Dnro 2014/369

HAKEMUS

Vaatimukset

Neste Renewable Fuels Oy ja Neste Oil Oyj (jäljempänä yhteisesti myös hakijat tai Neste Oil) ovat vaatineet, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää 1.500.000 euron sakon uhalla UPM-Kymmene Oyj:tä Suomessa käyttämästä (mukaan lukien jatkojalostus ja/tai käyttö komponenttina), tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan tai luovuttamasta kolmansille edellä sanottuja tarkoituksia varten (lukuun ottamatta Suomessa UPM-Kymmene Oyj:n lukuun tapahtuvaa varastointia varten) taikka muutoin hyödyntämästä UPM-Kymmene Oyj:n Lappeenrannan Kaukaan biojalostamossa valmistettavaa keskitislettä niin kauan kuin suomalainen patentti FI 100248 on voimassa.

Perusteet

Neste Renewable Fuels Oy on suomalaisen patentin FI 100248 (jäljempänä myös kannepatentti) haltija. Kannepatentin keksintöä hyödyntää kaupallisesti Neste Oil Oyj. Kannepatentti opettaa keksinnön uusiutuvan dieselin valmistamiseksi kasviöljystä, kuten mäntyöljystä. Kannepatentti suojaa menetelmän, jossa keskitisle (diesel) valmistetaan vedytys/isomerointi-menetelmällä.

UPM-Kymmene Oyj (jäljempänä myös UPM) rakentaa Lappeenrantaan biojalostamoa, jossa se valmistaa mäntyöljystä vedytys/isomerointi-menetelmällä uusiutuvaa dieseliä, jonka markkinoinnin UPM on jo aloittanut.

Vaade-edellytys

Neste Oil on rekisteröidyn ja Suomessa voimassa olevan kannepatentin haltija ja hyödyntäjä. Kannepatentin nojalla Neste Oil nauttii siten patenttilain 3 §:n mukaista suojaa ja sillä on oikeus kieltää muita hyödyntämästä kannepatentin keksintöä ilman Neste Oilin lupaa. UPM:llä ei ole Neste Oilin lupaa hyödyntää kannepatentin mukaista keksintöä, eikä siten oikeutta hyödyntää kannepatentin menetelmällä valmistettuja tuotteita.

UPM syyllistyy patentinloukkaukseen, koska se on tarjonnut ja mahdollisesti käyttänyt sekä tulee tarjoamaan, saattamaan vaihdantaan, pitämään hallussaan ja käyttämään tuotetta, joka on valmistettu käyttäen UPM:n vedytys/isomerointi-menetelmää, joka loukkaa kannepatenttia.

UPM on ollut oma-aloitteisesti yhteydessä Neste Oiliin ja kertonut Neste Oilille suunnittelevansa kannepatentin suojapiiriin kuuluvan menetelmän käyttöä sekä hakenut Neste Oililta lisenssiä kannepatentin hyödyntämiseen. UPM on itse jo vuonna 2008 de facto myöntänyt, että sen "vetykäsittelyprosessissa" käytettävä vedytysisomerointi-menetelmä – raakamäntyöljyn vedytys ja sitä seuraava isomerointi – kuuluu kannepatentin suojapiiriin.

Kuultuaan kannepatentin hyödyntämisen kaupalliset ehdot UPM on kieltäytynyt hankkimasta sopimusperusteista käyttöoikeutta kannepatenttiin ja ilmoittanut, että Neste Oilin kannepatentista aiheutuu sille haittaa ja ettei sillä ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä mitätöimään Neste Oilin kannepatentti.

Edellä esitetty osoittaa olevan todennäköistä, että UPM:n vedytys/isomerointi-menetelmä loukkaa ja siten sillä valmistetut tuotteet loukkaavat kannepatenttia, kuin että näin ei olisi. Vaade-edellytyksen täyttymiseksi edellytetyn todennäköisyysasteen osalta on merkityksellistä myös, että kannepatentti on menetelmäpatentti ja se koskee lisäksi menetelmää uuden tuotteen valmistamiseksi. Näin ollen kannepatenttia koskevaan pääasiaan sovelletaan patenttilain 57 a §:n käännettyä todistustaakkaa

Vaaraedellytys

UPM rakentaa Lappeenrantaan jalostamoa biodieselin valmistamiseksi ja käynnistää kaupallisen mittakaavan tuotannon kesäkuussa 2014. UPM on myös markkinoinut kyseisiä tuotteitaan. Lisäksi Neste Oilin käsityksen mukaan UPM on jo ennakollisesti tehnyt sopimuksia UPM:n tuotteiden myynnistä.

UPM:llä on siten hallussaan ja käyttöönottovalmiina olennaiset välineet kannepatentissa suojatun menetelmän käyttöönottamiseksi ja UPM:n tuotteiden valmistamiseksi ja siten tämän hakemuksen kohteena oleviin toimiin ryhtymiseksi. On olemassa ilmeinen ja välitön vaara siitä, että UPM toimillaan heikentää kannepatentin mukaisten yksinoikeuksien arvoa.

Haittavertailu

Neste Oililla on oikeudellinen intressi puolustaa kannepatentin suojaamia yksinoikeuksiaan. Sen sijaan UPM:llä ei ole oikeutettua intressiä saattaa markkinoille kannepatenttia loukkaavia tuotteitaan ennen kuin kannepatentin voimassaolo päättyy.

Kannepatentin keksintö on Neste Oilille korostuneen merkityksellinen, koska kannepatentti suojaa Neste Oilin uraauurtavan keksinnön uusiutuvan dieselin valmistamiseksi. Kannepatentin keksintö mahdollisti uuden innovatiivisen teknologian ja uusiutuvan dieselin läpimurron. Neste Oilin kannepatenttiin perustuvalla teknologialla valmistettavien uusiutuvien polttoaineiden myynti oli lähes 2,5 miljardia euroa vuonna 2013.

Neste Oil on tehnyt merkittäviä investointeja kannepatenttiin perustuvan teknologian kaupallistamiseen. Uuden markkinan luominen on kallista ja Neste Oil on sijoittanut uusiutuvien polttoaineiden kehitykseen, tutkimukseen ja tuotantoon merkittävästi – yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Uuden markkinan luominen on myös riskialtista ja vuosien työn jälkeen vasta vuonna 2013 Neste Oilin uusiutuvien polttoaineiden myynti oli ensimmäistä kertaa voitollinen. Mikäli UPM:n tuotteet päästettäisiin markkinoille ennenaikaisesti kannepatentin suoja-aikana, kannepatentin yksinoikeudet ja niiden tarjoama suoja Neste Oilin pitkäjänteiselle tutkimus- ja tuotekehitystyölle sekä mittaville investoinneille vesitettäisiin eikä Neste Oilille jäisi käytännössä mahdollisuutta hyödyntää kannepatentin turvaamaa kielto-oikeutta patentin voimassaoloaikana.

UPM:n tuotteet eivät vielä ole markkinoilla. Näin ollen UPM:lle asiassa aiheutuva haitta on huomattavasti pienempi kuin jos UPM:n tuotteet jo olisivat markkinoilla. Neste Oilin oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla hakema kielto on kapea-alainen ja kohdistettu ainoastaan UPM:n tuotteiden hyödyntämiseen Suomessa. Näin ollen turvaamistoimi ei kohdistuisi UPM:n Lappeenrannan biojalostamon toimintaan, vaan ainoastaan valmistettujen UPM:n tuotteiden kaupalliseen hyödyntämiseen Suomessa.

Koska turvaamistoimihakemus kohdistuu ainoastaan UPM:n tuotteiden markkinoille saattamiseen Suomessa – ei itse menetelmän käyttöön Suomessa – UPM:lle turvaamistoimesta mahdollisesti aiheutuva haitta rajoittuisi ainoastaan rahalla korvattavissa oleviin kustannuksiin, kuten varastointikustannuksiin ja viivästyneeseen myyntivoittoon Suomessa. Koska oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla haettu kielto on rajattu, ei turvaamistoimen määrääminen vaikuttaisi myöskään suunniteltuun UPM:n tuotteiden myyntiin ulkomaille.

UPM:n liikevaihto vuonna 2013 oli 10,1 miljardia euroa ja liikevoitto lähes 700 miljoonaa euroa. UPM:n liiketoimintaportfolio on monipuolinen ja UPM:llä on monia hyvin menestyviä liiketoimintoja. Uusiutuvan dieselin markkinoille saattamisen viivästymisen vaikutus olisi siten UPM:n liiketoiminnalle pieni. Lisäksi UPM pystyy kantamaan turvaamistoimesta mahdollisesti aiheutuvan haitan, joka on luonteeltaan puhtaasti euromääräinen ja jälkikäteen korvattavissa.

Toisin kuin UPM, Neste Oil on polttoainealan yritys, jonka liiketoiminta koostuu nimenomaan polttoaineiden valmistuksesta ja myynnistä ja jonka liiketoiminnassa vahvasti kasvava uusiutuvien polttoaineiden liiketoiminta on keskeisessä asemassa. Mikäli Neste Oilin kannepatenttiin perustuvat yksinoikeudet sivuutettaisiin, olisivat menetykset Neste Oilille lopullisia ja tuntuvia. Koska Neste Oilin menetykset kohdistuisivat aineettomiin oikeuksiin, joita ei voi jälkikäteen palauttaa, olisivat seuraukset Neste Oilin liiketoiminnalle lopulliset eivätkä täysimääräisesti rahallisesti tai muutoin jälkikäteen korvattavissa.

Siitä huolimatta, että Neste Oililla on lakiin perustuva yksinoikeus kieltää UPM:ää hyödyntämästä millään tavalla kannepatenttia jo oikeudenkäynnin aikana, hakee Neste Oil oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaista kieltoa markkinaoikeudelta ainoastaan Neste Oilin kotimarkkinan turvaamiseksi. Neste Oil on jo pitkään pyrkinyt selvittämään asiaa ilman kielto-oikeuden käyttämistä ja tämä myönnytys UPM:n intresseille on enemmän kuin mitä patentinhaltijalta kohtuudella voidaan edellyttää ja osaltaan puoltaa turvaamistoimen määräämistä.

VASTAUS

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakijoiden turvaamistoimihakemuksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää hakemuksen. UPM-Kymmene Oyj on lisäksi vaatinut, että jos turvaamistoimihakemus jää tutkimatta markkinaoikeuden tulee velvoittaa hakijat yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Turvaamistoimihakemuksen tutkiminen

Turvaamistoimihakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi. Toimivaltainen tuomioistuin asiassa ei ole markkinaoikeus vaan käräjäoikeus, jossa hakemusta koskevan pääasian oikeudenkäynti on vireillä. Turvaamistoimihakemus perustuu väitettyyn kannepatentin loukkaukseen. Käräjäoikeudessa vireillä olevassa edellä mainitussa positiivisessa vahvistuskanneasiassa Neste Oil on perustanut vaatimuksensa kannepatenttiin ja siitä johdettuun väitettyyn oikeuteensa.

On selvää, että turvaamistoimihakemus koskee samaa aineellisoikeudellista perusoikeussuhdetta (eli sitä, nauttiiko Neste Oil kannepatentin nojalla suojaa UPM:n Lappeenrannan jalostamolla käynnistettävää biodieselin valmistamista vastaan), jonka olemassaoloa ja sisältöä koskeva riitakysymys on jo Helsingin käräjäoikeuden käsiteltävänä mainitussa vahvistuskanneasiassa. Käräjäoikeudessa vireillä olevassa asiassa on kyse oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta pääasiasta, jonka määrittämässä tuomioistuimessa tulee mainitun lainkohdan mukaan myös käsitellä turvaamistoimihakemus. Se seikka, että edellä todettu pääasiakanne on vahvistuskanne eikä suoritustuomioon tähtäävä kieltokanne, ei omaa merkitystä tässä tuomioistuimen toimivaltakysymyksessä. Turvaamistoimen pääasiakanne voi olla muukin kuin suorituskanne, kuten vahvistuskanne.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytykset

Vaade-edellytys

UPM:n tulevassa biodieseljalostamossa ei tulla käyttämään kannepatentin suojapiiriin kuuluvaa menetelmää eikä UPM tule tarjoamaan, saattamaan vaihdantaan, pitämään hallussaan eikä käyttämään kannepatentin suojapiiriin kuuluvalla menetelmällä valmistettua tuotetta.

Kannepatentin olennainen ja uutuuden luova tunnusmerkistö liittyy vedytyksen ja isomeroinnin suorittamiseen erikseen kahdessa peräkkäisessä vaiheessa. Vain näin reaktiot voidaan kannepatentissa optimoida erillisillä katalyyteillä, jotka eivät voi toimia samoissa olosuhteissa.

UPM:n vetykäsittelymenetelmä (hydrotreatment) on yksivaiheinen, ja siinä vedyn avulla tapahtuvat reaktiot – hapenpoisto, rikinpoisto, typenpoisto, isomerointi ja krakkaus – tapahtuvat samanaikaisesti. UPM:n menetelmässä ei ole patenttivaatimuksen edellyttämää ensimmäistä ja sitä seuraavaa toista vaihetta eikä UPM:n menetelmä siten toteuta kannepatentin menetelmää koskevaa tunnusmerkistöä.

Vaaraedellytys

Kun edellä todetuin tavoin turvaamistoimen vaade-edellytys ei täyty, ei vaaraedellytyksen harkinta asiassa edes ole tarpeen. Selvää siis on, että vaaraa patentinloukkauksen toteutumisesta ei ole olemassa.

Kannepatentti on UPM:n selvityksen mukaan selvästi mitätön. Patentin mitättömäksi julistamista koskeva kanne on nostettu Helsingin käräjäoikeudessa jo joulukuussa 2012, ja tuossa asiassa UPM on esittänyt kattavat perustelut ja todistelun mitättömäksi julistamista koskevan kanteen tueksi. UPM:n perustellun käsityksen mukaan on ilmeistä, että kannepatentti tullaan julistamaan mitättömäksi.

Näin ollen ei patentin tuottaman yksinoikeuden arvoa tai merkitystä voitaisi millään toimin heikentää.

Haittavertailu

Mikäli UPM:n Lappeenrannan biojalostamoa ei voitaisi perusteettoman turvaamistoimen takia käyttää, aiheutuisi siitä UPM:lle huomattavia taloudellisia vahinkoja. Tämän kokoluokan investoinnille on tärkeää, että tuotannolliseen toimintaan päästään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Lyhytkin viivästys tässä suhteessa olisi omiaan aiheuttamaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä UPM:lle. Suorien tappioiden lisäksi on riskinä, että UPM kärsisi erilaisia epäsuoria vahinkoja. Biopolttoaineliiketoiminnalla on huomattava rooli UPM:n tulevaisuuden kasvustrategian osana ja liiketoiminnan estyminen perusteettoman turvaamistoimen takia horjuttaisi markkinoiden uskoa koko UPM:n strategiaan.

Tuotteen valmistaminen varastoon, jolloin kaikki tuotanto- ja varastointikustannukset kertyisivät täysimääräisesti, ilman mahdollisuutta myydä tuotetta edelleen, aiheuttaisi jopa entistä suurempaa vahinkoa. Biopolttoainetoimialan normaalin käytännön mukaisesti UPM:llä on vain rajallinen, alle yhden kuukauden tuotantomäärää vastaava varastointikapasiteetti lopputuotteille. Lisävarastokapasiteetin rakentaminen tai hankkiminen Lappeenrannan laitoksen koko tuotannolle ei ole lyhyellä aikavälillä käytännössä mahdollista. Varastointi ei olisi myöskään liiketoiminnan kannalta millään tavoin järkevää, koska ylimääräinen varastointi johtaisi varastointi- ja käyttöpääomakustannusten hallitsemattomaan nousuun. Lopputuotteen tuottaminen varastoon ei siten ole UPM:n liiketoiminnalle minkäänlainen vaihtoehto. Myöskään tuotteiden myyminen Suomen markkinoiden ulkopuolelle ei tule olemaan UPM:lle mahdollista johtuen biopolttoaineisiin liittyvistä, EU-sääntelyyn pohjautuvista hyväksyntä- ja kestävyysjärjestelmistä ja niiden nykyvaiheesta.

Turvaamistoimen myöntämättä jättämisellä ei millään tavoin rajoiteta tai vaikeuteta Neste Oilin omaa liiketoimintaa biodieselin tuottajana ja markkinoijana, tai tähän toimintaan liittyvien patenttien haltijana. Neste Oil voi täysin vapaasti ja häiriöittä jatkaa omaa liiketoimintaansa. Neste Oil on liikenteen biopolttoaineiden markkinoilla tällä hetkellä täysin hallitsevassa asemassa ja sillä on hallussaan ylivoimainen tuotantokapasiteetti ja kattava jakeluverkosto sekä Suomessa että ulkomailla.

LISÄKIRJELMÄT

Hakijat ovat 22.4.2014 ja 2.5.2014 toimittamissaan lausumissa esittäneet muun ohella seuraavaa.

Käräjäoikeudessa vireillä oleva vahvistuskanne ei estä Neste Oilia panemasta erillistä kieltokannetta ja turvaamistoimiasiaa vireille markkinaoikeudessa. Markkinaoikeudella on yksinomainen toimivalta patentinloukkausta koskevassa kieltokanne- ja turvaamistoimiasiassa.

UPM:n markkinaoikeudessa esittämä osoittaa, että UPM:n menetelmä sisältää kannepatentin mukaisen vedytyksen ja isomeroinnin eikä ole sen enempää yksivaiheinen kuin kannepatentin mukainen menetelmä. UPM:n menetelmässä kemialliset reaktiot tapahtuvat järjestyksessä ja on vähintään todennäköisempää, että UPM:n menetelmässä vedytys ja isomerointi tapahtuvat kannepatentin mukaisesti vaiheistetusti kuin että näin ei olisi.

Suomessa sekä Suomen lähialueilla on huomattava määrä vapaata varastointikapasiteettia biopolttoaineille. UPM voi myydä tuotettaan Euroopassa välittömästi EN590-standardin täyttävänä dieselinä tai kestävyysvaatimukset täyttäessään korkeintaan noin 14 päivää kestävän sertifiointiprosessin jälkeen myös biopolttoaineena Euroopassa.

UPM on 13.5.2014 toimittamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että jos samaa asiaa voitaisiin käsitellä kahdesti tai samanaikaisesti eri tuomioistuimissa, ei oikeusvarmuutta ja oikeussuojaa olisi saatavilla.

Kannepatentin menetelmä on kuvattu kaksivaiheisena ja määritelty kaksivaiheiseksi ja on tekniikan tason pakottamista syistä kaksivaiheinen. UPM:n yksivaiheinen menetelmä ei loukkaa kannepatenttia. Vaikka turvaamistoimihakemus käsitellään summaarisessa menettelyssä, kantajan on myös tällöin loukkausarvioinnissa osoitettava, että loukkaavaksi väitetty menetelmä toteuttaa kaikki patenttivaatimuksen piirteet.

UPM ei voi toistaiseksi myydä Lappeenrannassa valmistettavaa UPM BioVerno -dieseliä ulkomaille muun muassa puuttuvien sertifiointien vuoksi. Tuotannon käynnistäminen ilman mahdollisuuksia myydä tuotetta aikaansaa tuotantokustannuksia ilman vastaavaa kassavirtaa. Tällainen toiminta olisi voimakkaasti tappiollista ja UPM:n liiketoiminnalle aiheutuvat taloudelliset menetykset koostuisivat muistakin elementeistä kuin suorista varastointi- ja operointikustannuksista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Turvaamistoimihakemuksen tutkiminen

UPM on vaatinut, että markkinaoikeus jättää Neste Oilin turvaamistoimihakemuksen tutkimatta puuttuvan prosessinedellytyksen vuoksi. UPM on perustanut vaatimuksensa siihen, että toimivaltainen tuomioistuin asiassa on käräjäoikeus, jossa hakijoiden vaatimusta koskevan pääasian oikeudenkäynti on jo vireillä. Hakijoiden turvaamistoimihakemus perustuu väitettyyn kannepatentin loukkaukseen ja käräjäoikeudessa vireillä olevassa positiivisessa vahvistuskanneasiassa Neste Oil on myös perustanut vaatimuksensa kannepatenttiin ja siitä johdettuun väitettyyn oikeuteensa. Patenttiasioissa on usein ollut pääasiakanteena vahvistuskanne ja Neste Oilin markkinaoikeudessa nostama kanne on käytännössä identtinen käräjäoikeudessa vireillä olevan vahvistuskanteen kanssa. Ainoa ero on se, että Neste Oilin markkinaoikeudessa vireille saattama kanne sisältää suojan olemassaolon vahvistamisvaatimuksen lisäksi myös kieltovaatimuksen.

Neste Oil on kiistänyt UPM:n tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen. Neste Oil on esittänyt, että sillä on oikeus panna vireille patenttilain 3 §:n mukainen kieltokanne, jonka oikea forum on patenttilain 65 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeus, sekä hakea turvaamistoimena oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaista kieltoa, jonka oikea forum on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 3 momentin nojalla samoin markkinaoikeus. Kieltokanne on lain tarkoittama pääasia oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaiselle kiellolle.

Markkinaoikeus toteaa, että Neste Oil on toimittanut markkinaoikeudelle patentin loukkauksen kieltämistä koskevan haastehakemuksen. Samassa yhteydessä Neste Oil on esittänyt käsillä olevan turvaamistoimen myöntämistä koskevan hakemuksen.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 3 momentin mukaan turvaamistoimesta päättää pykälän 1 ja 2 momentissa säädetyn sijasta markkinaoikeus, jos pääasia on oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1–10, 13 tai 15 kohdassa taikka 2 momentissa mainitussa laissa markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaksi säädetty riita-asia taikka mainitun lain 1 luvun 6 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asia ja pääasian oikeudenkäynti on vireillä markkinaoikeudessa tai sen käsittely markkinaoikeudessa on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen. Markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta myös, jos mainittua pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä.

Markkinaoikeus toteaa, että Neste Oilin markkinaoikeudessa nostamassa patentin loukkauksen kieltämistä koskevassa kanteessa on kysymys oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 1 luvun 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta asiasta. Neste Oil on edellä todetulla tavalla kanteen nostamisen yhteydessä esittänyt turvaamistoimihakemuksen, jonka on katsottava liittyvän sanottuun kanteeseen. Viimeksi mainittua kannetta on siten pidettävä käsillä olevan turvaamistoimihakemuksen tarkoittamana pääasiana. Markkinaoikeuden on näin ollen katsottava olevan toimivaltainen päättämään turvaamistoimihakemuksesta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 3 momentin nojalla.

Sillä UPM:n vetoamalla seikalla, että turvaamistoimihakemus olisi mahdollisesti tutkittavissa myös vahvistuskannetta koskevan patenttiriidan yhteydessä käräjäoikeudessa, ei ole katsottava olevan vaikutusta nyt käsillä olevan Neste Oilin turvaamistoimihakemuksen tutkimisen edellytyksille.

Näin ollen UPM:n esittämä vaatimus tutkimatta jättämisestä on hylättävä ja Neste Oilin käsillä oleva turvaamistoimihakemus markkinaoikeudessa on tutkittava.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytykset

Sovellettavat säännökset

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Vaade-edellytys

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo. Tapauksissa, joissa loukkaus on vasta uhkaamassa, hakijan tulee vastaavasti pystyä osoittamaan välittömästi uhkaava oikeudenloukkaus todennäköiseksi (esim. Helsingin hovioikeuden päätös 28.11.2007 nro 3867, diaarinro S 07/1449).

Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1994:132 ja 1994:133 on vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta katsottu saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on väitetyn oikeudenvastaisuuden osalta summaarista. Sen vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako UPM:n Lappeenrannan biojalostamolla käytettäväksi tarkoitettu valmistusmenetelmä Neste Oilin kannepatenttia. Mainittu seikka kuuluu vasta kannepatentin loukkausta koskevan pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla Neste Oilin on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että sillä on vastapuoltaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Neste Oilin hakeman turvaamistoimen myöntäminen ei turvaamistoimihakemuksen sisältämän vain Suomessa tapahtuvan myynnin kieltoa koskevan rajauksen vuoksi merkitsisi, että Neste Oil saisi vielä oikeudenkäynnin aikana nauttia kaikilta osin täysimääräisesti sitä oikeutta, jota Neste Oil kanteellaan vaatii.

Asiassa esitetyn mukaan Neste Oil on Suomessa voimassa olevan kannepatentin haltija. Markkinaoikeus toteaa, että Helsingin käräjäoikeudessa on sinänsä vireillä asia, jossa UPM vaatii kannepatentin julistamista mitättömäksi. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, että käsillä olevassa tilanteessa, jossa mainitun kanteen käsittely on vielä ensimmäisessä oikeusasteessa kesken, edellä mainitun UPM:n biojalostamolla käytettäväksi tarkoitetun valmistusmenetelmän aiheuttaman oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin lähtökohdaksi on otettava kerrotun Neste Oilin patenttioikeuden voimassaolo Suomessa (vastaavasti esim. Helsingin hovioikeuden päätökset 28.11.2007 nro 3867, diaarinro S 07/1449 ja 5.5.2011 nro 1373, diaarinro S 10/2973).

Markkinaoikeus toteaa, että Neste Oilin kannepatentti on menetelmäpatentti, jolloin toisessa menetelmäpatentissa esitetty tai sitä vastaava lopputuote on tyypillisesti mahdollista valmistaa myös siitä poikkeavalla menetelmällä kannepatenttia loukkaamatta.

Hakijat ovat esittäneet selvitystä UPM:n tulevasta valmistusmenetelmästään aiemmin julkisuudessa esittämistä tiedoista. Markkinaoikeus katsoo, ettei näistä lähinnä UPM:n yksittäisten työntekijöiden valmistusmenetelmää vain yleisellä tasolla kuvaavista esityksistä käy tarkasti ilmi se, millainen UPM:n Lappeenrannan Kaukaan biojalostamossa käyttöön otettava valmistusmenetelmä tulee olemaan. Yksinomaan mainitun näytön perusteella ei siten ole mahdollista sanoa, tapahtuuko UPM:n valmistusmenetelmässä vedytys ja isomerointi kuten kannepatentin patenttivaatimuksessa 1 on esitetty vai ei.

Neste Oil ja UPM ovat useisiin asiantuntijalausuntoihin viitaten esittäneet toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, tapahtuuko UPM:n valmistusmenetelmä kannepatentin patenttivaatimuksessa 1 esitetyn mukaisesti. Asianosaisten välillä on erimielisyyttä muun ohella siitä, onko UPM:n menetelmä Neste Oilin kannepatentin menetelmän tavoin kaksivaiheinen sekä siitä, tapahtuuko UPM:n menetelmän niin sanotut vedytys- ja isomerointireaktiot vaiheistetusti vai muulla tavoin.

Neste Oil on lisäksi vedonnut Etelä-Suomen aluehallintoviraston 2.12.2011 tekemään päätökseen koskien UPM:n ympäristönsuojelulain mukaista lupahakemusta. Markkinaoikeus toteaa, että mainittu päätös sinänsä sisältää sanalliset prosessikuvaukset UPM:n Lappeenrannan Kaukaan biojalostamossa käyttöön otettavista tuotantolinjoista 1 ja 2. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, ettei tästäkään selvityksestä ole pääteltävissä, vastaako UPM:n kysymyksessä oleva menetelmä kannepatentin patenttivaatimuksessa 1 esitettyä vai ei.

Asianosaiset ovat käyneet keskenään ainakin kahdessa eri vaiheessa neuvotteluita koskien mahdollista yhteistyötä ja muun ohella Neste Oilin kannepatentin hyödyntämistä. UPM on ensimmäisen kerran vuonna 2008 ilmaissut kiinnostuksensa Neste Oilin kannepatenttia kohtaan. Neste Oilin aloitteesta neuvotteluita on käyty uudelleen helmi-toukokuussa 2012. UPM on esittänyt tehneensä vuodesta 2006 itsenäistä kehitystyötä ja ottaneensa sittemmin kumppanikseen tanskalaisen katalyytteihin ja kemian teknologiaan erikoistuneen yhtiön. UPM:n mukaan kannepatentin menetelmästä uudenlaiseen suuntaan kehitetty menetelmä ei kuulu kannepatentin suojapiiriin. Markkinaoikeus katsoo, että asianosaisten välisistä neuvotteluista esitetty tai UPM:n itsenäinen valmistusmenetelmän kehitystyö ei merkittävästi puhu kannepatentin loukkauksen puolesta tai sitä vastaan.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että kannepatentin sisältämän valmistusmenetelmän ja UPM:n valmistusmenetelmän mahdolliset yhteiset ja eroavat piirteet ovat asiassa esitetyn valossa vielä kaikilta menetelmän olennaisilta osin niin tulkinnanvaraisia, ettei käsillä olevan kaltaisen summaarisen turvaamistoimiasian käsittelyn yhteydessä ainakaan tässä vaiheessa ole mahdollista päätyä siihen johtopäätökseen, että UPM:n valmistusmenetelmän käyttämisen perusteella kannepatentin loukkaaminen olisi todennäköisempää, kuin että loukkausta ei tapahtuisi.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että UPM:n kiistämisen johdosta Neste Oilin kannepatentin loukkaaminen on tullut sillä tavoin epävarmaksi, ettei Neste Oil ole saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä olisi UPM:ää vastaan kannepatenttiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimeen myöntämiselle ei siten ole olemassa.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 11.8.2014.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Ari Wirén ja Jaakko Ritvala.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.