MAO:129/20

Heinolan Sahakoneet Oy > Jartek Oy

patentti - patenttivaatimusten täsmällisyys - keksinnöllisyys

Diaarinumero: 2016/247
Antopäivä: 24.3.2020

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 9.2.2016 (liitteenä)

Asian tausta

Jartek Mekano Oy on 30.5.2008 hakenut patenttia keksintöön nimeltä "Menetelmä ja järjestelmä lajittelulaitteiston ohjaamiseksi". Patenttihakemus on sittemmin siirtynyt Jartek Oy:lle.

Patentti- ja rekisterihallitus on 26.2.2010 myöntänyt edellä mainitulle keksinnölle patentin numerolla FI 120761.

Heinolan Sahakoneet Oy on tehnyt väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut, että patentti kumotaan kokonaisuudessaan.

Väitekäsittelyn aikana Jartek Oy on 25.7.2011 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle muutetut patenttivaatimukset ja pyytänyt edellä mainitun patentin pysyttämistä voimassa viimeksi mainittujen muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Patentti- ja rekisterihallitus on 9.2.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt Heinolan Sahakoneet Oy:n tekemän väitteen ja pysyttänyt patentin voimassa Jartek Oy:n 25.7.2011 Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamien muutettujen patenttivaatimusten mukaisessa muodossa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Heinolan Sahakoneet Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 9.2.2016 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 120761 kumoamista varten.

Perusteet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään määritellyt kyseisessä päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön tekniseksi vaikutukseksi sen, että "pudotettavat saheet saadaan putoamaan automaattisesti aina oikeaan lokeroon ja vielä vahingoittumattomina suunnattuna oikeaan kohtaan lokerossa". Täysin sama tekninen vaikutus on aikaansaatavissa sanotussa päätöksessä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisella ratkaisulla ja lajittelulaitteen automaattisella ohjausjärjestelmällä. Kyseinen virheellinen teknisen vaikutuksen määrittely on johtanut virheellisesti suoritettuun keksinnöllisyyden arviointiin. Lisäksi on huomattava, että niin sanotun ongelma-ratkaisu-menetelmän käyttäminen ei perustu patenttilakiin.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitussa viitejulkaisussa D2 on esitetty Heinolan Sahakoneet Oy:n ennen kysymyksessä olevan patentin hakemispäivää myymiä ja toimittamia sahatavaran lajittelulaitteistoja ja niissä käytettyä tunnettua automaatiota. Rajoittamattomalla joukolla ihmisiä on ollut tilaisuus ostaa kyseinen tuote ja tutustua siihen. Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D4 puolestaan ilmenee, että edellä mainitussa viitejulkaisussa D2 tarkoitetuissa myynneissä ei ole käytetty mitään toimitettuihin laitteistoihin liittyviä salassapitosopimuksia. Viitejulkaisun D2 sisältö muodostaa siten osan tunnettua tekniikkaa kysymyksessä olevan patentin suhteen.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että kyseisessä päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroaa lähintä tunnettua tekniikkaa kuvaavan edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisesta ratkaisusta siinä, että:

  • poikittaiskuljetinta käytetään portaattomasti nopeussäädetyllä käyttökoneistolla
  • erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella
  • ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 on esitetty, että lajittelulaitteen poikittaiskuljettimen nopeutta voidaan säätää ilman haittavaikutuksia, koska saheiden lajittelukohtaa lajittelulokeroihin nähden voidaan myös säätää. Nopeuden säätämistä nimenomaan portaattomasti on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä toteutusvaihtoehtona. Myös edellä mainitun viitejulkaisun D2 mukaan lajittelukuljetinta käytetään taajuusmuuttajalla ohjatulla sähkömoottorilla, mikä mahdollistaa portaattoman nopeudensäädön. Viitejulkaisussa D1 on esitetty myös, että erotteluvälineiden asemaa säädetään edullisimmin lajittelulokeroiden suuaukon etureunan ja keskialueen välillä ottaen huomioon poikittaiskuljettimen nopeus sekä että erotteluvälineen toimilaite saa toimintakäskyn lajittelulaitteen ohjausyksiköltä. Alan ammattimiehen on katsottava osaavan muodostaa automatisoinnin edellyttämät seuranta-, ohjaus- ja säätöratkaisut erityisesti siihen nähden, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan jo lajittelulaitteen automaattinen ohjausyksikkö, sekä siihen nähden, mitä on esitetty edellä mainitussa viitejulkaisussa D2. Edellä mainitut valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä todetut tunnetusta tekniikasta erottavat piirteet ovat siten alan ammattimiehelle ilmeisiä, eikä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä eroa näin ollen olennaisesti edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetystä.

Vastaavalla tavalla myöskään valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tunnettua edellä mainitusta viitejulkaisusta D1.

Jartek Oy:n vastaus

Vaatimukset

Jartek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Toissijaisesti Jartek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 120761 voimassa yhtiön 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa. Kolmassijaisesti Jartek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus pysyttää patentin numero FI 120761 voimassa yhtiön 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman toisen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaisessa muodossa.

Perusteet

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös olisi kumottava.

Tois- ja kolmassijaisten vaatimusten tarkoittamissa patenttivaatimuksissa keksinnön eroa tunnettuun tekniikkaan on edelleen korostettu.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Keksinnöllisyyden arviointia ongelma-ratkaisu-menetelmällä on pidettävä havainnollistavana, kun keksinnön uudeksi havaittujen seikkojen aikaansaama tekninen vaikutus on selkeästi arvioitavissa.

Keksinnöllisyysarvioinnissa yleensä yksittäistä, muihin piirteisiin yhteydessä olevaa piirrettä ei tule yhdistelmäkeksinnön kaikkien piirteiden aikaansaamasta yhteisvaikutuksesta erillisenä ottaa keksinnöllisyysarvioinnin kohteeksi, vaan arviointi tulee suorittaa ottaen huomioon kaikki piirteet.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainittu viitejulkaisu D1 ei kehota käyttämään nopeussäädettävää kuljetinta, vaan ainoastaan esittää, että poikittaiskuljettimen nopeutta voidaan säätää ilman haittavaikutuksia, koska myös saheiden lajittelukohtaa lokeroihin nähden voidaan säätää. Mainitusta viitejulkaisusta D1 ei myöskään ilmene nimenomaisesti lajittelulaitteen automaattista ohjausyksikköä, eikä mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmene, että kuljettimen nopeustieto tulisi selvittää ja johtaa ohjausyksikköön.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on siten pidettävä keksinnöllisenä.

Vastaavasti myös valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukaista järjestelmää on pidettävä keksinnöllisenä.

Koska valittajan markkinaoikeudelle toimittamissa muutetuissa patenttivaatimuksissa itsenäisiä patenttivaatimuksia on täsmennetty edelleen lisämääritteillä, myös niiden mukaiset keksinnöt eroavat olennaisesti tunnetusta tekniikasta.

Valittajan lausuma

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan sanotussa päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan piirteet. Lisäksi mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan nopeussäädettävä käyttökoneisto ja se, että erotteluvälineiden asemaa säädetään poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella. Viitejulkaisusta D1 ei ilmene nimenomaisesti, että käyttökoneiston nopeutta säädetään portaattomasti ja että erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti. Mainitusta viitejulkaisusta D1 ei myöskään ilmene, mistä kuljettimen nopeustieto saadaan.

Arvioitaessa keksinnöllisyyttä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä todettujen, edellä mainittuun viitejulkaisuun D1 nähden erottavien piirteiden perusteella, voidaan sanottujen piirteiden ratkaisemat ongelmat määritellä seuraavasti:

  • tarjota menetelmä, jossa lajittelulaitoksen kapasiteettia voidaan säätää tarkasti tarpeen mukaan,
  • tarjota menetelmä, jossa manuaalista työtä voidaan vähentää,
  • tarjota menetelmä, jossa laitteiden määrä on minimoitu.

Edellä mainitut ratkaistavat ongelmat eivät liity toisiinsa. Vastoin Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnossa todettua, kyse ei siten ole yhdistelmäkeksinnöstä. Ratkaisuja kaikkiin kolmeen edellä mainittuun ongelmaan on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisinä edellä mainitun viitejulkaisun D1 ja alan ammattimiehen yleistiedon perusteella.

Viitejulkaisun D1 perusteella on ilmeistä käyttää nopeussäädettyä poikittaiskuljetinta. Portaatonta nopeussäätöä, manuaalisen toiminnon automatisointia ja nopeusohjeen saamista ohjausjärjestelmästä on myös pidettävä alan ammattilaiselle ilmeisinä vaihtoehtoina.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun muutetun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista menetelmää on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä myös sanotussa päätöksessä mainituista viitejulkaisuista D2 ja D4 ilmenevän julkisen käytön perusteella.

Jartek Oy:n markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 7 on lisätty määritteitä, jotka eivät määrittele patenttilain 8 §:ssä edellytetyllä tavalla täsmällisesti, mitä patentilla halutaan suojata.

Jartek Oy:n markkinaoikeudelle toimittaman toisen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäisiin patenttivaatimuksiin 1 ja 6 on vielä lisätty määrite, jonka mukaan säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta. Kysymyksessä olevan patentin selityksessä ei kuitenkaan ole määritelty epälineaarisen säädön parametrejä eikä selityksessä ei ole esitetty, että epälineaariseen säätöön liittyisi jotain teknistä vaikutusta. Sanottua säätötapaa onkin pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona.

Muut lausumat

Jartek Oy on lausumassaan muun ohella esittänyt, että keksinnöllisyyden arvioinnissa patenttivaatimuksia tulee tarkastella kokonaisuutena. Lisäksi on huomattava, että valittajan viittaama patenttivaatimusten epätäsmällisyys ei ole patenttilain 25 §:ssä säädetty väiteperuste. Joka tapauksessa markkinaoikeudelle toimitettuja muutettuja patenttivaatimuksia on pidettävä alan ammattimiehelle täsmällisinä.

Heinolan Sahakoneet Oy on esittänyt muun ohella, että keksinnöllisyyden arvioinnissa käytetty ongelma-ratkaisu-menetelmä edellyttää nimenomaisesti patenttivaatimuksen jakamista osiin keksinnön uusien piirteiden määrittämiseksi ja keksinnöllisyyden arvioimiseksi objektiivisesti. Käsillä olevassa tapauksessa on perusteltua käsitellä yksittäisten piirteiden keksinnöllisyyttä myös sen johdosta, että kyse ei ole piirteiden todellisesta yhdistelmästä, jonka yhteisvaikutus eroaisi yksittäisten piirteiden vaikutuksen summasta. Patenttivaatimusten epätäsmällisyyttä ei sinänsä ole säädetty väiteperusteeksi. Kuitenkin myös muutettujen patenttivaatimusten tulisi täyttää patenttilain vaatimukset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty; patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä; patentti käsittää sellaista, mikä ei ole ilmennyt hakemuksesta sitä tehtäessä; tai milloin patenttisuojaa on laajennettu sen jälkeen, kun 19 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on annettu.

2 Kysymyksessä oleva keksintö

Kysymyksessä oleva keksintö koskee menetelmää ja järjestelmää pitkänomaisten puukappaleiden, kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi siten, että puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin. Menetelmässä puukappaleita siirretään poikittaiskuljettimella lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan pudottamalla ne poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevalla erotteluvälineellä. Erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäväksi lajittelulokeroihin nähden. Keksinnölle on olennaista, että poikittaiskuljettimen nopeussäätö on portaaton ja että erotteluvälineiden paikkaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella nopeussäädetystä kuljettimen käyttökoneistosta saatavan kuljettimen nopeustiedon perusteella. Edellä kuvatulla menettelyllä voidaan varmistaa, että pitkänomaiset puukappaleet putoavat haluttuun lajittelulokeroon tarkasti määrättyyn kohtaan lokeroa, jolloin vältetään nopeuden vaihdellessa puukappaleiden osuminen esimerkiksi lokeron suuaukon reunoihin.

3 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on tunnetun tekniikan osalta viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä esitettyihin julkaisuihin:

D1: FI 188375 B
D2: Juha Ropilon lausunto liitteineen
D3: AC Drives Technical Guide Book, ABB Industry Oy, osa 4, Guide to Variable Speed Drives, ss. 22−27
D4: Lauri Nakarin lausunto.

Edellä mainittu viitejulkaisu D1 koskee menetelmää pitkänomaisten kappaleiden, kuten saheiden, lajittelemiseksi peräkkäisiin lajittelulokeroihin. Mainitussa viitejulkaisussa D1 esitetyn mukaan pitkänomaisia puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla erotteluvälineillä. Erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä suhteessa lajittelulokeroihin.

Edellä mainittu viitejulkaisu D3 on sähkömoottorikäyttöjä koskeva opaskirja, josta ilmenee muun ohessa pyörimisnopeudeltaan säädettävä, taajuusmuuttajalla ohjattu käyttö.

4 Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltu patenttivaatimusasetelma

4.1 Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun patenttivaatimusasetelman mukaiset keksinnöt

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltu patenttivaatimusasetelma muodostuu menetelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−6 sekä järjestelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 7 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 8−11.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä pitkänomaisten puukappaleiden (100), kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi, jolla lajittelulaitteistolla puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin,

jossa menetelmässä puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella (101) lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla ohjattavilla erotteluvälineillä,

jossa erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä (A−B) suhteessa lajittelulokeroihin, tunnettu siitä, että

poikittaiskuljetinta käytetään portaattomasti nopeussäädetyllä käyttökoneistolla, ja erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella."

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 7 kuuluu puolestaan seuraavasti:

"7. Järjestelmä pitkänomaisten puukappaleiden (100), kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi, jolla lajittelulaitteistolla puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin,

jossa on poikittaiskuljetin ja erotteluvälineet, jolloin puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella (101) lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla ohjattavilla erotteluvälineillä,

ja siirtolaitteisto, jolloin erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä (A−B) suhteessa lajittelulokeroihin,
tunnettu siitä, että
järjestelmässä on portaattomasti nopeussäädetty kuljettimen käyttökoneisto, ja ohjausjärjestelmä on sovitettu siten, että erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella."

4.2 Asian arviointi

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on katsottu, että sanotussa päätöksessä tarkasteltujen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaiset keksinnöt ovat uusia tunnettuun tekniikkaan nähden.

Valituksen käsittelyn yhteydessä markkinaoikeudessa ei myöskään ole kyseenalaistettu edellä mainittujen keksintöjen uutuutta tunnettuun tekniikan tasoon nähden.

Edellä esitetty huomioon ottaen mainittujen keksintöjen patentoitavuuden suhteen asiassa markkinaoikeudessa on siten ensinnäkin kysymys siitä, onko valittajan markkinaoikeudessa esittämän perusteella mainituilta keksinnöiltä katsottava puuttuvan keksinnöllisyys.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on todettu, että sanotussa päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosaan sisältyvät piirteet "poikittaiskuljetinta käytetään portaattomasti nopeussäädetyllä käyttökoneistolla" sekä "erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella" eivät ilmene lähintä tunnettua tekniikkaa edustavasta edellä mainitusta viitejulkaisusta D1. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on todettu edellä mainituista piirteistä johtuvaksi tekniseksi vaikutukseksi sen, että pudotettavat saheet saadaan putoamaan aina oikeaan lokeroon ja vielä vahingoittumattomina suunnattuna oikeaan kohtaan lokerossa. Ongelma, jonka keksintö ratkaisee, on siten se, miten vähennetään tarvetta tarkkailla saheiden putoamista lokeroihin ja hukkasaheiden määrää, sekä se, miten otetaan huomioon laitteiston kuormitus ja saheiden dimensiot.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 on esitetty (s. 2, rivit 21−38), että tunnettujen lajittelulaitteiden käytössä muodostuu ongelmia, kun poikittaiskuljettimen nopeutta nostetaan ja pyritään näin lisäämään lajittelulaitoksen kapasiteettia. Saheen irtoaminen suuremmalla nopeudella liikkuvasta kuljettimesta johtaa siihen, että sahe ei enää osu haluttuun lokeroon tai osuu lokeron seinämään. Ratkaisuksi edellä mainittuun ongelmaan viitejulkaisussa D1 on esitetty (s. 3, rivit 17−21), että erotteluvälineet järjestetään liikuteltaviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä asetteluvälillä suhteessa lajittelulokeroihin, erityisesti lajittelulokeroiden suuaukkoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmenee valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esitetyn mukainen menetelmä. Mainitusta viitejulkaisusta D1 ilmenee (s. 4, rivit 15−22) myös, että poikittaiskuljettimen nopeutta voidaan säätää sekä että erotteluvälineiden asemaa ja erottelukohtaa suhteessa lajittelulokeroon voidaan säätää. Mainittu erotteluvälineiden aseman säätämisen on esitetty tapahtuvan nimenomaisesti poikittaiskuljettimen nopeus huomioon ottaen.

Edellä esitetty huomioon ottaen valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön on katsottava liittyvän samaan ongelmaan kuin edellä mainitun viitejulkaisun D1 mukaisen keksinnön. Myös edellä mainitun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen keksinnön tarkoittaman ratkaisun on periaatteeltaan katsottava vastaavan viitejulkaisusta D1 tunnettua.

Edellä mainitussa viitejulkaisussa D1 ei sinänsä nimenomaisesti esitä, että poikittaiskuljettimen nopeussäätö olisi portaaton ja että erotteluvälineiden aseman säätö tapahtuisi automaattisesti. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että viitejulkaisussa D1 esitetään poikittaiskuljettimen nopeussäätö, sekä se, että että säädettävät sähkömoottorikäytöt ovat tavanomaisesti taajuusmuuttajalla ohjattuja oikosulkumoottoreita, markkinaoikeus katsoo, että nopeussäädön portaattomuutta on pidettävä aivan ilmeisenä vaihtoehtona viitejulkaisussa D1 esitetylle ratkaisulle.

Mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan edellä selostetulla tavalla myös erotteluvälineiden aseman säätäminen poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella. Säätötekniikassa säädöllä tarkoitetaan tavanomaisesti prosessin käyttäjän tekemiä manuaalisia ohjaustoimenpiteitä tai automaattista säätimen tekemää säätöä. Erotteluvälineiden aseman säätämisen toteuttaminen automaattisena valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellussa itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyllä tavalla on katsottava tarkoittavan pelkästään viitejulkaisusta D1 sinänsä tunnetun, nopeuden perusteella tapahtuvan säädön automatisointia. Kysymyksessä olevan patentin selityksessä ei kyseisen automatisoinnin osalta ole esitetty myöskään mitään erityistä ratkaisua, johon liittyisi jokin erityinen tekninen vaikutus. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että myös kyseistä säädön toteuttamista automaattisena nopeusohjatulla säätölaitteella on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisenä vaihtoehtona viitejulkaisussa D1 esitetylle ratkaisulle.

Edellä mainittuja poikittaiskuljettimen nopeussäädön portaattomuutta sekä erotteluvälineiden aseman automaattista säätöä ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella on asiassa esitetyn valossa pidettävä toisistaan riippumattomina piirteinä, joilla ei ole esitetty olevan saavutettavissa mitään yhteisvaikutusta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä ei eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä sisältää olennaisesti samat piirteet kuin sanotussa päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään edellä mainittu itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1.

Edellä esitetyn perusteella sen paremmin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä kuin mainitussa päätöksessä tarkastellun itsenäisen patenttivaatimuksen 7 mukaista keksintöä ei ole pidettävä patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla keksinnöllisenä, eikä siten patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista mainittujen itsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen puuttuvaa patentoitavuutta koskevista väitteistä.

Valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltu patenttivaatimusasetelma muodostuu edellä todetulla tavalla itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 7 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−6 ja 8−11. Edellä todetulla tavalla mainittujen itsenäisen patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

5 Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittama vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma

5.1 Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaiset keksinnöt

Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittama vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma muodostuu menetelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−5 sekä järjestelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 6 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 7−9.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä pitkänomaisten puukappaleiden (100), kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi, jolla lajittelulaitteistolla puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin,

jossa menetelmässä puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella (101) lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla ohjattavilla erotteluvälineillä,

jossa erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä (A−B) suhteessa lajittelulokeroihin, tunnettu siitä, että

poikittaiskuljetinta käytetään portaattomasti nopeussäädetyllä käyttökoneistolla, ja erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella, ja

menetelmässä huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa."

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 6 kuuluu puolestaan seuraavasti:

"7. Järjestelmä pitkänomaisten puukappaleiden (100), kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi, jolla lajittelulaitteistolla puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin,

jossa on poikittaiskuljetin ja erotteluvälineet, jolloin puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella (101) lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla ohjattavilla erotteluvälineillä,

ja siirtolaitteisto, jolloin erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä (A−B) suhteessa lajittelulokeroihin,
tunnettu siitä, että
järjestelmässä on portaattomasti nopeussäädetty kuljettimen käyttökoneisto, ja ohjausjärjestelmä on sovitettu siten, että erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella, ja

järjestelmä on sovitettu ohjattavaksi siten, että huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa."

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 on näin muodostettu lisäämällä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltuun itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 määrite, jonka mukaan "menetelmässä huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa". Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 6 on puolestaan muodostettu lisäämällä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltuun itsenäiseen patenttivaatimukseen 7 määrite "järjestelmä on sovitettu ohjattavaksi siten, että huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa".

5.2 Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 6 eivät määrittele keksintöä patenttilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla täsmällisesti sen johdosta, että niihin sisältyy määrite, jonka mukaan puutavaran dimensiot otetaan huomioon poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa säädettäessä.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain 8 §:n 2 momentissa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty patenttilaissa sen paremmin niihin perusteisiin, jonka puuttumisen perusteella myönnettyä patenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus tuomioistuimeen myönnetyn patentin kumoamiseksi.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainitussa suhteessa patenttilain säännökset vastaavat Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC) määräyksiä. Myöskään EPC 84 artiklassa säädettyä vaatimusta patenttivaatimusten täsmällisyydestä ei ole sisällytetty Euroopan patenttisopimuksessa sen paremmin niihin perusteisiin, jonka puuttumisen perusteella myönnettyä eurooppapatenttia vastaan voitaisiin tehdä väite tai edelleen valitus Euroopan patenttiviraston valituslautakuntiin myönnetyn eurooppapatentin kumoamiseksi.

Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on päätöksessään G 3/14 katsonut eurooppapatentteihin liittyen, että muutettujen patenttivaatimusten osalta kysymys patenttivaatimusten täsmällisyydestä on mahdollista ottaa väitemenettelyssä tarkasteltavaksi, mutta vain tietyissä tilanteissa ja tietyin edellytyksin. Euroopan patenttiviraston laajennettu valituslautakunta on kyseisessä päätöksessään katsonut, että eurooppapatentin myöntämisen jälkeisissä väite- tai valitusmenettelyssä muutettujen patenttivaatimusten täsmällisyyttä ei tule arvioida, mikäli patenttivaatimuksia koskeva muutos sisältää ainoastaan sellaisia piirteitä, jotka kokonaisuutena ovat sisältyneet aikaisemmin myönnettyihin patenttivaatimuksiin. Muutettujen patenttivaatimusten täsmällisyyttä arvioidaan ainoastaan, mikäli selityksestä otetaan piirteitä muutettuihin patenttivaatimuksiin tai mikäli aikaisemmin myönnetyn epäitsenäisen patenttivaatimuksen piirteitä ei oteta kokonaisuudessaan muutettuun itsenäiseen patenttivaatimukseen ja siten viimeksi mainittuun patenttivaatimukseen tehty muutos saa aikaan siinä epätäsmällisyyden.

Viimeksi mainitussa Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisussa on sinänsä ollut kysymys Euroopan patenttisopimuksen määräysten tulkinnasta. Patenttilain muuttamista koskeneissa lainvalmistelutöissä on kuitenkin korostettu, kuinka Euroopan patenttisopimuksen, johon Suomi on vuonna 1996 liittynyt, ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi (ks. esim. HE 92/2005 vp s. 28). Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan siten katsoa olleen, että patenttilakia pyrittäisiin tulkitsemaan mahdollisimman samalla tavalla kuin Euroopan patenttisopimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että patenttilain säännökset edellä mainitulta osin vastaavat asiallisesti täysin Euroopan patenttisopimuksen vastaavia määräyksiä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitulle Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan ratkaisulle G 3/14 on annettavissa merkitystä arvioitaessa sitä, missä määrin kysymykseen muutettujen patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä on kiinnitettävissä huomiota muutettujen patenttivaatimusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 on muodostettu lisäämällä siihen alun perin myönnetyn patentin epäitsenäiseen patenttivaatimuksiin 5 sisältynyt vaihtoehtoinen piirre "huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa". Vastaavasti nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 6 on muodostettu lisäämällä siihen alun perin myönnetyn patentin epäitsenäiseen patenttivaatimuksiin 10 sisältynyt vaihtoehtoinen piirre "huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa".

Valittajan esittämä väitetyn epätäsmällisyyden aiheuttava piirre on siten sisältynyt jo kokonaisuudessaan myönnetyn patentin patenttivaatimuksiin.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymys patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä tule arvioitavaksi edellä mainitun valittajan epätäsmällisyyden perusteeksi esittämän seikan osalta.

Valittaja on lisäksi muun ohella esittänyt, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaisia keksintöjä ei ole pidettävä keksinnöllisinä.

Kuten edellä on selostettu, nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 on muodostettu lisäämällä valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltuun itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 piirre "menetelmässä huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa" sekä vastaavasti nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 6 on puolestaan muodostettu lisäämällä edellä mainitussa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltuun itsenäiseen patenttivaatimukseen 7 piirre "järjestelmä on sovitettu ohjattavaksi siten, että huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa".

Patentin selityksessä todetun mukaan poikittaiskuljettimen nopeutta säädetään esimerkiksi taulukoista saatavaan, kullekin puutavaran dimensiolle ennalta määrättyyn nopeuteen antamalla vastaava ohjearvotieto taajuusmuuttajalle. Kuin dimensiot tai kuormitus muuttuvat, muutetaan kuljettimen nopeutta vastaavasti. Suuria dimensioita ei selityksessä todetun mukaan ole tarkoituksenmukaista kuljettaa suurella nopeudella, mutta pieniä dimensioita kuljetettaessa voidaan nopeutta nostaa. Lisäksi nopeutta voidaan eri syistä vaihdella myös samaa dimensiota kuljetettaessa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitusta viitejulkaisusta D1 tunnetaan ratkaisu, jossa aikaisemmin käytetyn vakionopeuden sijasta käytetään esimerkiksi laitoksen kuormituksen mukaan säädettävää nopeutta. Alan ammattimiehen on tällöin ratkaistava, miten nopeutta säädetään eri tilanteissa kuormitukseen ja haluttuun kapasiteettiin (lajittelunopeuteen) nähden.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että kysymyksessä olevan keksinnön tarkoittamassa tilanteessa lajiteltavien saheiden kokoa ja painoa on pidettävä alan ammattimiehelle ilmeisinä tekijöitä, joilla on merkitystä valittaessa sopivaa nopeutta kulloiseenkin tilanteeseen. Puutavaran dimensioiden huomioon ottamisella ei ole katsottava esitetyn saavutettavan myöskään mitään erityistä tai yllättävää vaikutusta.

Sanottuun nähden sekä ottaen huomioon edellä perustelujen jaksossa 4.2 valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä tarkasteltujen itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 7 mukaisten keksintöjen keksinnöllisyydestä lausuttu markkinaoikeus katsoo, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset keksinnöt eivät edellä eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1.

Edellä esitetyn perusteella sen paremmin nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 6 mukaista keksintöä ei ole pidettävä patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla keksinnöllisenä, eikä siten patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista kyseisten itsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen puuttuvaa patentoitavuutta koskevista väitteistä.

Nyt tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma muodostuu edellä todetulla tavalla itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 6 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2−5 ja 7−9. Edellä todetulla tavalla kyseisten itsenäisen patenttivaatimusten 1 ja 6 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

6 Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittama toinen vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma

6.1 Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman toisen vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaiset keksinnöt

Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittama toinen vaihtoehtoinen patenttivaatimusasetelma muodostuu menetelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 ja 3 sekä järjestelmää koskevasta itsenäisestä patenttivaatimuksesta 4 ja siihen liittyvistä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 5−7.

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"1. Menetelmä pitkänomaisten puukappaleiden (100), kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi, jolla lajittelulaitteistolla puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin,

jossa menetelmässä puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella (101) lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla ohjattavilla erotteluvälineillä,

jossa erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä (A−B) suhteessa lajittelulokeroihin, tunnettu siitä, että

poikittaiskuljetinta käytetään portaattomasti nopeussäädetyllä käyttökoneistolla, ja erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella, menetelmässä huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa, ja

säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, ts. sen käyttökoneiston pyörimisnopeudesta."

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 4 kuuluu puolestaan seuraavasti:

"7. Järjestelmä pitkänomaisten puukappaleiden (100), kuten saheiden, lajittelulaitteiston ohjaamiseksi, jolla lajittelulaitteistolla puukappaleita lajitellaan ennalta määrätyn lajitteluohjauksen perusteella peräkkäisiin lajittelulokeroihin,

jossa on poikittaiskuljetin ja erotteluvälineet, jolloin puukappaleita siirretään peräkkäin poikittaiskuljettimella (101) lajittelulokeroiden yläpuolella ja yksittäiset puukappaleet erotellaan poikittaiskuljettimelta ennalta määrätyn lajitteluohjauksen mukaan tiettyihin lajittelulokeroihin kunkin lajittelulokeron kohdalla olevilla ohjattavilla erotteluvälineillä,

ja siirtolaitteisto, jolloin erotteluvälineet on järjestetty kuljettimen kulkusuunnassa siirrettäviksi lajittelulokeroihin nähden siten, että ne ovat asetettavissa haluttuun asemaan ennalta määrätyllä säätövälillä (A−B) suhteessa lajittelulokeroihin,

tunnettu siitä, että

järjestelmässä on portaattomasti nopeussäädetty kuljettimen käyttökoneisto, ja ohjausjärjestelmä on sovitettu siten, että erotteluvälineiden asemaa säädetään automaattisesti poikittaiskuljettimen nopeuden perusteella ohjausjärjestelmästä saatavan nopeustiedon perusteella,

järjestelmä on sovitettu ohjattavaksi siten, että huomioidaan puutavaran dimensiot poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa aseteltaessa, ja

säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, ts.sen käyttökoneiston pyörimisnopeudesta."

Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 on näin muodostettu lisäämällä Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 määrite, jonka mukaan "säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, ts. sen käyttökoneiston pyörimisnopeudesta". Edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 4 on puolestaan muodostettu lisäämällä Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 6 määrite, jonka mukaan "säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, ts. sen käyttökoneiston pyörimisnopeudesta".

6.2 Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäiset patenttivaatimukset 1 ja 4 eivät määrittele keksintöä patenttilain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla täsmällisesti sen johdosta, että niihin sisältyy määrite, jonka mukaan puutavaran dimensiot otetaan huomioon poikittaiskuljettimen nopeussäädössä ja erotteluvälineiden paikkaa säädettäessä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu patenttivaatimusten epätäsmällisyyttä koskeva väite on perustettu samaan seikkaan kuin edellä tarkasteltujen Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman mukaisten patenttivaatimusten osalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että edellä perustelujen jaksossa 5.2 mainituilla perusteilla valittajan myös nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten osalta esittämä väitetyn epätäsmällisyyden aiheuttava piirre on sisältynyt jo kokonaisuudessaan myönnetyn patentin patenttivaatimuksiin eikä kysymys patenttivaatimusten epätäsmällisyydestä tule siten arvioitavaksi edellä mainitun valittajan epätäsmällisyyden perusteeksi esittämän seikan osalta.

Valittaja on lisäksi muun ohella esittänyt, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 4 mukaisia keksintöjä ei ole pidettävä keksinnöllisinä.

Kuten edellä on selostettu, nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 1 on muodostettu lisäämällä Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 1 piirre, jonka mukaan "säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, ts. sen käyttökoneiston pyörimisnopeudesta" sekä vastaavasti nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäinen patenttivaatimus 4 on puolestaan muodostettu lisäämällä Jartek Oy:n 4.11.2016 markkinaoikeudelle toimittaman vaihtoehtoisen patenttivaatimusasetelman itsenäiseen patenttivaatimukseen 6 piirre, jonka mukaan "säätö on epälineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, ts. sen käyttökoneiston pyörimisnopeudesta".

Patentin selityksessä todetun mukaan erotteluvälineiden aseman säätö lokeroihin nähden voi olla esimerkiksi lineaarisesti riippuvainen kuljettimen nopeudesta, mutta se voi olla myös epälineaarisesti nopeudesta riippuva, mikäli näin saavutetaan tietyissä sovellusmuodoissa parempi säätö.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin selityksessä ei ole esitetty mitään parametreja tai tekijöitä, joiden mukaisesti erotteluvälineiden aseman tulisi määräytyä kuljettimen nopeuden perusteella. Selityksessä on esitetty säätämiselle kaksi vaihtoehtoa (lineaarinen/epälineaarinen), joista epälineaarista on pidetty sopivana, mikäli sillä saavutetaan parempi lopputulos. Asiassa ei ole kuitenkaan esitetty, että nimenomaisesti epälineaarisella säädöllä saavutettaisiin jotain erityistä tai yllättävää teknistä vaikutusta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että lineaarisen tai epälineaarisen säätötavan valinnassa on kysymys alan ammattimiehen ammattitaitoon kuuluvasta rutiinitehtävästä, joka ei edellytä keksinnöllistä panosta.

Sanottuun nähden sekä ottaen huomioon edellä perustelujen jaksoissa 4.2 ja 5.2 keksinnöllisyydestä lausuttu markkinaoikeus katsoo, että nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäisten patenttivaatimusten 1 ja 4 mukaiset keksinnöt eivät eroa olennaisesti siitä, mikä on tullut tunnetuksi edellä mainitusta viitejulkaisusta D1.

Edellä esitetyn perusteella sen paremmin nyt tarkasteltavina olevien patenttivaatimusten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 4 mukaista keksintöä ei ole pidettävä patenttilain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla keksinnöllisenä, eikä siten patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua muista kyseisten itsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen puuttuvaa patentoitavuutta koskevista väitteistä.

Nyt tarkasteltavana oleva patenttivaatimusasetelma muodostuu edellä todetulla tavalla itsenäisistä patenttivaatimuksista 1 ja 4 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2 ja 3 sekä 5−7. Edellä todetulla tavalla kyseisten itsenäisen patenttivaatimusten 1 ja 4 mukaiset keksinnöt eivät ole patentoitavissa. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua mainittujen epäitsenäisten patenttivaatimusten mukaisten keksintöjen patentoitavuudesta.

6 Johtopäätös

Edellä todetulla tavalla yksikään tarkasteltavina olevista valittajan esittämien patenttivaatimusasetelmien itsenäisten patenttivaatimusten mukaisista keksinnöistä ei ole patentoitavissa. Valituksenalainen
Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on näin ollen kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 120761 kumoamista varten.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 9.2.2016 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle patentin numero FI 120761 kumoamista varten

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Jaakko Ritvala sekä markkinaoikeusinsinöörit Erkki Tiala ja Krister Karlsson.


Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina


Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 1.4.2020