MAO:244/20

A > Suomen Kansa Ensin r.p.

verkkotunnus - suojattu nimi - aikaprioriteetti - hyväksyttävä peruste - verkkotunnuksen merkitseminen oikeudenhaltijalle

Diaarinumero: 2019/411
Antopäivä: 1.6.2020



Päätös, josta valitetaan

Liikenne- ja viestintäviraston päätös 13.11.2019 asiassa dnro Traficom/747/08.01.02/2019(liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen tai toissijaisesti määrää, että verkkotunnuksen saava taho maksaa hänelle kohtuullisen korvauksen verkkotunnuksen rekisteröinnistä aiheutuneista kuluista.

Perusteet

Verkkotunnusta suomenkansaensin.fi ei tule merkitä Suomen Kansa Ensin r.p:lle (jäljempänä myös puolue). Kyseinen verkkotunnus on merkitty verkkotunnusrekisteriin valittajalle henkilökohtaisesti, ja valittaja on maksanut verkkotunnuksesta aiheutuneet kulut. Puolueen puoluekokous on 23.11.2019 valinnut valittajan puolueen puheenjohtajaksi. Kokouksessa on valittu myös puoluehallitus, joka on päättänyt, että valittaja jatkaa toistaiseksi verkkotunnuksen hallintaa ja maksaa siitä koituvat kulut. Patentti- ja rekisterihallituksen tiedot puolueen nimenkirjoittajista ovat vanhentuneet, eivätkä merkinnät luo oikeutta toimia puolueen nimissä. Valittaja ei ole myöskään saanut tietoa Liikenne- ja viestintäviraston menettelystä tai valituksenalaisesta päätöstä ennen kuin hän on itse ollut yhteydessä viranomaiseen.

Liikenne- ja viestintäviraston lausunto

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että päätöksen kumoamiselle ei ole perusteita. Suomen Kansa Ensin r.p. on vaatinut verkkotunnuksen suomenkansaensin.fi merkitsemistä sen eli kyseistä verkkotunnusta vastaavan suojatun rekisteröidyn nimen haltijan käyttöön. Valittaja ei ole esittänyt perustetta oikeudelleen verkkotunnukseen. Hyväksyttävän perusteen olemassaoloa arvioidaan verkkotunnuksen merkitsemishetkellä vallinneiden olosuhteiden perusteella. Merkitystä ei ole sillä, että valittaja olisi 23.11.2019 valittu puolueen puheenjohtajaksi tai että verkkotunnus kuuluisi hänelle henkilökohtaisesti.

Liikenne- ja viestintävirasto on ensin lähettänyt valittajalle sähköpostitse verkkotunnusrekisteriin merkittyyn sähköpostiosoitteeseen ilmoituksen verkkotunnusta koskevan vaatimuksen vireilletulosta sekä selvityspyynnön ja sittemmin valituksenalaisen päätöksen. Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut syytä epäillä, että viestit eivät olisi menneet tiedoksi valittajalle.

Vastaajan vastaus

Suomen Kansa Ensin r.p. on esittänyt, että puolueella on oikeus verkkotunnukseen, vaikka verkkotunnus onkin merkitty valittajalle henkilökohtaisesti. Valittaja ei ole esittänyt merkityksellistä perustetta sille, että hänellä olisi oikeus verkkotunnukseen.

Valittaja on erotettu 20.10.2019 puoluehallituksen päätöksellä puolueen jäsenyydestä. Asia on käsiteltävänä käräjäoikeudessa, eikä käräjäoikeus ole kieltänyt tai keskeyttänyt päätöksen täytäntöönpanoa. Valittajan 23.11.2019 pitämä kokoontuminen ei ole ollut laillinen puoluekokous. Valittajaa ei ole myöskään laillisesti valittu puoluehallitukseen.

Valittajan lausuma

A on esittänyt, että hänen valintaansa puolueen puheenjohtajaksi ja hänen johtamansa hallituksen valintaa 23.11.2019 ei ole moitittu määräajassa, ja kyseiset valinnat ovat siten lainvoimaisia. Puoluetta ja puolueen nimissä oikeudetta esiintyneitä tahoja vastaan on käynnissä useita moite- ja mitättömyysperusteisia oikeudenkäyntejä.

Liikenne- ja viestintäviraston lausunto perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, kenellä on oikeus edustaa puoluetta. Väärän ja vanhentuneen Patentti- ja rekisterihallituksen merkinnän vuoksi verkkotunnuksen siirtäminen puolueen lailliselta puheenjohtajalta tosiasiassa siirtäisi sen puolueen hallinnasta, eikä tästäkään syystä verkkotunnusta saa siirtää.

Muut kirjelmät

Suomen Kansa Ensin r.p.on esittänyt, että valittaja on esittänyt saman prosessiväitteen puolueen puhevallan käyttämisestä Pirkanmaan käräjäoikeudessa käsiteltävissä riita-asioissa. Käräjäoikeus on 5.3.2020 antamallaan päätöksellä numero 20/9291 päättänyt, että puolueen puhevaltaa kyseisissä riita-asioissa käyttää 23.11.2019 valittu B:n johtama puoluehallitus, jollei erikseen toisin päätetä. Valittaja pyrkii saamaan samana päivänä järjestämänsä tapaamisen näyttämään lailliselta puoluekokoukselta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja tarkastelun lähtökohdat

Saadun selvityksen perusteella silloinen Suomen Kansa Ensin ry on 26.9.2017 vireille tulleella hakemuksella rekisteröity yhdistysrekisteriin 2.11.2017. Suomen Kansa Ensin ry on sittemmin merkitty puoluerekisteriin. Verkkotunnus suomenkansaensin.fi on merkitty 8.10.2017 valittaja A:lle.

Suomen Kansa Ensin r.p. on 30.9.2019 vaatinut Liikenne- ja viestintävirastoa merkitsemään kyseisen verkkotunnuksen sille, koska verkkotunnus on täsmälleen sama kuin sen yhdistysrekisteriin merkitty suojattu nimi.

Liikenne- ja viestintävirasto on 1.10.2019 lähettänyt A:lle verkkotunnusrekisteriin merkittyyn sähköiseen prosessiosoitteeseen pyynnön esittää kahden viikon kuluessa hyväksyttävä peruste verkkotunnuksen merkitsemiselle. Liikenne- ja viestintävirasto on valituksenalaisessa päätöksessään todennut muun ohella, että verkkotunnuksen käyttäjä ei ole vastannut selvityspyyntöön eikä ole esittänyt mitään oikeudellisesti relevanttia hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen mukaan vaatimuksen esittäjä Suomen Kansa Ensin r.p:n suojattu nimi on merkitty yhdistysrekisteriin 2.11.2017 ja hakemuksen vireilletulopäivä on ollut 26.9.2017 eli ennen verkkotunnuksen merkitsemistä. Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen mukaan verkkotunnus suomenkansaensin.fi on vastannut Suomen Kansa Ensin r.p:n suojattua nimeä tai tavaramerkkiä verkkotunnuksen merkitsemishetkellä ja Liikenne- ja viestintävirasto on päättänyt muun ohella merkitä verkkotunnuksen oikeudenhaltijan käyttöön.

Suomen Kansa Ensin r.p:n puhevallan käyttäminen

Valittajan on tulkittava esittäneen, että Liikenne- ja viestintäviraston ei olisi tullut hyväksyä Suomen Kansa Ensin r.p:n esittämää vaatimusta verkkotunnuksen siirtämisestä, koska puolueen puhevaltaa on käyttänyt hallitus, jota ei ole valittu lainmukaisesti. Lisäksi valittajan on tulkittava esittäneen, että kyseisellä hallituksella ei olisi oikeutta edustaa puoluetta myöskään markkinaoikeudessa.

Suomen Kansa Ensin r.p:n puhevaltaa Liikenne- ja viestintävirastossa ja markkinaoikeudessa on käyttänyt yhdistysrekisteriin 23.8.2019 merkitty B:n johtama puoluehallitus. Valittaja on esittänyt, että puolueelle on valittu 23.11.2019 hänen johtamansa uusi hallitus. Markkinaoikeudessa puolueen puhevaltaa käyttäneiden puolueen edustajien mukaan valittaja on pyrkinyt saamaan puolueen laillisen puoluekokouksen kanssa samana päivänä järjestämänsä tapaamisen näyttämään lailliselta puoluekokoukselta.

Markkinaoikeus toteaa, että mainittuja kysymyksiä on käsitelty ja käsitellään yhdistysoikeudellisina riita-asioina yleisissä tuomioistuimissa. Asiassa esitetyn perusteella B:n johtaman puoluehallituksen valintaa koskevia riita-asioita ei ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu. Markkinaoikeuteen on kuitenkin toimitettu selvityksenä muun ohella Pirkanmaan käräjäoikeuden oikeudenkäyntiväitteestä 5.3.2020 antama päätös numero 20/9291, jonka mukaan puolueen puhevaltaa kyseisissä riita-asioissa käyttää B:n johtama 23.11.2019 valittu puoluehallitus, jollei erikseen toisin päätetä.

Markkinaoikeus katsoo, että ainakaan tässä vaiheessa ei ole todettavissa, että puoluetta ei ole laillisesti edustanut ja edusta yhdistysrekisteriin merkitty B:n johtama hallitus. Näin ollen Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on käsitellyt asiaa yhdistysrekisteriin merkityn B:n johtaman puoluehallituksen esittämän vaatimuksen perusteella. Perusteita ei ole myöskään katsoa, että tällä hallituksella ei olisi oikeutta edustaa puoluetta myös markkinaoikeudessa.

Keskeiset oikeusohjeet

Asiassa sovellettavan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 160) mukaan säännöksen tarkoituksena on estää suojattujen nimien tai merkkien loukkaaminen ja siksi verkkotunnuksen käyttäjän tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Esitöiden mukaan riitatilanteessa virasto kuulee verkkotunnuksen käyttäjää siitä, onko tällä ollut verkkotunnuksen merkitsemishetkellä hyväksyttävä peruste rekisteröinnilleen. Hyväksyttäväksi perusteeksi on oikeuskäytännössä katsottu esimerkiksi se, että tunnuksen haltijalla on verkkotunnuksen hakemishetkellä rekisteröitynä nimi tai merkki, joka sisältää verkkotunnukseksi rekisteröidyn nimen. On mahdollista, että suojatun nimen tai merkin haltija vaatii oikeuksiaan vasta useita vuosia verkkotunnuksen rekisteröinnin jälkeen. Tällöin loukkaavaa rekisteröintiä arvioitaisiin lähtökohtaisesti sen tilanteen mukaan, joka on vallinnut rekisteröintihetkellä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n esitöissä (HE 221/2013 vp s. 159) on myös todettu, että pykälä vastaa pääasiallisesti sisällöltään aiemmin voimassa olleen verkkotunnuslain (228/2003) 4 §:ää eräitä verkkotunnuksen sisältöön liittyviä rajoituksia lukuun ottamatta. Viimeksi mainitun säännöksen alkuperäisissä esitöissä (HE 96/2002 vp s. 21) on todettu muun ohella, että kuka tahansa, jolla on pääsy Internet-tietoverkkoon, voi tietopalvelujen avulla milloin tahansa selvittää Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröimät nimet ja tavaramerkit. Hakija voi hyödyntää mainittuja tietopalveluja kartoittaessaan sopivaa verkkotunnusta ja selvittää ennakolta, loukkaako haettava verkkotunnus jo rekisteröityjä tunnusmerkkejä. Säännös on hakijan edun mukainen. Jokainen hakija pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään toisen oikeutta loukkaavan verkkotunnuksen käyttöön ottamisesta aiheutuvat vaatimukset.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdan mukaan kyseisessä laissa suojatulla nimellä ja suojatulla merkillä tarkoitetaan muun ohessa kauppa-, tavaramerkki-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkittyä nimeä ja merkkiä.

Säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 88) mukaan suojatulla nimellä tarkoitetaan rekisteriin merkittyä nimeä sekä sen rekisteröidyssä muodossa että ilman yhteisömuodon tunnusta.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 3 momentin mukaan, jos 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Liikenne- ja viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Lain 169 §:n 3 momentin esitöiden (HE 221/2013 vp s. 162) mukaan Liikenne- ja viestintävirasto soveltaa 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun suojattuun nimeen tai merkkiin kohdistuvaan vaatimukseen jälkikäteisvalvonnan lisäksi aikaprioriteettiperiaatetta. Esitöissä on todettu muun ohella, että aikaprioriteettisäännön mukaan rekisteröityjen nimien ja merkkien suoja-aika alkaa, kun rekisteröintihakemus on tullut vireille Patentti- ja rekisterihallituksessa, eikä hakemusta ole myöhemmin muutettu.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hän ei ole saanut asianmukaisesti tietoa Liikenne- ja viestintäviraston menettelystä tai valituksenalaisesta päätöksestä ja että verkkotunnus suomenkansaensin.fi on merkitty hänelle henkilökohtaisesti, eikä sitä tule siirtää puolueelle.

Saadun selvityksen perusteella Liikenne- ja viestintäviraston kuulemispyyntö on lähetetty valittajalle sähköpostitse valittajan verkkotunnusrekisteriin ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 312 §:n 2 momentin mukaan verkkotunnuksiin liittyvä asiakirja tai päätös voidaan aina antaa tiedoksi sähköpostilla asianosaisen Liikenne- ja viestintävirastolle ilmoittamaan osoitteeseen. Näin ollen Liikenne- ja viestintäviraston ei ole katsottava menetelleen valittajan esittämin tavoin sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 167 §:n 1 momentin ja 312 §:n 2 momentin perusteella virheellisesti käyttäessään yhteydenpidossa verkkotunnuksen käyttäjän verkkotunnusrekisteriin merkittyä prosessiosoitetta.

Verkkotunnus suomenkansaensin.fi on merkitty verkkotunnusrekisteriin 8.10.2017. Patentti- ja rekisterihallitukseen on tullut 26.9.2017 vireille ilmoitus Suomen Kansa Ensin ry:n rekisteröimisestä. Yhdistyksen nimi on ollut yhteisötunnusta lukuun ottamatta sama kuin kyseinen verkkotunnus. Suomen Kansa Ensin ry:n, nykyisin Suomen Kansa Ensin r.p:n, ensiksi mainittu nimi on mainitun hakemuksen perusteella rekisteröity 2.11.2017 yhdistysrekisteriin.

Markkinaoikeus toteaa, että sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti verkkotunnus ei saa ilman hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä. Suojatulla nimellä on tarkoitettu muun ohella yhdistysrekisteriin rekisteröityä nimeä, jonka suoja-aika alkaa lain esitöiden mukaan lähtökohtaisesti rekisteröintihakemuksen vireilletulosta.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain ja sitä edeltäneen verkkotunnuslain esitöissä on myös edellä selostetusti korostettu sitä, että verkkotunnuksen hakija voi verkkotunnusta haettaessa omilla toimillaan julkisten rekistereiden perusteella selvittää ja välttää haettavaan verkkotunnukseen kohdistuvat vaatimukset. Nyt esillä olevassa asiassa yhdistysrekisteristä on ollut mahdollista selvittää, vastaako haettava verkkotunnus rekisteröityä tai rekisteröitäväksi haettua yhdistyksen nimeä. Valittaja ei ole myöskään edes esittänyt, että hän ei olisi ollut tietoinen yhdistyksen rekisteröinnin vireilläolosta.

Markkinaoikeus katsoo, että verkkotunnus suomenkansaensin.fi on verkkotunnuksen merkitsemishetkellä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti vastannut suojattua nimeä ja näin ollen asiassa on arvioitava, onko verkkotunnuksen merkitsemiselle ollut hyväksyttävä peruste.

Asiassa esitetyn perusteella valittaja A on merkinnyt itselleen verkkotunnuksen suomenkansaensin.fi silloin, kun Suomen Kansa Ensin ry:n rekisteröinti on jo ollut vireillä Patentti- ja rekisterihallituksessa. Asiassa ei ole esitetty, että merkitsemiselle olisi ollut edellä mainitun yhdistyksen suostumus, vaan A on esittänyt, että hän on merkinnyt verkkotunnuksen itselleen henkilökohtaisesti. Koska verkkotunnuksen merkitsemiselle on tullut olla sen merkitsemishetkellä eli 8.10.2017 hyväksyttävä peruste, asian arvioinnissa ei ole merkitystä valittajan esittämillä myöhemmillä tapahtumilla. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole esittänyt sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävää perustetta sille, että hän on 8.10.2017 merkinnyt nyt kyseessä olevan verkkotunnuksen itselleen.

Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että verkkotunnuksen saavan tahon tulee maksaa hänelle kohtuullinen korvaus verkkotunnuksen rekisteröinnistä aiheutuneista kuluista.

Markkinaoikeus on erityistuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvat oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa säädetyt asiat. Lain 2 luvun 4 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan markkinaoikeus käsittelee teollis- ja tekijänoikeudellisina asioina asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi verkkotunnuslaissa, nykyisin sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa. Viimeksi mainitun lain 21 luvussa säädetään verkkotunnuksista. Lain 343 §:n mukaan muun ohella Liikenne- ja viestintäviraston 21 luvun nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus toteaa, ettei valittajan esittämän yksityisoikeudellisen vaatimuksen tutkiminen olisi kuulunut Liikenne- ja viestintäviraston sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaiseen toimivaltaan, mikäli vaatimus olisi esitetty Liikenne- ja viestintäviraston käsittelyn aikana. Markkinaoikeudella ei ole käsitellessään valitusta hallintopäätöksestä sellaista aineellista toimivaltaa, mitä päätöksen tehneellä viranomaisella ei ole ollut. Näin ollen tässä valitusasiassa myöskään markkinaoikeus ei ole toimivaltainen arvioimaan asiassa esitettyä yksityisoikeudellista korvausvaatimusta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain perusteella. Markkinaoikeudella ei ole myöskään muulla perusteella toimivaltaa tutkia kyseistä vaatimusta. Vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto on voinut valituksenalaisella päätöksellään siinä mainituin edellytyksin merkitä verkkotunnuksen suomenkansaensin.fi oikeudenhaltijan Suomen Kansa Ensin r.p:n käyttöön. Valitus on näin ollen tältä osin hylättävä ja toissijaisen vaatimuksen osalta jätettävä tutkimatta.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen valituksenalaisen päätöksen kumoamista koskevan vaatimuksen osalta ja jättää sen toissijaisen vaatimuksen osalta tutkimatta.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Pekka Savola.


Liikenne- ja viestintäviraston päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 11.6.2020