MAO:509/20

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.9.2019 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Sansui Acoustics Research Corporation on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen siltä osin kuin sen tavaramerkkihakemus on hylätty ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle haetun merkin SANSUI (kuvio) rekisteröimiseksi kaikille haetuille tavaroille.

Perusteet

Rekisteröitäväksi haettu merkki SANSUI (kuvio) ei aiheuta sekaannusvaaraa esteeksi asetettuun EU-tavaramerkkiin numero 9406505 sansai (kuvio) eikä esteeksi asetettuun Euroopan unionissa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1153337 Sansei Technologies (kuvio).

Vaikka Patentti- ja rekisterihallitus ei ole sidottu Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ratkaisukäytäntöön, kansallisen tavaramerkkilainsäädännön ja sen soveltamisen tulee olla yhdenmukaista Euroopan unionin lainsäädännön ja oikeuskäytännön kanssa.

Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös se, että valittajalle on rekisteröity haettua merkkiä vastaava EU-tavaramerkki numero 10647411 SANSUI (kuvio). Tämä merkki ja valituksenalaisessa päätöksessä esteeksi asetetut merkit elävät rauhanomaista rinnakkaiseloa Euroopan unionin alueella.

a) Vertailu EU-tavaramerkkiin sansai (kuvio)

Patentti- ja rekisterihallitus on ottanut valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti huomioon ainoastaan merkkien sanaosat.

Esteeksi asetetun merkin punainen kalakuvio on selkeästi merkin hallitseva osa. Merkkien välisessä vertailussa tulee keskittyä tähän kalakuvioon, sillä esteeksi asetetun merkin graafisessa esityksessä kalakuvio on kooltaan suurempi kuin itse sana "sansai". Tämän lisäksi kalakuvio tulee ennen sanaa ja on sen yläpuolella. Edelleen sanan "sansai" kolme ensimmäistä kirjainta ovat valkoisia ja kolme viimeistä punaisia, mutta kirjasinkoko ja -tyyppi ovat sanassa yhtenevät.

Haettu merkki koostuu lihavoidusta vinoviivakuviosta tai salamasta, jonka perässä on suuraakkosin sanaosa SANSUI. Haettu merkki on kokonaisuudessaan vahvaa osaa, sillä sekä kuvio- että sanaosa ovat samankokoiset ja -väriset, minkä lisäksi ne on asetettu toisiinsa nähden peräjälkeen.

Haettu merkki ei aiheuta kohtuullisen tarkkaavaiselle ja huolelliselle keskivertokuluttajalle sekaannusvaaraa esteeksi asetettuun merkkiin, sillä merkkien kuvio-osien selkeä eroavaisuus yksinomaan riittää poistamaan samankaltaisuutta. Keskivertokuluttaja huomaisi vertailtavien merkkien edellä todetut eroavaisuudet, eikä kiinnittäisi ensisijaisesti huomiota merkkien sanojen yhden kirjaimen eroon.

Sekaannusvaaraa ei ole myöskään siksi, että keskivertokuluttajan ei voida olettaa sekoittavan merkkejä keskenään, koska lausuttaessa merkit ovat erilaisia. Etenkin suomalainen keskivertokuluttaja ääntää merkkien sanojen jokaisen kirjaimen, sillä suomen kielessä yksi kirjain vastaa tasan yhtä äännettä. Vertailtavien sanojen välillä on selkeä ero. Merkkejä ei voida pitää siten lausuntatavaltaan samankaltaisina.

Lisäksi kun otetaan huomioon, että keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena, eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia, keskivertokuluttaja huomaisi kalakuvion, lihavoidun vinokuvion tai salaman, ja tekstien ja kuvioiden värierot, koska ne ovat kuluttajan näkökulmasta merkkien näkyviä osia, eikä keskivertokuluttaja siten sekoittaisi merkkejä keskenään.

b) Vertailu Euroopan unionissa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin Sansei Technologies (kuvio)

Patentti- ja rekisterihallitus on ottanut valituksenalaisessa päätöksessään virheellisesti huomioon ainoastaan vertailtavien merkkien sanat "sansui" ja "sansei".

Esteeksi asetettu merkki on kirjoitettu erityisellä kirjasintyypillä, ja lisäksi se koostuu kahdesta erillisestä sanasta "Sansei" ja " Technologies". Tässä merkissä ei ole muuta kuvio-osaa.

Esteeksi asetetun merkin sanaa "Sansei" ei voida pitää merkin hallitsevana osana, vaikka sanaa "Technologies" voidaan toisinaan pitää kuvailevana. Tässä tapauksessa edellistä sanaa ei ole korostettu millään tavoin suhteessa jälkimmäiseen. Merkin jälkimmäisen sanan aloittava suuraakkonen vahvistaa sanojen yhdenvertaisuutta eli sanojen kokonaisuus on merkin hallitseva osa. Näin on myös siksi, että merkin jälkimmäinen sana on suomalaisen keskivertokuluttajan hyvin tuntema.

Kirjoitusasultaan vertailtavat merkit eivät ole samoja. Myös lausuttaessa ne ovat erilaiset. Suomalainen keskivertokuluttaja ääntää sanojen "sansui" ja "sansei" jokaisen kirjaimen, sillä suomen kielessä yksi kirjain vastaa tasan yhtä äännettä. Kun suomalainen keskivertokuluttaja ymmärtää sanan "Technologies" tarkoittavan teknologiaa, keskivertokuluttaja tulisi ääntämään esteeksi asetetun merkin kokonaisuudessaan.

Lisäksi kun otetaan huomioon, että keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena, eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia, keskivertokuluttaja huomaisi nimenomaan lihavoidun vinokuvion tai salaman ja heti kuvion perässä olevan sanan "SANSUI", ja toisaalta erityisellä ja yhteneväisellä kirjasinkoolla ja -tyypillä kirjoitetut sanat "Sansei Technologies", koska ne ovat kuluttajien näkökulmasta katsottuna näiden kahden merkin näkyviä osia eikä keskivertokuluttaja siten sekoittaisi merkkejä keskenään.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valituksessa on toistettu Patentti- ja rekisterihallitukselle välipäätösvastineessa esitetyt perustelut. Tämän lisäksi valituksessa on esitetty, että valittaja on aloittanut suostumusneuvottelut esteeksi asetettujen merkkien haltijoiden kanssa. Mikäli suostumukset saadaan, haetun merkin rekisteröinnille ei ole estettä.

Valittajan lausuma

Sen jälkeen, kun markkinaoikeus on 15.4.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 161/20 hylännyt valittajan suullisen käsittelyn toimittamista koskevan pyynnön, valittaja on 13.5.2020 ja 7.7.2020 toimittanut markkinaoikeudelle pyydetyt lausumat.

Viimeksi mainitussa lausumassaan valittaja on todennut, ettei se ole saanut rekisteröinnin esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoilta vastausta, joten se ei voi toimittaa suostumuksia. Valittaja on täten pyytänyt markkinaoikeutta antamaan päätöksen pääasiassa.

Valittaja on myös esittänyt, että sen hakemaa merkkiä vastaavat tavaramerkit on rekisteröity Norjassa (305195), Ruotsissa (214708) ja Tanskassa (198903406).

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Markkinaoikeus on 15.4.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 161/20 hylännyt Sansui Acoustics Research Corporationin suullisen käsittelyn toimittamista koskevan pyynnön. Lisäksi samalla välipäätöksellä markkinaoikeus on varannut valittajayhtiölle ennen pääasian ratkaisemista tilaisuuden esittää kirjallisessa lausumassaan kaiken sen tosiseikkoja ja oikeudellista arviointia koskevan selvityksensä, minkä se haluaa asiassa esittää, ja lausua siitä, aikooko valittaja viittaamallaan tavalla mahdollisesti toimittaa esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoiden suostumuksia markkinaoikeuteen, ja milloin se mahdollisesti tapahtuisi. Valittaja on toimittanut pyydetyn lausuman 13.5.2020.

Markkinaoikeus on vielä 17.6.2020 varannut valittajalle tilaisuuden lausua muun ohella siitä, haluaako valittaja, että pääasia ratkaistaan markkinaoikeudessa ennen valittajan mahdollisesti hankkimien rekisteröinnin esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoiden suostumusten esittämistä. Valittaja on 7.7.2020 toimittamassaan lausumassa pyytänyt markkinaoikeutta tekemään päätöksen pääasiassa.

Asiassa on kysymys siitä, aiheuttaako rekisteröitäväksi haettu merkki SANSUI (kuvio) sekaannusvaaran valituksenalaisessa päätöksessä todettujen luokan 11 tavaroiden osalta aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityyn EU-tavaramerkkiin numero 9406505 sansai (kuvio) tai niin ikään valituksenalaisessa päätöksessä todettujen luokan 9 tavaroiden osalta aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityyn Euroopan unionissa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1153337 Sansei Technologies (kuvio).

Tähän asiaan sovelletaan tavaramerkkilakia (7/1964) sellaisena kuin se oli viimeksi voimassa ennen nykyisen tavaramerkkilain (544/2019) voimaantuloa 1.5.2019. Jäljempänä olevat viittaukset tavaramerkkilakiin koskevat sovellettavaa lakia (7/1964).

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan muun ohella Suomessa tai Euroopan unionissa voimassa olevaa kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaa tavaramerkkiä, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on Suomessa tai Euroopan unionissa aikaisempi oikeus kuin tavaramerkin hakijalla (2 kohta), sekä mainitun lain 57 §:ssä tarkoitettua EU-tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella (3 kohta).

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää mainitussa laissa säädetyin poikkeuksin, joista ei nyt ole kysymys, sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Valittaja ei ole esittänyt valituksessaan tai lausumissaan jo valituksessaan toteamasta EU-tavaramerkkien rauhanomaisesta rinnakkaiselosta mitään, esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksestä KHO 2017:109 ilmenevän kaltaista, selvitystä. Asiaa ei siten ole edellytyksiä arvioida markkinaoikeudessa tältä osin enemmälti.

Valittaja ei ole myöskään esittänyt selvitystä nyt kysymyksessä olevaa haettua merkkiä vastaavien Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rekisteröityjen tavaramerkkien kattamista tavaroista, eikä siitä, millaisen tutkinnan jälkeen ja millä perusteilla mainitut merkit on rekisteröity. Tältäkään osin asiaa ei ole edellytyksiä arvioida markkinaoikeudessa enemmälti.

2 Tavarayhteys ja kohdeyleisö

Valittaja ei ole kiistänyt sitä, että haetun merkin kattamat tavarat ja valituksenalaisessa päätöksessä esteeksi asetettujen tavaramerkkien kattamat tavarat luokissa 9 ja 11 ovat samoja tai samankaltaisia. Asiassa ei siten ole syytä enemmälti lausua tästä niin sanotusta tavarayhteydestä.

Sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavara- tai palveluryhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavara- tai palveluryhmän mukaan (Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta).

Kysymyksessä olevien valituksenalaisessa päätöksessä todettujen luokkien 9 ja 11 tavaroiden voidaan katsoa olevan suunnattuja sekä ammattilaisille että suurelle yleisölle. Vakiintuneesti on katsottu, että kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi.

Edellä esitetty huomioon ottaen nyt esillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

3 Merkkien vertailu

3.1 Vertailun lähtökohdat

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Rekisteröitäväksi haettu merkki SANSUI (kuvio alla) muodostuu vinoviivakuviosta, joka muistuttaa tyyliteltyä S-kirjainta tai salamaa, ja sen jälkeen suuraakkosin kirjoitetusta sanasta "SANSUI". Mainittu sana ei ole kuvaileva kysymyksessä oleville tavaroille, joten se on tavanomaisen erottamiskykyinen. Ottaen huomioon, että merkin kuvio-osa on muodoltaan tavanomainen ja kokonaisuudessaan sanaosaa pienempi, sanaosa SANSUI on selkeästi merkin hallitseva ja myös erottamiskykyisin osa.

Haettu merkki

3.2 Vertailu EU-tavaramerkkiin numero 9406505 ja kokonaisarviointi

Esteeksi asetettu EU-tavaramerkki numero 9406505sansai (kuvio alla) muodostuu mustasta suorakaiteesta ja sen sisällä olevasta punaisesta tyylitellystä kuviosta, joka muistuttaa kalaa, ja sanasta "sansai", joka on kirjoitettu pienaakkosin siten, että kolme ensimmäistä kirjainta ovat valkoisia ja kolme jälkimmäistä saman punaisia kuin kuvio-osa. Mainittu sana ei ole kuvaileva kysymyksessä oleville tavaroille, joten se on tavanomaisen erottamiskykyinen. Kuvio-osa ja sanaosa ovat merkissä yhtä hallitsevia. Ottaen huomioon, että sanaosat ovat lähtökohtaisesti erottamiskykyisempiä kuin kuvio-osat, sanaosa on merkin erottamiskykyisin osa.

Esteeksi asetettu EU-tavaramerkki numero 9406505

Ulkoasun osalta markkinaoikeus toteaa, että vertailtavissa merkeissä yhteistä on sanaosat, joissa on vain yhden kirjaimen ero. Merkit eroavat toisistaan sanaosien kirjoitustavan ja kuvio-osien osalta. Ottaen kuitenkin huomioon merkkien sanaosien yhtäläisyydet, sanaosat ovat ulkoasultaan varsin samankaltaisia, ja merkit niissä olevista eroista huolimatta jossain määrin samankaltaisia.

Lausuntatavan osalta markkinaoikeus toteaa, että kumpikin merkki koostuu yhdestä kuusikirjaimisesta sanasta. Näiden sanojen välillä on yhden kirjaimen ero jälkimmäisessä tavussa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että suomen kielessä paino on ensimmäisellä tavulla, merkkien sanaosat ja sen myötä myös merkit ovat lausuntatavaltaan varsin samankaltaisia.

Merkkien sanaosilla ei ole suomalaiselle keskivertokuluttajalle merkityssisältöä. Merkkien kuvio-osien, haetun merkin S-kirjainta tai salamaa muistuttavan kuvion ja esteeksi asetetun merkin kalakuvion, merkityssisältöjen erojen johdosta merkit ovat merkityssisällöltään jossain määrin erilaisia.

Haettua merkkiä hallitsee sanaosa, joka on myös sen erottamiskykyisin osa. Esteeksi asetetun merkin sanaosa, joka on myös sen erottamiskykyisin osa, on ulkoasultaan ja lausuntavaltaan varsin samankaltainen kuin haetun merkin sanaosa. Lisäksi kun vertailtavien merkkien sanaosilla ei ole merkityssisältöä, haetusta merkistä saatava kokonaisvaikutelma johtaa esillä olevassa asiassa siihen, että kohdeyleisö saattaa luulla, että kysymyksessä olevat tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Näin ollen vertailtavien merkkien välillä on olemassa sekaannusvaara.

3.3 Vertailu Euroopan unionissa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1153337 ja kokonaisarviointi

Esteeksi asetettu Euroopan unionissa voimassa oleva kansainvälinen rekisteröinti numero 1153337 Sansei Technologies (kuvio olla) muodostuu sanoista "Sansei" ja "Technologies", jotka on kirjoitettu erityisellä kirjasintyypillä. Merkissä ei ole muuta kuviollisuutta. Merkin sana "Sansei" ei ole kuvaileva kysymyksessä oleville tavaroille, joten se on tavanomaisen erottamiskykyinen. Merkin sana "Technologies", joka tarkoittaa suomeksi teknologioita, on haetuille luokan 9 tavaroille kuvaileva, joten merkin erottamiskykyisin osa on sana "Sansei". Sanat ovat merkissä yhtä hallitsevia.

Esteeksi asetettu Euroopan unionissa voimassa oleva kansainvälinen rekisteröinti numero 1153337

Ulkoasun osalta markkinaoikeus toteaa, että haetun merkin sanaosa, joka on myös merkin hallitseva ja erottamiskykyisin osa, ja esteeksi asetetun merkin erottamiskykyisin sana ovat varsin samankaltaisia. Vertailtavien merkkien muut osat eivät poista merkkien ulkoasun kaikkea samankaltaisuutta.

Lausuntatavan osalta markkinaoikeus toteaa, että haetun merkin ainoa sana ja esteeksi asetetun merkin erottamiskykyisin sana koostuvat yhdestä kuusikirjaimisesta sanasta. Näiden sanojen välillä on yhden kirjaimen ero jälkimmäisessä tavussa. Ottaen huomioon, että suomen kielessä paino on ensimmäisellä tavulla, merkit ovat tältä osin lausuntatavaltaan varsin samankaltaisia. Vertailtavat merkit eroavat kuitenkin lausuntatavaltaan esteeksi asetetun merkin jälkimmäisen sanan osalta. Merkit ovat siten lausuntatavaltaan vain jossain määrin samankaltaisia.

Haetun merkin sanaosalla, joka on merkin hallitseva ja erottamiskykyisin osa, ja esteeksi asetetun merkin erottamiskykyisimmällä sanalla ei ole suomalaiselle keskivertokuluttajalle merkityssisältöä. Haetun merkin
S-kirjainta tai salamaa muistuttavasta kuvio-osasta ja esteeksi asetetun merkin jälkimmäisen sanan merkityssisällöstä johtuen merkit ovat merkityssisällöltään jossain määrin erilaiset.

Haettua merkkiä hallitsee sanaosa, joka on myös sen erottamiskykyisin osa. Esteeksi asetetun merkin erottamiskykyisin sana on ulkoasultaan ja lausuntavaltaan varsin samankaltainen kuin haetun merkin sanaosa, ja merkit kaikkinensa lausuntatavaltaan jossain määrin samankaltaisia. Lisäksi kun haetun merkin sanaosalla ja esteeksi asetetun merkin erottamiskykyisimmällä sanalla ei ole merkityssisältöä ja kun esteeksi asetetun merkin jälkimmäinen sana on kuvaileva, haetusta merkistä saatava kokonaisvaikutelma johtaa esillä olevassa asiassa siihen, että kohdeyleisö saattaa luulla, että kysymyksessä olevat tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä tai taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Näin ollen vertailtavien merkkien välillä on olemassa sekaannusvaara.

4 Johtopäätös

Rekisteröitäväksi haettu merkki SANSUI (kuvio) aiheuttaa sekaannusvaaran esteeksi asetettuun EU-tavaramerkkiin numero 9406505 sansai (kuvio) ja Euroopan unionissa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1153337 Sansei Technologies (kuvio) nyt kysymyksessä olevien tavaroiden osalta. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Riikka Innanen.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.