MAO:107/20

Valutec AB ja Valutec Oy > Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy

patentti - patentin loukkaus

Diaarinumero: 2018/258
Antopäivä: 13.3.2020


Asian tausta

Valutec AB:lle on myönnetty patentti numero FI 109831 (jäljempänä myös kannepatentti) keksinnölle nimeltä "Puutavarakuivaamo".

Valutec Oy hyödyntää edellä mainittua kannepatenttia Suomessa Valutec AB:n luvalla ja yhdessä tämän kanssa.

Anaika Wood Group Ltd Oy on puunjalostusliiketoimintaa harjoittavan Anaika-konsernin emoyhtiö. Kyseiseen konserniin kuuluu muun ohella Anaika Wood Group Ltd Oy:n kokonaan omistama Anaika Soinlahti Timber Oy.

Kannepatentti muodostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta 2.

Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"Kuivaamo pinotun sahatavaran kuivaamiseksi, jossa kuivaamossa on kuivaamotilan lattiatasossa useampia yhdensuuntaisia, oleellisesti samalla tasolla olevia kuljetusratoja (1) kuivattavien puutavarapinojen (2) siirtämiseksi kuivaamotilassa, tunnettu siitä, että kuivaamotilan lattiatasoon on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista (1), oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin (3), joka on varustettu käyttömekanismilla (4–7) kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle."

Asianosaisten välillä ei asiassa ole vallinnut erimielisyyttä siitä, että edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

P1) Kuivaamo pinotun sahatavaran kuivaamiseksi,
P2) jossa kuivaamossa on kuivaamotilan lattiatasossa useampia yhdensuuntaisia, oleellisesti samalla tasolla olevia kuljetusratoja (1) kuivattavien puutavarapinojen (2) siirtämiseksi kuivaamotilassa,
tunnettu siitä, että
P3) kuivaamotilan lattiatasoon on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista (1), oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin (3),
P4) joka on varustettu käyttömekanismilla (4–7) kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle.

Kanne

Vaatimukset

Valutec AB ja Valutec Oy (jäljempänä yhteisesti myös kantajat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus:

1) vahvistaa, että Anaika Soinlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Ltd Oy:n (jäljempänä yhteisesti myös vastaajat) Soinlahden yksikön kanavassa 6 aikaisemmin käytetty tekninen ratkaisu on loukannut kantajien oikeutta patenttiin numero FI 109831;

2) kieltää vastaajia patenttilain 57 §:n nojalla jatkamasta ja toistamasta edellä vaatimuskohdassa 1 mainittua yksinoikeuden loukkausta patentin numero FI 109831 voimassaoloaikana;

3) vahvistaa, että vastaajien Soinlahden yksikön kanavassa 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu loukkaa kantajien oikeutta patenttiin numero FI 109831;

4) kieltää vastaajia patenttilain 57 §:n nojalla jatkamasta ja toistamasta edellä vaatimuskohdassa 3 mainittua yksinoikeuden loukkausta patentin numero FI 109831 voimassaoloaikana.

Lisäksi Valutec AB ja Valutec Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus määrää patenttilain 59 §:n nojalla, että vastaajien on poistettava kokonaisuudessaan Soinlahden yksikön kanavassa 6 kuljetusratojen välissä olevat kannatinelimet ja kannatinelimissä kiinni olevat nivelvarret sekä hävitettävä ne kaikki todistettavalla tavalla.

Vielä Valutec AB ja Valutec Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Anaika Soinlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Ltd Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut yhteensä 139.982,97 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Anaika Wood Group Ltd Oy:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä sen osalta

Anaika Wood Group Ltd Oy:n tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus on hylättävä. Anaika Wood Ltd Oy, eli sittemmin Anaika Wood Group Ltd Oy, on käynyt kantajien kanssa kirjeenvaihtoa konserniin kuuluvaan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamoon liittyen nimenomaan omasta puolestaan. Anaika Wood Group Ltd Oy mainitaan myös konsernin nykyisillä verkkosivuilla, joilla sen alaiseksi tuotantoyksiköksi on mainittu myös Soinlahden yksikkö.

Vaatimuskohdat 1 ja 2

Vastaajien Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on loukannut kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Asiassa on riidatonta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1 ja P2. Kyseinen ratkaisu on toteuttanut myös piirteet P3 ja P4. Ratkaisu on näin ollen toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus on toteutunut kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa ainakin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Patentin loukkaus täyttyy myös Anaika Wood Group Ltd Oy:n osalta, sillä sahausliiketoimintaa, jossa kysymyksessä olevaa teknistä ratkaisua on hyödynnetty, on harjoitettu Anaika Wood Group Ltd Oy:n hyväksi sen suostumuksella.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Koska kannepatenttia ei ole rajoitettu suljettuihin ilmastoituihin kuivaamoihin tai vain tiettyyn kuivaustapaan, edellä mainitun piirteen P3 täyttymiseksi on katsottava olevan riittävää, että kannatinelin on kuivaamotilan lattiatasossa, minkä vuoksi kannatinelin voi olla myös kuivaamotilaa pidempi. Myöskään kannepatentin selityksen valossa ei voida katsoa, että kannatinelimen pitäisi olla vain kuivaamotilan sisällä.

Piirteen P3 toteutumiseksi ei ole katsottava edellytettävän, että kannatinelimen pituuden tulisi olla yhtä suuri kuin kuljetusratojen pituuden kuivaamotilassa ja että kannatinelimen tulisi ulottua kuljetusratojen koko pituudelle kuivaamotilassa. Kannepatentin selityksessä kuvataan eräitä esimerkkejä itsenäisten patenttivaatimuksen 1 mukaisesta ratkaisusta. Kyse on kuitenkin vain itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen ratkaisun eräistä sovellutusesimerkeistä. Kuitenkin patenttivaatimukset, eivätkä esimerkit, määrittävät patenttisuojan laajuuden.

Lisäksi on huomattava, että kannepatentinselityksen sovellutusesimerkkienkin on katsottava osoittavan, ettei kannatinelinten tarvitse olla yhtä pitkiä kuin kuljetusratojen.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on ollut useita kuljetusratojen välissä olevia ja niistä erillään olevia kannatinelimiä, jotka ovat olleet oleellisesti kuljetusratojen suuntaisia ja oleellisesti niiden pituudelle ulottuvia. Kanavassa numero 6 olleen kannatinelimen on katsottava ulottuneen kuljetusratojen pituudelle, sillä etäisyys kannatinelimen päästä kuivaamon ulko-oven tasalle on ollut sekä kuivaamon alku- että loppupäässä kuivaamon kokonaispituus huomioon ottaen varsin pieni.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on toteuttanut myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Edellä mainitun piirteen P4 ei ole katsottava rajaavan sitä, minkä kaltainen käyttömekanismin tulisi olla, vaan mikä tahansa kannatinelimen nostamisen kuljetusratojen tasolle ja laskemisen tämän tason alapuolelle mahdollistama tekninen ratkaisu on katsottavissa kannepatentin mukaiseksi käyttömekanismiksi.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on ollut vipuvarsia, jotka ovat olleet kiinnitettynä voimalaitteeseen (käyttömekanismi) ja toisaalta kannatinelimiin. Tällaisilla vipuvarsilla kannatinelintä on saatu liikuteltua vertikaalisesti kuljetusratojen tasolle tukemaan pinottua puutavaraa ja kuljetusratojen tason alapuolelle pinotun puutavaran siirtämisen ajaksi.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on ollut useita kuljetusratojen välissä olevia ja niistä erillään olevia kannatinelimiä, jotka ovat olleet oleellisesti kuljetusratojen suuntaisia ja oleellisesti niiden pituudelle ulottuvia, ulottuen kuivaamotilan alusta kuivaamotilan päätyyn. Kyseisen ratkaisun sisältämiä kuljetusratojen pituuteen nähden oleellisesti saman pituisia kannatinelimiä ja kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 mukaisia kuljetusratojen pituudelle ulottuvia kannatinelimiä on pidettävä keskenään samanarvoisina ratkaisuina. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella kannatinelimellä ja kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleella ratkaisulla on ratkaistu sama ongelma, joka liittyy kuivattavan puutavaran alempien kerrosten roikkumisen estämiseen kuljetusratojen välissä.

Kysymyksessä olevassa kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelin on ulottunut olennaisesti kuljetusratojen pituudelle kuivattavan puutavaran taipumisen estämiseksi. Niillä on katsottava olleen sama tekninen vaikutus ja saavutettava lopputulos kannepatentin mukaiseen ratkaisuun ja edellä mainittuun piirteeseen P3 nähden. Kuivattavan puutavaran taipumisen estäminen on tapahtunut nimenomaisesti olennaisesti kuljetusratojen pituudella olevaa kannatinelintä nostamalla kuljetusratojen tasolle puutavaran alinta kerrosta vasten.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on toteuttanut myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on käytetty voimalaitetta, sylintereitä ja vipuvarsia vertikaalisuunnassa tapahtuvan liikkeen toteuttamiseksi. On ilmeistä, että kannatinelimiä vastapäätä on ollut tila vipuvarrelle, jonka avulla on saatu kannatinelin kiinnitetyksi käyttömekanismiin. Kanavan numero 6 ratkaisu on siten sisältänyt voimalaitteen ja sylinterit vipuvarsineen eli käyttömekanismin kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle ja vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle.

Vaatimuskohdat 3 ja 4

Vastaajien Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Asiassa on riidatonta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1 ja P2. Kyseinen ratkaisu toteuttaa myös piirteet P3 ja P4. Ratkaisu näin ollen toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus toteutuu kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan tai joka tapauksessa ainakin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Patentin loukkaus täyttyy myös Anaika Wood Group Ltd Oy:n osalta, sillä sahausliiketoimintaa, jossa kysymyksessä olevaa teknistä ratkaisua hyödynnetään, harjoitetaan Anaika Wood Group Ltd Oy:n hyväksi sen suostumuksella.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 toteutumisen osalta Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa teknisessä ratkaisussa on viitattavissa edellä vaatimuskohtien 1 ja 2 yhteydessä esitettyyn.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu toteuttaa myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Edellä mainitussa kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaan ratkaisuun ei enää sisälly kanavassa aikaisemmin käytössä olleita voimalaitetta ja sylintereitä. Tästä huolimatta myös kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu toteuttaa edellä mainitun piirteen P4.

Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu sisältää edelleen kannatinelimeen kytkeytyvät nivelvarret. Nivelvarsilla kannatinelimiä on mahdollista nostaa esimerkiksi joko käsin pitkällä varrella tai liittämällä mekanisoitu laite kannatinelimeen tai nivelvarsiin. Kannatinelimeen liitetyt nivelvarret siten mahdollistavat kannatinelimen nostamisen kuljetusratojen tasolle ja myös laskemisen tämän tason alapuolelle.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu toteuttaa myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Edellä mainitussa kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu sisältää edelleen kannatinelimeen kytkeytyvät nivelvarret. Nivelvarsien mutterit eivät estä nivelen ja siten kannatinelimen liikkumista, vaan mutterit kiinnittävät vertikaalisesti liikkuvan kannatinelimen nivelvarsien avulla syvennyksessä olevaan lattiakiinnikkeeseen. Nivelvarsilla kannatinelimiä on mahdollista nostaa esimerkiksi joko käsin pitkällä varrella tai liittämällä mekanisoitu laite kannatinelimeen. Kannatinelimeen liitetyt nivelvarret siten mahdollistavat kannatinelimen nostamisen kuljetusratojen tasolle ja myös laskemisen tämän tason alapuolelle.

Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaa ratkaisua on pidettävä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 kanssa samanarvoisena ratkaisuna. Sekä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella kannatinelimeen kytkeytyvällä käyttömekanismilla että kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevalla ratkaisulla ratkaistaan sama ongelma, joka liittyy kuivattavan puutavaran alempien kerrosten roikkumisen estämiseen kuljetusratojen välissä.

Kyse on samanarvoisista käyttömekanismiratkaisuista, joilla saavutetaan sama tekninen vaikutus. Laitteen valmiudessa pitäminen on jo sellaisenaan yksinoikeuden piiriin kuuluvaa patentoidun laitteen käyttöä eikä patentinloukkauksen kannalta ole merkitystä sillä, onko laitetta valmiusaikana tosiasiallisesti käytetty vai ei.

Teknisen ratkaisun muuttamista koskeva vaatimus

Vastaajien Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 ja lisäksi on erittäin helposti muutettavissa aikaisemmin käytössä olleeksi ratkaisuksi, joka myös on loukannut kannepatenttia. On siten olemassa erittäin suuri vaara, että vastaajat muuttavat Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavan numero 6 viimeksi mainituksi ratkaisuksi. Vastaajat on näin ollen velvoitettava poistamaan kokonaisuudessaan kanavassa numero 6 kuljetusratojen välissä olevat kannatinelimet ja kuljetusradoissa kiinni olevat nivelvarret sekä hävittämään ne kaikki todistettavalla tavalla.

Vastaus

Vaatimukset

Anaika Wood Group Ltd Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää kanteen siihen kohdistettuna tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Anaika Soinlahti Timber Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen.

Lisäksi Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa Valutec AB:n ja Valutec Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 77.048,38 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Anaika Wood Group Ltd Oy:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä sen osalta

Kanne on Anaika Wood Group Ltd Oy:öön kohdistettuna jätettävä tutkimatta, sillä Anaika Wood Group Ltd Oy on väärä vastaaja asiassa.

Iisalmessa sijaitseva Soinlahden tuotantolaitos on Anaika Soinlahti Timber Oy:n omistuksessa ja Anaika Soinlahti Timber Oy harjoittaa sitä hyödyntäen puunjalostusliiketoimintaa. Anaika Wood Group Ltd Oy ei siten patenttilain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla käytä tai pidä hallussaan Soinlahden yksikköä ja siihen sisältyvää puutavarakuivaamoa.

Anaika Wood Group Ltd Oy on Anaika-konsernin emoyhtiö ja omistaa Anaika Soinlahti Timber Oy:n koko osakekannan. Osakekannan omistus ei kuitenkaan muodosta kantajille kanneperustetta Anaika Wood Group Ltd Oy:tä kohtaan.

Vaatimuskohdat 1 ja 2

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu ei ole loukannut kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on sinänsä toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 edellä mainitut piirteet P1 ja P2. Kyseinen aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu ei sen sijaan ole toteuttanut sen paremmin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 edellä mainittua piirrettä P3 kuin piirrettä P4. Ratkaisu ei näin ollen ole toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus ei ole toteutunut sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin myöskään ekvivalenssitulkinnankaan perusteella.

Joka tapauksessa kanne on Anaika Wood Group Ltd Oy:öön kohdistettuna hylättävä sen johdosta, että Anaika Wood Group Ltd Oy ei ole käyttänyt eikä käytä patentoitua ratkaisua eikä myöskään ole pitänyt eikä pidä hallussaan patentilla suojattua ratkaisua sen käyttämistä varten.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu ei ole toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3 ensinnäkään kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Edellä mainittua piirrettä P3 on tulkittava siten, että kannatinelimen tulee ulottua kuivaamotilassa ja sen lattiatasossa kuljetusratojen koko pituudelle.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa rullaradat ovat ulottuneet läpi koko kuivaamotilan ja kuivaamotilan koko pituudelle. Sen sijaan kanavassa numero 6 oleva kannatinelin ei ole ulottunut kuivaamotilan koko pituudelle, vaan vain osalle kuljetusratojen pituutta. Toisin sanoen kannatinelimen pituus on ollut lyhyempi kuin kuljetusratojen pituus. Kannatinelimen ja kuljetusratojen pituusero ei ole ollut vain valmistustoleranssien suuruinen, vaan merkittävä.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu ei ole toteuttanut myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 ensinnäkään kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Edellä mainittu piirre P4 määrittelee, että kannatinelin on varustettu käyttömekanismilla, joka on järjestetty nostamaan kannatinelin kuljetusratojen tasolle sekä vasten puutavarapinon alinta kerrosta sekä laskemaan kannatinelin kuljetusratojen tason alapuolelle pois kosketuksesta puutavarapinon alimpaan kerrokseen.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelin ei ole ollut missään vaiheessa laskettavissa käyttömekanismilla kuljetusratojen tason alapuolelle pois kosketuksesta puutavarapinon alimmasta kerroksesta. Myös ala-asennossa kannatinelin on edelleen ollut vasten puutavarapinon alinta kerrosta.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu ei ole toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3 myöskään kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Edellä mainitussa kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelin ei ole ulottunut kuivaamotilan koko pituudelle, vaan vain osalle kuljetusratojen pituutta. Kannatinelimen ja kuljetusratojen pituusero on ollut selvä, rakenteellinen ja tekninen sekä tarkoituksenmukainen. Etäisyyden eli eron aikaansaama vaikutus ei ole ollut samavaikutuksinen eikä samanarvoinen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 kanssa.

Kuivauksen aikana puusta poistuvan kosteuden ja kondensoituneen veden poisjohtaminen kuivaamotilasta on perinteisesti hankalaa. Tämän vuoksi vettä kertyy helposti kuivaamotilan lattialle, erityisesti kuivaamotilan alku- ja loppupäässä. Järjestämällä kannatinelimet etäisyyden päähän kuivaamotilan alkupäästä ja loppupäästä, kannatinelimet eivät ulotu kuivaamotilan alkupään ja loppupään alueelle, jossa kondensoitumisongelma on merkittävin. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on lisäksi mahdollistanut lattiakaivojen asentamisen kanavan alku- ja loppupäähän. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on myös ratkaissut ongelman, jota kannepatentissa ei ole esitetty.

Soinlahden tuotantolaitoksen puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu ei ole toteuttanut myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Edellä mainitun piirteen P4 mukaan kannatinelimen tulee olla
ala-asennossa pois kosketuksesta puutavarapinon alapinnasta eikä haitata puutavarapinon siirtämistä. Piirteen ratkaisemana ongelmana on siten pidettävä nimenomaan puutavarapinon siirtämisen helpottamista.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelin on ollut vasten puutavarapinoa tukien puutavarapinoa alapinnalta sekä ala-asennossa että yläasennossa. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on siten ratkaistu toinen ongelma kuin kannepatentissa. Kun kannatinelin pysyy kosketuksessa puutavarapinon alapinnan kanssa, voidaan puutavarapinon alapintaa tukea myös pinon siirron aikana, mutta pienemmällä voimalla. Tällöin puut eivät pääse taipumaan siirtämisen aikanakaan. Lisäksi puut eivät pääse raapimaan kuivaamotilan betonista lattiaa, mikä aiheuttaisi merkittävää kitkaa sekä alimpien puiden vaurioitumista.

Mainitussa kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollutta ratkaisua ei ole pidettävä myöskään samanarvoisena kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 kanssa, vaan se on muodostanut itsenäisen keksinnön, jolla on ratkaistu pinon siirron aikainen taipuminen.

Vaatimuskohdat 3 ja 4

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu ei loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu sinänsä toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 edellä mainitut piirteet P1 ja P2. Kyseinen nykyisin käytössä oleva ratkaisu ei sen sijaan toteuta sen paremmin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 edellä mainittua piirrettä P3 kuin piirrettä P4. Ratkaisu ei näin ollen toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkaus ei toteudu sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin myöskään ekvivalenssitulkinnankaan perusteella.

Joka tapauksessa kanne on Anaika Wood Group Ltd Oy:öön kohdistettuna hylättävä sen johdosta, että Anaika Wood Group Ltd Oy ei ole käyttänyt eikä käytä patentoitua ratkaisua eikä myöskään ole pitänyt eikä pidä hallussaan patentilla suojattua ratkaisua sen käyttämistä varten.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P3 toteutumatta jäämisen osalta Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa teknisessä ratkaisussa on viitattavissa edellä vaatimuskohtien 1 ja 2 yhteydessä esitettyyn.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu ei toteuta myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 ensinnäkään kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

Edellä mainitussa kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa kannatinelin ei ole laskettavissa käyttömekanismilla kuljetusratojen tason alapuolelle pois kosketuksesta puutavarapinon alimmasta kerroksesta. Myös ala-asennossa kannatinelin on edelleen vasten puutavarapinon alinta kerrosta.

Lisäksi kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu ei käsitä käyttömekanismia, joka mahdollistaisi noin 40 metriä pitkän teräspalkin, eli kannatinelimen, nostamisen ja laskemisen. Mitään voimalaitetta nostamista ja laskemista varten ei kanavassa numero 6 ole. Käsivoimin nostaminen ja laskeminen ei ole mahdollista.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu ei toteuta myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

Edellä mainitun piirteen P4 mukaan kannatinelimen tulee olla
ala-asennossa pois kosketuksesta puutavarapinon alapinnasta eikä haitata puutavarapinon siirtämistä. Kyseisen piirteen ratkaisemana ongelmana on siten pidettävä nimenomaan puutavarapinon siirtämisen helpottamista.

Edellä mainitussa kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa kannatinelin on kuitenkin vasten puutavarapinoa tukien puutavarapinoa alapinnalta sekä ala-asennossa että yläasennossa.

Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa on ratkaistu toinen ongelma kuin kannepatentissa. Kun kannatinelin pysyy kosketuksessa puutavarapinon alapinnan kanssa, voidaan puutavarapinon alapintaa tukea myös pinon siirron aikana, mutta pienemmällä voimalla. Tällöin puut eivät pääse taipumaan siirtämisen aikanakaan, eivätkä puut pääse raapimaan kuivaamotilan betonista lattiaa. Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaa ratkaisua ei ole pidettävä myöskään samanarvoisena edellä mainitun piirteen P4 kanssa, vaan se muodostaa itsenäisen keksinnön, jolla on ratkaistu pinon siirron aikainen taipuminen.

Teknisen ratkaisun muuttamista koskeva vaatimus

Edellytyksiä teknisen ratkaisun muuttamisvaatimuksen hyväksymiselle ei ole siinäkään tapauksessa, että kantajien kannevaatimukset joiltakin osin menestyisivät.

Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 ei ole käyttömekanismia, joka mahdollistaisi noin 40 metriä pitkän teräspalkin, eli kannatinelimen, nostamisen ja laskemisen. Anaika Soinlahti Timber Oy on heti sen jälkeen, kun kantajat ovat esittäneet väitteen mahdollisesta patentin loukkaamisesta varmuuden vuoksi muuttanut kanavan numero 6 niin sanotun passiiviseksi omasta aloitteestaan, välttääkseen kaikin keinoin mahdollisen patentin loukkauksen ennen asian lopullista selvittämistä. Mitään voimalaitetta nostamista ja laskemista varten ei kanavassa numero 6 ole. Kannattimen käsivoimin nostaminen ja laskeminen ei ole mahdollista. Kannatinelimen olemassaolo ei siten voi loukata kannepatenttia. Kannatinelimet eivät edes ole kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisia.

Todistelu

Asiakirjatodistelu

Valutec AB ja Valutec Oy

1. Patentti numero FI 109831
2. Kantajien edustajien huoltokäynnillä ottamat valokuvat Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6
3. Kantajien 7.12.2016 päivätty kirje vastaajille
4. Kantajien 27.11.2017 päivätty kirje vastaajille
5. Vastaajien 10.1.2018 päivätty vastaus kantajille
6. Vastaajien 10.1.2018 päivätyn vastauksen ohessa toimittama valokuva
7. Osapuolten asiamiesten keskinäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.6.2018
8. Kantajien 14.5.2005 päivätty tarjous Finnforest Oyj:lle ja sen Soinlahden sahayksikölle ja sitä koskeva 9.5.2005 päivätty hankintasopimus
9. Uutisointia liittyen vastaajien Soinlahden tuotantoyksikön ostamiseen Metsäliiton Puutuoteteollisuudelta
10. Otteita Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä liittyen Finnforest Oyj:öön ja Metsäliiton Osuuskuntaan sekä Wikipedia-artikkeliote kyseisistä tahoista
11. Kantajien edustajien Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6 ottamat kuvat vierailukäynnillä 12.6.2018
12. Anaika Wood Group Ltd Oy:tä koskeva ote Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä
13. Verkkosivutuloste vastaajien verkkosivujen www.anaika.com Yhteystiedot-alasivulta
14. Vastaajien 1.6.2018 päivätty vastaus turvaamistoimihakemusta koskevassa asiassa
15. Anaika Soinlahti Timber Oy:tä ja Anaika Wood Group Oy:tä koskevat otteet yritysrekisterin tiedoista
16. Otteita "Nordic Timber – grading rules" -kirjasta (STTF, STMY ja TTF, 2015)
17. Rakennuspiirustukset Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6
18. Otteita Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä liittyen Soinlahden Saha Oy:öön, Oy Metsä Timber Ltd:öön ja Finnforest Oyj:öön
19. Historiatietoa kantajista
20. Neljä valokuvaa Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6, otettu syyskuun alussa 2019

Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy

1. Kantajien patentti numero FI 109831
2. Kantajien kirje 27.11.2017 Anaika Wood Ltd Oy:lle ja siihen annettu vastauskirje 10.1.2018 valokuvaliitteineen
3. Osapuolten asiamiesten keskinäistä sähköpostikirjeenvaihtoa 8.6.2018
4. Kantajien edustajien Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6 vierailukäynnillä 12.6.2018 ottamia valokuvia
5. Vastaajien vastaus turvaamistoimiasiassa 1.6.2018
6. Anaika-yhtiöiden konsernikaavio
7. Patentti FI 872689
8. Neljä valokuvaa Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6, otettu syyskuun alussa 2019

Henkilötodistelu

Valutec AB ja Valutec Oy

1. MP

Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy

1. MM, Anaika Sointlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Ltd Oy:n toimitusjohtaja, todistelutarkoituksessa
2. HM, Anaika Soinlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Ltd Oy:n toimitusjohtajan varamies, todistelutarkoituksessa
3. PT

Asiantuntijanlausunnot

Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy

1.SS, diplomi-insinööri, eurooppapatenttiasiamies

Asiantuntija

Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy

1. SS, eurooppapatenttiasiamies, asiantuntijana

Markkinaoikeuden ratkaisu

Anaika Wood Group Ltd Oy:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä

1. Anaika Wood Group Ltd Oy on vaatinut, että kanne jätetään siihen kohdistettuna tutkimatta, sillä Anaika Wood Group Ltd Oy ei patenttilain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla käytä tai pidä hallussaan kanteessa tarkoitettua Soinlahden yksikön puutavarakuivaamoa.

2. Anaika Wood Group Ltd Oy:n tutkimatta jättämistä koskevan vaatimuksen perusteeksi esittämässä seikassa siitä, että se patenttilain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla ei käytä tai pidä hallussaan kanteessa tarkoitettua Soinlahden yksikön puutavarakuivaamoa, on katsottava olevan kyse kanteen hyväksymisen edellytyksenä olevasta asiaväitteestä, ei kanteen tutkimisen edellytyksiin liittyvästä seikasta. Tämän vuoksi Anaika Wood Group Ltd Oy:n vaatimus kanteen tutkimatta jättämisestä on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

1 Asian taustaa ja kysymyksenasettelu

3. Asiassa on kysymys Valutec AB:n ja Valutec Oy:n nostamasta patentin loukkauskanteesta Anaika Soinlahti Timber Oy:tä ja Anaika Wood Group Ltd Oy:tä vastaan.

4. Valutec AB on patentin numero FI 109831 haltija. Kyseinen kannepatentti on myönnetty keksinnölle nimeltä "Puutavarakuivaamo".

5. Valutec Oy hyödyntää edellä mainittua kannepatenttia Suomessa Valutec AB:n luvalla ja yhdessä tämän kanssa.

6. Anaika Wood Group Ltd Oy on puunjalostusliiketoimintaa harjoittavan Anaika-konsernin emoyhtiö. Kyseiseen konserniin kuuluu muun ohella Anaika Wood Group Ltd Oy:n emoyhtiön kokonaan omistama Anaika Soinlahti Timber Oy. Konsernin tuotantolaitoksiin kuuluu muun ohella Iisalmessa sijaitseva Soinlahden yksikkö. Kyseisessä yksikössä on muun ohella puutavarakuivaamo ja sen kanava numero 6.

7. Kantajat ovat kanteensa perusteena vedonneet siihen, että molemmat vastaajayhtiöt harjoittavat sahausliiketoimintaa Soinlahden yksikössä. Kantajien mukaan ensinnäkin Soinlahden yksikön kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu, siinä muodossa kuin kyseinen kanava on ollut ennen kevättä 2018, on loukannut kannepatenttia. Lisäksi kantajien mukaan kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu, siinä muodossa kuin kyseinen kanava on ollut kevään 2018 jälkeen ja edelleenkin, on loukannut ja loukkaa edelleen kannepatenttia. Kantajat ovat kummaltakin osin vedonneet ensisijaisesti patentinloukkaukseen kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella ja toissijaisesti patentinloukkaukseen kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

8. Vastaajat ovat kiistämisensä tueksi esittäneet, ettei sen paremmin Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu kuin myöskään kyseisessä kanavassa nykyisin käytössä oleva ratkaisu toteuta kaikkia kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä sen paremmin kirjaimellisen tulkinnan kuin ekvivalenssitulkinnankaan perusteella, eivätkä vastaajat näin ollen loukkaa kannepatenttia.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

9. Patenttilain 3 §:n 1 momentin mukaan patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää pykälässä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä:

1) valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentoitua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten;

2) käyttämällä patentoitua menetelmää taikka, jos hän tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei menetelmää saa käyttää ilman patentinhaltijan lupaa, tarjoamalla tällaista menetelmää käytettäväksi tässä maassa;

3) tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentilla suojatulla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

10. Patenttilain 39 §:n mukaan patenttivaatimukset määräävät patenttisuojan laajuuden. Patenttivaatimusten käsittämiseksi voidaan selitystä käyttää apuna.

11. Edellä selostettu patenttilain 39 §:n säännös on edelleen voimassa sen alkuperäisessä, vuonna 1967 säädetyssä muodossaan.

12. Markkinaoikeus toteaa, että Suomi on sittemmin maaliskuussa 1996 liittynyt Eurooppapatenttien myöntämisestä tehtyyn yleissopimukseen (jäljempänä Euroopan patenttisopimus tai EPC), jota on myöhemmin muutettu Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjalla. Viimeksi mainitussa yhteydessä muutettiin myös patenttisuojan laajuutta koskevaa Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaa.

13. Voimassa olevan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan mukaan eurooppapatentin tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tuottaman suojan laajuus määräytyy patenttivaatimusten mukaan. Patenttivaatimusten tulkitsemisessa käytetään kuitenkin myös selitystä ja piirustuksia.

14. Edellä mainittua Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostettuun, voimassa olevaan Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklaan liittyen todettu, ettei patenttilain 39 §:n muuttamista vastaamaan täysin EPC 69 artiklaa katsottu tarpeelliseksi. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että Euroopan patenttisopimuksen ja patenttilain tulkinnan tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisia oikeusvarmuuden turvaamiseksi. On tarkoituksenmukaista, että eurooppapatenttien ja kansallisten patenttien suoja-alaa tulkitaan tuomioistuimessa samalla tavalla (HE 92/2005 vp, s. 28–29).

15. Edellä esitetyn valossa sovellettaessa patenttilain 39 §:n säännöstä tulee näin ollen ottaa huomioon myös EPC 69 artikla.

16. Asiassa on toissijaisesti esitetty, että vastaajat olisivat loukanneet kannepatenttia sen ekvivalenssitulkinnan perusteella.

17. Euroopan patenttisopimuksen 164 artiklan 1 kohdan mukaan erottamattoman osan Euroopan patenttisopimusta muodostaa muun ohella pöytäkirja Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamisesta. Kyseiseen pöytäkirjaan sisältyy muun ohella ekvivalenssia koskeva määräys.

18. Viimeksi mainitun pöytäkirjan 2 artiklan mukaan eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa.

19. Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaa Suomessa hyväksyttäessä on asiaa koskevassa hallituksen esityksessä edellä selostetun, EPC 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan 2 artiklan osalta todettu, että eurooppapatentin suojan laajuutta määriteltäessä on asianmukaisesti otettava huomioon osatekijät, jotka ovat ekvivalentit (samanarvoiset) patenttivaatimuksissa määriteltyjen osatekijöiden kanssa. Vaikka loukkaava ratkaisu ei kirjaimellisesti tulkittuna kuulu patenttivaatimusten piiriin, se on siinä määrin samanarvoinen, että patenttivaatimusten voidaan tulkita kattavan sellaisen ratkaisun (HE 92/2005 vp, s. 9). Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että ekvivalenssitulkinnan mukaan patentin
suoja-ala kattaa myös sellaiset elementit, jotka eivät loukkaa patenttivaatimuksia kirjaimellisesti, mutta jotka ratkaisevat teknisen ongelman olennaisesti samanarvoisesti kuin patenttivaatimuksissa esitetyt elementit (HE 92/2005 vp, s. 28).

20. Edellä mainitussa hallituksen esityksessä on lisäksi todettu, että patenttilain 39 §:n sanamuoto ei sisällä termiä "ekvivalenssi". Hallituksen esityksessä viitatun kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän selvityksen mukaan patenttilain 39 §:n on katsottu kuitenkin vastaavan hyvin EPC 69 artiklaa. Ekvivalenssi-käsitteen lisäämisen Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevaan pöytäkirjaan ei selvityksen mukaan ole välttämättä katsottu vaativan tarkempia ohjeita patenttilakiin. Vielä mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että patenttilain 39 §:n tulkinnassa tulee ottaa huomioon Euroopan patenttisopimuksen 69 artiklan soveltamista koskevan pöytäkirjan sisältö. Hallituksen esityksen mukaan patenttilain 39 § antaa tähän mahdollisuuden ja tuomioistuimelle oikeuden jatkossakin harkita, milloin patenttisuojan tulkinnassa on tarpeen käyttää apuna myös selitystä ja piirustuksia (HE 92/2005 vp, s. 28–29).

3 Kannepatentista

21. Kannepatentti muodostuu itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 sekä epäitsenäisestä patenttivaatimuksesta 2.

22. Kannepatentin itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

"Kuivaamo pinotun sahatavaran kuivaamiseksi, jossa kuivaamossa on kuivaamotilan lattiatasossa useampia yhdensuuntaisia, oleellisesti samalla tasolla olevia kuljetusratoja (1) kuivattavien puutavarapinojen (2) siirtämiseksi kuivaamotilassa, tunnettu siitä, että kuivaamotilan lattiatasoon on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista (1), oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin (3), joka on varustettu käyttömekanismilla (4–7) kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle."

23. Asianosaisten välillä ei asiassa ole vallinnut erimielisyyttä siitä, että edellä mainittu itsenäinen patenttivaatimus 1 voidaan esittää piirteisiin jaoteltuna seuraavasti:

P1) Kuivaamo pinotun sahatavaran kuivaamiseksi,
P2) jossa kuivaamossa on kuivaamotilan lattiatasossa useampia yhdensuuntaisia, oleellisesti samalla tasolla olevia kuljetusratoja (1) kuivattavien puutavarapinojen (2) siirtämiseksi kuivaamotilassa,
tunnettu siitä, että
P3) kuivaamotilan lattiatasoon on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista (1), oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin (3),
P4) joka on varustettu käyttömekanismilla (4–7) kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle.

24. Kannepatentti koskee edellä todetulla tavalla puutavarakuivaamoa. Kannepatentin selityksessä todetun mukaan kuivaamo voi olla kertapanostettava kamarikuivaamo tai läpivirtausperiaatteella toimiva kanavakuivaamo. Tällaisen kuivaamon lattia on patentin selityksen mukaan tavanomaisesti varustettu siirtosuuntaisilla kuljetusradoilla.

25. Kannepatentin selityksessä kuvataan puutavarakuivaamoja koskevaksi ongelmaksi se, että johtuen kuljetusratojen sijoittelusta eli pitkästä kannatusvälistä kuivattavan puutavarapinon leveyssuunnassa aiheutuu pinon alempien kerrosten roikkumista kuljetusratojen välillä, mikä johtaa alemmissa kerroksissa olevan, varsinkin ohuemman puutavaran taipumiseen käyttökelvottomaksi kuivauksen aikana. Kyseiseen ongelmaan on selityksen mukaan aikaansaatu parannus siten, että kuivaamotilan lattiaan on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista, oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin, joka on varustettu käyttömekanismilla kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle.

26. Edelleen kannepatentin selityksen mukaan tällainen kannatinelin on nostettavissa pinon alinta kerrosta vasten pinon siirtovaiheen jälkeen, missä asennossa kannatinelin tukee pinoa kuivauksen jakson aikana, jona pino on kuivaustilassa paikallaan. Pinon siirtovaiheen ajaksi kannatinelin on laskettavissa kuljetinratojen tason alapuolelle, jolloin ne eivät haittaa pinojen siirtoa.

27. Kannepatentin selityksessä on vielä todettu, että eräs kannatinelinten rakenne sekä niiden käyttömekanismi ilmenee piirustusten kuvasta 2 sekä edelleen että edestakaisen liikkeen aikaansaamiseksi on kannatinelimen toisessa päässä nivelvipu, joka saa käyttövoiman voimalaitteelta. Voimalaite voi olla esimerkiksi pneumaattisesti tai hydraulisesti toimiva sylinterimäntälaite.

4 Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6

28. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanava numero 6 on alun perin otettu käyttöön 1990-luvun loppupuolella. Kanavaa numero 6 koskien on vuoden 2016 kesällä tehty muutostöitä asentamalla kanavaan muun ohella niin sanotut altanostajat ja niiden tukivarret ja niiden käyttömekanismi eli voimalaite.

29. Asiassa on sinänsä riidatonta, että edellä mainittuja altanostajia voidaan pitää kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 tarkoitettuina kannatineliminä.

30. Edelleen asiassa esitetyn selvityksen mukaan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanava numero 6 on uudistettuna otettu käyttöön syksyllä 2016.

31. Asiassa markkinaoikeudessa henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultu HM ja todistajana kuultu PT ovat kertoneet, että edellä mainitut kanavassa numero 6 olleet tukivarret on keväällä 2018 katkaistu ja tukivarsissa kiinni ollut voimalaite on tuolloin kokonaan poistettu, eikä altanostajia ole tämän jälkeen liikuteltu.

32. Asiassa esitetyn mukaan kantajien edustajat ovat 12.6.2018 tehneet Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavaan numero 6 vierailukäynnin, jonka yhteydessä on otettu kantajien asiakirjatodisteeseen 11 sisältyvät valokuvat. Valokuvista käy ilmi, että kanavassa numero 6 olleissa altanostajissa ei tuolloin ole ollut kiinni tukivarsia eikä tukivarsissa ole kiinni myöskään voimalaitetta.

33. Asiassa on asiakirjatodisteena esitetty lisäksi syyskuun alussa 2019 Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6 otetut valokuvat (kantajien asiakirjatodiste 20 ja vastaajien asiakirjatodiste 8). Kyseisistä valokuvista käy ilmi, että tukivarsia taikka niihin yhdistettyä voimalaitetta ei ole ollut kanavassa numero 6 tuolloinkaan. Kanavassa numero 6 olleisiin altanostajiin on sinänsä edelleen kytkeytynyt nivelvarret.

34. Asiassa esitetyn perusteella Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 on ollut syksystä 2016 lukien kevääseen 2018 asti käytössä ratkaisu, joka on sisältänyt kannatinelimiin liitetyt tukivarret, joihin taas on ollut kiinnitettynä voimalaite kannatinelimien liikuttamiseksi pystysuunnassa. Keväästä 2018 lähtien mainitussa kanavassa numero 6 käytössä olleessa ratkaisussa ei ole ollut tukivarsia eikä voimalaitetta.

5 Vaatimuskohdat 1 ja 2

35. Asiassa on riidatonta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut tekninen ratkaisu on toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1 ja P2.

36. Valutec AB:n ja Valutec Oy:n asiassa esittämän valossa kannepatentin loukkausta puheena olevalta osin arvioitaessa on näin ollen arvioitava, onko Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu toteuttanut myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 joko kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella tai joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

37. Edellä mainitut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 kuuluvat "kuivaamotilan lattiatasoon on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista, oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin, joka on varustettu käyttömekanismilla kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle".

5.1 Kirjaimellinen loukkaus

38. Valutec AB ja Valutec Oy ovat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen tueksi mainitulta osin esittäneet, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on ensinnäkin toteuttanut kyseisen patenttivaatimuksen piirteen P4 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella, sillä sanotussa ratkaisussa on ollut vipuvarsia, jotka ovat olleet kiinnitettynä voimalaitteeseen (käyttömekanismi) ja toisaalta kannatinelimiin. Tällaisilla vipuvarsilla kannatinelintä on saatu liikuteltua vertikaalisesti kuljetusratojen tasolle tukemaan pinottua puutavaraa ja kuljetusratojen tason alapuolelle pinotun puutavaran siirtämisen ajaksi.

39. Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat kiistäneet kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 toteutumisen kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella jo sen johdosta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelimet ovat olleet jo ala-asennossaan olennaisesti kuljetusratojen tasolla, ja nostettavissa siitä käyttömekanismin avulla vain ylöspäin.

40. Kuten edellä on selostettu, kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 mukaan kannatinelimen tulee olla nostettavissa oleellisesti kuljetusratojen tasolle sekä laskettavissa tämän tason alapuolelle.

41. Markkinaoikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on ollut kannatinelimiä, jotka ovat olleet nivelvarren välityksellä kiinnitettyinä lattiakiinnikkeeseen, joka taas on ollut kiinni mainitun kanavan lattiassa.

42. Kantajien asiakirjatodisteeseen 2 sisältyy valokuva, joka esittää Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavaa numero 6 vasta rakennusvaiheessa siten, että esimerkiksi kannatinelimiä ei vielä ole ollut asennettu. Kyseisestä valokuvasta ei näin ollen ole pääteltävissä mitään muun ohella kannatinelimien liikuttamisesta taikka niiden korkeusasemasta suhteessa kuljetusratoihin.

43. Kantajien asiakirjatodisteeseen 11 sisältyy 12.6.2018 otettuja valokuvia Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6. Kyseiseen asiakirjatodisteeseen sisältyy mainitusta kanavasta useasta eri suunnasta otettuja valokuvia. Markkinaoikeus toteaa, että mainituista valokuvista on havaittavissa kanavan lattiassa olevat kannatineliminä pidettävät rakenteet, kuljetusratoja, puutavarapinoja sekä kuljetusratojen päällä olevat kourupalkit kuljetusrullien ja puutavarapinon välissä. Valokuvista ei kuitenkaan ilmene kanavan eri rakenteiden mittoja eikä myöskään kyseisten rakenteiden korkeusasemaa toisiinsa nähden. Valokuvista ilmenevän valossa kanavan lattia vaikuttaisi olevan korkeuden suhteen eri tasossa eri kohdissa kanavaa.

44. Kantajien asiakirjatodisteeseen 20 ja vastaajien asiakirjatodisteeseen 8 sisältyy puolestaan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavasta numero 6 syyskuun alussa 2019 otettuja valokuvia. Myös kyseisiin asiakirjatodisteisiin sisältyy mainitusta kanavasta useasta eri suunnasta otettuja valokuvia. Markkinaoikeus toteaa, että mainituista valokuvista on havaittavissa kanavasa olevan kannatinelimiä, kuljetusratoja, puutavarapinoja sekä kuljetusratojen päällä olevia kourupalkkeja. Näistäkään valokuvista ei kuitenkaan ilmene kanavan eri rakenteiden mittoja eikä myöskään kyseisten rakenteiden korkeusasemaa toisiinsa nähden. Myös kyseisistä valokuvista ilmenevän valossa kanavan lattia vaikuttaisi olevan korkeuden suhteen eri tasossa eri kohdissa kanavaa.

45. Asiassa markkinaoikeudessa henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultu HM ja todistajana kuultu PT ovat kertoneet, että ennen edellä selostettua vuoden 2018 keväällä tapahtunutta tukivarsien katkaisemista Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavan numero 6 kannatinelimet ovat olleet liikuteltavissa. HM:n ja PT:n yhdenmukaisten kertomusten mukaan kannatinelimet ovat tuolloin olleet ala-asennossaan kuljetusratojen korkeudella, ala-asennon tarkoittaessa sitä, että kannatinelin on ollut kiinni sen lattiakiinnikkeessä, jolloin kannatinelimen laskeminen siitä alaspäin ei ole ollut mitenkään mahdollista. Edelleen HM ja PT ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että kannatinelin on ollut mahdollista nostaa ala-asennostaan yläasentoon, joka on ollut kourupalkin yläpinnan tasolla.

46. Asiassa markkinaoikeudessa todistajana kuultu MP on kertomansa mukaan ollut paikalla, kun kantajien asiakirjatodisteeseen 11 sisältyvät valokuvat on otettu. MP ei kuitenkaan ole kyennyt kertomaan varmuudella kannatinelimien korkeusasemasta suhteessa kuljetusratoihin.

47. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetystä henkilötodistelusta (todistajat MP ja PT sekä todistelutarkoituksessa kuultu HM) ei ole käynyt ilmi, että valokuvien ottamisen yhteydessä tai muulloinkaan olisi tehty mittauksia, joiden perusteella olisi tehtävissä luotettavia johtopäätöksiä kannatinelimien korkeusasemasta suhteessa kuljetusratoihin kannatinelimien ollessa edellä mainitussa ala-asennossa.

48. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kannatinelimien ala-asennon taso olisi ollut kysymyksessä olevassa Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa alempana kuin kuljetusratojen taso. Sanottuun nähden kannatinelimien ei ole katsottava olleen kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 edellyttämällä tavalla nostettavissa oleellisesti kuljetusratojen tasolle ja laskettavissa tämän tason alapuolelle. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 ei siten voida katsoa täyttyneen sanotun johdosta kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

49. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu olisi toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4. Asiassa on siten jo sanotun johdosta katsottava jääneen näyttämättä, että kyseinen ratkaisu olisi toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu ei näin ollen ole loukannut kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Asiassa ei siten ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3 kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

5.2 Ekvivalenssitulkintaan perustuva loukkaus

50. Kuten edellä on selostettu, Valutec AB ja Valutec Oy ovat puheena olevalta osin patentin loukkausta koskevan väitteensä osalta lähteneet siitä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

51. Valutec AB ja Valutec Oy ovat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen tueksi mainitulta osin esittäneet, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on ensinnäkin toteuttanut kyseisen patenttivaatimuksen piirteen P4 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella, sillä sanotussa ratkaisussa on käytetty voimalaitetta, sylintereitä ja vipuvarsia vertikaalisuunnassa tapahtuvan liikkeen toteuttamiseksi. Kantajien esittämän mukaan on ilmeistä, että kannatinelimiä vastapäätä on ollut tila vipuvarrelle, jonka avulla on saatu kannatinelin kiinnitetyksi käyttömekanismiin. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu on siten sisältänyt voimalaitteen ja sylinterit vipuvarsineen eli käyttömekanismin kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle ja vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle.

52. Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat kiistäneet kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 toteutumisen kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella. Vastaajat ovat tältä osin viitanneet siihen, että piirteen P4 mukaan kannatinelimen on tullut olla ala-asennossa pois kosketuksesta puutavarapinon alapinnasta eikä haitata puutavarapinon siirtämistä. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelin on sen sijaan ollut vasten puutavarapinoa tukien puutavarapinoa alapinnalta sekä ala-asennossa että yläasennossa. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on siten ratkaistu toinen ongelma kuin kannepatentissa. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollutta ratkaisua ei ole myöskään pidettävä samanarvoisena kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 mukaisen ratkaisun kanssa, vaan se on muodostanut itsenäisen keksinnön.

53. Kuten edellä perustelukappaleessa 40 on todettu, kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 mukaan kannatinelimen tulee olla nostettavissa oleellisesti kuljetusratojen tasolle sekä laskettavissa tämän tason alapuolelle. Tämän perusteella kannatinelimen tulee ala-asennossa olla kuljetusratojen tason alapuolella.

54. Markkinaoikeus toteaa, että kannepatentin selityksessä on todettu kannatinelimen olevan ala-asennossa puutavarapinojen siirtovaiheessa, jolloin kannatinelin ei haittaa pinojen siirtoa. Vastaavasti kannatinelin on yläasennossa puutavaran kuivauksen aikana, jolloin kannatinelin tukee puutavarapinoa.

55. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 on edellä selostettu huomioon ottaen katsottava ratkaisevan ongelman, joka liittyy puutavarapinon alempien kerrosten roikkumisen estämiseen kuljetusratojen välissä, tavalla, joka mahdollistaa puutavarapinon siirtämisen.

56. Kuten edellä perustelukappaleessa 48 on todettu, asiassa on katsottava jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevassa Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelimien ala-asennon taso olisi ollut alempana kuin kuljetusratojen taso.

57. Asiassa markkinaoikeudessa todistajana kuultu PT on kertonut, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelimet ovat yläasennossa tukeneet puutavarapinoa vähentäen puutavaran taipumista. Edelleen PT on kertonut, että myös kannatinelimien ollessa
ala-asennossa puutavarapinon alapinta on osunut kannatinelimeen, jolloin puutavarapinojen siirtäminen on ollut helpompaa puutavaran liukuessa helpommin kannatinelimen tasaista metallista pintaa vasten kuin kuivaamotilan betonista epätasaista lattiaa vasten.

58. Asiassa markkinaoikeudessa henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultu HM ja todistajana kuultu PT ovat kertoneet, että kannatinelintä on kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa myös tosiasiallisesti käytetty edellä kerrotulla tavalla huolimatta puutavarapinon painosta. Osoitukseksi kannatinelimen käyttämisestä tällä tavalla vastaajat ovat osaltaan viitanneet siihen, että kantajien asiakirjatodisteeseen 20 ja vastaajien asiakirjatodisteeseen 8 sisältyvästä valokuvasta ilmenee kannatinelimen yläpinnassa kiiltävyyttä ja hankausjälkiä.

59. Markkinaoikeus toteaa, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelin on yläasennossa tukenut puutavarapinoa kuivauksen aikana, minkä lisäksi kannatinelin on ollut laskettavissa alas, jolloin puutavarapinon siirtäminen on mahdollista. Mainitussa suhteessa kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa on siten ratkaistu sama ongelma kuin minkä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 on edellä katsottu ratkaisevan. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelimet ovat edellä kerrotulla tavalla kuitenkin myös
ala-asennossa toimineet pintana, jota vasten puutavarapino liukuu siirtämisvaiheessa, millä vastaajat asiassa esitetyn mukaan ovat pyrkineet ratkaisemaan kuivaamotilan epätasaisesta lattiasta johtuneet ongelmat. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että on pidettävä hyvin todennäköisenä, että puutavarapinojen siirtäminen Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleen ratkaisun avulla ei puutavarapinon ja kannatinelimen hankauksesta johtuvan kitkan vuoksi ole ollut toteutettavissa yhtä helposti kuin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 mukaisella ratkaisulla. Kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleen ratkaisun mukaisen ratkaisun ei siten ole katsottava myöskään ratkaisevan edellä mainittua puutavarapinon siirtämiseen liittyvää ongelmaa olennaisesti samanarvoisella tavalla kuin kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen 4 mukainen ratkaisu.

60. Edellä esitetty huomion ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytetty ratkaisu olisi toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 myöskään kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella. Asiassa on siten jo sanotun johdosta katsottava jääneen näyttämättä, että kyseinen ratkaisu olisi toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu ei näin ollen ole loukannut kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 myöskään sen ekvivalenssitulkinnan perusteella. Asiassa ei siten ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu toteuttanut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

5.3 Yhteenveto

61. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu ei ole loukannut kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin sen ekvivalenssitulkinnankaan perusteella. Kantajien kannevaatimukset 1 ja 2 on näin ollen hylättävä.

6 Vaatimuskohdat 3 ja 4

62. Asiassa on riidatonta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva tekninen ratkaisu toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P1 ja P2.

63. Valutec AB:n ja Valutec Oy:n asiassa esittämän valossa kannepatentin loukkausta puheena olevalta osin arvioitaessa on näin ollen arvioitava, toteuttaako Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu myös kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 joko kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella tai joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

64. Kuten edellä on selostettu, edellä mainitut kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 kuuluvat "kuivaamotilan lattiatasoon on sijoitettu ainakin yksi, etäisyydellä kuljetusradoista, oleellisesti niiden suuntaisena, ja niiden pituudelle ulottuva kannatinelin, joka on varustettu käyttömekanismilla kannatinelimen nostamiseksi oleellisesti kuljetusratojen tasolle, vastaavasti laskemiseksi tämän tason alapuolelle ".

6.1 Kirjaimellinen loukkaus

65. Valutec AB ja Valutec Oy ovat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen tueksi mainitulta osin esittäneet, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu ensinnäkin toteuttaa kyseisen patenttivaatimuksen piirteen P4 jo kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella, sillä vaikka sanottuun ratkaisuun ei enää sisältyisikään voimalaitetta ja sylintereitä, niin ratkaisu sisältää edelleen kannatinelimiin kytkeytyvät nivelvarret. Nivelvarsilla kannatinelimiä on mahdollista nostaa esimerkiksi joko käsin pitkällä varrella tai liittämällä mekanisoitu laite kannatinelimeen tai nivelvarsiin. Kannatinelimeen liitetyt nivelvarret siten mahdollistavat kannatinelimen nostamisen kuljetusratojen tasolle ja myös laskemisen tämän tason alapuolelle.

66. Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat kiistäneet kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 toteutumisen kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella jo sen johdosta, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa kannatinelin ei ole laskettavissa käyttömekanismilla kuljetusratojen tason alapuolelle. Lisäksi kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu ei käsitä käyttömekanismia, joka mahdollistaisi noin 40 metriä pitkän teräspalkin, eli kannatinelimen, nostamisen ja laskemisen. Mitään voimalaitetta nostamista ja laskemista varten ei kanavassa numero 6 ole. Käsivoimin nostaminen ja laskeminen ei ole mahdollista.

67. Kuten edellä perustelukappaleessa 34 on todettu, Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 on ollut syksystä 2016 lukien kevääseen 2018 asti käytössä ratkaisu, joka on sisältänyt kannatinelimiin liitetyt tukivarret, joihin puolestaan on ollut kiinnitettynä voimalaite kannatinelimien liikuttamiseksi pystysuunnassa. Keväästä 2018 lähtien mainitussa kanavassa numero 6 käytössä olleessa ratkaisussa ei kuitenkaan ole ollut tukivarsia eikä voimalaitetta. Edellä perustelukappaleessa 33 selostetusta ilmenevästi keväästä 2018 lähtien Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 käytössä olleessa ratkaisussa kannatinelimiin on kuitenkin edelleen kytkeytynyt nivelvarret.

69. Edellä perustelukappaleessa 40 todetulla tavalla kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 mukaan kannatinelimen tulee olla nostettavissa oleellisesti kuljetusratojen tasolle sekä laskettavissa tämän tason alapuolelle.

70. Kuten edellä perustelukappaleessa 48 on puolestaan todettu, asiassa on katsottava jääneen näyttämättä, että kannatinelimien ala-asennon taso olisi ollut Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytössä olleessa ratkaisussa alempana kuin kuljetusratojen taso, minkä johdosta kannatinelimien ei ole katsottava olleen nostettavissa oleellisesti kuljetusratojen tasolle ja laskettavissa tämän tason alapuolelle.

71. Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa esitetty mitään näyttöä siitä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu eroaisi mainitussa kanavassa aikaisemmin käytössä olleesta ratkaisusta kannatinelimien tason ja kuljetusratojen tason välisen suhteen osalta.

72. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P4 jää täyttymättä Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytetyn ratkaisun osalta jo sanotun johdosta kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

73. Kuten edellä on selostettu, Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat viitanneet lisäksi siihen, ettei kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P4 toteudu Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa myöskään sen johdosta, että kyseinen ratkaisu ei käsitä minkäänlaista käyttömekanismia.

74. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn mukaan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa olevat kannatinelimet ovat noin 36 metriä pitkiä kulmista pyöristettyjä suorakulmion muotoisia metallipalkkeja. Asiassa markkinaoikeudessa henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultu HM ja todistajana kuultu PT ovat kertoneet, että sen jälkeen, kun kyseinen ratkaisu keväällä 2018 toteutettiin, ei kannatinelimiä ole liikuteltu. HM:n ja PT:n mukaan kannatinelimien liikuttaminen ja tällä tavoin tapahtuva kannatinelimen nostaminen pelkällä käsivoimalla on niiden paino huomioon ottaen käytännössä mahdotonta.

75. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaan ratkaisuun sisältyisi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piireessä P4 tarkoitettua käyttömekanismia. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 ei siten voida katsoa täyttyvän myöskään sanotun johdosta kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

76. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4. Asiassa on siten jo sanotun johdosta katsottava jääneen näyttämättä, että kyseinen ratkaisu toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu ei näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen kirjaimellisen tulkinnan perusteella. Asiassa ei siten ole tarpeen ottaa kantaa siihen, toteuttaako Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3 kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan perusteella.

6.2 Ekvivalenssitulkintaan perustuva loukkaus

77. Kuten edellä on selostettu, Valutec AB ja Valutec Oy ovat puheena olevalta osin patentin loukkausta koskevan väitteensä osalta lähteneet siitä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteet P3 ja P4 joka tapauksessa kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

78. Valutec AB ja Valutec Oy ovat kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 loukkauksen tueksi mainitulta osin esittäneet, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu toteuttaa kyseisen patenttivaatimuksen piirteen P4 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella, sillä vaikka sanottuun ratkaisuun ei enää sisältyisikään voimalaitetta ja sylintereitä, niin ratkaisu sisältää edelleen kannatinelimiin kytkeytyvät nivelvarret. Nivelvarsilla kannatinelimiä on mahdollista nostaa esimerkiksi joko käsin pitkällä varrella tai liittämällä mekanisoitu laite kannatinelimeen tai nivelvarsiin. Kannatinelimeen liitetyt nivelvarret siten mahdollistavat kannatinelimen nostamisen kuljetusratojen tasolle ja myös laskemisen tämän tason alapuolelle. Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaa ratkaisua on myös pidettävä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 kanssa samanarvoisena ratkaisuna. Sekä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella kannatinelimeen kytkeytyvällä käyttömekanismilla että kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevalla ratkaisulla ratkaistaan sama ongelma, joka liittyy kuivattavan puutavaran alempien kerrosten roikkumisen estämiseen kuljetusratojen välissä. Kyse on samanarvoisista käyttömekanismiratkaisuista, joilla saavutetaan sama tekninen vaikutus.

79. Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat kiistäneet kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 toteutumisen kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella. Vastaajat ovat tältä osin viitanneet siihen, että piirteen P4 mukaan kannatinelimen on tullut olla ala-asennossa pois kosketuksesta puutavarapinon alapinnasta eikä haitata puutavarapinon siirtämistä. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa kannatinelin on sen sijaan vasten puutavarapinoa tukien puutavarapinoa alapinnalta sekä ala-asennossa että yläasennossa. Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa ratkaistaan siten toinen ongelma kuin kannepatentissa. Kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaa ratkaisua ei ole pidettävä myöskään samanarvoisena kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 kanssa, vaan se muodostaa itsenäisen keksinnön.

80. Kuten edellä perustelukappaleessa 40 on todettu, kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 mukaan kannatinelimen tulee olla nostettavissa oleellisesti kuljetusratojen tasolle sekä laskettavissa tämän tason alapuolelle. Tämän perusteella kannatinelimen tulee ala-asennossa olla kuljetusratojen tason alapuolella.

81. Edelleen kuten edellä perustelukappaleessa 60 on todettu, asiassa on katsottava jääneen näyttämättä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 aikaisemmin käytetty ratkaisu olisi toteuttanut edellä kerrotussa suhteessa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 myöskään kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

82. Sanottuun nähden ja ottaen huomioon edellä perustelukappaleessa 71 todettu siitä, ettei asiassa ole esitetty mitään näyttöä siitä, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu eroaisi mainitussa kanavassa aikaisemmin käytössä olleesta ratkaisusta kannatinelimien tason ja kuljetusratojen tason välisen suhteen osalta, markkinaoikeus katsoo, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirre P4 jää täyttymättä Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytetyn ratkaisun osalta jo sanotun johdosta myös kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

83. Kuten edellä on selostettu, kantajat ovat vedonneet puheena olevalta osin myös siihen, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaan ratkaisuun sisältyviä nivelvarsia olisi pidettävä kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 mainittuihin nivelvarsiin nähden ekvivalenttina ratkaisuna.

84. Tältä osin markkinaoikeus viittaa edellä perustelukappaleessa 74 selostettuun siitä, kuinka Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevassa ratkaisussa olevat kannatinelimet ovat noin 36 metriä pitkiä kulmista pyöristettyjä suorakulmion muotoisia metallipalkkeja. Asiassa esitetyn mukaan sen jälkeen, kun kyseinen ratkaisu keväällä 2018 toteutettiin, ei kannatinelimiä ole liikuteltu, eikä kannatinelimien liikuttaminen ja tällä tavoin tapahtuva kannatinelimien nostaminen pelkällä käsivoimalla olisi niiden paino huomioon ottaen käytännössä edes mahdollista.

85. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä olevaan ratkaisuun sisältyisi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piireessä P4 tarkoitettua käyttömekanismia. Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen P4 ei siten voida katsoa täyttyvän myöskään sanotun johdosta kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

86. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että kysymyksessä olevan Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P4 ekvivalenssitulkinnan perusteella. Asiassa on siten jo sanotun johdosta katsottava jääneen näyttämättä, että kyseinen ratkaisu toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikkia piirteitä. Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu ei näin ollen loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 myöskään sen ekvivalenssitulkinnan perusteella. Asiassa ei siten ole tarpeen ottaa kantaa siihen, toteuttaako Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä P3 kannepatentin ekvivalenssitulkinnan perusteella.

6.3 Yhteenveto

87. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu ei loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 sen paremmin kannepatentin kirjaimellisen tulkinnan kuin sen ekvivalenssitulkinnankaan perusteella. Kantajien kannevaatimukset 3 ja 4 on näin ollen hylättävä.

7 Ratkaisun muuttamista koskeva vaatimus

88. Valutec AB ja Valutec Oy ovat vielä vaatineet, että markkinaoikeus määrää patenttilain 59 §:n nojalla, että vastaajien on poistettava kokonaisuudessaan Soinlahden yksikön kanavassa 6 kuljetusratojen välissä olevat kannatinelimet ja kannatinelimissä kiinni olevat nivelvarret sekä hävitettävä ne kaikki todistettavalla tavalla.

89. Patenttilain 59 §:n 1 momentin mukaan patentinloukkauksen kärsineen vaatimuksesta tuomioistuin voi, sen mukaan kuin katsotaan kohtuulliseksi, jatketun loukkauksen estämiseksi määrätä, että patentilla suojattu tuote, joka on valmistettu patentinhaltijan luvatta, tai esine, jonka käyttäminen sisältäisi patentinloukkauksen, on määrätyllä tavalla muutettava tai pantava talteen jäljellä olevaksi patenttiajaksi tai hävitettävä taikka, jos kysymyksessä on patentilla suojattu tuote, luovutettava loukatulle lunastusta vastaan.

90. Kuten edellä on todettu, sen paremmin Soinlahden yksikön puutavarakuivaamon kanavassa numero 6 nykyisin käytössä oleva ratkaisu kuten ei myöskään mainitussa kanavassa aikaisemmin käytössä ollut ratkaisu loukkaa kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1.

91. Edellä esitetty huomioon ottaen puheena oleva kantajien esittämä vaatimus vastaajien määräämisestä poistamaan kokonaisuudessaan Soinlahden yksikön kanavassa 6 kuljetusratojen välissä olevat kannatinelimet ja kannatinelimissä kiinni olevat nivelvarret sekä hävitettävä ne kaikki todistettavalla tavalla, on hylättävä jo sanotun johdosta.

8 Johtopäätös

92. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Valutec AB:n ja Valutec Oy:n kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

93. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

94. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

95. Valutec AB:n ja Valutec Oy:n kanne on hylätty. Kantajat ovat siten hävinneet asian ja ne ovat näin ollen velvollisia korvaamaan kaikki Anaika Soinlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Ltd Oy:n tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa.

96. Anaika Soinlahti Timber Oy ja Anaika Wood Group Ltd Oy ovat vaatineet, että Valutec AB ja Valutec Oy velvoitetaan korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut kulujen osalta 1.549,16 eurolla ja palkkion osalta 67.202,50 eurolla, eli yhteensä 68.751,66 eurolla, sekä asianosaiskulut 8.296,72 eurolla, eli yhteensä oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 77.048,38 eurolla viivästyskorkoineen.

97. Valutec AB:lla ja Valutec Oy:llä ei ole ollut huomauttamista vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta. Sen sijaan Valutec AB ja Valutec Oy ovat kiistäneet vastaajien asianosaiskulujen korvaamista koskevan vaatimuksen perusteeltaan. Kantajien mukaan mainitulta osin kyse ei ole sellaisista asianosaiselle aiheutuneista kuluista, jotka voisivat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n perusteella tulla korvattaviksi.

98. Lainvalmistelutöissä (HE 107/1998 vp s. 19) edellä selostettuun oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin säännökseen liittyen on todettu, että korvattaviin oikeudenkäyntikuluihin luetaan lisäksi oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttama työ ja menetys. Mainituissa lainvalmistelutöissä todetun mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Oikeudenkäynti vaatii asianosaiselta aina aikaa. Jos hän on siinä läsnä itse, voidaan aina puhua ajanhukasta. Jo pelkkä mielenkiinnosta johtuva osallistuminen oikeudenkäyntiin voi olla käsitteellisesti oikeudenkäynnistä johtuvaa ajanhukkaa, mutta ei ole hyväksyttävää, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus ulottuu tähän. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä.

99. Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainittu vastaajien asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus on muodostunut kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet ensinnäkin siitä, että vastaajayhtiöiden lakimääräiset edustajat, yhtiöiden toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, ovat käyttäneet työaikaansa asian oikeudenkäyntiin valmistautumiseen ja osallistumiseen, käyneet neuvotteluja yhtiöiden asiamiehen kanssa sekä siitä, että nämä ovat olleet kuultavina henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa asian oikeudenkäynnissä. Vielä kustannukset ovat aiheutuneet siitä, että toisen vastaajayhtiön palveluksessa oleva henkilö on käyttänyt työaikaansa asian oikeudenkäyntiin valmistautumiseen ja osallistumiseen sekä on ollut kuultavana todistajana asian oikeudenkäynnissä.

100. Siltä osin kuin asianosaiskulujen korvaamista koskeva vaatimus on perustettu edellä mainittujen henkilöiden työajan käyttämiseen asian oikeudenkäyntiin valmistautumiseksi ja siihen osallistumiseksi aiheutuneisiin kuluihin, markkinaoikeus katsoo, ettei sanotussa toiminnassa ole ollut kysymys siinä määrin poikkeuksellisina pidettävistä toimenpiteistä, että asianosaiskulujen tuomitseminen oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n perusteella voisi tulla kysymykseen. Tämän saman on katsottava koskevan myös vastaajanyhtiöiden lakimääräisten edustajien oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia kaikilta osin. Sen sijaan siltä osin kuin kysymys on asiassa todistajana kuullun PT:n markkinaoikeuden pääkäsittelyyn osallistumisesta aiheutuneista yhteensä 521,10 euron määräisistä arvonlisäverottomista matkakuluista, markkinaoikeus katsoo, että puheena olevalta osin kysymys on pikemmin vastaajayhtiöiden oikeudenkäyntikuluiksi katsottavista todistelukustannuksina korvattavaksi tulevasta kulujen korvauksesta. Tämän johdosta viimeksi mainitulta osin Valutec AB:n ja Valutec Oy:n on katsottava olevan velvollisia korvaamaan Anaika Soinlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Ltd Oy:n oikeudenkäyntikulut.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää Anaika Wood Group Oy:n vaatimuksen kanteen tutkimatta jättämisestä siihen kohdistettuna.

Markkinaoikeus hylkää Valutec AB:n ja Valutac Oy:n kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Valutec AB:n ja Valutec Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Anaika Soinlahti Timber Oy:n ja Anaika Wood Group Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut yhteensä 69.272,76 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 12.5.2020.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jaakko Ritvala sekä asiantuntijajäsen Veli-Matti Kärkkäinen.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.

 
Julkaistu 23.3.2020