MAO:132/20

UPM-Kymmene Oyj > Metsäliitto Osuuskunta

patentti - lisätty materiaali - tekninen piirre - uutuus

Diaarinumero: 2016/303
Antopäivä: 26.03.2020


Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 21.3.2016 (liitteenä)

Asian tausta

UPM-Kymmene Oyj on 20.5.2010 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä "Menetelmä sekä tietojärjestelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi".

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.12.2012 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numerolla FI 123208.

Metsäliitto Osuuskunta (jäljempänä myös Metsä Group) on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 21.3.2016 antamallaan päätöksellä hyväksynyt Metsä Groupin väitteen ja kumonnut patentin numero FI 123208 kokonaisuudessaan.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 21.3.2016 ja pysyttää patentin numero FI 123208 voimassa yhtiön 7.2.2017 markkinaoikeudelle toimittaman ensisijaisen patenttivaatimusasetelman (jäljempänä myös ensisijainen patenttivaatimusasetelma) mukaisessa muodossa. Toissijaisesti UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 123208 voimassa yhtiön 7.2.2017 markkinaoikeudelle toimittaman toissijaisen patenttivaatimusasetelman (vaihtoehto 1) (jäljempänä myös toissijainen patenttivaatimusasetelma) mukaisessa muodossa. Kolmassijaisesti UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 123208 voimassa yhtiön 7.2.2017 markkinaoikeudelle toimittaman toissijaisen patenttivaatimusasetelman (vaihtoehto 2) (jäljempänä myös kolmassijainen patenttivaatimusasetelma) mukaisessa muodossa. Neljässijaisesti UPM-Kymmene Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 123208 voimassa yhtiön 6.7.2018 markkinaoikeudelle toimittaman toissijaisen patenttivaatimusasetelman (vaihtoehto 3) (jäljempänä myös neljässijainen patenttivaatimusasetelma) mukaisessa muodossa.

Perusteet

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä on patenttilain 1 §:n mukaan patentoitavissa. Kyseinen menetelmä toteutetaan tietojärjestelmässä, joka hyödyntää mallia ja ennustetta, erityisesti sääennustetta, joka saadaan paikkatiedon muodossa sopivalta toimijalta. Tietojärjestelmä perustuu tietokoneisiin, palvelimiin ja tietoliikenneverkkoihin sekä hyödyntää tietokantoja tai tiedon varastoja. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemän menetelmän erityispiirteellä "tietojärjestelmä" tarkoitetaan automaattista, täsmällistä teknistä ratkaisua. Näin ollen itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää teknisen ratkaisun, joka on patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti.

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 9 vastaa itsenäistä patenttivaatimusta 1 sillä erolla, että viimeksi mainitussa patenttivaatimuksessa on kyse menetelmästä, kun taas mainitussa patenttivaatimuksessa 9 on kyse itsenäistä patenttivaatimusta 1 vastaavasta järjestelmästä. Näin ollen myös itsenäinen patenttivaatimus 9 sisältää teknisen ratkaisun, joka on patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt ovat myös uusia tunnettuun tekniikkaan nähden.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D5 ei tuoda esille itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 piirrettä, jonka mukaan ennusteen avulla selvitetään jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, eikä piirrettä, jonka mukaan määritetään mallin avulla leimikon kantavuusindeksi. Myöskään itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 piirre, jonka mukaan ylläpidetään tietoa leimikon maaperän ominaisuuksista, eikä piirre, jonka mukaan ylläpidetään tietoa leimikon määritetystä kantavuusindeksistä, eivät käy ilmi mainitusta viitejulkaisusta D5.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D8 ei puolestaan tuoda esiin itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 piirrettä, jonka mukaan ennusteen avulla selvitetään jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, eikä piirrettä, jonka mukaan ylläpidetään tietoa leimikon määritetystä kantavuusindeksistä.

Myöskään valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D9 ei tuoda esiin itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 piirrettä, jonka mukaan ennusteen avulla selvitetään jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, eikä piirrettä, jonka mukaan ylläpidetään tietoa leimikon määritetystä kantavuusindeksistä.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt ovat lisäksi keksinnöllisiä tunnettuun tekniikkaan nähden.

Koska kaikista edellä mainituista viitejulkaisuista D5, D8 ja D9 puuttuvat itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 piirre, jonka mukaan ennusteen avulla selvitetään jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, sekä piirre, jonka mukaan ylläpidetään tietoa leimikon määritetystä kantavuusindeksistä, on selvää, ettei mikään viitejulkaisujen D5, D8 ja D9 yhdistelmistä voi tuoda esille kyseisiä piirteitä.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Sen osalta, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää teknisen ratkaisun, joka on patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on myös uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D5, D8 tai D9 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on lisäksi keksinnöllinen tunnettuun tekniikkaan nähden.

Sen osalta, ettei mitään viitejulkaisujen D5, D8 ja D9 yhdistelmää ole pidettävä keksinnöllisyyden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

Sen osalta, että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää teknisen ratkaisun, joka on patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on myös uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D5 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty. Viitejulkaisussa D5 ei tuoda esiin myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikon tulevat olosuhteet selvitetään uudestaan, eikä piirrettä, jonka mukaan kantavuusindeksiä päivitetään uusiin tuleviin olosuhteisiin.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D8 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty. Viitejulkaisussa D8 ei tuoda esiin myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikon tulevat olosuhteet selvitetään uudestaan, eikä piirrettä, jonka mukaan kantavuusindeksiä päivitetään uusiin tuleviin olosuhteisiin.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D9 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty. Viitejulkaisussa D9 ei tuoda esiin myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikon tulevat olosuhteet selvitetään uudestaan, eikä piirrettä, jonka mukaan kantavuusindeksiä päivitetään uusiin tuleviin olosuhteisiin.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on lisäksi keksinnöllinen tunnettuun tekniikkaan nähden.

Sen osalta, ettei mitään viitejulkaisujen D5, D8 ja D9 yhdistelmää ole pidettävä keksinnöllisyyden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Neljässijainen patenttivaatimusasetelma

Sen osalta, että neljässijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää teknisen ratkaisun, joka on patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on myös uusi tunnettuun tekniikkaan nähden.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D5 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty. Viitejulkaisussa D5 ei tuoda esiin myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikon tulevat olosuhteet selvitetään uudestaan, eikä piirrettä, jonka mukaan kantavuusindeksiä päivitetään uusiin tuleviin olosuhteisiin. Edelleen viitejulkaisussa D5 ei tuoda esiin itsenäisten patenttivaatimusten 1 piirrettä, jonka mukaan leimikkovarannosta valitaan leimikoita, eikä piirrettä, jonka mukaan korjuuseen valittavat leimikot valikoidaan.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D8 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty. Viitejulkaisussa D8 ei tuoda esiin myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikon tulevat olosuhteet selvitetään uudestaan, eikä piirrettä, jonka mukaan kantavuusindeksiä päivitetään uusiin tuleviin olosuhteisiin. Edelleen viitejulkaisussa D8 ei tuoda esiin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikkovarannosta valitaan leimikoita, eikä piirrettä, jonka mukaan korjuuseen valittavat leimikot valikoidaan.

Sen osalta, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittua viitejulkaisua D9 ei ole pidettävä uutuuden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty. Viitejulkaisussa D9 ei tuoda esiin myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikon tulevat olosuhteet selvitetään uudestaan, eikä piirrettä, jonka mukaan kantavuusindeksiä päivitetään uusiin tuleviin olosuhteisiin. Edelleen viitejulkaisussa D9 ei tuoda esiin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan leimikkovarannosta valitaan leimikoita, eikä piirrettä, jonka mukaan korjuuseen valittavat leimikot valikoidaan.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on lisäksi keksinnöllinen tunnettuun tekniikkaan nähden.

Sen osalta, ettei mitään viitejulkaisujen D5, D8 ja D9 yhdistelmää ole pidettävä keksinnöllisyyden esteenä, valittaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Metsä Groupin vastaus

Vaatimukset

Metsä Group on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Sen paremmin ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukainen keksintö ei ole tekninen eikä siten patenttilain 1 §:n mukaan patentoitavissa.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 koskee menetelmää tietojärjestelmässä ja itsenäinen patenttivaatimus 9 tietojärjestelmää. Molemmissa patenttivaatimuksissa ainut tekninen piirre on tietojärjestelmä. Patenttivaatimuksiin sisältyvät sääennuste, paikkatieto, malliin perustuvat laskentamenetelmät ja tietokantojen ylläpito ovat tietojärjestelmässä ohjelmallisesti toteutettavia toimintoja, joiden aikaansaamiseksi ei vaadita mitään erityistä teknistä ratkaisua.

Itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 eivät myöskään sisällä suoritusmuotoja, jotka olisivat teknisten piirteiden osalta uusia valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitun viitejulkaisun D5, D8 tai D9 sisältöön nähden.

Koska mainituissa patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetyt piirteet eivät liity niissä esitettyyn tekniseksi väitettyyn piirteeseen, tietojärjestelmään, näitä ei-teknisiä piirteitä ei tule ottaa huomioon uutuutta arvioitaessa.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset ratkaisut eivät myöskään ole keksinnöllisiä edellä mainittuihin viitejulkaisuihin D5, D8 ja D9 taikka näiden yhdistelmiin nähden.

Koska mainituissa patenttivaatimuksissa 1 ja 9 esitetyt piirteet eivät liity niissä esitettyyn tekniseksi väitettyyn piirteeseen, tietojärjestelmään, näitä ei-teknisiä piirteitä ei tule ottaa huomioon keksinnöllisyyttä arvioitaessa.

Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt koskevat vain tunnettujen tietojen keräämistä ja jo aiemmin käytössä olleen kokemusperäisen korjuupäätösmenetelmän automatisointia ja tehostamista. Tunnetun ratkaisun automatisointi ja menetelmän tarkentaminen käyttämällä suurempaa tietomassaa ja tarkempaa tietoa ei ole millään tavalla keksinnöllistä. Päinvastoin, kun on tarve käsitellä suuria tietomääriä, automatisoidut tietojärjestelmät ovat itsestään selvin vaihtoehto.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Sen osalta, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ei sisällä teknistä ratkaisua, joka olisi patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, vastaaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä myöskään uutena valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D5, D8 tai D9 nähden. Tältä osin vastaaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä myöskään keksinnöllisenä edellä mainittuihin viitejulkaisuihin D5, D8 ja D9 taikka niiden yhdistelmiin nähden. Tältä osin vastaaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

Sen osalta, että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ei sisällä teknistä ratkaisua, joka olisi patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, vastaaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä myöskään uutena valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D5, D8 tai D9 nähden. Tältä osin vastaaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei ole pidettävä myöskään keksinnöllisinä edellä mainittuihin viitejulkaisuihin D5, D8 ja D9 taikka niiden yhdistelmiin nähden. Tältä osin vastaaja viittaa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnot

Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 eivät määrittele teknisin keinoin muodostettua keksintöä, vaan niissä on kyse liiketoiminnallisesta menetelmästä ja tietokoneohjelmasta leimikon korjuuajan optimoimiseksi. Itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaisiin kohteisiin ei sisälly mitään teknistä ratkaisua eivätkä ne siten ole patenttilain 1 §:n mukaan hyväksyttävissä.

Itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 eivät ole myöskään uusia valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D8 tai D9 nähden.

Itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 9 eivät ole myöskään keksinnöllisiä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin D5, D8 ja D9 nähden.

Toissijainen patenttivaatimusasetelma

Toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen tietojärjestelmä on identtinen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukaisen tietojärjestelmän kanssa. Sen osalta, että toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ei sisällä teknistä ratkaisua, joka olisi patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, on siten viitattavissa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Edelleen sen osalta, että itsenäinen patenttivaatimus 1 ei ole uusi valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D8 tai D9 nähden eikä ole keksinnöllinen sanotussa päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin D5, D8 ja D9 nähden, on viitattavissa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

Sen osalta, että kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 ei sisällä teknistä ratkaisua, joka olisi patentoitavissa patenttilain 1 §:n mukaisesti, on siten viitattavissa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Viitejulkaisuihin D8 tai D9 nähden (yksittäin tarkasteltuna) kolmassijainen patenttivaatimusasetelma ei ole uusi.

Sen osalta, että itsenäinen patenttivaatimus 1 ei ole uusi valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuun viitejulkaisuun D8 tai D9 nähden eikä keksinnöllinen edellä mainittuihin viitejulkaisuihin D8 ja D9 nähden, on viitattavissa siihen, mitä edellä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman osalta on esitetty.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

I Asian tarkastelun lähtökohdat

UPM-Kymmene Oyj on 20.5.2010 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä "Menetelmä sekä tietojärjestelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi". Patentti- ja rekisterihallitus on 31.12.2012 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numerolla FI 123208.

Metsä Groupin tekemän väitteen johdosta Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella 21.3.2016 antamallaan päätöksellä kumonnut patentin numero FI 123208 kokonaisuudessaan.

UPM-Kymmene Oyj on valittanut edellä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen sekä vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa sanotun päätöksen ja pysyttää patentin numero FI 123208 voimassa ensisijaisesti edellä mainitun ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa, toissijaisesti edellä mainitun toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa, kolmassijaisesti edellä mainitun kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa tai neljässijaisesti edellä mainitun neljässijaisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

II Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 1 §:n 2 momentin mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään

  1. löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;
  2. taiteellista luomusta;
  3. suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä
  4. tietojen esittämistä.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 13 §:n mukaan patenttihakemusta ei saa muuttaa siten, että patenttia haetaan johonkin, joka ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun se on tehty.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti muun ohella, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a,1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty.

III Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on tunnetun tekniikan osalta viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittuihin viitejulkaisuihin:
D5: Skjäl, A., Björk, K-M., Östman, J., Carlsson, C.: An Optimization Model for Tactical Planning of Wood Procurement. 42nd Hawaii International Conference on System Sciences, Waikoloa, Big Island, Hawaii 5.–8.1.2008. Proceedings, ss. 1–9
D8: Suvinen, Antti 2006: A GIS-based simulation model for terrain tractability. Journal of Terramechanics. 43(4), s. 427–339
D9: Kokkila, Mervi 2001: Paikkatietopohjainen kulkukelpoisuusarviointi puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä. Metsätieteen aikakauskirja 4/2001

Edellä mainittu viitejulkaisu D5 on tieteellinen julkaisu, joka esittää optimointimallin puunhankinnan taktiseen suunnitteluun. Tavoitteena on optimoida puun hankinta, korjuu ja kuljetus 12 kuukauden aikajaksolla siten, että kustannukset minimoituvat.

Edellä mainittu viitejulkaisu D8 on tieteellinen artikkeli, jossa esitetään paikkatietojärjestelmään pohjautuva maastomalli ja reitinoptimointi tiettömässä maastossa. Optimoinnin kustannusfunktio perustuu kulkuneuvon, rengastyypin, maaston, puuston, teiden ja sään ominaisuuksiin.

Edellä mainittu viitejulkaisu D9 on tieteellinen artikkeli, jossa esitetään paikkatietopohjainen kulkukelpoisuusarviointi puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä.

IV Ensisijainen patenttivaatimusasetelma

IV.1 Ensisijaisen patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö

Ensisijaisen patenttivaatimusasetelma muodostuu menetelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−8 sekä tietojärjestelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 9 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 10−11.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Menetelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi tietojärjestelmässä, joka perustuu tietokoneisiin, palvelimiin ja tietoliikenneverkkoihin sekä hyödyntää tietokantoja tai tiedon varastoja, jossa menetelmässä (jäljempänä myös piirre P1):
- ylläpidetään tietoa leimikon maaperän ominaisuuksista (jäljempänä myös piirre P2);
tunnettu siitä, että lisäksi:
- selvitetään ennusteen avulla jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, jotka vallitsevat kyseisessä leimikossa ja muuttuessaan vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin, ja jolloin kyseinen ennuste käsittää ainakin sääennusteen (jäljempänä myös piirre P3);
- saadaan kyseinen ennuste toimijalta, joka ylläpitää tai ennustaa olosuhdetietoja, ja lisäksi kyseinen ennuste on paikkatietona (jäljempänä myös piirre P4);
- määritetään mallin avulla leimikon kantavuusindeksi, joka on riippuvainen leimikon maaperän ominaisuuksista ja kantavuudesta eri olosuhteiden vallitessa, perustuen lisäksi mainittuihin tuleviin olosuhteisiin, jolloin mainittu kantavuusindeksi on sovitettu vaihtelemaan eri ajanhetkinä ja olosuhteista riippuvaisena (jäljempänä myös piirre P5); ja
- ylläpidetään tietoa leimikon määritetystä kantavuusindeksistä ja tietoja useita leimikoita sisältävän leimikkovarannon kantavuusindekseistä (jäljempänä myös piirre P6).

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 9 kuuluu puolestaan seuraavasti:

9. Tietojärjestelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi, joka tietojärjestelmä on tietokoneisiin, palvelimiin ja tietoliikenneverkkoihin perustuva, hyödyntää tietokantoja tai tiedon varastoja ja on järjestetty (jäljempänä myös piirre P1):
- ylläpitämään tietoa leimikon maaperän ominaisuuksista (jäljempänä myös piirre P2);
tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on lisäksi järjestetty:
- selvittämään ennusteen avulla jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, jotka vallitsevat kyseisessä leimikossa ja muuttuessaan vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin, ja jolloin kyseinen ennuste käsittää ainakin sääennusteen (jäljempänä myös piirre P3);
- saamaan kyseinen ennuste toimijalta, joka ylläpitää tai ennustaa olosuhdetietoja, ja lisäksi kyseinen ennuste on paikkatietona (jäljempänä myös piirre P4);
- määrittämään mallin avulla leimikon kantavuusindeksi, joka on riippuvainen leimikon maaperän ominaisuuksista ja kantavuudesta eri olosuhteiden vallitessa, perustuen lisäksi mainittuihin tuleviin olosuhteisiin, jolloin mainittu kantavuusindeksi on sovitettu vaihtelemaan eri ajanhetkinä ja olosuhteista riippuvaisena (jäljempänä myös piirre P5); ja
- ylläpitämään tietoa leimikon kantavuusindeksistä ja tietoja useita leimikoita sisältävän leimikkovarannon kantavuusindekseistä (jäljempänä myös piirre P6).

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1–P6 sekä itsenäisen patenttivaatimuksen 9 piirteet P1–P6 vastaavat siten pääpiirteissään toisiaan.

IV.2 Patenttilain 1 §:ssä säädetyistä patentoitavuuden edellytyksistä

Valittaja on esittänyt, että ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt täyttävät patenttilain 1 §:n edellytykset patentoitavuudelle.

Metsä Group on puolestaan esittänyt, että itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt eivät ole teknisiä eivätkä siten ole patenttilain 1 §:n mukaan patentoitavissa.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien vakiintuneessa oikeuskäytännössä on katsottu, että keksinnön pitäminen patentoitavissa olevana on edellytys patenttivaatimusten mukaisen keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnille (ks. esim. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien päätös T 258/03, kohta 3.1). Edelleen Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä on katsottu, että menetelmää, joka käsittää tekniset välineet, on yleisesti ottaen pidettävä patentoitavissa olevana (ks. esim. edellä mainittu päätös T 258/03, kohta 4.7).

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen menetelmään sisältyviä tietokonetta, palvelimia, tietoliikenneverkkoa sekä tietokantoja tai niiden varastoja on pidettävä edellä tarkoitettuina teknisinä välineinä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä käsittää tekniset välineet ja täyttää siten patenttilain 1 §:ssä patentoitavissa olevalle keksinnölle säädetyt edellytykset.

Ottaen huomioon edellä lausuttu kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 sisältämien piireiden vastaavuudesta, myös itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukaisen keksinnön on katsottava täyttävän patenttilain 1 §:ssä patentoitavissa olevalle keksinnölle säädetyt edellytykset.

IV.3 Uutuus

Valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt ovat uusia suhteessa kuhunkin edellä mainittuun viitejulkaisuun D5, D8 tai D9 nähden.

Metsä Group on esittänyt, että itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt eivät sisällä suoritusmuotoja, jotka olisivat teknisten piirteiden osalta uusia suhteessa yhdestäkään edellä mainitusta viitejulkaisusta D5, D8 tai D9 ilmenevään nähden.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on päätöksessään G 2/88 katsonut, että patenttivaatimuksen mukaiselta keksinnöltä puuttuu uutuus, mikäli keksintö ei sisällä ainakin yhtä olennaista teknistä piirrettä, joka erottaa sen tunnetusta tekniikasta (ks. Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan päätös G 2/88, kohta 7).

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 edellä mainittujen piirteiden P2, P3, P4 ja P6 on katsottava liittyvän olemassa olevan tiedon hakemiseen tai tallentamiseen määrittelemättä kuitenkaan millään tavoin niitä toimenpiteitä, miten sanottu hakeminen tai tallentaminen tehdään. Sanottuun nähden kyseisissä piirteissä ei voida katsoa olevan kyse edellä tarkoitetusta teknisestä piirteestä. Edellä mainittu itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P5 käsittää puolestaan leimikon kantavuusindeksin määrittämisen mainitun patenttivaatimuksen piirteiden P2–P4 tietojen perusteella. Myöskään mainitussa piirteessä P5 ei kuitenkaan määritellä millään tavalla niitä toimenpiteitä, miten sanottu määrittäminen tehdään. Näin ollen myöskään kyseisessä piirteessä P5 ei voida katsoa olevan kyse edellä tarkoitetusta teknisestä piirteestä. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen P1 sisältyvät sen sijaan edellä mainitut itsenäisen patenttivaatimuksen 1 käsittämät tekniset välineet.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteistä ainoastaan piirre P1 tulee otettavaksi huomioon uutuuden tarkastelussa.

Kuten edellä on selostettu, viitejulkaisu D8 on tieteellinen artikkeli, jossa esitetään paikkatietojärjestelmään pohjautuva maastomalli ja reitinoptimointi tiettömässä maastossa. Optimoinnin kustannusfunktio perustuu kulkuneuvon, rengastyypin, maaston, puuston, teiden ja sään ominaisuuksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D8 viitataan GIS-tekniikoiksi nimettyjen tekniikoiden hyödyntämiseen paikkatietojärjestelmän käyttämisessä. Alan ammattimiehen on katsottava ymmärtävän viittauksen käsittävän muun ohella tietokantoihin sisältyvien tietojen hyödyntämisen tietotekniikkaa hyväksikäyttäen. Viitejulkaisun D8 on siten katsottava käsittävän kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen piirteen P1.

Kuten edellä on selostettu, viitejulkaisu D9 on myös tieteellinen artikkeli, jossa esitetään paikkatietopohjainen kulkukelpoisuusarviointi puunkorjuun suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisussa D9 selostetaan yhtäältä ohjelmistojen sekä toisaalta tietokantojen hyödyntämistä tarkasteltavana olevassa arvioinnissa. Myös viitejulkaisun D9 on siten katsottava käsittävän kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen piirteen P1.

Kuten edellä on todettu, kysymyksessä olevan patenttivaatimuksen 1 piirre P1 muodostaa kyseisen patenttivaatimuksen ainoan teknisen piirteen.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8, eikä myöskään uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D9. Näin ollen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei myöskään olennaisesti eroa siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 tai edellä mainitusta viitejulkaisusta D9.

Edelleen huomioon ottaen mitä edellä on todettu kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 sisältämien piirteiden vastaavuudesta, markkinaoikeus katsoo, että myöskään itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukainen keksintö ei ole uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8, eikä myöskään uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D9. Näin ollen itsenäisen patenttivaatimuksen 9 mukainen keksintö ei myöskään olennaisesti eroa siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 tai edellä mainitusta viitejulkaisusta D9.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevien itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 9 mukaiset keksinnöt eivät ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista patentoivuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista eikä myöskään epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

V Toissijainen patenttivaatimusasetelma

V.1 Toissijaisen patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö

Toissijainen patenttivaatimusasetelma muodostuu tietojärjestelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−3.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Tietojärjestelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi, joka tietojärjestelmä on tietokoneisiin, palvelimiin ja tietoliikenneverkkoihin perustuva, hyödyntää tietokantoja tai tiedon varastoja ja on järjestetty (jäljempänä myös piirre P1):
- ylläpitämään tietoa leimikon maaperän ominaisuuksista (jäljempänä myös piirre P2);
tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on lisäksi järjestetty:
- selvittämään ennusteen avulla jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, jotka vallitsevat kyseisessä leimikossa ja muuttuessaan vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin, ja jolloin kyseinen ennuste käsittää ainakin sääennusteen (jäljempänä myös piirre P3);
- saamaan kyseinen ennuste toimijalta, joka ylläpitää tai ennustaa olosuhdetietoja, ja lisäksi kyseinen ennuste on paikkatietona (jäljempänä myös piirre P4);
- määrittämään mallin avulla leimikon kantavuusindeksi, joka on riippuvainen leimikon maaperän ominaisuuksista ja kantavuudesta eri olosuhteiden vallitessa, perustuen lisäksi mainittuihin tuleviin olosuhteisiin, jolloin mainittu kantavuusindeksi on sovitettu vaihtelemaan eri ajanhetkinä ja olosuhteista riippuvaisena (jäljempänä myös piirre P5); ja
- ylläpitämään tietoa leimikon kantavuusindeksistä ja tietoja useita leimikoita sisältävän leimikkovarannon kantavuusindekseistä (jäljempänä myös piirre P6).

Itsenäinen patenttivaatimus 1 on siten identtinen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 9 kanssa.

V.2 Asian arviointi

Metsä Group on ensinnäkin esittänyt, että kysymyksessä olevan toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole tekninen eikä siten ole patenttilain 1 § mukaan patentoitavissa.

Kuten edellä on todettu, edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 on identtinen ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 9 kanssa.

Sanottuun nähden ja kun otetaan huomioon edellä perustelujen jaksossa IV.2 patenttilain 1 §:ssä säädetyistä patentoitavuuden edellytyksistä lausuttu markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 täyttää patenttilain 1 §:ssä patentoitavissa olevalle keksinnölle säädetyt edellytykset.

Sen sijaan siihen nähden, mitä edellä on todettu kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 identtisyydestä ensisijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 9 kanssa, markkinaoikeus katsoo, kun otetaan huomioon edellä perustelujen jaksossa IV.3 viimeksi mainitun patenttivaatimuksen mukaisen keksinnön puuttuvan uutuuden osalta lausuttu, ettei myöskään nyt kysymyksessä oleva toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ole uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8, eikä myöskään uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D9. Näin ollen kysymyksessä oleva itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei myöskään olennaisesti eroa siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 tai edellä mainitusta viitejulkaisusta D9.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista patentoivuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista eikä myöskään epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

VI Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma

VI.1. Kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö

Kolmassijainen patenttivaatimusasetelma muodostuu tietojärjestelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvästä epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta 2.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Tietojärjestelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi, joka tietojärjestelmä on tietokoneisiin, palvelimiin ja tietoliikenneverkkoihin perustuva, hyödyntää tietokantoja tai tiedon varastoja ja on järjestetty (jäljempänä myös piirre P1):
- ylläpitämään tietoa leimikon maaperän ominaisuuksista (jäljempänä myös piirre P2);
tunnettu siitä, että tietojärjestelmä on lisäksi järjestetty:
- selvittämään ennusteen avulla jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, jotka vallitsevat kyseisessä leimikossa ja muuttuessaan vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin, ja jolloin kyseinen ennuste käsittää ainakin sääennusteen (jäljempänä myös piirre P3);
- saamaan kyseinen ennuste toimijalta, joka ylläpitää tai ennustaa olosuhdetietoja, ja lisäksi kyseinen ennuste on paikkatietona (jäljempänä myös piirre P4);
- määrittämään mallin avulla leimikon kantavuusindeksi, joka on riippuvainen leimikon maaperän ominaisuuksista ja kantavuudesta eri olosuhteiden vallitessa, perustuen lisäksi mainittuihin tuleviin olosuhteisiin, jolloin mainittu kantavuusindeksi on sovitettu vaihtelemaan eri ajanhetkinä ja olosuhteista riippuvaisena (jäljempänä myös piirre P5); ja
- ylläpitämään tietoa leimikon kantavuusindeksistä ja tietoja useita leimikoita sisältävän leimikkovarannon kantavuusindekseistä (jäljempänä myös piirre P6) sekä
- selvittämään kyseisen leimikon tulevat olosuhteet uudestaan määrätyn väliajan jälkeen tai säännöllisesti (jäljempänä myös piirre P7);
- päivittämään mainittua kantavuusindeksiä perustuen mainittuihin uusiin tuleviin olosuhteisiin (jäljempänä myös piirre P8).

Itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää siten toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sisältämät kaikki piirteet lisättyinä edellä selostetuilla piirteillä P7 ja P8.

VI.2 Asian arviointi

Metsä Group on ensinnäkin esittänyt, että kysymyksessä olevan kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole tekninen eikä siten ole patenttilain 1 §:n mukaan patentoitavissa.

Kuten edellä on todettu, edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 sisältää toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 sisältämät kaikki piirteet lisättyinä edellä selostetuilla piirteillä P7 ja P8.

Sanottuun nähden ja kun otetaan huomioon edellä perustelujen jaksoissa IV.2 ja V.2 patenttilain 1 §:ssä säädetyistä patentoitavuuden edellytyksistä lausuttu markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäinen patenttivaatimus 1 täyttää patenttilain 1 §:ssä patentoitavissa olevalle keksinnölle säädetyt edellytykset.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 edellä mainittujen piirteiden P7 ja P8 on katsottava, sen sisältämien piirteiden P3 ja P5 tavoin, liittyvän joko olemassa olevan tiedon hakemiseen tai leimikon kantavuusindeksin määrittämiseen määrittelemättä kuitenkaan millään tavoin niitä toimenpiteitä, miten sanottu hakeminen tai määrittäminen tehdään. Näin ollen kummassakaan mainitussa piirteessä P7 tai P8 ei voida katsoa olevan kyse edellä tarkoitetusta teknisestä piirteestä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteistä ainoastaan piirre P1 tulee otettavaksi huomioon uutuuden tarkastelussa.

Kuten edellä on todettu, kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P1 on identtinen toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P1 kanssa.

Sanottuun nähden ja kun otetaan huomioon edellä perustelujen jaksossa V.2 toissijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön puuttuvan uutuuden osalta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei nyt kysymyksessä oleva kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ole uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8, eikä myöskään uusi verrattuna siihen nähden, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D9. Näin ollen kysymyksessä oleva itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei myöskään olennaisesti eroa siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 tai edellä mainitusta viitejulkaisusta D9.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista patentoivuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista eikä myöskään epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

VII Neljässijainen patenttivaatimusasetelma

VII.1 Neljässijaisen patenttivaatimusasetelman mukainen keksintö

Neljässijainen patenttivaatimusasetelma muodostuu menetelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–6.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Menetelmä leimikon korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittämiseksi tietojärjestelmässä, joka perustuu tietokoneisiin, palvelimiin ja tietoliikenneverkkoihin sekä hyödyntää tietokantoja tai tiedon varastoja, jossa menetelmässä (jäljempänä myös piirre P1):
- ylläpidetään tietoa leimikon maaperän ominaisuuksista (jäljempänä myös piirre P2);
tunnettu siitä, että lisäksi:
- selvitetään ennusteen avulla jonkin tietyn tulevaisuuden ajanhetken tulevat olosuhteet, jotka vallitsevat kyseisessä leimikossa ja muuttuessaan vaikuttavat maaperän ominaisuuksiin, ja jolloin kyseinen ennuste käsittää ainakin sääennusteen (jäljempänä myös piirre P3);
- saadaan kyseinen ennuste toimijalta, joka ylläpitää tai ennustaa olosuhdetietoja, ja lisäksi kyseinen ennuste on paikkatietona (jäljempänä myös piirre P4);
- määritetään mallin avulla leimikon kantavuusindeksi, joka on riippuvainen leimikon maaperän ominaisuuksista ja kantavuudesta eri olosuhteiden vallitessa, perustuen lisäksi mainittuihin tuleviin olosuhteisiin, jolloin mainittu kantavuusindeksi on sovitettu vaihtelemaan eri ajanhetkinä ja olosuhteista riippuvaisena (jäljempänä myös piirre P5); ja
- ylläpidetään tietoa leimikon määritetystä kantavuusindeksistä ja tietoja useita leimikoita sisältävän leimikkovarannon kantavuusindekseistä (jäljempänä myös piirre P6) sekä
- selvitetään kyseisen leimikon tulevat olosuhteet uudestaan määrätyn väliajan jälkeen tai säännöllisesti (jäljempänä myös piirre P7);
- päivitetään mainittua kantavuusindeksiä perustuen mainittuihin uusiin tuleviin olosuhteisiin (jäljempänä myös piirre P8)
- valitaan leimikkovarannosta leimikoita, joilla on ennaltamäärätty kantavuusindeksi tietyllä hetkellä tai tietyllä suunnitteluajanjaksolla (jäljempänä myös piirre P9);
- kyseisistä valituista leimikoista valikoidaan korjuuseen ne, jotka puutavaramäärien ja -lajien osalta tyydyttävät ennaltamäärätyn kysynnän kyseisenä, tiettynä hetkenä tai tietyllä suunnitteluajanjaksolla (jäljempänä myös piirre P10); ja
- suoritetaan kyseinen korjuu metsäkoneella (jäljempänä myös piirre P11).

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1–P8 vastaavat siten pääpiireissään kolmassijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä P1–P8, minkä lisäksi puheena oleva itsenäinen patenttivaatimus sisältää edellä selostetut piirteet P9–P11.

VII.2 Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan patentin niin sanottuna perusasiakirjana pidettävässä selityksessä kuvatun mukaan kysymyksessä olevan keksinnön tarkoituksena on ainoastaan korjuu- ja kuljetuskelpoisuuden määrittäminen. Patentin selityksessä ei kuitenkaan viitata millään tavalla itse korjuun suorittamiseen, eikä näin ollen myöskään siihen, millä tavalla korjuu on tarkoitus suorittaa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevan neljässijaisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 sisältyvä edellä selostettu piirre P11, jonka mukaan korjuu suoritetaan metsäkoneella, on tullut merkitsemään sitä, että kyseinen patenttivaatimus sisältää patenttilain 13 §:n vastaisesti jotain, joka ei ole käynyt selville hakemuksesta, kun se on tehty.

Edellä esitetty huomioon ottaen kysymyksessä olevan patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei ole jo sanotun johdosta patentoitavissa.

Asiassa ei siten ole tarpeen lausua muista patentoivuuden esteiksi asiassa esitetyistä seikoista eikä myöskään epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

VIII Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla yksikään valittajan esittämistä patenttivaatimusasetelmista ei ole hyväksyttävissä. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Petri Rinkinen sekä markkinaoikeusinsinöörit Krister Karlsson ja Timo Laakso.


Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 6.4.2020