettei viraston päätöksen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanoa kielletä tai keskeytetä.

77. Viraston päätöksen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanon jatkamisen ei voida myöskään katsoa tekevän Tukon valitusta hyödyttömäksi. Joka tapauksessa markkinaoikeus pyrkii ratkaisemaan asian kohtuullisessa ajassa.

78. Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei ole aihetta määrätä viraston päätöksen ehdoiksi asetettujen sitoumusten täytäntöönpanoa kiellettäväksi tai keskeytettäväksi väliaikaisesti. Tukon hakemus mainittujen sitoumusten täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä on siten hylättävä. Myös sitoumusta 4 koskeva toissijainen vaatimus on hylättävä.

3 LOPPUTULOS

79. Markkinaoikeus hylkää Tuko Logistics Osuuskunnan täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskevan hakemuksen.

III MUUTOKSENHAKU

Kilpailulain 44 §:n 2 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola, markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Nina Korjus sekä asiantuntijajäsen Janne Holopainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 12.7.2016