MAO:571/20

Picote Solutions Oy Ltd (ent. Picote Oy Ltd) > Kaarinan TR-Työstö Oy, Renssi Finland Oy

hyödyllisyysmalli - hyödyllisyysmallin loukkaus

Diaarinumero: 2016/388 ja 2020/215
Antopäivä: 22.12.2020

Kanteet

Vaatimukset

Picote Solutions Oy Ltd (aiemmin Picote Oy Ltd) on vaatinut, että markkinaoikeus

- vahvistaa Kaarinan TR-Työstö Oy:n loukanneen hyödyllisyysmallin numero 9498 voimassa ollessa kantajan mainittua hyödyllisyysmallia valmistamalla, valmistuttamalla, markkinoimalla ja myymällä nimillä Renssi Nano Grinder S (Kaarinan TR-Työstö Oy:n tuotekoodi
RSP-20-55) ja Renssi Nano Grinder L (tuotekoodi RSP-40-110) yksilöityjä tuotteita (diaarinumero 2016/388);
- vahvistaa Renssi Finland Oy:n loukanneen hyödyllisyysmallin numero 9498 voimassa ollessa kantajan mainittua hyödyllisyysmallia valmistuttamalla, markkinoimalla ja myymällä edellä yksilöityjä tuotteita (diaarinumero 2020/215).

Lisäksi Picote Solutions Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 2016/388 Kaarinan TR-Työstö Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 40.530,59 eurolla viivästyskorkoineen ja asiassa diaarinumero 2020/215 Renssi Finland Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.186,53 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hyödyllisyysmalli numero 9498 on ollut voimassa 23.6.2011–29.4.2019. Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat hyödyllisyysmallin ollessa voimassa loukanneet mainitun hyödyllisyysmallin itsenäistä suojavaatimusta 1 valmistuttamalla, markkinoimalla ja myymällä, ja Kaarinan TR-Työstö Oy lisäksi valmistamalla, nimillä Renssi Nano Grinder S (Kaarinan TR-Työstö Oy:n tuotekoodi RSP-20-55) ja Renssi Nano Grinder L (tuotekoodi RSP-40-110) yksilöityjä tuotteita (jäljempänä myös loukkaava ratkaisu tai ratkaisu).

Hyödyllisyysmallin suojaama keksintö liittyy putken sisään työnnettävään työstölaitteeseen, jota voidaan pyörittää käyttölaitteella esimerkiksi vaijerin välityksellä. Työstölaitteella voidaan poistaa materiaalia halkaisijaltaan pienemmästä putkesta käsin putken liitoskohdassa, jossa halkaisijaltaan pienempi putki liittyy halkaisijaltaan suurempaan putkeen. Työstölaitteessa on ulokkeita, jotka työstölaitetta pyöritettäessä asemoivat työstölaitteen putken sisällä. Ulokkeissa on esimerkiksi karhea hiomapinta materiaalin poistamiseksi liitoksen kohdalta. Ulokkeiden avulla työstölaitteen suuntaa voidaan hallita pitämällä se pienemmän putken pituusakselin suuntaisena. Keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää esimerkiksi niin sanotulla sukitusmenetelmällä tehtävän putkisaneerauksen yhteydessä viimeistelemään sukitettuun päälinjaan avattu haaralinja hiomalla pois liitoksen kohdalle jäänyt ylimääräinen materiaali.

Itsenäinen suojavaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

P1 Työstölaite kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen,

P2 tunnettu siitä, että työstölaite käsittää työstölaitteeseen kiinnitettäviä ulokkeita, jotka on sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä,

P3 käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta, ja

P4 ohjauslaitteen työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta.

Vastaajien ratkaisu on loukannut hyödyllisyysmallia, sillä se on toteuttanut kaikki itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirteet. Ratkaisu riidattomasti toteuttaa piirteet P1, P2 ja P3.

Ratkaisun tuotekuvauksen mukaan kyseessä on hiomalaite, jossa on neljä hiomapaperia. Ratkaisussa on kysymyksessä työstölaite, jota tuotekuvauksen mukaan käytetään avatun haaralinjan viimeistelyyn. Työstölaite on siis tarkoitettu kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman (haaralinja) ja paksumman putken (päälinja, runkolinja) käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen. Näin ollen piirre P1 toteutuu.

Ratkaisun mukaisessa työstölaitteessa on neljä uloketta ja sitä koskevissa tuotekuvauksissa esitetään, että laitteessa voidaan käyttää eri kokoisia hiomapapereita, jotta laite sopii yhteen työstettävän putken kanssa. Ulokkeet (hiomapaperit) on siis sovitettu asemoimaan työstölaite putkessa. Näin ollen piirre P2 toteutuu.

Työstölaitteissa on karan keskellä reikä vaijeria tai muuta käyttöakselia varten sekä pidätinruuvit sen kiinnittämiseksi karaan. Käyttölaitteella voidaan siis pyörittää karaa vaijerin välityksellä. Keskenään samanlaiset ulokkeet ovat kiinni karassa symmetrisesti, joten ulokkeet ovat ohjattavia, koska ne asemoivat työstölaitteen haluttuun kohtaan putkessa. Ulokkeissa on myös karhea hiomapinta, joten työstölaitteessa on käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta. Näin ollen piirre P3 toteutuu.

Työstölaitteissa on keskenään samanlaiset ulokkeet, jotka ovat kiinni karassa symmetrisesti. Hyödyllisyysmallin selityksessä ohjauslaitteen tehtäväksi on esitetty työstölaitteen pitäminen tietyssä suunnassa putken pituusakselin suhteen, esimerkiksi putken pituusakselin suuntaisena. Selityksessä on esitetty ulokkeiden erääksi tehtäväksi keskittää kara putken sisällä ja pitää karan pituusakseli putken pituusakselin suuntaisena. Edelleen selityksessä on esitetty, että elastisesti taipuisat keskenään samanlaiset ulokkeet yhdessä keskittävät karan aina sen putken keskelle, jota laitteella työstetään. Työstölaitteiden ulokkeet täyttävät näin ollen piirteen P4 ohjauslaitteen määritelmän. Näin ollen vastaajien ratkaisussa myös piirre P4 toteutuu.

Vastaukset

Vaatimukset

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy ovat kumpikin osaltaan vaatineet, että markkinaoikeus hylkää kanteen ja velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.842 eurolla ja asianosaiskulut 27.899,85 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 loukkausta ei ole ollut, koska Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n nyt kysymyksessä oleva ratkaisu ei toteuta itsenäisen suojavaatimuksen piirrettä P4. Piirteen P4 mukaan työstölaitteessa on aina oltava mukana ohjauslaite (301). Piirre P4 ei muodostu ulokkeista (102), kuten kantaja on väittänyt, vaan ohjauslaite (301) on sylinterin muotoinen kiinteä pyörimätön kappale, jossa ei ole mitään hiomaominaisuuksia. Ohjauslaite (301) on laakeroitu pyörimättömästi työstölaitteen (100) etupäähän. Ohjauslaitteen (301) tehtävä ei ole keskittäminen vaan päinvastoin poikkeuttaminen, jolloin putkien liitoskohdat saadaan hiottua hallitusti pyörivillä ulokkeilla (102). Vastaajien ratkaisussa työstölaitetta ei voida ohjata mihinkään, joten piirre P4 ei ole täyttynyt.

Ohjauslaite (301) on välttämätön ja olennainen piirre hyödyllisyysmallissa, sillä vain se piirre on voinut olla uusi ja keksinnöllinen. Muut vaatimuksen piirteet eivät ole olleet uusia eivätkä keksinnöllisiä haku- tai etuoikeuspäivänä, joten ne ovat olleet vapaasti kenen tahansa käytettävissä hyödyllisyysmallin estämättä.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Picote Solutions Oy Ltd

1. Hyödyllisyysmallijulkaisu numero 9498
2. Kuvaruutukaappauksia www.renssi.fi-verkkokaupan tuotesivuilta tuotteista RSP-20-55 ja RSP-40-110, 11.6.2016
3. Valokuva IFAT 2016 -messuilta Saksasta sekä Kaarinan TR-Työstö Oy:n tuote-esitteen etu- ja takakannesta ja ote esitteestä tuotteista RSP-20-55 ja RSP-40-110 (diaarinumero 2016/388) ja Renssi hiomapaperipitimet -esite 1.1.2019 (diaarinumero 2020/215)
4. Renssi työkalut Tuotekatalogi 2019
5. Renssi-messuesite tammikuu 2018
6. Renssi Tools Product Catalogue 2018
7. Produktkatalog Renssi Tools 2017

Kaarinan TR-Työstö Oy ja Renssi Finland Oy

1. Merit Abrasives Product Catalog 2008–2009
2. Hyödyllisyysmallin numero 9498 perustana olevan patentti-hakemuksen numero 20095476 alkuperäiset patenttivaatimukset
3. Patentti- ja rekisterihallituksen välipäätös 9.3.2010 patenttihakemusta numero 20095476 koskevassa asiassa
4. Picote Solutions Oy Ltd:n lausuma 9.3.2010 annetun välipäätöksen johdosta 8.9.2010 ja siinä toimitetut uudet vaatimukset
5. Euroopan patenttiviraston väitejaoston alustava mielipide 6.4.2020 eurooppapatentin EP 2 425 173 mitättömyydestä

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavista oikeusohjeista

1. Asioissa on kysymys Picote Solutions Oy Ltd:n hyödyllisyysmalliin numero 9498 perustetusta loukkauskanteesta Kaarinan TR-Työstö Oy:tä ja Renssi Finland Oy:tä vastaan. Hyödyllisyysmalli on ollut voimassa 23.6.2011–29.4.2019. Tässä välituomiossa on kysymys sen vahvistamisesta, ovatko vastaajat loukanneet hyödyllisyysmallia sen voimassa ollessa.

2. Hyödyllisyysmallijulkaisussa esitetyn keksinnön nimitys on "Työkalu putkiston saneeraamiseen", ja sen ainoa itsenäinen suojavaatimus, eli suojavaatimus 1, kuuluu seuraavasti:

"Työstölaite (100) kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen, tunnettu siitä, että työstölaite käsittää:

a) työstölaitteeseen kiinnitettäviä ulokkeita (102), jotka on sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä,
b) käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet (106 ja/tai 201) materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta, ja
c) ohjauslaitteen (301) työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta."

3. Suojavaatimus 1 voidaan jakaa ja sitä on markkinaoikeudessa käsitelty erillisiin piirteisiin jaettuna olennaisesti ottaen siten, että piirre P1 on vastannut suojavaatimuksen johdanto-osaa, piirre P2 suojavaatimuksen tunnusmerkkiosan a kohtaa, piirre P3 tunnusmerkkiosan b kohtaa ja piirre P4 tunnusmerkkiosan c kohtaa.

4. Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain (hyödyllisyysmallilaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää tietyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

5. Hyödyllisyysmallilain 24 §:n mukaan suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.

6. Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevaan suojavaatimukseen ja sen edellä selostettuihin piirteisiin on sisällytetty viitenumerot. Koska viitenumerot viittaavat kuviin ja viitenumeroiden on tarkoitus helpottaa vaatimuksen ymmärtämistä selityksen avulla, ne eivät rajaa suojavaatimuksen suojapiiriä. Viitenumeroilla voi kuitenkin olla merkitystä tulkittaessa suojavaatimusta ja sillä suojattavaa keksintöä.

7. Asioissa on riidatonta, että vastaajien loukkaavaksi väitetty ratkaisu toteuttaa piirteet P1–P3. Riitaista ja asioissa arvioitavana on siten vain se, toteuttaako ratkaisu myös piirteen P4.

Markkinaoikeuden arviointi

8. Kantajan mukaan vastaajien ratkaisun mukaisessa työstölaitteessa on piirteen P4 mukainen ohjauslaite. Kantajan mukaan hyödyllisyysmallin selityksessä ohjauslaitteen tehtäväksi on esitetty työstölaitteen pitäminen tietyssä suunnassa putken pituusakselin suhteen, esimerkiksi putken pituusakselin suuntaisena. Edelleen selityksessä on kantajan mukaan esitetty, että ulokkeiden eräänä tehtävänä on keskittää kara putken sisällä ja pitää karan pituusakseli putken pituusakselin suuntaisena ja että elastisesti taipuisat, keskenään samanlaiset ulokkeet yhdessä keskittävät karan aina sen putken keskelle, jota laitteella työstetään. Vastaajien työstölaitteessa on keskenään samanlaiset, symmetrisesti kiinnitetyt ulokkeet, jotka kantajan mukaan täyttävät piirteen P4 ohjauslaitteen määritelmän.

9. Vastaajien mukaan niiden ratkaisu ei toteuta piirrettä P4, sillä hyödyllisyysmallin tarkoittamassa työstölaitteessa on aina oltava mukana ulokkeista erillinen ohjauslaite, eikä pelkästään ulokkeet. Ohjauslaite on sylinterin muotoinen kiinteä pyörimätön kappale, jolla ei ole mitään hiomaominaisuuksia. Vastaajien mukaan ohjauslaite on laakeroitu pyörimättömästi työstölaitteen etupäähän, eikä sen tehtävä ole keskittäminen vaan päinvastoin poikkeuttaminen, jolloin putkien liitoskohdat saadaan hiottua hallitusti pyörivillä ulokkeilla. Vastaajien ratkaisussa ei ole niiden mukaan hyödyllisyysmallin edellyttämää erillistä ohjauslaitetta, eikä ratkaisussa työstölaitetta voida myöskään muutoin ohjata hyödyllisyysmallin edellyttämällä tavalla.

10. Markkinaoikeus toteaa asioissa olevan riidatonta, että vastaajien ratkaisun mukaiset ulokkeet on piirteen P2 mukaisesti sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä. Riitaista sen sijaan on se, voivatko vastaajan ratkaisun mukaiset ulokkeet toimia tämän ohella piirteen P4 tarkoittamana ohjauslaitteena.

11. Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallin hyväksytyssä muodossa suojavaatimukseen 1 on sen sanamuodon ja siinä esitettyjen piirteiden mukaan sisältynyt ulokkeista erillinen ohjauslaite, jonka tarkoituksena on ollut työstölaitteen suunnan hallitseminen putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta. Hyödyllisyysmallin selityksessä on ohjauslaitteesta todettu ensinnäkin seuraavaa (s. 4, rivit 26–30):

"Työstölaite voi käsittää myös ohjauslaitteen työstölaitteen karan pituusaskelin suunnan hallitsemiseksi sanotun putkiasetelman putken pituusakselin suhteen, esimerkiksi poikkeuttamalla työstölaitetta putken pituusakselin suunnasta tai pitämällä työstölaite putken pituusakselin suhteen tietyssä suunnassa, esimerkiksi putken pituusakselin suuntaisena."

12. Edelleen selityksessä on todettu seuraavaa (s. 8. rivit 14–18):

"Kuvassa 3a esitetään keksinnön erään kolmannen suoritusmuodon mukainen työstölaite. Tässä suoritusmuodossa laitteeseen on kiinnitetty laakeroidusti ohjauslaite 301 joka käsittää taipuisan köyden tai vaijerin 302, jota vetämällä karan 101 suuntaa voidaan poikkeuttaa hallitusti hiottaessa putkiasetelmaan puhkaistun reiän reunoja, erityisesti reiän ylä- ja alareunaa."

13. Selityksessä on todettu myös seuraavaa (s. 9, rivit 17–27):

"Koska ohuempi huoneistolinja on liitetty paksumpaan runkolinjaan esimerkissä n. 45 asteen kulmassa, pituudeltaan suhteellisen lyhyt työstölaite pyrkii kääntymään hallitsemattomasti tullessaan ohuemmasta putkesta paksumpaan putkeen. Työstölaitteen tulee olla suhteellisen lyhyt, koska pitkän jäykän laitteen kuljettaminen huoneistolinjassa olevien mutkien läpi ei ole mahdollista. Jotta reiän reuna, erityisesti alareuna, saadaan hiottua kunnolla, laitteen hallitsematonta kääntymistaipumusta tulee pystyä hallitsemaan ohjauslaitteen avulla. Hallinta voi olla joko laitteen kääntämistä pois huoneistolinjan akselin suunnasta tai laitteen hiomavälineiden pyörähdysakselin pitämistä jossakin tietyssä suunnassa, esimerkiksi huoneistolinjan akselin suuntaisena."

14. Selityksessä siis opetetaan, että ilman ohjauslaitetta työstölaitteella on taipumus kääntyä hallitsemattomasti tietyissä putkien liitoskohdissa. Selityksen mukaan ohjauslaitteen avulla työstölaitetta voidaan kuitenkin näissä tilanteissa hallitusti ohjata, mikä hallittu ohjaaminen on selityksen mukaan joko laitteen kääntämistä pois huoneistolinjan pituusakselin suunnasta eli poikkeuttamista tai laitteen hiomavälineiden pyörähdysakselin pitämistä jossakin tietyssä suunnassa, esimerkiksi huoneistolinjan akselin suuntaisena. Selityksen ja kuvien 3a ja 3b sekä 4a–4e perusteella ohjauslaite, joka on yksilöity omalla viitenumerollaan, voidaan kiinnittää edellä mainitussa tarkoituksessa työstövälineessä materiaalia poistavien välineiden etupuolelle tai takapuolelle.

15. Markkinaoikeus toteaa, että myöskään selityksestä ei siten saa tukea sellainen kantajan näkemys, että erillistä ohjauslaitetta ei olisi lainkaan ja että työstölaitteessa olevat ulokkeet sellaisenaan voisivat toimia hallitun ohjaamisen välineinä. Päinvastoin selityksessä kuvatuissa liitoskohdissa pelkästään ulokkeiden varassa oleva työstölaite pyrkii kääntymään hallitsemattomasti, joten se ei siten toteuta suojavaatimuksen piirrettä P4.

16. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastaajien työstölaitteessa olevia keskenään samanlaisia, symmetrisesti kiinnitettyjä ulokkeita ei voida pitää hyödyllisyysmallin suojavaatimuksen 1 piirteen P4 mukaisena ohjauslaitteena. Näin ollen kanteet molempia vastaajia vastaan on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

17. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

18. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

19. Kantaja on hävinnyt asiat. Kantajalla ei ole ollut huomauttamista vastaajien vaatimuksiin oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta, joten kantaja on velvoitettava korvaamaan vastaajien oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut vaatimusten mukaisesti.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteet asioissa diaarinumerot 2016/388 ja 2020/215.

Markkinaoikeus velvoittaa Picote Solutions Oy Ltd:n asioissa diaarinumerot 2016/388 ja 2020/215 korvaamaan Kaarinan TR-Työstö Oy:n ja Renssi Finland Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 16.842 eurolla ja yhteiset asianosaiskulut 27.899,85 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 22.2.2021.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Reima Jussila ja Pekka Savola sekä markkinaoikeusinsinööri Pasi Nikkonen.

Lainvoimaisuus

Ei lainvoimainen



 
Julkaistu 30.12.2020