MAO:161/20

Sansui Acoustics Research Corporation > Patentti- ja rekisterihallitus

tavaramerkki - sekaannusvaara - suullisen käsittelyn toimittaminen

Diaarinumero: 2019/401
Antopäivä: 15.4.2020


Välipäätös

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.9.2019

Valituksenalainen päätös ja asian käsittely markkinaoikeudessa

Patentti- ja rekisterihallitus on 25.9.2019 tekemällään päätöksellä hylännyt osittain tavaramerkkihakemuksen numero T201800435 SANSUI (kuvio) rekisteröinnin. Hylkäävä ratkaisu on perustunut siihen, että rekisteröitäväksi haettu merkki aiheuttaa sekaannusvaaran tiettyjen tavaroiden osalta aiempaan EU-tavaramerkkiin numero 9406505 SANSAI (kuvio) ja aiempaan Euroopan unionissa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1153337 Sansei Technologies (kuvio). Päätöksessä on mainittu sovelletut lainkohdat.

Sansui Acoustics Research Corporation on valittanut yllä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen siltä osin kuin sen tavaramerkin rekisteröinti on hylätty. Yhtiö on esittänyt valituksessaan, ettei haettu merkki aiheuta sekaannusvaaraa esteeksi asetettuihin tavaramerkkeihin. Yhtiö on myös lausunut, että se on aloittanut keskustelut esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoiden kanssa suostumuksen saamiseksi rekisteröinnille. Lisäksi yhtiö on pyytänyt sen varalta, ettei markkinaoikeus kumoa valituksenalaista päätöstä, suullista kuulemista ennen markkinaoikeuden päätöksen antamista.

Patentti- ja rekisterihallitus on antamassaan lausunnossa todennut, että valituksessa on toistettu välipäätösvastineessa esitetyt perustelut ja ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä. Lisäksi lausunnossa on todettu, että mikäli esteeksi asetettujen merkkien haltijoilta saadaan suostumukset, haetun merkin rekisteröinnille ei enää ole esteitä.

Markkinaoikeus on varannut Sansui Acoustics Research Corporationille tilaisuuden antaa kirjallinen lausuma Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon johdosta. Lisäksi yhtiötä on pyydetty erityisesti

  • ottaen huomioon valituksessa esitetty ehdollinen pyyntö toimittaa asiassa suullinen käsittely, hallintolainkäyttölain (586/1996) 38 §:n 3 momentin mukaisesti ilmoittamaan, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä valittaja esittäisi suullisessa käsittelyssä.
  • sen varalta, ettei asiassa pyynnöstä huolimatta kuitenkaan toimitettaisi suullista käsittelyä, esittämään lausumassaan kaiken haluamansa selvityksen kirjallisesti.
  • lausumaan siitä, aikooko valittaja valituksessa viitatuin tavoin mahdollisesti toimittaa esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoiden suostumuksia markkinaoikeuteen, ja milloin se mahdollisesti tapahtuisi.

Sansui Acoustics Research Corporation on antamassaan lausumassa esittänyt ennen muuta seuraavan.

Valituksenalaisessa päätöksessä on jätetty esittämättä sekaannusvaaraa koskeva kokonaisarviointi vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan ja merkityssisällön samankaltaisuuden ja tavaramerkeistä syntyvän kokonaisvaikutelman osalta, eikä ratkaisua tehtäessä ole siten otettu huomioon merkkien erottamiskykyisiä ja hallitsevia osia. Päätöksestä puutuu kokonaan asianmukaiset perustelut.

Valittajan asiamiehet haluavat keskustella markkinaoikeuden asiantuntijoiden kanssa vertailtavien merkkien eroista. He haluavat myös varmistua siitä, että päätöksenteossa otetaan huomioon rekisteröinnille laissa asetetut edellytykset. Tämä voidaan tehdä vain suullisessa käsittelyssä, jossa valittajan asiamiehet voivat vastata heti, kun markkinaoikeuden asiantuntijat antavat arvioinnilleen perusteet. Suullisen käsittelyn tarkoitus on nimenomaan sopia epäselvistä ja ratkaisemattomista seikoista. Toisin sanoen valittajan asiamiehet haluavat mahdollisuuden selvittää mahdollisia päätöksentekoon liittyviä epäselviä kysymyksiä yhdessä markkinaoikeuden asiantuntijoiden kanssa.

Vaikka Patentti- ja rekisterihallitus ei ole sidottu Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston ratkaisukäytäntöön, kansallisen tavaramerkkilainsäädännön ja sen soveltamisen tulee kuitenkin olla yhdenmukaista Euroopan unionin lainsäädännön ja oikeuskäytännön kanssa. Tavaramerkille annettavan suojan ei tule vaihdella Euroopan unionin alueella. Tavaramerkkien rekisteröinnin arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja on kehitetty yhteistyössä edellä mainittujen kahden tahon kanssa, ja rekisteröinnin edellytykset ovat yhteneväiset. Tästäkin syystä valittajan asiamiehet haluavat varmistua siitä, että markkinaoikeuden päätöksessä noudatetaan vallitsevaa suomalaista oikeuskäytäntöä ja otetaan huomioon tavaramerkki kokonaisuudessaan.

Oikeus suulliseen käsittelyyn on olennainen osa valittajan oikeutta tulla kuulluksi ja lausua oma kantansa asiasta. Asianosaisella on oikeus antaa selitys selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen. Suullisen käsittelyn toimittaminen vahvistaisi tässä tapauksessa sitä, että päätös tehdään vallitsevaa suomalaista oikeuskäytäntöä noudattaen. Suullisen käsittelyn toimittaminen myös edistäisi asian selvittämistä. Lisäksi kun markkinaoikeus ei anna niin sanottua alustavaa päätöstä, suullinen käsittely antaisi valittajalle nimenomaan avoimen mahdollisuuden keskustella asiasta päätöksestä vastaavan tahon kanssa ennen päätöksen tekemistä.

Valittaja tulisi esittämään suullisessa käsittelyssä, ettei haettu merkki aiheuta sekaannusvaaraa esteeksi asetettuihin merkkeihin. Esittämistapa nojautuisi suomalaiseen oikeuskäytäntöön, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön sekä Euroopan unionin teollis- ja tekijänoikeusverkoston sääntöihin koskien sekaannusvaaran arviointia.

Mikäli suullista käsittelyä ei toimiteta, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää valitustaan. Lisäksi markkinaoikeuden on tehtävä alustava päätös, jotta valittaja osaa valmistella ja kohdistaa selvityksensä markkinaoikeuden asiantuntijoiden näkemysten mukaisesti.

Keskustelut esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoiden suostumuksen saamiseksi ovat edelleen kesken.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeudelliset lähtökohdat

Valittaja Sansui Acoustics Research Corporation on pyytänyt käsillä olevassa tavaramerkin rekisteröintiä koskevassa valitusasiassa suullisen käsittelyn toimittamista markkinaoikeudessa sen varalta, ettei markkinaoikeus kumoa valituksenalaista päätöstä.

Markkinaoikeuden arvioitavana on nyt kysymys siitä, tuleeko asiassa toimittaa markkinaoikeudessa suullinen käsittely.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 125 §:n 1 momentin mukaan kyseinen laki on tullut voimaan 1.1.2020, ja mainitun pykälän 2 momentin mukaan kyseisellä lailla on kumottu hallintolainkäyttölaki (586/1996). Ensiksi mainitun lain 126 §:n siirtymäsäännökset huomioon ottaen käsillä olevaan asiaan sovelletaan prosessuaalisia säännöksiä, jotka olivat voimassa ennen edellä viitattua lainmuutosta.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 14 §:n 1 momentin (100/2013) perusteella rekisteriviranomaisen päätöstä koskevassa valitusasiassa suullisen käsittelyn toimittamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 37 ja 38 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 16 §:n (100/2013) perusteella siltä osin kuin kyseisessä laissa taikka 1 luvun 4 §:n 1 momentin 1 tai 5–14 kohdassa mainitussa laissa ei toisin säädetä, valitusasian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely. Siinä voidaan kuulla asianosaisia, 36 §:ssä tarkoitettua viranomaista, todistajia ja asiantuntijoita sekä vastaanottaa muuta selvitystä.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Hallintolainkäyttölain 33 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi, ja tarvittaessa osoitettava asianosaiselle tai päätöksen tehneelle hallintoviranomaiselle, mitä lisäselvitystä asiassa tulee esittää. Pykälän esitöiden (HE 217/1995 vp s. 58) mukaan asian selvittämistä ei voida jättää pelkästään niiden tosiseikkojen varaan, joihin asianosaiset oma-aloitteisesti vetoavat ja jotka he tuovat oikeudenkäyntiaineistoksi. Selvittämisellä tarkoitetaan 1 momentissa sellaista tosiseikkojen tutkimista, joka on mahdollista tutkimisvallan laajuuden, oikeuskeinon erityispiirteiden ja muiden sellaisten seikkojen rajoissa. Säännös kuvaa lähinnä prosessin johtamista siten, että aineellinen totuus voidaan selvittää.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentin mukaan valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

Hallintolainkäyttölain 53 §:n mukaan päätös on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisilla perusteilla siihen on päädytty. Pykälän esitöiden (HE 217/1995 vp s. 81) mukaan päätöksen perusteleminen on tärkeää ennen kaikkea asianosaisten oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevaan ratkaisuun. Päätöksen perusteluilla on keskeinen merkitys muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannalta. Riittävät perustelut saattavat vähentää muutoksenhakualttiutta. Tarkat perustelut lisäävät luottamusta lainkäyttöviranomaisiin.

Markkinaoikeuden arviointi

Käsillä olevan oikeudenkäynnin kohteena on rekisteriviranomaisen hallintopäätös. Sansui Acoustics Research Corporationin valituksen johdosta pääasian osalta asiassa on markkinaoikeudessa arvioitavana valituksenalaisen päätöksen lainmukaisuus.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 1 momentin asian ratkaisemista ja 53 §:n päätöksen perustelemista koskevista säännöksistä ilmenee se suomalaiselle lainkäytölle ominainen piirre, että tuomioistuin, kuten markkinaoikeus, ottaa kantaa oikeudenkäynnin osapuolten esittämiin vaatimuksiin antamassaan ratkaisussa eli vasta asian käsittelyn päätteeksi. Samassa yhteydessä tuomioistuimen tulee myös perustella kantansa.

Tuomioistuimen ratkaisun antamista edeltävässä oikeudenkäynnin vaiheessa on kysymys ennen muuta siitä, että oikeudenkäynnin osapuolet voivat esittää tuomioistuimelle vaatimuksensa, niiden perusteet ja todistelunsa sekä lausua käsityksensä oikeudenkäynnin muiden osapuolten esittämistä vastaavista seikoista. Asiaa käsiteltäessä myös tuomioistuimella on tehtäviä, kuten esimerkiksi velvollisuus tarvittaessa ryhtyä aineellisiin prosessinjohdollisiin toimenpiteisiin koskien niin tosiseikkojen selvittämistä kuin myös oikeudenkäynnin osapuolten huomion kiinnittämistä merkityksellisiin oikeusohjeisiin, jotta tällaiset seikat saadaan ennen ratkaisun antamista niin sanotun asianosaiskeskustelun kohteeksi. Edellä mainitut oikeudenkäynnin osapuolten ja tuomioistuimen toimenpiteet eivät kuitenkaan välttämättä edellytä suullisen käsittelyn toimittamista.

Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä ei tultaisi käymään valittajan toivoman kaltaista vuoropuhelua markkinaoikeuden ja valittajan asiamiesten kesken, vaan kyseisessä tilaisuudessa tultaisiin lähinnä kuulemaan oikeudenkäynnin osapuolten eli valittajan ja valituksenalaisen päätöksen tehneen rekisteriviranomaisen käsitykset siitä, kuinka markkinaoikeuden tulisi asia ratkaista.

Tavaramerkkioikeudellisen sekaannusvaaran arviointi ei ainakaan tyypillisesti edellytä sitä, että merkityksellisten tosiseikkojen selvittämiseksi tarvitsisi ottaa vastaan henkilötodistelua. Sekaannusvaaran arviointi on muutoinkin luonteeltaan oikeuskysymysten arviointia kirjallisen materiaalin perusteella. Myös valittajan käsillä olevassa asiassa esittämät näkökohdat viittaavat siihen, että valitus koskee käytännössä pelkästään oikeudellista tulkintaa. Valittaja voi esittää näkemyksensä tällaisista seikoista ja lausua näkemyksensä valituksenalaisen päätöksen tehneen rekisteriviranomaisen ratkaisuharkinnasta, mukaan lukien kyseisen viranomaisen markkinaoikeudessa esittämästä, kirjallisesti.

Kuten korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2015:45 on todettu, suullisen käsittelyn toimittamista koskevaan perusteltuunkin pyyntöön voidaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita loukkaamatta jättää suostumatta, mikäli asiassa ei ole kysymys henkilötodistelua tai muuta suullista kuulemista edellyttävistä uskottavuuskysymyksistä, vaan selvästi asiakirjojen perusteella ratkaistavasta kysymyksestä.

Markkinaoikeus katsoo ensinnäkin, ettei suullisen käsittelyn toimittaminen markkinaoikeudessa ole hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin perusteella tarpeen käsillä olevan asian selvittämiseksi. Toiseksi markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon edellä todetut oikeudelliset näkökohdat ja sen, millä perusteilla valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja erityisesti, mistä seikoista valittaja on halunnut tulla markkinaoikeudessa kuulluksi, että suullisen käsittelyn toimittaminen asiassa on hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin ilmeisen tarpeetonta. Todettu huomioon ottaen valittajan suullisen käsittelyn toimittamista koskeva pyyntö on hylättävä.

Ennen pääasian ratkaisemista markkinaoikeus varaa valittajalle tilaisuuden esittää kirjallisessa lausumassaan kaiken sen tosiseikkoja ja oikeudellista arviointia koskevan selvityksensä, minkä se haluaa asiassa esittää, ja lausua siitä, aikooko valittaja viittaamallaan tavalla mahdollisesti toimittaa esteeksi asetettujen tavaramerkkien haltijoiden suostumuksia markkinaoikeuteen, ja milloin se mahdollisesti tapahtuisi.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Sansui Acoustics Research Corporationin suullisen käsittelyn toimittamista koskevan pyynnön.

Sansui Acoustics Research Corporationin on toimitettava edellä perusteluissa tarkoitettu kirjallinen lausumansa markkinaoikeudelle viimeistään 15.5.2020. Lausuman toimittamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 108 §:n perusteella tähän välipäätökseen saa hakea muutosta vasta pääasian yhteydessä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Riikka Innanen.

 
Julkaistu 22.4.2020