MAO:167/20


Asian tausta

Bayer Intellectual Property GmbH ja Bayer Animal Health GmbH ovat saattaneet markkinaoikeudessa vireille patentin loukkaukseen perustuvat turvaamistoimihakemukset Vet Medic Animal Health Oy:tä (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2019/373) ja Vet Medic Finland Oy:tä (markkinaoikeuden asia diaarinumero 2019/421) (yhdessä jäljempänä myös vastapuolet tai Vet Medic -yhtiöt) vastaan. Markkinaoikeus on 12.2.2020 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Ceva Santé Animale S.A:n (jäljempänä myös Ceva) hakemuksen esiintyä väliintulijana vastapuolen puolella sekä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/373 että 2019/421. Bayer Intellectual Property GmbH:n siirrettyä eurooppapatentin numero FI/EP 2 164 496 (jäljempänä myös kannepatentti) Bayer Animal Health GmbH:lle (jäljempänä myös hakija) vain tämä yhtiö on jatkanut hakemusta markkinaoikeudessa.

Diaarinumero 2019/373

Hakemus

Vaatimukset

Bayer Animal Health GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla

1) kieltää 500.000 euron sakon uhalla Vet Medic Animal Health Oy:tä tarjoamasta Suomessa eläinlääkevalmistetta Forceris 30 mg/ml + 133 mg/ml, niin kauan kun Suomessa voimaan saatettu eurooppapatentti numero FI/EP 2 164 496 on voimassa;
2) määrää 500.000 euron sakon uhalla Vet Medic Animal Health Oy:n välittömästi vetämään markkinoilta kaiken sen omistaman
Forceris-valmisteen, joka on toimitettu tukkukauppiaille, eläinlääkäreille tai apteekeille Suomessa;
3) määrää Vet Medic Animal Health Oy:n tiedottamaan välittömästi kaikille asiakkailleen, että Forceris-valmistetta ei ammattimaisesti saa määrätä, jaella, myydä tai muuten toimittaa valmisteen loppukäyttäjille.

Perusteet

Bayer Animal Health GmbH on Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 164 496 haltija.

Kannepatentissa kuvattu keksintö liittyy kokkidioosin ja raudanpuutoksen hoitoon porsaissa. Kannepatentissa kuvataan formulaatio, jota voidaan käyttää samanaikaisesti sekä kokkidioosin että raudanpuutoksen hoitoon.

Ceva Santé Animale S.A. on 23.4.2019 saanut Suomea koskien myyntiluvan valmisteelleen Forceris 30 mg/ml + 133 mg/ml injektioneste, suspensio porsaille. Forceris-valmistetta markkinoi Suomessa Vet Medic Animal Health Oy. Forceris-valmiste loukkaa kannepatenttia.

Vaade-edellytys

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa vaade-edellytyksen täyttymistä lähtökohtana tulee pitää rekisteröidyn oikeuden pätevyyttä, ja pätevyysolettamaa tulee soveltaa käsillä olevassakin asiassa.

Kannepatentti on saatettu voimaan Suomessa ja se on voimassa Suomessa. Täten kannepatenttia on vaade-edellytystä arvioitaessa pidettävä pätevänä. Euroopan patenttiviraston väitejaosto on vahvistanut kannepatentin olevan pätevä. Vaikka Ceva on valittanut päätöksestä, hakijalla ei ole mitään syytä uskoa, että väitejaoston päätös myöhemmin kumottaisiin. Näin ollen vaade-edellytyksen täyttymistä käsillä olevassa asiassa arvioitaessa lähtökohtana on, että kannepatentti on rekisteröity ja voimassa Suomessa ainakin 21.5.2028 asti.

Vaade-edellytys täyttyy myös siinä suhteessa, että Vet Medic Animal Health Oy:n Suomessa markkinoiman Forceris-valmisteen on katsottava loukkaavan kannepatenttia. On selvästi todennäköisempää, että Forceris-valmiste kuuluu kannepatentin suoja-alaan, kuin että näin ei olisi, ja vaade-edellytys siten täyttyy käsillä olevassa asiassa.

Forceris-valmiste toteuttaa vähintään kannepatentin patenttivaatimusten 1, 8, 9, 10, 11, 13 ja 14 kaikki piirteet. Patenttivaatimus 1 on itsenäinen patenttivaatimus ja sen mukainen formulaatio sisältää triatsinoneja sekä moniytimisiä rauta(III)-polysakkaridikompleksiyhdisteitä. Forceris-valmisteen sisältämä toltratsuriili on triatsinoni ja Forceris-valmisteen sisältämä gleptoferroni on moniytiminen rauta(III)-polysakkaridikompleksiyhdiste.

Patenttivaatimukset 1, 8, 9, 10 ja 11 ovat tuotevaatimuksia. Patenttivaatimukset 13 ja 14 ovat käyttövaatimuksia liittyen lääkkeiden valmistukseen (patenttivaatimus 13) ja lääkkeiden valmistukseen kokkidioosin ja raudanpuutoksen samanaikaiseen hoitoon (patenttivaatimus 14). Forceris-valmiste annetaan injektiona eli pistoksena. Kannepatentti kattaa sekä oraalisesti annettavia formulaatioita että injektiot. Mitään edellä mainituista patenttivaatimuksista ei ole millään tavalla rajoitettu antotavan suhteen. Vain epäitsenäiset patenttivaatimukset 15 ja 16, joista nyt ei ole kyse, on rajoitettu oraaliseen antotapaan.

Cevaa vastaan on tähän mennessä myönnetty turvaamistoimi kannepatenttia vastaavan kansallisesti voimaan saatetun eurooppapatentin numero EP 2 164 496 version perusteella useassa Euroopan maassa. Vaikka markkinaoikeus arvioikin kannepatentin loukkausta itsenäisesti, nämä ratkaisut antavat lisää tukea vaatimusten tueksi esitetyille perusteille.

Vaaraedellytys

Myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan on riittävää, että hakija esittää väitteen siitä, että vaaraedellytys on käsillä eikä sitä voida pitää varsin epätodennäköisenä. Vet Medic Animal Health Oy:n toiminnan seurauksena on ilmeinen ja välitön vaara siitä, että yhtiö toimillaan heikentää kannepatentin arvoa ja että kyseinen toiminta on omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa hakijalle.

Haittavertailu

Myös niin sanottu haittavertailu puoltaa turvaamistoimen myöntämistä.

Hakija on toiminut viivytyksettä tultuaan tietoiseksi loukkauksesta. Se ei myy eläinterveystuotteitaan Suomessa suoraan tukkukauppiaille tai loppukäyttäjille, vaan on mukana sopimusjärjestelyssä, jossa suomalainen sopijapuoli jakelee tuotteita tukkukauppiaille, jotka sitten toimittavat tuotteet loppukäyttäjille, kuten eläinlääkäreille ja apteekeille. Näin ollen sillä ei ole suoraa näkyvyyttä kilpaileviin tuotteisiin Suomessa.

Käsillä olevassa asiassa se kuitenkin on tietoisena Cevan toimista muualla Euroopassa aloittanut oman monitorointinsa Suomen markkinoilla saadakseen viipeettä tiedon Forceris-valmisteen mahdollisesta markkinoille tulosta. Se sai tiedon Forceris-valmisteen tulosta Suomen markkinoille ensimmäistä kertaa syyskuun 2019 puolivälissä Suomessa tehtyjen koeostojen seurauksena. Saatuaan näyttöä siitä, että Forceris-valmiste oli saatavilla Suomen markkinoilla, hakija on ottanut välittömästi yhteyttä sitä nyt edustaviin suomalaisiin asiamiehiinsä toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Näin ollen hakija on toiminut asiassa niin ripeästi kuin mahdollista.

Turvaamistoimen määräämisestä vastaajalle mahdollisesti menetettyjen myyntien muodossa aiheutuvat vahingot olisivat joka tapauksessa sille merkitykseltään vähäiset. Vastapuolella on laaja tuoteportfolio, joten ei ole uskottavaa, että se olisi riippuvainen Forceris-valmisteen myynnistä. Toiseksi, kysymyksessä olevat hakijan immateriaalioikeudet ja taloudelliset intressit ovat huomattavat vastaajan mahdollisiin rahallisiin intresseihin nähden. Mikäli vastapuolen sallittaisiin tuoda loukkaava tuote markkinoille suojattuihin formulaatioihin liittyvän yksinoikeuden voimassaoloaikana, yksinoikeus menettäisi täysin taloudellisen arvonsa.

Forceris-valmisteen myynti vähentää kannepatentissa kuvattua keksintöä hyödyntävän Baycox Iron -valmisteen markkinaosuutta. Vastapuoli on tuonut Forceris-valmisteen markkinoille samoihin aikoihin hakijan keksinnöllisen Baycox Iron -valmisteen kanssa. On selvää, että kilpailevan, kannepatenttia loukkaavan tuotteen lähes samanaikainen markkinoille tulo aiheuttaa merkittävää haittaa hakijan uuden ja keksinnöllisen tuotteen markkinoille asettumiselle. Lisäksi on huomattava, että mitä pidempään Forceris-valmiste pysyy markkinoilla, sitä vakiintuneemmaksi sen asema muodostuu. On myös todennäköistä, että loukkaavan tuoteversion saatavilla olo vahingoittaa hakijan hyvää mainetta uusien ja keksinnöllisten tuotteiden kehittäjänä.

Baycox Iron -valmistetta ei ole ollut markkinoilla Suomessa, mutta sitä on toimitettu suomalaiselle tukkumyyjälle markkinoille saattamiseksi ja tuote on ollut 6.4.2020 tilattavissa tukkumyyjän verkkokaupassa.

Haittavertailussa tulee huomioida turvaamistoimesta vain vastapuolelle aiheutuva haitta, ei sen sijaan mahdollisille kolmansille osapuolille aiheutuva haitta. Joka tapauksessa Cevan väitteet kolmansille osapuolille aiheutuvasta haitasta ovat perusteettomia. Vet Medic -yhtiöt markkinoivat Suomessa toltratsuriilia ja gleptoferronia sisältäviä erillisvalmisteita, joita voitaisiin myös käyttää Forceris-valmisteen sijaan, mikäli turvaamistoimi myönnettäisiin.

Vaatimuksesta 2

Vaatimus 2 rajoittuu vain vastapuolen omistamiin Forceris-valmisteisiin. Vastapuoli on todennäköisesti ehtinyt toimittaa Forceris-valmistetta joillekin asiakkailleen siten, että omistusoikeus on siirtynyt asiakkaalle. Hakijan yksinoikeuksien turvaamiseksi on tärkeää, että vastapuolen asiakkaat tulevat tietoisiksi siitä, että Forceris-valmisteen ammattimainen hyödyntäminen on patenttilain 1 §:n 1 momentin nojalla kielletty. Muuten vastapuolen asiakkaat saattavat tietämättömyyttään jatkaa kannepatentin loukkausta.

Vaatimuksesta 3

Vaatimus 3 perustuu oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin 5 kohtaan, jonka mukaan tuomioistuin voi määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi. Tämä toimenpide voi olla mikä tahansa tapaukseen soveltuva muu turvaamisjärjestely, joka voi olla joko ainut kyseisessä tapauksessa annettu määräys tai yhdistettävissä yhteen tai useampaan muuhun oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä mainittuun turvaamistoimeen. Oikeudenkäymiskaari ei rajoita turvaamistoimina määrättävien toimenpiteiden laatua esimerkiksi väliaikaisiin kieltotuomioihin, vaan laissa määritelty keinovalikoima hakijan oikeuden turvaamiseksi on avoin. Suomea velvoittavien kansainvälisten sitoumusten mukaan immateriaalioikeuksia loukattaessa tulee voida määrätä nopeista ja tehokkaista turvaamistoimenpiteistä (TRIPS-sopimuksen 50 artikla). Immateriaalioikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi säädettyjen oikeussuojakeinojen tulee olla tehokkaita (TRIPS-sopimuksen 41 artiklan 1 kohta ja direktiivin 2004/48/EY 3 artiklan 2 kohta). Turvaamistoimi vastapuolta vastaan ei olisi tehokas, ellei vastapuoli tiedottaisi asiakkailleen, että Forceris-valmisteen ammattimainen hyödyntäminen todennäköisesti loukkaa kannepatenttia.

Vastaus

Vaatimukset

Vet Medic Animal Health Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Vaade-edellytys

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys ei täyty.

Turvaamistoimen myöntäminen tarkoittaisi, että hakijat pääsisivät nauttimaan täysimääräisesti sitä oikeutta, jota he kanteellaan tulisivat vaatimaan. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tällaisessa tilanteessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän ensinnäkään jo sen vuoksi, että kannepatenttia on pidettävä pätemättömänä. Vaikka turvaamistoimiasioita koskevassa oikeuskäytännössä on yleisesti sovellettu patenttien osalta pätevyysolettamaa, on huomattava, että kysymys on kuitenkin vain olettamasta. Nyt tätä olettamaa ei ole aihetta soveltaa.

On erittäin todennäköistä, että Euroopan patenttiviraston (EPO) valituslautakunta Cevan tekemän valituksen johdosta kumoaa kannepatentin, sillä kannepatentin tarkoittamaa keksintöä ei ole pidettävä keksinnöllisenä. Jo vuosia ennen kannepatentin etuoikeuspäivää oli yleisesti tunnettua, että paras hoitomuoto porsaiden raudanpuutoksen ja kokkidioosi -nimisen parasiittitaudin hoitoon oli porsaan lihakseen annettava rautainjektio ja toltratsuriilia sisältävän lääkkeen antaminen oraalisesti (suun kautta) yhtä aikaa. Tämä käy ilmi muun muassa hakijoiden omasta mainoslehtisestä vuodelta 2003. Ennen etuoikeuspäivää markkinoilta löytyi myös erilaisia rautavalmisteita, joita voitiin antaa oraalisesti. Kahden lääkeainetta sisältävän valmisteen yhdistäminen ilman erityistä vaikeutta annostelun helpottamiseksi ei ole ollut keksinnöllistä. Kannepatentissa kuvataan vain yksinkertaisempi, mutta ei-keksinnöllinen tapa annostella toltratsuriilia ja rautaa.

EPO ja sen väitejaosto eivät ole tienneet mainitusta mainoslehtisestä ennen kannepatentin myöntämistä ja kannepatenttia koskevan väiteasian ratkaisemista. Jos ne olisivat tienneet lehtisestä, EPO ja sen väitejaosto eivät olisi hyväksyneet kannepatenttia rekisteröitäväksi. Hakijat ovat kannepatentin hakemusvaiheessa ja väitekäsittelyssä antaneet EPO:lle ja sen väitejaostolle virheellisiä tietoja lähimmästä tunnetun tekniikan tasosta. Alankomaalainen tuomioistuin, jolla on ollut edellä mainittu mainoslehtinen käytettävissään, on turvaamistoimiasiassa katsonut, että kannepatentti ei ole pätevä.

Suurimmasta osasta hakijoiden mainitsemista muiden eurooppalaisten tuomioistuinten ratkaisuista on valitettu ylempään oikeusasteeseen, ja näin ollen ratkaisut eivät ole lainvoimaisia.

Vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän myöskään sen vuoksi, ettei vastapuoli loukkaa kannepatenttia. Vastapuolen Suomessa markkinoima Forceris-valmiste ei loukkaa kannepatenttia, koska kannepatentin suojapiiri koskee oikeaoppisesti tulkittuna vain oraalisesti (eli suun kautta) annettavia valmisteita. Suojapiiri ei sen sijaan kata porsaille injektiona annettavaa valmistetta, jollainen on vastapuolen Suomessa markkinoima Forceris-valmiste.

Kannepatentin selitysosassa rajoitetaan kannepatentin tarkoittama keksintö (sikäli kuin se siis ylipäätään käsittää keksinnön) pelkästään kyseisten formulaatioiden oraaliseen antotapaan. Myös kaikki kannepatentin selitysosassa olevat esimerkit liittyvät yksinomaan formulaation oraaliseen annosteluun. Ranskalainen tuomioistuin onkin turvaamistoimiasiassa katsonut, että kannepatentti on rajoittunut vain oraaliseen formulaatioon.

Kanadassa ja Intiassa patenttihakemuksen käsittelyn yhteydessä tapahtunut osoittaa, että vastapuolten tulkinta kannepatentin suojapiiristä on oikea. Näissä maissa patentin hakija on patenttiviranomaisen pyynnöstä rajannut hakemuksen koskemaan ainoastaan oraalisesti annosteltavaa formulaatiota ja saanut siten patenttisuojan vain kyseisten tuotteiden osalta.

Vaaraedellytys

Vaade-edellytyksen olemassaolo on ehdoton edellytys sille, että vaaraedellytystä tulisi edes harkita. Koska vaade-edellytys ei täyty, ei voi olla olemassa myöskään riskiä hakijan oikeuksien vaarantumisesta. Vaaraedellytys ei siis täyty ja turvaamistoimihakemus tulee hylätä.

Haittavertailu

Myöskään haittavertailu ei puolla turvaamistoimen myöntämistä.

Vet Medic Animal Health Oy:n markkinoimalle Forceris-valmisteelle on myönnetty myyntilupa jo 23.4.2019, ja se on ollut saatavissa tukkuliikkeessä 20.5.2019 lähtien. Hakijan on täytynyt olla tietoinen myyntiluvasta huhtikuusta 2019 alkaen, kun myyntilupa on keskitetyssä menettelyssä myönnetty kaikkien EU:n jäsenvaltioiden osalta. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle ja lääketaksaan (ns. kauppaantuloilmoitus) on myös ilmoitettu tuotteen saatavilla olosta siten, että hakija on voinut saada tiedon siitä aivan viimeistään 1.6.2019. Alkuperäisistä hakijoista Bayer Intellectual Property GmbH on kuitenkin lähestynyt vastapuolta lähes viisi kuukautta tuon päivämäärän jälkeen eli 25.10.2019. Turvaamistoimihakemus on jätetty 18.11.2019 eli lähes seitsemän kuukautta myyntiluvan saamisen jälkeen.

Vet Medic Animal Health Oy:n Suomessa markkinoima Forceris-valmiste on ollut saatavilla markkinoilla siis jo 20.5.2019 lähtien. Markkinoilla jo pitkään vallinneen tilanteen muuttaminen turvaamistoimella olisi huomattavan paljon haitallisempaa Vet Medic -yhtiöille kuin mitä nykyisen tilanteen jatkuminen on hakijalle.

Forceris-valmisteen hinta Suomen markkinoilla on korkeampi kuin hakijan Baycox Iron -injektionesteen hinta, ja näin ollen hakija ei kärsisi korvaamatonta haittaa hinnan heikentymisen myötä. Tästä syystä myöskään mahdollisen vahingonkorvauksen määrän laskeminen ei pitäisi sisällään mitään vaikeita kysymyksiä hinnan heikentymiseen liittyen. Hakijan injektiona annettavaa Baycox Iron -valmistetta ei ole edes ollut saatavissa Suomen markkinoilla. Baycox Iron -valmisteen saatavuushäiriöt ovat kestäneet jo pitkään ja sen arvioitua saatavuuspäivää on muutettu jo viisi kertaa, joten saatavuusongelmien jatkuminen on täysin mahdollista, kun vielä otetaan huomioon se, että vallitsevan koronaviruspandemian vuoksi lääkkeiden saatavuudessa voi olla suuriakin vaikeuksia ja viiveitä. Baycox Iron -valmistetta on tullut Suomen markkinoille tietty erä ilmeisesti 8.4.2020. Kyseessä on ollut hyvin pieni erä, joka ei riitä kuin noin kuuden viikon tarpeisiin.

Nykyisen tilanteen jatkuminen on myös ensiarvoisen tärkeää porsastuotantotilojen toiminnan ja eläinten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta. Forceris-valmisteen vaadittu poisveto markkinoilta aiheuttaisi vakavia ja peruuttamattomia vahinkoja itse tuotteen maineelle, mutta myös Vet Medic -yhtiöille ja niiden maineelle luotettavana toimijana Suomen markkinoilla. Hakija ei ole reagoinut Forceris-valmisteen markkinoille tuloon ajoissa, vaan vaatii vasta nyt tuotteiden takaisinvetoa, kun hakijan oma injektiona annosteltava valmiste on tuotu markkinoille. Vaadittu takaisinveto aiheuttaisi massiivista maine- ja taloudellista haittaa Vet Medic -yhtiöille. Vaaditulla turvaamistoimella myös käytännössä riistettäisiin alan toimijoilta mahdollisuus käyttää parasta ja innovatiivisinta markkinoilla olevaa tuotetta. Goodwill-vahinko, joka Vet Medic -yhtiöille aiheutuisi turvaamistoimesta, kohdistuisi niiden koko liiketoimintaan Suomessa. Näin ollen haitta ja vahingot eivät pelkästään koskisi Forceris-valmistetta.

Vaatimuksesta 2

Vaatimus Vet Medic Animal Health Oy:n väitetysti omistamien ja Suomessa tukkukauppiaille, eläinlääkäreille tai apteekeille toimittamien Forceris-valmisteiden takaisinvedosta on perusteeton ja tulee hylätä jo yksinomaan sillä perusteella, että Vet Medic Animal Health Oy ei ole Forceris-valmisteen myyntiin liittyvä sopimusosapuoli, eikä omista ainuttakaan Forceris-valmistetta. Vet Medic Animal Health Oy:n kytkös tähän asiaan on, että se ylläpitää vetmedic.fı-internetsivustoa ja on myös muutoin markkinoinut Forceris-valmistetta.

Vaatimuksesta 3

Vaatimus koskien tiedottamista on täysin poikkeuksellinen, eikä perustu lakiin. Hakijan vetoama oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 § ei voi enää mahdollisessa pääkäsittelyssä toimia hakijan vaatimuksen perusteena, koska kyseinen lainkohta on prosessuaalinen säännös, joka soveltuu vain turvaamistoimivaiheessa käsiteltäviin asioihin. Hakija siis vetoaa lainkohtaan, jolla ei olisi enää mitään merkitystä pääasiavaiheessa. Kuitenkin turvaamistoimen myöntäminen edellyttää, että turvaamistoimessa esitetty vaatimus perustuu aineellisoikeudelliseen oikeutukseen, joka voidaan vahvistaa pääasiakäsittelyssä annettavalla tuomiolla. Summaarisessa prosessissa ei ole mahdollista saada enemmän kuin pääasian yhteydessä.

Vaikka hakija ei ole vaatimuksen 3 osalta vedonnut patenttilain mihinkään säännökseen, myöskään patenttilaista ei löydy mitään perusteita sen vaatimukselle. Turvaamistoimihakemuksessa on vaadittu siten markkinaoikeudelta sellaista määräystä, jota ei edes lainvoimaisen patentinloukkausta koskevan tuomion jälkeen voisi antaa.

Väliintulijan lausuma

Ceva Santé Animale S.A. on yhtynyt Vet Medic Animal Health Oy:n vaatimukseen koskien hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi se on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan ja hakemusvaiheessa hakijana toimineen Bayer Intellectual Property GmbH:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Ceva on yhtynyt kaikkiin niihin perusteisiin, joihin Vet Medic Animal Health Oy on turvaamistoimihakemusta vastustaessaan vedonnut. Turvaamistoimen myöntämisen edellytykset eivät täyty ja hakemus tulee hylätä.

Ceva on lisäksi esittänyt, että EPO on myöntänyt sille 18.3.2020 patentin injektoitavaan toltratsuriilia ja rautaa sisältävään, porsaiden kokkidioosin hoitoon tarkoitettuun yhdistelmävalmisteeseen, eurooppapatentti numero EP 2 928 454. Mainittu patentti, jonka piiriin Cevan Forceris-valmiste kuuluu, on päätetty myöntää useista kolmannen osapuolen huomautuksista huolimatta. EPO:n päätös myöntää Cevalle kyseinen patentti osaltaan edelleen selkeästi puoltaa tulkintaa, jonka mukaisesti kannepatentti koskee vain oraalisesti annosteltavaa tuotetta, eikä se kata injektoitavia valmisteita.

Mikäli näissä olosuhteissa Vet Medic -yhtiöitä (ja samalla Cevaa) kiellettäisiin tarjoamasta innovatiivista ja markkinoilla jo hyvin menestynyttä Forceris-valmistetta, Cevalta riistettäisiin mahdollisuus kattaa investointikulujaan tai saada mahdollisesti suureksi kasvavaa tuottoa panostuksilleen. Haitat ja vahingot Cevan maineelle olisivat sellaisia, joita ei voitaisi jälkikäteen korvata.

Vaaditulla turvaamistoimella myös käytännössä riistettäisiin alan toimijoilta mahdollisuus käyttää parasta ja innovatiivisinta markkinoilla olevaa tuotetta. Vahingot ja muut haitalliset vaikutukset eivät kohdistuisi ainoastaan Vet Medic -yhtiöihin ja Cevaan, vaan myös koko alaan eli sikatuotantoon ja -talouteen Suomessa. Sikatiloilla on käytännössä siirrytty jo hyvin laajasti käyttämään porsaiden kokkidioosin ehkäisemisessä Forceris-valmistetta sen helpon käytettävyyden, hyvän saatavuuden ja ennen kaikkea myös erittäin hyvien hoidollisten ominaisuuksien sekä tehon takia. Turvaamistoimen myöntäminen aiheuttaisi sen, että Suomessa ei olisi lainkaan saatavilla kokkidioosin hoitoon tarkoitettuja injektoitavia yhdistelmävalmisteita, mikä haittaisi sikatilojen lääkintähuoltoa ja toimintaa olennaisesti.

Diaarinumero 2019/421

Hakemus

Vaatimukset

Bayer Animal Health GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla

1) kieltää 500.000 euron sakon uhalla Vet Medic Finland Oy:tä tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan taikka tuomasta maahan taikka pitämästä hallussa Suomessa edellä sanottuja tarkoituksia varten eläinlääkevalmistetta Forceris 30 mg/ml + 133 mg/ml, niin kauan kun Suomessa voimaan saatettu eurooppapatentti numero FI/EP 2 164 496 on voimassa;
2) määrää 500.000 euron sakon uhalla Vet Medic Finland Oy:n välittömästi vetämään markkinoilta kaiken sen omistaman
Forceris-valmisteen, joka on toimitettu tukkukauppiaille, eläinlääkäreille tai apteekeille Suomessa;
3) määrää Vet Medic Finland Oy:n tiedottamaan välittömästi kaikille asiakkailleen, että Forceris-valmistetta ei ammattimaisesti saa määrätä, jaella, myydä tai muuten toimittaa valmisteen loppukäyttäjille.

Perusteet

Vaatimukset on hyväksyttävä samoilla perusteilla kuin Vet Medic Animal Health Oy:tä vastaan asiassa diaarinumero 2019/371. Kuitenkin Vet Medic Animal Health Oy:n ja Vet Medic Finland Oy:n ilmoittaman mukaan nimenomaan Vet Medic Finland Oy toimii Forceris-valmisteen maahantuojana ja jakelijana Suomessa.

Vastaus

Vaatimukset

Vet Medic Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Vaatimukset on hylättävä samoilla perusteilla kuin Vet Medic Animal Health Oy on esittänyt asiassa diaarinumero 2019/371, kuitenkin sillä erotuksella, että Vet Medic Finland Oy toimii Forceris-valmisteen maahantuojana ja jakelijana Suomessa.

Väliintulijan lausuma

Ceva Santé Animale S.A. on yhtynyt Vet Medic Finland Oy:n vaatimukseen samoilla perusteilla kuin se on yhtynyt Vet Medic Animal Health Oy:n vaatimuksiin asiassa diaarinumero 2019/373. Lisäksi se on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan ja hakemusvaiheessa hakijana toimineen Bayer Intellectual Property GmbH:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.

Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Tämän vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako vastapuoli lääkevalmisteellaan (Forceris 30 mg/ml + 133 mg/ml injektioneste) hakijoiden turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettuja oikeuksia. Mainittu seikka kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijoiden on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että niillä on vastapuoliaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Vaade-edellytys

Hakija on perustanut turvaamistoimihakemuksensa vaatimuksen 1 Suomessa voimaan saatettuun eurooppapatenttiin numero FI/EP 2 164 496. Hakija on vaade-edellytyksen täyttymisen osalta esittänyt ensinnäkin, että kannepatentin loukkauksen osalta lähtökohdaksi on otettava mainitun kannepatentin pätevyys. Edelleen hakija on esittänyt, että vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän myös sikäli, että Vet Medic Animal Health Oy:n Suomessa tarjoama ja Vet Medic Finland Oy:n Suomeen maahantuoma ja Suomessa vaihdantaan saattama Forceris-valmiste loukkaa kannepatenttia.

Vet Medic Animal Health Oy ja Vet Medic Finland Oy (edellä määritellyn mukaisesti jäljempänä myös vastapuolet) ovat kiistäneet vaade-edellytyksen täyttymisen. Kiistämisen perusteeksi ne ovat vedonneet ensinnäkin siihen, ettei kannepatenttia ole pidettävä pätevänä. Lisäksi ne ovat kiistäneet, että Forceris-valmisteen osalta kannepatentin loukkaaminen olisi käsillä. Ceva Santé Animale S.A. on väliintulijana yhtynyt vastapuolten asioissa esittämään.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on patentinloukkauksiin perustuvien turvaamistoimiasioiden kohdalla lähtökohtana oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidetty Suomessa myönnetyn tai voimaan saatetun patentin tuottaman patenttioikeuden voimassaoloa Suomessa.

Vetoamalla turvaamistoimihakemuksen kiistämisen tueksi siihen, että kannepatenttia on pidettävä pätemättömänä, vastapuolilla on näyttötaakka tältä osin.

Vastapuolet ovat edellä mainitun kannepatentin pätemättömyyttä koskevan väitteensä tueksi vedonneet siihen, että kannepatenttia olisi pidettävä pätemättömänä puuttuvan keksinnöllisyyden johdosta. Ne ovat tältä osin vedonneet muun ohella ulkomaiseen tuomioistuinratkaisuun, jossa turvaamistoimea ei ole myönnetty sillä perusteella, että kannepatenttia vastaavaa kansallisesti voimaan saatetun eurooppapatentin numero EP 2 164 496 versiota ei ole summaarisessa tarkastelussa pidetty pätevänä.

Nyt käsillä olevan turvaamistoimiasian osalta markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtana on edellä selostetun valossa oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidettävä Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 164 496 voimassaoloa.

Asiassa esitetyn mukaan eurooppapatentin numero EP 2 164 496 myöntämisen jälkeen kyseistä patenttia vastaan on tehty väite Euroopan patenttivirastolle, mutta kannepatentti on sittemmin pidetty Euroopan patenttiviraston väitejaoston päätöksellä voimassa kokonaisuudessaan. Lisäksi eräissä Euroopan maissa tuomioistuimet ovat pitäneet kannepatenttia vastaavaa kansallisesti voimaan saatettua eurooppapatentin numero EP 2 164 496 versiota pätevänä.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin pätevyyteen liittyen on annettu eri suuntiin meneviä ratkaisuja, joista yksikään ei kuitenkaan ole tullut lainvoimaiseksi. Kun lisäksi otetaan huomioon kannepatentin pätemättömyyttä koskeviin väitteisiin liittyvien seikkojen tulkinnanvaraisuus, markkinaoikeus katsoo, ettei asian tässä vaiheessa, asian tarkastelun summaarinen luonne huomioon ottaen, ole vastapuolten asiassa esittämän perusteella tehtävissä sellaista johtopäätöstä, että edellä mainittu kannepatenttia koskeva pätevyysolettama olisi tullut riittävän luotettavasti horjutetuksi.

Edellä todetulla tavalla hakijalla on näyttötaakka vaade-edellytyksenä olevan patentinloukkauksen käsillä olemisen saattamisesta todennäköiseksi.

Vastapuolet ovat edellä selostetulla tavalla kiistäneet vaade-edellytyksen täyttymisen myöskin sen johdosta, ettei Forceris-lääkevalmisteen ole katsottava loukkaavan kannepatenttia.

Hakija on esittänyt, että Forceris-valmiste toteuttaa kannepatentin patenttivaatimusten 1, 8, 9, 10, 11, 13 ja 14 kaikki piirteet. Hakijan mukaan eräissä Euroopan maissa tuomioistuimet ovat katsoneet injektiona annettavan Forceris-valmisteen loukkaavan kannepatenttia vastaavaa kansallisesti voimaan saatettua eurooppapatentin numero EP 2 164 496 versiota ja tuomioistuimet ovat patentin perusteella myöntäneet turvaamistoimen Forceris-valmisteen osalta.

Vastapuolten mukaan kannepatentin loukkauksesta ei ole kysymys sen vuoksi, että patentin suojapiiri koskee oikeaoppisesti tulkittuna vain oraalisesti (eli suun kautta) annettavia valmisteita, eikä suojapiiri kata porsaille injektiona annettavaa valmistetta eli sitä valmistetta, joka on tuotu Suomessa markkinoille. Vastapuolten mukaan alan ammattimiehelle on kannepatentin etuoikeuspäivänä ollut selvää patentin selitysosan ja patentin selitysosassa olevien esimerkkien perusteella, että patentissa kuvattu keksintö kattaa vain valmisteen oraalisen annostelun. Vastapuolet ovat tältä osin vedonneet muun ohella ulkomaiseen tuomioistuinratkaisuun, jossa turvaamistoimea ei ole myönnetty sillä perusteella, että injektiona annettavan Forceris-valmisteen ei ole katsottu loukkaavan kannepatenttia vastaavaa kansallisesti voimaan saatetun eurooppapatentin numero EP 2 164 496 versiota.

Vastapuolet eivät ole kiistäneet sitä, että Forceris-lääkevalmisteen sisältämä vaikuttava aine toltratsuriili on triatsinoni ja Forceris-lääkevalmisteen sisältämä toinen vaikuttava aine gleptoferroni on moniytiminen rauta(III)-polysakkaridikompleksiyhdiste eli että näiden vaikuttavien aineiden yhdistelmässä on kysymys sellaisesta formulaatiosta, jota kannepatentin patenttivaatimuksissa 1, 8, 9, 10, 11, 13 ja 14 tarkoitetaan.

Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 on kemiallista formulaatiota koskeva tuotevaatimus. Mainittu patenttivaatimus ei sisällä antotapaan liittyviä rajoituksia.

Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin todennäköiseen loukkaamiseen liittyen on Forceris-valmisteen osalta annettu Euroopassa eri suuntiin meneviä ratkaisuja, joista yksikään ei kuitenkaan ole tullut lainvoimaiseksi. Edellä lausuttu huomioon ottaen, asian summaarisen tarkastelun perusteella, markkinaoikeus katsoo, että hakija on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että sillä on ainakin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta vastapuolta vastaan Suomessa voimaan saatettuun eurooppapatenttiin numero FI/EP 2 164 496 perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy vaatimuksen 1 osalta.

Vaaraedellytys

Asiassa kysymyksessä oleva Forceris-valmiste on riidattomasti jo markkinoilla Suomessa. Näin ollen turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy vaatimuksen 1 osalta.

Haittavertailu

Vaade-edellytyksen ja vaaraedellytyksen täyttymisen lisäksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä on, että turvaamistoimen myöntämisestä ei aiheudu vastapuolelle turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa.

Markkinaoikeus toteaa, että turvaamistoimen myöntämättä jättämisestä voidaan sinänsä katsoa aiheutuvan todennäköisesti ainakin jossain määrin haittaa patentin haltijalle menetetyn myynnin muodossa tilanteessa, jossa patentin haltijalla on markkinoilla tuote, jonka markkinaosuuteen loukkaavaksi väitetty tuote voi vaikuttaa. Haittaa menetetyn voiton muodossa voi aiheutua myös mikäli loukkaavaksi väitetyn tuotteen markkinoille tuominen tai markkinoilla oleminen johtaa siihen, että patentin haltija joutuu alentamaan oman tuotteensa hintaa.

Markkinaoikeus toteaa, että Forceris-valmistetta ja Baycox Iron -valmistetta voidaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella pitää siinä määrin samantyyppisinä siten, että Forceris-valmisteen myynti todennäköisesti voisi vaikuttaa Baycox Iron valmisteen myyntiin. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn mukaan kannepatenttia loukkaavaksi väitettyä Forceris-valmistetta tarjotaan Suomen markkinoilla korkeampaan hintaan kuin hakijan Baycox Iron valmistetta. Koska edellä kuvatun mukaisesti Forceris-valmisteen hinta on korkeampi kuin Baycox Iron -valmisteen hinta, niin sen myynnin ei voida katsoa johtavan siihen, että hakija joutuisi laskemaan oman valmisteensa hintaa, joten hakijalle ei aiheudu tämänkaltaista haittaa. Vielä markkinaoikeus toteaa, että mikäli hakijan omaa tuotetta ei ole markkinoilla, niin sille ei voi koitua vastapuolen tuotteen myynnistä suoranaisia taloudellisia tappioita. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hakijan Baycox Iron -valmistetta ei ole ollut Suomen markkinoilla useaan kuukauteen. Hakijan esittämän selvityksen mukaan sitä on tullut Suomen markkinoille tietty erä 6.4.2020. Vastapuolten esittämän mukaan kyseinen erä riittää noin kuuden viikon käyttötarpeeseen. Osapuolten näkemykset ovat olleet erilaiset sen osalta, missä määrin Baycox Iron -valmistetta tulee olemaan saatavissa Suomessa aivan lähitulevaisuudessa.

Markkinaoikeus toteaa, että hakijalle mahdollisesti aiheutuvan vahingon määrä on helposti selvitettävissä, mikäli se ei saa myytyä Suomen markkinoille saatettua erää Baycox Iron -valmistettaan. Turvaamistoimen myöntäminen puolestaan johtaisi merkittäviin ja vaikeammin selvitettäviin taloudellisiin vahinkoihin vastapuolille, jos ne joutuisivat lopettamaan Forceris-valmisteen myynnin Suomessa.

Markkinaoikeus toteaa, että turvaamistoimen myöntämisestä voidaan lähtökohtaisesti katsoa aiheutuvan vastapuolelle enemmän vahinkoa tilanteessa, jossa se on jo jonkin aikaa toiminut markkinoilla verrattuna siihen, että vastaavaan toimenpiteeseen olisi ryhdytty esimerkiksi toiminnan vasta uhatessa tai heti sen alettua.

Asiassa esitetyn mukaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylläpitämästä julkisesta lääketietokantajärjestelmästä on ollut mahdollista nähdä 1.6.2019 lukien, että Forceris-valmiste on ollut saatavilla markkinoilla. Vastapuolten mukaan Vet Medic Animal Health Oy on lisäksi aloittanut Forceris-valmisteen markkinoinnin 1.8.2019.

Hakijana asiassa aikaisemmin esiintynyt Bayer Intellectual Property GmbH on 25.10.2019 lähettänyt Vet Medic Animal Health Oy:lle kirjeen, jossa se on muun ohella pyytänyt tätä olemaan markkinoimatta ja saattamasta Suomessa markkinoille Forceris-valmistetta. Vet Medic Animal Health Oy on vastannut kirjeeseen 1.11.2019, mutta ei ole suostunut pyyntöihin. Edelleen asiassa esitetyn mukaan Bayer Intellectual Property GmbH on 25.10.2019 lähettänyt myös Ceva Santé Animale S.A:lle kirjeen, jossa se on muun ohella pyytänyt tätä olemaan ryhtymättä Forceris-valmisteen osalta toimiin, jotka edesauttaisivat valmisteen olemista saatavilla Suomessa. Ceva on 8.11.2019 vastannut kirjeeseen, mutta ei ole suostunut pyyntöihin. Cevan vastauksessa on tuotu esille, että Forceris-valmiste oli lanseerattu Suomessa jo 1.8.2019 ilman, että Bayer Intellectual Property GmbH oli tätä millään tavalla vastustanut.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn mukaan Forceris-valmiste on ollut markkinoilla saatavilla ainakin jo kesäkuusta 2019 lukien ja sitä on markkinoitu aktiivisesti 1.8.2019 lukien. Esitetyn mukaan Bayer Intellectual Property GmbH on ottanut kirjeitse yhteyttä Vet Medic Animal Health Oy:öön ja Ceva Santé Animale S.A:han 25.10.2019 ja saattanut turvaamistoimihakemuksen vireille markkinaoikeudessa 18.11.2019. Näin ollen Forceris-valmiste on ehtinyt olla markkinoilla jo useita kuukausia ennen kuin Bayer Animal Health GmbH:n taikka Bayer Intellectual Property GmbH:n on osoitettu reagoineen asiaan. Kun Forceris-valmiste on ollut markkinoilla näinkin pitkään, voidaan turvaamistoimen myöntämisestä katsoa aiheutuvan vastapuolille merkittävää haittaa.

Arvioitaessa edellä esitettyjä seikkoja markkinaoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevassa tilanteessa turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuisi hakijoiden turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa vastapuolille.

Edellä lausuttuun nähden edellytyksiä hakemuksien vaatimuksen 1 hyväksymiselle ei ole markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2019/371 ja 2019/421.

Hakemuksien vaatimukset 2 ja 3 ovat sinänsä itsenäisiä vaatimuksia, mutta niiden hyväksyminen on alisteinen vaatimuksen 1 hyväksymiselle, joten kyseisen vaatimuksen tullessa hylätyksi, on myös hakemuksien vaatimukset 2 ja 3 hylättävä jo tällä perusteella markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2019/371 ja 2019/421.

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään siitä, missä tuomioistuimessa ja missä ajassa kanne 10 §:ssä tarkoitettujen kulujen korvaamisesta on pantava vireille silloin, kun turvaamistoimeen liittyvää pääasiaa ei ole saatettu vireille saman luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 ja 12 §:n säännökset lähtevät siis siitä, että turvaamistoimiasiassa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ratkaista turvaamistoimiasian yhteydessä, vaan vasta pääasian yhteydessä tai erillisellä kanteella. Lain perusteluissa kulukysymyksen ratkaisemista pääasian yhteydessä on perusteltu sillä, että pääasian ratkaisun yhteydessä on parhaat mahdollisuudet arvioida turvaamistoimen tarpeellisuus ja kuluvastuun määräytyminen (HE 179/1990 vp s. 20). Asiassa ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella nyt kyseessä olevassa asiassa olisi perusteita poiketa kyseisestä pääsäännöstä.

Edellä lausutuilla perusteilla Ceva Santé Animale S.A:n yhtiöihin Bayer Animal Health GmbH ja Bayer Intellectual Property GmbH kohdistama vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta on tämän turvaamistoimiasian yhteydessä esitettynä jätettävä tutkimatta.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Ceva Santé Animale S.A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta tämän turvaamistoimiasian yhteydessä esitettynä.

Markkinaoikeus hylkää hakemukset markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 2019/373 ja 2019/421.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 15.6.2020.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Jaakko Ritvala.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.