MAO:545/19

Valio Oy > Patentti- ja rekisterihallitus

tavaramerkki - sekaannusvaara - laajalti tunnettu merkki

Diaarinumero: 2018/289
Antopäivä: 18.12.2019

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 1.6.2018 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Valio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 266777 TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnin kumoamista varten.

Perusteet

Tavaramerkki TUKKIJÄTKÄ (jäljempänä myös myöhempi merkki) aiheuttaa sekaannusvaaran valittajalle aikaisemmin rekisteröityihin tavaramerkkeihin numero 224556 KOSKENLASKIJA, numero 253050 KOSKENLASKIJA, numero 14946 KOSKENLASKIJA EMMENTALJUUSTOA VALIO EMMENTALOST (kuvio), numero 224557 KOSKENLASKIJA (kuvio), numero 262000 KOSKENLASKIJA (kuvio), numero 253163 (kuvio), numero 257836 (kuvio), numero 257835 (kuvio) ja numero 258425 (kuvio) sekä Euroopan unionin tavaramerkkeihin (jäljempänä EU-tavaramerkki) numero 2346674 KOSKENLASKIJA ja numero 2346682 KOSKENLASKIJA (kuvio) (jäljempänä yhdessä myös aikaisemmat merkit).

Myöhemmän merkin ja aikaisempien merkkien välillä on sekaannusvaara, koska merkkien merkityssisältö on sama. Oikeuskäytännössä on todettu, että kaksi merkkiä ovat samankaltaisia, kun ne ovat kohdeyleisön näkökulmasta ainakin osittain yhtäläisiä yhden tai useamman oleellisen seikan osalta. Patentti- ja rekisterihallitus on perustanut arvionsa merkkien erilaisesta merkityssisällöstä yksinomaan kahden eri sanakirjan suppeisiin määritelmiin. Valittajan esittämä aineisto merkkien merkityssisällöstä huomioon ottaen on ollut perusteetonta arvioida yksittäisten sanakirjojen perusteella, että merkeillä olisi eri merkityssisältö. Esitetyn aineiston perusteella suomalaisten kuluttajien keskuudessa sana "tukkijätkä" on nimenomaan tukinuittoon ja koskenlaskuun liittyvä henkilön nimitys. Koskenlaskija ja tukkijätkä ovat käytännössä samaa asiaa suorittavia henkilöitä, eli sanat ovat synonyymeja.

Merkkien välistä käsitteellistä yhteyttä osoittaa erityisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle toimitettu kuluttajatutkimus. Tutkimuksen vastaajista yhteensä 77 prosenttia on vastannut valittajan kuviomerkissä numero 258425 esiintyvän mieshenkilön olevan tukkilaisuuteen liittyvä mies ja 19 prosenttia vastaajista on vastannut suoraan tukkijätkä. Tutkimuksen avoimista vastauksista on havaittavissa, että nekin vastaajat, jotka ovat viitanneet metsäammatteihin, ovat liittäneet roolin nimenomaan tukinuittoon ja tukkijätkään.

Valituksen mukana toimitettu aineisto liittyen esimerkiksi kahteen elokuvaan ja vanhaan uutiseen osoittaa muun ohella, että nimitys "tukkijätkä" ja tällaisen henkilön toimenkuva ovat historiallisesti liittyneet nimenomaan ja pääasiassa kesäaikaan tehtävään tukkien uittovaiheeseen, jolloin tukkijätkä seisoo tukkien päällä kuljettaakseen tukit vettä pitkin pois metsästä. Aineistosta ilmenee myös, että tukkilaisperinteeseen ovat olennaisesti kuuluneet koskenlaskukilpailut, joita on perinteisesti pidetty tukkijätkän taidonnäytteenä. Kaikki esitetty aineisto osoittaa selvästi, että suomalainen kuluttaja mieltää tukkijätkän olevan vedessä tukin päällä tasapainoileva henkilö eli henkilö, joka esiintyy valittajan tavaramerkeissä.

Asian arvioinnissa on myös otettava huomioon, että valittajan sanamerkit sekä koskenlaskua ja tukkijätkää esittävät kuviomerkit ovat juuston, ja erityisesti sulatejuuston, tavaramerkkeinä jo lähtökohtaisesti erittäin erottamiskykyisiä ja siten vahvoja tavaramerkkejä. Merkeillä on vahva erottamiskyky myös laajalti tunnettuuden vuoksi, mikä on otettava sekaannusvaaran arvioinnissa huomioon. Myöhempi merkki on myös rekisteröity samoille tavaroille kuin aikaisemmat merkit.

Valituksenalainen päätös on virheellinen myös laajalti tunnetun tavaramerkin suojan arvioinnin osalta. Patentti- ja rekisterihallituksen olisi tullut tutkia väitteen perusteena olevien merkkien laajalti tunnettuus. Laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytyksenä ei ole merkkien välinen sekaannusvaara vaan riittää, että samankaltaisuuden aste merkkien välillä aiheuttaa sen, että kohdeyleisö yhdistää merkit toisiinsa. Nyt kysymyksessä olevien tavaramerkkien välillä on sellainen käsitteellinen ja merkityssisällöllinen yhteys ja samankaltaisuus, että kohdeyleisö yhdistää ne toisiinsa.

Valittajan Patentti- ja rekisterihallitukselle toimittamasta aineistosta ilmenee muun ohella, että Koskenlaskija-sulatejuustoa on myyty Suomessa lähestulkoon samanlaisella pakkauksella yli 80 vuotta ja vuosittainen myyntimäärä Suomessa on nykyään noin kaksi miljoonaa kiloa. Alkuperäinen KOSKENLASKIJA-tavaramerkki on ollut käytössä vuodesta 1933 ja myös pakkauksen tukkijätkähahmo on piirretty jo vuonna 1933. Aineistosta ilmenee niin ikään, että Koskenlaskija-sulatejuusto on ylivoimainen markkinajohtaja sulatejuustojen kategoriassa ja Suomen kolmanneksi arvostetuin juustobrändi. Käytännössä kaikki suomalaiset elintarvikkeita ostavat yli 18-vuotiaat kuluttajat tuntevat kyseisen juuston ja KOSKENLASKIJA-tavaramerkit. Näin ollen ainakin KOSKENLASKIJA-sanamerkit ja tukkijätkää esittävä valittajan kuviotavaramerkki numero 258425 nauttivat Suomessa laajalti tunnetun tavaramerkin suojaa juustokategoriassa.

Myöhempi merkki TUKKIJÄTKÄ käyttää epäoikeutetusti hyväkseen aikaisempien laajalti tunnettujen, hyvin erottamiskykyisten sana-, yhdistelmä- ja kuviomerkkien mainetta ja erottamiskykyä sekä aiheuttaa vahinkoa niiden erottamiskyvylle ja maineelle. Kuluttajat yhdistävät nämä tavaramerkit toisiinsa. Valitsemalla identtisen tuotteensa tavaramerkiksi merkityssisällöltään samanlaisen merkin vastaaja on käyttänyt tarkoituksellisesti hyväkseen aikaisempien merkkien mainetta ja vetovoimaa. Valittaja on vuosikymmeniä käyttänyt oman merkkinsä tunnetuksi tekemiseen merkittäviä markkinointipanostuksia.

Myös esillä olevien tavaramerkkien pakkauksilla ja ulkoasulla on merkitystä arvioitaessa, onko kyseessä aiheeton maineen tai erottamiskyvyn hyödyntäminen eli vapaamatkustusvaara. Myöhemmällä merkillä varustettua sulatejuustoa on markkinoitu samankaltaisella pakkauksella kuin jo yli 80 vuotta markkinoilla ollutta Koskenlaskija sulatejuustoa. Myöhemmän merkin pakkauksessa on samankaltaisia elementtejä kuin yleisesti tunnetussa valittajan pakkauksessa. Myöhempää merkkiä on tietoisesti käytetty tavalla, joka on omiaan vahvistamaan mielikuvaa sen ja aikaisempien tavaramerkkien välisestä yhteydestä.

Kun otetaan huomioon kysymyksessä olevien merkkien vahva merkityssisällöllinen samankaltaisuus sekä aikaisempien merkkien laaja tunnettuus, maine ja vahva erottamiskyky, vastaaja on käyttänyt epäoikeutetusti hyväkseen aikaisempien merkkien erottamiskykyä, mainetta ja goodwill-arvoa. Vastaajalla ei ole ollut hyväksyttävää syytä valita oman sulatejuustotuotteensa tavaramerkiksi merkkiä, jolla on sama merkityssisältö kuin valittajan laajalti tunnetuilla merkeillä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Patentti- ja rekisterihallitus on arvioinut, että myöhempi merkki ei ole sama tai samankaltainen valittajan aikaisempien merkkien kanssa eikä myöhempi merkki myöskään aiheuta mielleyhtymää valittajan tavaramerkkeihin. Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja ei ole siten tullut sovellettavaksi eikä aikaisempien merkkien laajalti tunnettuutta ole siten ollut tarpeen arvioida.

Lidl Stiftung & Co. KG:n vastaus

Vaatimukset

Lidl Stiftung & Co. KG on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Vertailtavien merkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa. Tavaramerkit eivät ole ulkoasun eivätkä lausuntatavan osalta samankaltaisia. Merkit eivät ole myöskään merkityssisällön osalta samanlaisia tai edes samankaltaisia.

MOT Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana "tukkijätkä" tarkoittaa tilapäisesti metsätöitä tekevää (tavallisesti kuljeskelevaa) metsätyömiestä. Suomen kielen perussanakirja määrittelee tukkijätkän täsmälleen samalla tavalla. Määritelmissä painottuu siis metsätöiden tekeminen.

Sana "koskenlaskija" viittaa puolestaan henkilöön, joka laskee koskea jollain välineellä. Nykyään koskenlaskemiseksi ymmärrettäisiin tyypillisesti kumiveneen tai kumilautan kanssa nopeasti virtaavassa joessa kulkemista. Sana "koskenlaskija" viittaa myös kehen tahansa henkilöön sukupuolesta riippumatta eikä vain miehiin.

Valittajan toimittama aineisto perustuu lähes yksinomaan 50–70 vuotta vanhoihin materiaaleihin, joiden sisältämät luonnehdinnat sanan "tukkijätkä" merkityssisällöstä eivät voi olla tarkempia kuin modernien sanakirjojen määritelmät. Kieli elää ja kehittyy jatkuvasti, eikä merkityssisällön arvioissa tule antaa painoa hyvin vanhoille materiaaleille.

Edellä todetun perusteella sanojen "tukkijätkä" ja "koskenlaskija" välillä ei ole merkityssisällöllistä yhteyttä tai se on hyvin heikko.

Myöskään myöhemmän sanamerkin ja aikaisempien kuviomerkkien välillä ei ole merkityssisällön samankaltaisuutta. Sana "tukkijätkä" viittaa edellä esitetysti sanakirjan mukaan ennen kaikkea metsätöitä tekevään henkilöön, kun taas valittajan aikaisemmissa kuviomerkeissä esiintyy henkilö vedessä puunrungon päällä.

Valittajan toimittaman kyselytuloksen vastauksissa on ollut huomattava hajonta ja kuvassa esiintyvän henkilön ammatin on arvioitu olevan muun ohella uittomies, metsuri ja koskenlaskija. Suurin osa vastanneista on pitänyt kuvassa esiintyvää henkilöä uittomiehenä, ja vain noin 19 prosenttia tutkimukseen osallistujista on käyttänyt sanaa "tukkijätkä" jossain muodossa. Tämä vahvistaa sitä käsitystä, että valittajan kuviomerkkien ja myöhemmän merkin välillä ei ole merkityssisällön yhteyttä.

Oikeuskäytännössä on suhtauduttu torjuvasti pelkkään merkityssisällön samankaltaisuuteen loukkaavuuden perusteena. Mikäli merkkien katsottaisiin olevan merkityssisällöltään heikosti samankaltaisia, ne eroavat kuitenkin ulkoasun ja lausuntatavan osalta toisistaan täysin. Merkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa eikä edes mielleyhtymää.

Valittajan sanamerkit ja uittomiestä esittävä kuviomerkki numero 258425 eivät ole Suomessa laajalti tunnettuja tavaramerkkejä. Joka tapauksessa valittaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että myöhempi merkki saattaisi aiheuttaa vahinkoa aikaisempien merkkien maineelle tai erottamiskyvylle. Edelleen mikään valittajan esittämä seikka ei osoita, että olisi olemassa vaara aikaisempien merkkien erottamiskyvyn tai maineen hyväksi käyttämisestä ilman perusteltua syytä.

Pääpaino asiassa on tavaramerkkien vertailussa, ei pakkauksissa. Myöhemmän merkin kaupallisen käytön arvioinnin tulee rajoittua vain sen seikan arvioimiseen, onko tämän tavaramerkin käytössä vaara siitä, että laajalti tunnetun merkin erottamiskykyä tai mainetta käytettäisiin epäoikeutetusti hyväksi.

Vaikka markkinaoikeus katsoisi, että asiassa on ilmennyt jonkinasteista vapaamatkustamista, se on kuitenkin niin merkityksetöntä ja lievää, ettei kysymys ole laajalti tunnetun merkin suojan nojalla kiellettävästä toiminnasta. Laajalti tunnetun merkin suoja ei voi olla niin kattava, että aikaisemmat merkit saisivat suojaa kaikkia sellaisia merkkejä vastaan, jotka liittyvät löyhästi merkin kanssa samanlaiseen käsitteelliseen aihepiiriin ilman mitään ulkoasun tai lausuntatavan yhtäläisyyttä.

Valittajan lausuma

Patentti- ja rekisterihallitus on virheellisesti päätynyt siihen, että vaikka merkkien merkityssisällön voitaisiin jossain määrin katsoa käsittelevän samaa aihepiiriä, merkkien antama kokonaisvaikutelma on kuitenkin erilainen. Asiassa on otettava huomioon aikaisempien merkkien erittäin vahva erottamiskyky luokan 29 tavaroille sekä se, että ne ovat erittäin laajan ja yli 80-vuotisen käytön myötä saavuttaneet entisestään vahvemman erottamiskyvyn ja ovat laajalti tunnettuja tavaramerkkejä.

Merkkien merkityssisällöllinen samankaltaisuus korostuu erityisesti vertailemalla sanaa "tukkijätkä" sekä valittajan kuviomerkkejä numerot 253163, 257836, 257835 ja 258425, joissa kaikissa esiintyy hyvin erottuvana ja olennaisena osana tukkilainen eli tukkijätkä, joka laskee kuohuvaa koskea tukin päällä. Valittaja itse ja myös kuluttajat kutsuvat tätä kuviomerkeissä esiintyvää koskea laskevaa miestä tukkijätkäksi.

Vaikka vastaaja on esittänyt, että kysymyksessä olevat sanat ovat merkityssisällöllisesti hyvin erilaisia, vastaaja on itse käyttänyt Tukkijätkä-tuotteensa markkinoinnissa hyväksi nimenomaisesti tätä merkityssisältöjen samankaltaisuutta, sillä vastaajan pakkauksessa on ollut maininta "Tukkijätkä-sulatejuustossa on luonnetta kuin kuohuvassa koskessa".

Valittajan merkityssisällön samankaltaisuutta koskeva selvitys edustaa suomalaisten kuluttajien nykyaikaista näkemystä, mistä on osoituksena vuonna 2017 tehty markkinatutkimus. Myös esimerkiksi Google-kuvahaun tuloksista voidaan nähdä, että hakusanalla "tukkijätkä" ei tule tulokseksi tilapäisesti metsätöitä tekevä metsätyömies vaan kuohuvaa koskea pitkin tukin päällä laskeva mies, jota kutsutaan edelleen suomalaisten keskuudessa tukkijätkäksi.

Valittajan toimittaman kyselytuloksen mukaan kyselyn vastaajista yhteensä 77 prosenttia on vastannut kyselyssä käytetyssä kuviomerkissä esiintyvän henkilön olevan tukkilaisuuteen liittyvä eli uittomies, tukinuittaja, tukkilainen, tukkimies, tukkijätkä tai koskenlaskija. Yksittäisistä ammateista tukkijätkä on kerännyt eniten vastauksia. Tutkimus osoittaa selvästi, että termi "tukkijätkä" liittyy suomalaisten keskuudessa nimenomaisesti "tukkia uittavaan koskea laskevaan mieheen" ja samalla tukkilaisuuteen, jotka suomalaisten keskivertokuluttajien keskuudessa liitetään sulatejuustojen osalta KOSKENLASKIJA-brändiin.

Valittajan esittämän kattavan aineiston ja yleisen tietämyksen valossa on myös kiistatonta, että aikaisemmat merkit ja erityisesti sanamerkit numero 224556, numero 253050 ja EU-tavaramerkki numero 2346674 sekä kuviomerkki numero 258425 ovat Suomessa laajalti tunnettuja tavaramerkkejä. Valittaja on osoittanut, että KOSKENLASKIJA-sanamerkkejä sekä edellä mainittua kuviomerkkiä ja pakkausta on käytetty Suomessa jo yli 80 vuoden ajan lähes muuttamattomana. Näin ollen valittajan tavaramerkeillä on ilmeisen luontaisen vahvan erottamiskyvyn lisäksi myös kauan kestäneeseen käyttöön perustuva vahva erottamiskyky ja maine juustotuotteiden ja erityisesti sulatejuustojen osalta.

Valittaja on esittänyt selvitystä siitä, että kohderyhmä yhdistää konkreettisesti kysymyksessä olevat merkit toisiinsa ja ymmärtää, että myöhemmällä merkillä markkinoidaan halvempaa, mutta samanlaista ja vastaavaa sulatejuustoa kuin laajalti tunnettu ja maineikas Koskenlaskija-sulatejuusto. Myöhempi merkki mahdollistaa sen, että merkin haltija käyttää epäoikeutetusti hyväksi tunnettujen aikaisempien merkkien erottamiskykyä ja mainetta.

Vastaaja saa konkreettista, taloudellista hyötyä, kun se käyttää myöhempää merkkiä täysin identtisille tavaroille ja käyttää näin hyväksi KOSKENLASKIJA-merkkien vetovoimaa ja mainetta. Vastaajan ei tarvitse käyttää investointeja markkinointiin, kun se saa epäoikeutetusti käyttöönsä KOSKENLASKIJA-merkkeihin liittyvät mielikuvat. Samalla valittaja menettää markkinaosuuttaan, ja sen liikevaihto pienenee. Lisäksi aikaisempien merkkien erottamiskyvylle aiheutuu haittaa, kun yksilöllinen yhteys koskenlaskun, tukkilaisuuden ja tukkijätkän sekä sulatejuustojen välillä häiriintyy vastaajan merkin käytöllä.

Muut lausumat

Lidl Stiftung & Co. KG on lisälausumassaan esittänyt muun ohella, että sekaannusvaaran arvioinnissa merkittävää painoarvoa on annettava merkkien ulkoasulle, sillä kyse on hyllyihin järjestetyistä kulutustuotteista, joita kuluttaja tyypillisesti ostaa supermarketeista ja joissa kuluttajan etsimän merkin ulkoasu ohjaa kuluttajaa olennaisesti.

Valio Oy on lisälausumassaan esittänyt muun ohella, että pelkän merkityssisällön samankaltaisuuden perusteella voidaan kokonaisarviossa päätyä siihen, että merkkien välillä on sekaannusvaara. Näin on nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, jossa aikaisempien merkkien erottamiskyvyn aste on korkea, kohderyhmän tarkkaavaisuusaste on matala ja merkkien kattamat tavarat ovat samoja.

Kokonaisarvioinnissa on lisäksi otettava merkkien sekaannusvaaraa lisäävänä tekijänä huomioon, että valittajan kuviomerkeissä esiintyvä tukkijätkähahmo kuuluu tavaramerkkiperheeseen. Valittaja on rekisteröinyt ja saattanut markkinoille useita tukkijätkähahmon sisältäviä merkkejä, joiden voidaan katsoa muodostavan yhdessä tavaramerkkiperheen tai -sarjan.

Patentti- ja rekisterihallitus on antanut lisälausuman.

Lidl Stiftung & Co. KG on antanut lisälausuman.

Valio Oy on antanut lisälausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa, 1.6.2018 tekemässään päätöksessä katsonut, että Lidl Stiftung & Co. KG:lle rekisteröity tavaramerkki numero 266777 TUKKIJÄTKÄ ei aiheuta sekaannusvaaraa muun ohella Valio Oy:lle aikaisemmin rekisteröityihin kansallisiin tavaramerkkeihin numero 224556 KOSKENLASKIJA, numero 253050 KOSKENLASKIJA, numero 14946 KOSKENLASKIJA EMMENTALJUUSTOA VALIO EMMENTALOST (kuvio), numero 224557 KOSKENLASKIJA (kuvio), numero 262000 KOSKENLASKIJA (kuvio), numero 253163 (kuvio), numero 257836 (kuvio), numero 257835 (kuvio) tai numero 258425 (kuvio) eikä EU-tavaramerkkeihin numero 2346674 KOSKENLASKIJA tai numero 2346682 KOSKENLASKIJA (kuvio). Päätöksessä on myös katsottu, ettei myöhempi merkki ole niin sama tai niin samankaltainen kuin aikaisemmat sana- tai kuviomerkit, että se aiheuttaisi sekaannusvaaraa tai mielleyhtymää aikaisempiin merkkeihin, joten asiassa ei ole Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan ollut tarpeen arvioida, mikä tai mitkä aikaisemmista merkeistä olisivat mahdollisesti laajalti tunnettuja tavaramerkkejä.

Asiassa on markkinaoikeudessa ensiksi kysymys siitä, aiheuttaako myöhempi merkki sekaannusvaaran johonkin edellä mainituista aikaisemmista merkeistä. Mikäli sekaannusvaaraa mihinkään aikaisempaan merkkiin ei ole, asiassa on vielä arvioitava, onko myöhemmän merkin rekisteröinnille kuitenkin este jonkin edellä mainitun aikaisemman merkin laajaan tunnettuuteen perustuvan suojan vuoksi.

Asiassa sovellettavan tavaramerkkilain (7/1964) 14 §:n (616/2016) 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan muun ohella kansallista tavaramerkkiä, joka on rekisteröity aiemman hakemuksen perusteella tai jolla on muuten aiempi etuoikeus kuin tavaramerkin hakijalla, sekä mainitun lain 57 §:ssä tarkoitettua EU-tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tavaramerkkilain (7/1964) 6 §:n (616/2016) 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Tavaramerkkilain (7/1964) 6 §:n (616/2016) 2 momentin mukaan, jos tavaramerkki on Suomessa laajalti tunnettu ja merkin aiheeton käyttö merkitsee tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksi käyttämistä taikka on haitaksi tavaramerkin erottamiskyvylle tai maineelle, kukaan muu kuin se, jolla on yksinoikeus tavaramerkkiin, ei saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassa merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin laajalti tunnettu tavaramerkki, vaikka tavarat, joita varten merkki on, eivät ole samoja tai samankaltaisia kuin ne, joita varten laajalti tunnettu tavaramerkki on suojattu.

Kysymyksessä olevat merkit ja niiden kattamat tavarat

Lidl Stiftung & Co. KG:lle on 9.3.2016 tehdyn hakemuksen perusteella 29.6.2016 rekisteröity tavaramerkki numero 266777 TUKKIJÄTKÄ seuraaville tavaroille luokassa 29: "maitotuotteet ja maitotuotteiden korvikkeet; juustot".

Valio Oy on muun ohella seuraavien tavaramerkkien haltija:

- 15.8.1935 tehdyn hakemuksen perusteella 14.9.1935 rekisteröity tavaramerkki numero 14946 KOSKENLASKIJA EMMENTALJUUSTOA VALIO EMMENTALOST (kuvio) luokassa 29 tavaroille "juustot";

Kuvio 1

- 17.8.2001 tehdyn hakemuksen perusteella 31.7.2002 rekisteröity tavaramerkki numero 224556 KOSKENLASKIJA muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "juustot, munat, maito ja maitotuotteet";

- 17.8.2001 tehdyn hakemuksen perusteella 31.7.2002 rekisteröity tavaramerkki numero 224557 KOSKENLASKIJA (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroilla luokassa 29: "juustot, munat, maito ja maitotuotteet";

Kuvio 2

- 20.8.2001 tehdyn hakemuksen perusteella 25.11.2002 rekisteröity EU-tavaramerkki numero 2346674 KOSKENLASKIJA muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "juustot; munat, maito ja maitotuotteet";

- 20.8.2001 tehdyn hakemuksen perusteella 25.11.2002 rekisteröity EU-tavaramerkki numero 2346682 KOSKENLASKIJA (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "juustot; munat, maito ja maitotuotteet";

Kuvio 3

- 12.5.2011 tehdyn hakemuksen perusteella 30.9.2011 rekisteröity tavaramerkki numero 253050 KOSKENLASKIJA muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "munat, maito ja maitotuotteet";

- 26.5.2011 tehdyn hakemuksen perusteella 14.10.2011 rekisteröity tavaramerkki numero 253163 (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "munat, maito ja maitotuotteet";

Kuvio 4

- 18.12.2012 tehdyn hakemuksen perusteella 28.2.2013 rekisteröity tavaramerkki numero 257835 (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "maito ja maitotuotteet; juustot; kaikki muut tavarat, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa";

Kuvio 5

- 18.12.2012 tehdyn hakemuksen perusteella 28.2.2013 rekisteröity tavaramerkki numero 257836 (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: " maito ja maitotuotteet; juustot; kaikki muut tavarat, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa";

Kuvio 6

- 18.2.2013 tehdyn hakemuksen perusteella 31.5.2013 rekisteröity tavaramerkki numero 258425 (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "maito ja maitotuotteet; juustot; kaikki muut tavarat, jotka sisältyvät tähän luokkaan Nizzan luokituksen aakkosellisessa luettelossa";

Kuvio 7

- 20.5.2014 tehdyn hakemuksen perusteella 15.9.2014 rekisteröity tavaramerkki numero 262000 KOSKENLASKIJA (kuvio) muun ohella seuraaville tavaroille luokassa 29: "munat, maito ja maitotuotteet, mukaan lukien jugurtti, hapan täysmaito, kreemit, happamat kreemit, kermavaahdot, maitojuomat, maitopohjaiset juomat jotka sisältävät pääosin maitoa, hapanmaitoa, pirtelöä, soijamaitoa (maidonkorvike), juomat sisältäen lactobacillusta, kefiiriä, koumissia; hera; raejuusto, juustoja, juustotuotteet; juustolevitteet; maitojauhe, kuivatut heratuotteet ja herajauheet; maidosta valmistetut levitteet".

Kuvio 8

Tavaroiden vertailu

Arvioitaessa merkkien kattamien tavaroiden samankaltaisuutta on otettava huomioon kaikki niiden väliseen yhteyteen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat ja se, kilpailevatko ne keskenään tai täydentävätkö ne toisiaan. Samankaltaisuusarvioinnissa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös jakelukanavat ja tavaroiden tavanomainen alkuperä.

Tavaroita voidaan pitää samoina, kun aikaisemman tavaramerkin kattamat tavarat sisältyvät myöhemmän merkin yleisempään luokkaan tai kun myöhemmän tavaramerkin kattamat tavarat kuuluvat aikaisemman tavaramerkin kattamaan yleisempään luokkaan (ks. tuomio 7.9.2006, Meric v. SMHV – Arbora & Ausonia (PAM-PIM’S BABY-PROP), T 133/05, EU:T:2006:247, 29 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 13.6.2019, Pielczyk v. EUIPO – Thalgo TCH (DERMÆPIL SUGAR EPIL SYSTEM), T-398/18, EU:T:2019:415, 95 kohta).

Kuten edellä on todettu, myöhempi tavaramerkki TUKKIJÄTKÄ kattaa luokassa 29 "maitotuotteet ja maitotuotteiden korvikkeet; juustot". Markkinaoikeus toteaa, että juustojen on katsottava sisältyvän maitotuotteisiin ja maitotuotteiden korvikkeisiin.

Edellä todetusti kaikki valittajan aikaisemmat merkit kattavat joko juustoja tai maitotuotteita tai molempia. Näin ollen ne joko sisältyvät myöhemmän merkin kattamiin tavaroihin tai sisältävät myöhemmän merkin tavarat. Myöhemmän merkin on siten katsottava kattavan samoja tavaroita kuin kaikki aikaisemmat merkit.

Kohdeyleisö

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavararyhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavararyhmän mukaan (tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta sekä tuomio 13.2.2007, Mundipharma v. SMHV – Altana Pharma (RESPICUR), T 256/04, EU:T:2007:46, 42 kohta).

Kysymyksessä olevien tavaramerkkien kattamat tavarat ovat tavanomaisia päivittäistavarakaupassa myytäviä elintarvikkeita. Merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa siten suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kysymyksessä olevien tavaroiden osalta pidettävä tavanomaista korkeampana.

Merkkien vertailu

Lähtökohdat

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tutkittaessa sitä, onko sekaannusvaara olemassa, kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osatekijöistä ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla kutakin kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena. Vaikka kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen kohdeyleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijä, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi (ks. tuomio 22.10.2015, BGW, C-20/14, EU:C:2015:714, 36 ja 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Oikeuskäytännössä on edelleen vakiintuneesti katsottu, että merkin koostumisesta samalla kertaa sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä ei automaattisesti seuraa, että sanallinen osatekijä on aina katsottava hallitsevaksi (ks. tuomio 24.11.2005, Simonds Farsons Cisk v. SMHV – Spa Monopole (KINJI by SPA), T-3/04, EU:T:2005:418, 45 kohta ja tuomio 16.1.2008, Inter-Ikea v. SMHV – Waibel (idea), T 112/06, EU:T:2008:10, 45 kohta). Sen sijaan sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä koostuvan merkin sanalliset osatekijät ovat lähtökohtaisesti erottamiskykyisempiä kuin kuviolliset osatekijät, koska keskivertokuluttaja viittaa kyseessä olevaan tuotteeseen helpommin mainitsemalla sen nimen kuin kuvailemalla merkin kuvio-osaa (ks. tuomio 1.3.2016, 1&1 Internet v. SMHV – Unoe Bank (1e1), T-61/15, EU:T:2016:115, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että vertailtavana olevat merkit eivät ole ulkoasun eivätkä lausuntatavan osalta samanlaisia eivätkä edes samankaltaisia. Markkinaoikeus toteaa, että asiaa ei ole syytä arvioida tältä osin toisin kuin osapuolet ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat tehneet. Merkkien vertailussa on siten arvioitava ainoastaan niiden merkityssisällön samanlaisuutta tai samankaltaisuutta.

Merkkien merkityssisällöstä

Myöhempi merkki muodostuu pelkästään sanasta "tukkijätkä".

Aikaisemmat merkit muodostuvat joko sanasta "koskenlaskija" sellaisenaan (tavaramerkit numero 224556 ja numero 253050 sekä EU-tavaramerkki numero 2346674) tai tyyliteltynä vähäisellä kuvioelementillä (tavaramerkki numero 262000), kuviosta, jossa mieshenkilö tasapainoilee vesistömaisemassa oksista karsitun puun rungon eli tukin päällä (tavaramerkit numero 253163, numero 257835, numero 257836 ja numero 258425), tai sanan "koskenlaskija" ja edellä kuvatun kuvion yhdistelmästä (tavaramerkki numero 224557 ja EU-tavaramerkki numero 2346682) tai vielä sanan "koskenlaskija" ja muiden sanojen sekä kuvion yhdistelmästä (tavaramerkki numero 14946).

Kysymyksessä olevien merkkien merkityssisällön vertailussa on ensin arvioitava sanojen "tukkijätkä" ja "koskenlaskija" sekä kuvion, jossa mieshenkilö tasapainoilee vesistömaisemassa oksista karsitun puun rungon eli tukin päällä, merkitystä.

Markkinaoikeus toteaa, että Kielitoimiston sanakirjassa sanalle "tukkijätkä" on annettu seuraava merkitys: "tilapäisesti metsätöitä tekevä (tav. kuljeskeleva) metsätyömies". Nykysuomen sanakirjassa (vuoden 1978 painos) sanalle on annettu seuraava merkitys: "tukkityön tekijä, tukkimies, tukkilainen". Sanalle "tukkilainen" on puolestaan annettu merkitys "tukki-, vars. uittotyön tekijä, tukki-, uittomies". Kielitoimiston sanakirjassa sanalle "tukkilainen" on annettu merkitykseksi "uittomies".

Sanalle "koskenlaskija" ei ole Kielitoimiston sanakirjassa annettu omaa määritelmää, vaan se on yhdistetty sanaan "koskenlasku", jonka määritelmä on "kosken laskeminen veneellä t. tukilla". Nykysuomen sanakirjan (vuoden 1978 painos) mukaan sana "koskenlaskija" tarkoittaa koskenlaskun suorittajaa tai ammattimaista harjoittajaa.

Edellä todetun perusteella sanan "koskenlaskija" voidaan katsoa tarkoittavan henkilöä, joka laskee koskea veneellä tai tukilla. Vaikka koskenlaskua voidaan suorittaa tukin lisäksi myös veneellä ja vaikka laskija ei välttämättä ole miespuolinen, metsätöitä tekevä henkilö, sanojen "koskenlaskija" ja "tukkijätkä" voidaan kuitenkin katsoa viittaavan jossain määrin samaan käsitteeseen.

Valittaja on toimittanut asiassa selvityksenä otteita esimerkiksi erilaista vanhoista elokuvista, joiden perusteella koskenlasku on liittynyt läheisesti ainakin vanhan ajan tukkijätkien työhön ja kulttuuriin. Myös valittajan toimittaman Google-kuvahaun otteen perusteella sanalla "tukkijätkä" suoritetulla kuvahaulla tuloksena on tullut runsaasti kuvia miehistä, jotka seisovat vedessä tukin päällä.

Valittaja on lisäksi toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle vuonna 2016 tehdyn Kantar TNS:n tutkimuksen, jossa on tutkittu sitä, minkä ammatin edustaja valittajan tavaramerkissä numero 258425 esiintyvä mies on kuluttajien käsityksen mukaan. Tutkimusnäytteen koko on ollut 1.011 vastaajaa. Tutkimuksen mukaan tutkittavilta on kysytty kuvassa näkyvän henkilön ammattia avoimella kysymyksellä. Tutkimuksen mukaan 26 prosenttia vastaajista on vastannut kysymyksessä olevan uittomies tai (tukin)uittaja, 23 prosenttia tukkilainen tai tukkimies, 19 prosenttia tukkijätkä, 13 prosenttia metsuri tai metsätyömies ja yhdeksän prosenttia koskenlaskija. Seitsemän prosenttia on vastannut yleisesti metsäalan tai metsäteollisuuden, ja 18 prosenttia on antanut vastauksenaan jotain muuta tai ei ole osannut antaa vastausta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittujen selvitysten perusteella tukkijätkien työhön ja kulttuurin yhdistyy vielä tämänkin päivän keskivertokuluttajan mielessä koskenlasku tukilla. Näin ollen nähdessään kuvan miehestä laskemassa koskea tukilla keskivertokuluttaja mieltää, että kysymyksessä on tukkijätkä.

Myöhemmän merkin vertailu aikaisempiin tavaramerkkeihin numero 224556, numero 253050 ja numero 262000 sekä EU-tavaramerkkiin numero 2346674

Aikaisemmat tavaramerkit numero 224556 ja numero 253050 sekä EU-tavaramerkki numero 2346674 koostuvat edellä todetuin tavoin yksinomaan sanasta "koskenlaskija". Aikaisempi tavaramerkki numero 262000 on puolestaan kuviomerkki, joka koostuu puolikaaresta, jonka sisällä on tavanomaisella kirjasintyypillä kirjoitettu suuraakkosin sana "koskenlaskija". Lisäksi puolikaari on molemmista alaosistaan taivutettu. Merkin hallitsevana ja ainoana erottamiskykyisenä osana on pidettävä sen sanaosaa KOSKENLASKIJA.

Viitaten sanojen "tukkijätkä" ja "koskenlaskija" merkityssisällöstä edellä todettuun markkinaoikeus katsoo, että myöhempää merkkiä TUKKIJÄTKÄ on pidettävä merkityssisällöltään heikosti samankaltaisena edellä mainittujen aikaisempien merkkien KOSKENLASKIJA kanssa.

Koska vertailtavat merkit ovat ulkoasultaan ja lausuntatavaltaan täysin erilaisia, niitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden hyvin heikosti samankaltaisina.

Myöhemmän merkin vertailu aikaisempaan tavaramerkkiin numero 14946

Aikaisempi tavaramerkki numero 14946 on vaakatasossa olevan suorakulmion muotoinen kuviomerkki, jossa voidaan katsoa olevan mustalla pohjalla neljä pystyssä olevaa suorakulmion muotoista, ainakin osittain valkoreunaista osaa. Merkin sanaosat on kirjoitettu joko vasemmalta tai oikealta luettaviksi. Vasemmalta päin ensimmäiseen osaan on sijoitettu mustalla värillä vaalealle pohjalle suuraakkosin sanat "kuoretonta", "suomalaista", "emmentaljuustoa", "voinvientiosuusliike", "valio" ja "Helsinki". Näistä sanat "emmentaljuustoa" ja "valio" on kirjoitettu muuta tekstiä paksummalla ja isommalla kirjasimella. Merkin toisessa osassa erottuu virtaavassa vedessä olevan tukin päällä tasapainoileva mies. Tätä kuvio-osaa ympäröi valkoisella kaarevalla tekstillä suuraakkosin kirjoitettu sanaosa KOSKENLASKIJA. Merkin kolmanteen osaan on sijoitettu ainakin suuraakkosin kirjoitetut sanat "emmentalost" ja "valio". Merkin neljännen osan sisältö on epäselvä.

Ottaen huomioon, että edellä todetusti merkin sanaosia on lähtökohtaisesti pidettävä erottamiskykyisempinä kuin kuvio-osia, sekä nyt kysymyksessä olevan merkin eri sanaosien koon merkin erottamiskykyisimpänä ja hallitsevimpana osana on pidettävä sanaosaa KOSKENLASKIJA. Merkin kuvio-osaa ja erityisesti siitä erottuvaa elementtiä, jossa mies tasapainoilee tukilla vesistömaisemassa, ei voida kuitenkaan pitää täysin merkityksettömänä.

Markkinaoikeus on jo edellä todennut, että pelkästään sanoja "koskenlaskija" ja "tukkijätkä" on pidettävä merkityssisällöltään heikosti samankaltaisina. Valittajan nyt kysymyksessä olevassa aikaisemmassa merkissä oleva kuvio-osa virtaavassa vedessä tasapainoilevasta miehestä on sen verran epäselvä, että sen ei voida katsoa juurikaan lisäävän merkityssisällön samankaltaisuuden astetta nyt kysymyksessä olevien merkkien välillä. Myöhempää merkkiä TUKKIJÄTKÄ on siten pidettävä merkityssisällöltään heikosti samankaltaisena aikaisemman merkin KOSKENLASKIJA EMMENTALJUUSTOA VALIO EMMENTALOST (kuvio) kanssa.

Ottaen huomioon vertailtavien merkkien erilaisuuden ulkoasun ja lausuntatavan osalta kokonaisuutena arvioiden vertailtavia merkkejä on pidettävä hyvin heikosti samankaltaisina.

Myöhemmän merkin vertailu aikaisempaan tavaramerkkiin numero 224557 ja EU-tavaramerkkiin numero 2346682

Aikaisempi tavaramerkki numero 224557 KOSKENLASKIJA (kuvio) ja EU-tavaramerkki numero 2346682 KOSKENLASKIJA (kuvio) ovat käytännössä samanlaisia. Merkit ovat mustavalkoisia ja niissä on merkin keskellä puoliympyrän muotoinen kuvio-osa, joka koostuu koskimaisemassa tukin päällä tasapainoilevasta miehestä, jolla on kädessään tukinuitossa ja veneilyssä tyypillisesti käytettävä keksi. Puoliympyrää ympäröi reunus ja lisäksi kuvio-osan yläpuolelle on sijoitettu kaareva, suuraakkosin kirjoitettu sanaosa KOSKENLASKIJA.

Edellä mainittujen aikaisempien merkkien erottamiskykyisimpänä osana on pidettävänä sanaosaa KOSKENLASKIJA. Vaikka kyseinen sanaosa on sijoittelultaan ja kooltaan hyvin hallitsevassa asemassa, merkin kuvio-osan virtaavassa vedessä tukin päällä tasapainoilevasta miehestä voidaan katsoa olevan lähes yhtä hallitsevassa asemassa.

Edellä todetusti pelkästään sanoja "koskenlaskija" ja "tukkijätkä" on pidettävä merkityssisällöltään heikosti samankaltaisina. Edellä todetulla tavalla valittajan nyt kysymyksessä olevissa tavaramerkeissä erottuu myös varsin selvänä osatekijänä mies, joka tasapainoilee virtaavassa vedessä tukin päällä. Kuten edellä on myös todettu, sana "tukkijätkä" ja koskenlasku tukilla liittyvät yhteen. Kuvio-osa vahvistaa siten merkkien välistä merkityssisällön yhteyttä, ja myöhempää merkkiä TUKKIJÄTKÄ on pidettävä merkityssisällöltään jossain määrin samankaltaisena nyt kysymyksessä olevien aikaisempien merkkien KOSKENLASKIJA (kuvio) kanssa.

Ottaen huomioon vertailtavien merkkien erilaisuuden ulkoasun ja lausuntatavan osalta niitä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä heikosti samankaltaisina.

Myöhemmän merkin vertailu aikaisempiin tavaramerkkeihin numerot 253163, 257835, 257836 ja 258425

Markkinaoikeus toteaa, että aikaisemmissa tavaramerkeissä numerot 253163, 257835, 257836 ja 258425 on kuvattu mies, joka tasapainoilee tukin päällä virtaavassa vedessä kädessään tukinuitossa ja veneilyssä tyypillisesti käytettävä keksi. Merkit numero 257835 ja numero 257836 ovat keskenään samanlaisia tämän kuvio-osan osalta. Muutoin eri merkkien kuvio-osissa on vähäisiä eroja. Tavaramerkissä numero 253163 kuvattu mies on aavistuksen verran erilainen kuin muissa nyt kysymyksessä olevissa merkeissä, vaikka miesten vaatetus on pääosin hyvin samankaltainen. Kuviomerkissä numero 258425 puolestaan näkyy hieman toisia merkkejä enemmän tukin etuosaa. Tavaramerkissä numero 253163 mies tasapainoilee maisemassa, jossa ei näy veden ja kivien lisäksi muuta luontoa, kun taas muiden merkkien kuvissa näkyy aavistus metsämaisemaa. Tavaramerkissä numero 258425 mies on kuvattu suorakulmion muotoisessa värillisessä kuvassa, kun taas kolmessa muussa merkissä kuva on mustavalkoinen ja puoliympyrän muotoinen.

Tavaramerkeissä numero 257835 ja numero 257836 on vedessä tukin päällä tasapainolevaa miestä esittävän kuvan lisäksi muu kuviollinen elementti. Tavaramerkissä numero 257836 on edellä kuvattua kuviota ympäröivä musta kaari, joka on alaosastaan taitettu siten, että näkyvissä on vähän valkoista. Tavaramerkissä numero 257835 miestä esittävä kuva sitä ympäröivine edellä kuvatunlaisine kaarielementteineen on sijoitettu vaakatasossa olevaan mustareunaiseen suorakaiteeseen, jossa kaaren ja suorakaiteen väliin jää kaksi harmaata aluetta.

Ottaen huomioon merkkien eri osien sijoittelun merkkien numerot 253163, 257835, 257836 ja 258425 osalta hallitsevana ja erottamiskykyisimpänä osana voidaan pitää virtaavassa vedessä tukin päällä tasapainoilevaa miestä.

Markkinaoikeus toteaa, että sanaosia sisältämättömän kuviomerkin merkityssisältö on se, mitä kuviomerkki esittää. Kaikissa nyt kysymyksessä olevissa kuviomerkeissä on edellä todetusti hallitsevana ja erottamiskykyisimpänä osana mies, joka tasapainoilee virtaavassa vedessä tukin päällä. Edellä todetun mukaisesti sana "tukkijätkä" ja koskenlasku tukilla liittyvät yhteen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo olevan mahdollista, että suomalaisen keskivertokuluttajan mielestä kaikkien kuvien merkityssisältönä on "tukkijätkä". Kun myöhempi merkki koostuu pelkästään sanasta "tukkijätkä", sitä on pidettävä merkityssisällöltään hyvin samankaltaisena aikaisempien tavaramerkkien numerot 253163, 257835, 257836 ja 258425 kanssa.

Koska edellä mainitut aikaisemmat tavaramerkit eivät sisällä sanaosaa, niiden osalta ei voida arvioida lausuntatavan samankaltaisuutta myöhempään merkkiin nähden. Ottaen huomioon merkkien erilaisuuden ulkoasun osalta niitä on kokonaisuutena arvioiden pidettävä samankaltaisina.

Johtopäätös merkkien vertailusta

Edellä todetun perusteella kaikkien kysymyksessä olevien merkkien välillä on vähintään hyvin heikko samankaltaisuus. Patentti- ja rekisterihallitus on siten tehnyt virheen, kun se on katsonut, että kysymyksessä olevien merkkien antama kokonaisvaikutelma on erilainen. Asiassa on seuraavaksi arvioitava sekaannusvaaraa kokonaisuudessaan.

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaara on olemassa, jos yleisö saattaa luulla, että kyseiset tavarat ovat peräisin samasta yrityksestä tai mahdollisesti taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Sekaannusvaaraa on arvioitava kokonaisuutena ottaen huomioon kaikki tekijät, joilla on merkitystä esillä olevan asian kannalta (ks. esim. tuomio 29.9.1998, Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 29 ja 16 kohta sekä tuomio 22.6.1999 Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 17 ja 18 kohta).

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi merkitsee huomioon otettavien tekijöiden ja erityisesti tavaramerkkien samankaltaisuuden ja niiden tavaroiden samankaltaisuuden, joita varten nämä tavaramerkit on tarkoitettu, tiettyä keskinäistä riippuvuutta. Siten tässä arvioinnissa kyseisten tavaroiden vähäisen samankaltaisuuden saattaa korvata niitä varten tarkoitettujen tavaramerkkien merkittävä samankaltaisuus ja päinvastoin (ks. esim. tuomio 29.9.1998, Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 17 kohta ja tuomio 22.6.1999 Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 19 kohta).

Koska sekaannusvaara on sitä suurempi, mitä erottamiskykyisempi aikaisempi tavaramerkki on, sellaisia tavaramerkkejä, jotka ovat erittäin erottamiskykyisiä joko ominaispiirteidensä vuoksi tai sen vuoksi, että yleisö tuntee ne, suojataan laajemmin kuin niitä, joiden erottamiskyky on heikompi (tuomio 11.11.1997 SABEL, C-251/95, EU:C:1997:528, 24 kohta; tuomio 29.9.1998 Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 18 kohta ja tuomio 22.6.1999 Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 20 kohta). Näin ollen sekaannusvaara voi olla olemassa siitä huolimatta, että kyseiset tavaramerkit eivät ole kovin samankaltaisia, jos ne tavarat, jotka nämä tavaramerkit kattavat, ovat hyvin samankaltaisia ja jos aikaisempi tavaramerkki on erittäin erottamiskykyinen (tuomio Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 21 kohta).

Oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että merkityssisällön samankaltaisuus saattaa aiheuttaa sekaannusvaaran tilanteessa, jossa aikaisempi tavaramerkki on erityisen erottamiskykyinen joko ominaispiirteidensä vuoksi tai sen vuoksi, että se tunnetaan markkinoilla (ks. tuomio 16.9.2013, Golden Balls Ltd v. SMHV, T-437/11, EU:T:2013:441, 53 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Valittaja on esittänyt, että aikaisemmat merkit ovat erottamiskykyisiä ja niiden erottamiskyky on vahvistunut pitkään jatkuneen kaupallisen käytön seurauksena.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan nyt kysymyksessä olevia tavaramerkkejä voidaan pitää lähtökohtaisesti erottamiskykyisinä merkkeinä, sillä ne eivät sellaisenaan millään tavalla viittaa kysymyksessä oleviin luokan 29 tavaroihin.

Siltä osin kuin valittaja on viitannut sen merkkien tunnettuuteen ja maineeseen markkinaoikeus toteaa, että valittaja on toimittanut selvitystä muun ohella Koskenlaskija-sulatejuuston myyntilukemista ja markkinaosuudesta, mainostukseen käytetyistä euromääräisistä panostuksista sekä Koskenlaskija-brändin arvostuksesta. Toimitettujen tietojen perusteella Koskenlaskija-sulatejuusto on ollut useampana vuonna Suomen myydyimpien sulatejuustojen joukossa. Lisäksi erään tutkimuksen perusteella Valio Koskenlaskija on ollut vuonna 2015 kolmanneksi arvostetuin juustobrändi ja kaiken kaikkiaan Suomen 34. arvostetuin brändi. Samasta tutkimuksesta ilmenee, että vuonna 2014 Valio Koskenlaskija on ollut kaikkien Suomen brändien joukossa sijalla 25.

Esitetystä selvityksestä ilmenee lisäksi muun ohella seuraavaa. Koskenlaskija-sulatejuuston mediapanostuksiin on esimerkiksi vuosina 2013–2015 käytetty satoja tuhansia euroja per vuosi. Vuonna 2016 Koskenlaskija-tuotteita on myyty Suomessa yli kaksi miljoonaa kappaletta. Valio Koskenlaskija-sulatejuuston ostomäärän osuus kymmenen sulatejuuston yhteenlasketuista ostomääristä Suomessa on esimerkiksi vuonna 2015 ollut jokaisena neljänä mittausajankohtana noin 60 prosenttia. Tämä on ollut yli 40 prosenttiyksikköä korkeampi kuin seuraavaksi tulleen tutkimuksessa mukana olleen yksittäisen sulatejuuston ostomäärät.

Valittaja on toimittanut myös tutkimuksen, jossa on tutkittu yli 18-vuotiaiden ruuanlaittoon osallistuvien henkilöiden osalta sitä, miten nämä ovat tunnistaneet ja kuinka usein käyttäneet Valio Koskenlaskija sulatejuustoja. Tutkimus on tehty useana eri kertana vuosien 2011–2016 välillä. Vastaajien määrä on vaihdellut noin 400 ja hieman yli 1.500 henkilön välillä. Tutkimuksen mukaan kullakin kerralla yli 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista on tunnistanut Koskenlaskija-sulatejuuston ja keskimäärin yli 80 prosenttia vastaajista on vähintään kokeillut tuotetta.

Edellä mainitut selvitykset eivät suoraan osoita kaikkien nyt kysymyksessä olevien merkkien erittäin vahvaa erottamiskykyä, koska selvityksestä ei ilmene esimerkiksi se, onko edellä mainitussa tutkimuksessa kyselyyn vastanneille näytetty ainoastaan sana "Koskenlaskija" vai esimerkiksi joku kuviomerkki.

Toisaalta merkin erottamiskyvyn kasvu voi johtua sen käytöstä toisen rekisteröidyn tavaramerkin osana. Erottamiskyvyn saavuttamisen on kuitenkin tällöin katsottava edellyttävän, että merkki tiedetään kohderyhmässään kysymyksessä olevien tavaroiden tavaramerkiksi myös silloin, kun se esiintyy ilman toista tavaramerkkiä.

Asiassa on selvitetty, että Koskenlaskija-sulatejuusto on ollut markkinoilla yli 80 vuotta ja kuviota, jossa mies laskee vesistömaisemassa tukilla, on käytetty koko tuon ajan muun ohella tuotteen pakkauksessa pienin muutoksin yhdessä sanan "koskenlaskija" kanssa. Ottaen huomioon selvitykset tuotteen myynnistä ja tunnistamisesta esitetyn selvityksen voidaan katsoa osoittavan, että kaikki nyt kysymyksessä olevat sana- ja kuviomerkit ovat tulleet käytön myötä erittäin erottamiskykyisiksi. Kokonaisuutena arvioiden kaikkia valittajan merkkejä on siten pidettävä erottamiskyvyltään erittäin vahvoina sulatejuustojen osalta.

Siltä osin kuin valittaja on vedonnut merkkien sekaannusvaaraa lisäävänä tekijänä tavaramerkkiperheeseen, jossa esiintyy tukkijätkähahmo, on riittävää todeta, että myöhemmässä sanamerkissä TUKKIJÄTKÄ ei ole sellaisia oikeuskäytännössä tarkoitettuja ominaispiirteitä, joiden perusteella se voitaisiin liittää väitettyyn tavaramerkkiperheeseen (ks. esim. tuomio 13.9.2007, Il Ponte Finanziaria v. SMHV, C-234/06 P, EU:C:2007:514, 64 ja 65 kohta sekä tuomio 25.11.2014, UniCredit v. SMHV – Union Investment Privatfonds (UNIWEB), T-303/06 RENV ja T-337/06 RENV, EU:T:2014:988, 58 ja 72 kohta).

Merkkien samankaltaisuuden osalta markkinaoikeus toteaa, että merkkien ulkoasujen välisille eroille voidaan sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa antaa nyt esillä olevassa asiassa enemmän painoarvoa kuin merkityssisällön eri asteisille samankaltaisuuksille, koska kysymyksessä olevia päivittäistavaroita myydään tyypillisesti ruokatavaroita myyvissä liikkeissä kuten marketeissa, joissa tuotteiden ja tavaramerkkien ulkoasun voidaan katsoa ohjaavan suureen yleisöön kuuluvaa kuluttajaa hänen valitessaan tuotteita myymälän hyllyiltä.

Markkinaoikeus katsoo kaiken edellä lausutun huomioon ottaen, että kokonaisuutena arvioiden tavaroiden samanlaisuudesta ja aikaisempien merkkien vahvasta erottamiskyvystä huolimatta minkään kysymyksessä olevien tavaramerkkien samankaltaisuuden aste ei riitä siihen, että yleisö saattaisi luulla kysymyksessä olevien tavaroiden olevan peräisin samasta yrityksestä tai mahdollisesti taloudellisesti keskenään sidoksissa olevista yrityksistä. Kokonaisuutena arvioiden rekisteröity tavaramerkki numero 26677 TUKKIJÄTKÄ ei siten aiheuta sekaannusvaaraa aikaisempiin tavaramerkkeihin numero 14946 KOSKENLASKIJA EMMENTALJUUSTOA VALIO EMMENTALOST (kuvio), numero 224556 KOSKENLASKIJA, numero 224557 KOSKENLASKIJA (kuvio), numero 253050 KOSKENLASKIJA, numero 253163 (kuvio), numero 257835 (kuvio), numero 257836 (kuvio), numero 258425 (kuvio) ja numero 262000 KOSKENLASKIJA (kuvio) eikä EU-tavaramerkkiin numero 2346674 KOSKENLASKIJA tai EU-tavaramerkkiin numero 2346682 KOSKENLASKIJA (kuvio).

Asiassa on seuraavaksi vielä arvioitava, onko tavaramerkin TUKKIJÄTKÄ rekisteröinnille este tavaramerkkilain (7/1964) 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun laajalti tunnettuuteen perustuvan suojan vuoksi.

Laajalti tunnetun merkin suojasta

Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen mukaan myöhempi merkki ei ole sama tai niin samankaltainen kuin valittajan vetoamat laajalti tunnetut aikaisemmat merkit, että sen voitaisiin katsoa aiheuttavan sekaannusvaaraa tai mielleyhtymää aikaisempiin merkkeihin. Edellä mainitun huomioon ottaen Patentti- ja rekisterihallitus on katsonut, ettei asiassa ole ollut tarpeen arvioida, mikä tai mitkä aikaisemmista merkeistä olisivat mahdollisesti laajalti tunnettuja tavaramerkkejä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetulle merkille annettavan suojan soveltaminen riippuu kolmesta edellytyksestä: ensiksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki ja myöhempi merkki ovat samoja tai samankaltaisia, toiseksi siitä, että aikaisempi tavaramerkki on laajalti tunnettu, ja kolmanneksi siitä, että on vaara, että myöhemmän merkin käyttäminen ilman perusteltua syytä voisi merkitä aikaisemman tavaramerkin erottamiskyvyn tai maineen epäoikeutettua hyväksikäyttöä tai olla niille haitaksi. Edellä mainittujen kolmen edellytyksen on katsottava olevan kumulatiivisia (tuomio 10.12.2015, El Corte Inglés v. SMHV, C-603/14 P, EU:C:2015:807, 38 kohta).

Laajalti tunnetun tavaramerkin vahvennetun suojan soveltaminen ei edellytä, että sen ja kolmannen käyttämän merkin välillä olisi sekaannusvaara. Oikeuskäytännön mukaan laajalti tunnetun merkin suojan soveltamisen ensimmäisen edellytyksen osalta vaaditaan vain, että kyseessä oleva merkkien samankaltaisuus saa kohdeyleisön yhdistämään merkit toisiinsa eli liittämään ne yhteen, eikä sitä, että kohdeyleisö sekoittaisi riidanalaiset merkit toisiinsa. Yhdistämisen ei tarvitse olla välitöntä. Laajalti tunnetun tavaramerkin suojaa sovelletaan siten, vaikka riidanalaisten merkkien samankaltaisuuden aste olisi vähäisempi (ks. tuomio 10.12.2015, El Corte Inglés v. SMHV, C-603/14 P, EU:C:2015:807, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja 50 kohta).

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että myöhempi merkki ja aikaisemmat merkit ovat joko hyvin heikosti samankaltaisia, heikosti samankaltaisia tai samankaltaisia. Markkinaoikeus on myös edellä todennut, että aikaisemmilla merkeillä on käytön kautta saavutettu erittäin vahva erottamiskyky sulatejuustoille. Näin ollen ei voida pitää poissuljettuna, etteikö myöhemmän merkin ja ainakin joidenkin aikaisempien merkkien välillä voisi olla sellainen yhteys, joka on yhtenä edellytyksenä laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saamiseksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään pitää poissuljettuna, etteivät muut edellytykset laajalti tunnetun tavaramerkin suojan saamiseksi täyttyisi. Koska Patentti- ja rekisterihallitus ei ole tutkinut laajalti tunnetun tavaramerkin suojan edellytysten täyttymistä, markkinaoikeus ei ota ensi asteena ratkaistavakseen tätä kysymystä vaan palauttaa asian tältä osin Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 1.6.2018 tekemän päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jukka Koivusalo ja Mirva Näsi.

PRHn päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 23.12.2019