MAO:535/19

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.7.2018 (liitteenä)

Asian tausta

Euroopan patenttivirasto on 7.10.2015 myöntänyt Burcon Nutrasciense (MB) Corp. -nimiselle yhtiölle eurooppapatentin numero EP 2 674 037. Kyseinen eurooppapatentti on sittemmin saatettu voimaan Suomessa.

Edellä mainitun Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 674 037 kahdeksannen vuosimaksun erääntymispäivä on ollut 31.1.2017. Patenttilain 41 §:n 3 momentin mukaisesti mainittu vuosimaksu olisi ollut mahdollista suorittaa vahvistettuine korotuksineen 31.7.2017 saakka. Kyseistä vuosimaksua ei ole kuitenkaan suoritettu viimeksi mainittuun ajankohtaan mennessä, vaan vasta sen jälkeen.

Burcon Nutrasciense (MB) Corp. on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen siitä, että edellä mainitun Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 674 037 kahdeksas vuosimaksu katsottaisiin suoritetuksi määräajassa.

Patentti- ja rekisterihallitus on 25.7.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt Burcon Nutrasciense (MB) Corp:n tekemän patenttilain 71 a §:n mukaisen esityksen.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Burcon Nutrasciense (MB) Corp. on vaatinut, että valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.7.2018 kumotaan ja että yhtiön patenttilain 71 a §:n mukainen esitys hyväksytään.

Perusteet

Valittaja on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet Suomessa voimaansaatetun eurooppapatentin numero FI/EP 2 674 037 kahdeksannen vuosimaksun suorittamisen määräajan noudattamisessa. Tämän johdosta kyseinen vuosimaksu tulee katsoa maksetun ajoissa.

Edellä mainittu vuosimaksu on erääntynyt maksettavaksi 31.1.2017 ja se on ollut mahdollista suorittaa vahvistettuine korotuksineen 31.7.2017 saakka. Valittajan tavoitteena on ollut maksaa vuosimaksu mahdollisimman lähellä jälkimmäistä määräaikaa.

Vuosimaksun maksamatta jäämisen syynä on ollut valittajan käyttämän patenttiasiamiestoimiston yksittäisen työntekijän virhe muutoin toimivassa järjestelmässä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Perusteita muutoksenhaun kohteena olevan Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen muuttamiselle ei ole.

Valittajan Patentti- ja rekisterihallitukselle antaman selvityksen valossa vuosimaksujen maksaminen on perustunut täysin yhden henkilön toimenpiteisiin. Valittajalla ei ole ollut tosiasiallisesti käytössä minkäänlaista tarkastusjärjestelmää tai seurantaa siitä, että muistutuksiin reagoitaisiin tarpeellisella tavalla.

Valittaja on valituksessaan markkinaoikeudelle esittänyt, että sen käyttämän patenttiasiamiestoimiston kirjaamo-osasto olisi seurannut vuosimaksujen määräaikojen noudattamista. Valituksesta ei kuitenkaan ilmene, että kirjaamo-osasto olisi millään tavalla tarkastanut sille tehtyä ilmoitusta maksujen maksamisesta. Vuosimaksujen määräaikojen seuraaminen on siten perustunut yksinomaan yhden avustavan patenttiasiamiehen toimenpiteisiin.

Vuosimaksujen valvontaa ei voida pitää luotettavasti järjestettynä, eikä kyseisessä tapauksessa määräajan laiminlyönnin voida katsoa aiheutuneen inhimillisestä erehdyksestä. Valittajalla ei ole tapahtumahetkellä ollut toimivaa ja luotettavaa järjestelmää vuosimaksujen määräaikojen valvomiseksi, vaan vuosimaksujen määräaikojen seuraaminen on perustunut pelkästään yhden henkilön toimenpiteisiin. Valittajalla ei siten ole ollut toimivaa kaksoistarkistusta. Valittajan ei näin ollen voida katsoa toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet määräajan noudattamiseksi.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko valittajana olevan patentinhaltijan katsottava toimineen niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kyseessä olevan eurooppapatentin kahdeksannen vuosimaksun maksamisen määräajan noudattamiseksi.

Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 41 §:n 1 momentin mukaan vuosimaksu erääntyy maksettavaksi sen kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, jonka kuluessa maksuvuosi alkaa. Vuosimaksut kahdelta ensimmäiseltä vuodelta erääntyvät kuitenkin vasta samanaikaisesti kuin kolmannen maksuvuoden maksu. Vuosimaksuja ei saa suorittaa aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen niiden erääntymispäivää. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan vuosimaksu vahvistettuine korotuksineen voidaan suorittaa kuuden kuukauden kuluessa erääntymispäivästä.

Patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaan, jos patentinhakija tai patentinhaltija on muussa kuin mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetussa asiassa kärsinyt oikeudenmenetyksen sen takia, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa mainitussa laissa tai sen nojalla vahvistetussa määräajassa, mutta hän on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen, ja jos hän suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua määräajan päättymisestä, patenttiviranomaisen tulee todeta, että toimenpide on katsottava suoritetuksi määräajassa. Jos patentinhakija tai patentinhaltija haluaa saada tällaisen ratkaisun, on hänen tehtävä siitä patenttiviranomaiselle kirjallinen esitys toimenpiteen suorittamiselle edellä säädetyssä ajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

Nykyisin voimassa oleva patenttilain 71 a §:n 1 momentti on säädetty patenttilain muuttamisesta annetulla lailla 896/2005. Kyseinen lainmuutos oli mainitulta osin kuitenkin luonteeltaan lähinnä lakitekninen (ks. HE 92/2005 vp s. 44). Jo mainitun nykyisin voimassa olevaa säännöstä edeltäneen patenttilain 71 a §:n 1 momentin säännöksen, joka perustui patenttilain muuttamisesta annettuun lakiin 1695/1995, säätämisen yhteydessä lainvalmistelutöissä tuotiin esiin pyrkimys saattaa patenttilain 71 a §:n 1 momentin tulkintalinja mahdollisimman yhdenmukaiseksi Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan tulkintalinjan kanssa. Patenttilain 71 a §:n 1 momentin (1695/1995) säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä laeiksi patenttilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta todettiin, kuinka patenttilain 71 a §:n 1 momentissa säädettiin patenttiviranomaisen mahdollisuudesta katsoa tietty toimenpide suoritetuksi määräajassa, jos patentinhakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siitä syystä, että hän ei ole suorittanut toimenpidettä patenttiviranomaisessa määräajassa, vaikka hakija on määräaikaa noudattaakseen toiminut niin huolellisesti kuin kohtuudella voidaan vaatia. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä tuotiin esiin, kuinka säännös perustui Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaan ja kuinka Suomen patenttiviranomainen oli tulkinnut patenttilain 71 a §:n 1 momentin mukaista mahdollisuutta antaa määräajan ylitys anteeksi ankarammin kuin Euroopan patenttivirasto. Hallituksen esityksessä lausutun mukaan, koska Euroopan patenttisopimuksen 122 artikla ja patenttilain 71 a § koskivat samanlaista tilannetta, oli tarkoituksenmukaista, että Suomen patenttiviranomaisen ja Euroopan patenttiviraston tulkintalinja olisi mahdollisimman yhdenmukaista (HE 161/1995 vp).

Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan mukaan eurooppapatentin hakija tai patenttioikeuden haltija, joka olosuhteiden edellyttämästä huolellisesta toiminnastaan huolimatta ei ole kyennyt noudattamaan määräaikaa Euroopan patenttivirastoon nähden, saa pyynnöstä oikeutensa palautetuiksi, jos kyseisen noudattamatta jättämisen välittömänä seurauksena aiheutuu mainitun sopimuksen nojalla eurooppapatenttia koskevan hakemuksen tai pyynnön hylkääminen tai eurooppapatenttia koskevan hakemuksen katsominen peruutetuksi tai eurooppapatentin kumoaminen taikka jonkin muun oikeuden tai oikaisukeinon menetys.

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisukäytännössä on katsottu, ettei Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklaa tule ymmärtää tavanomaiseksi keinoksi pidentää menetetty määräaika. Maksamisesta pidättäytymisen erityisesti strategisista tai taktisista syistä on katsottu olevan Euroopan patenttisopimuksen 122 artiklan soveltamisalan ulkopuolella (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisu J 2/02).

Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien oikeuskäytännössä oikeudenmenetyksen korjaamisperusteeksi on sen sijaan hyväksytty irrallinen virhe normaalisti tyydyttävässä järjestelmässä tai muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän harvinainen ja satunnainen virhe (ks. Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien ratkaisut J 2/86 ja J 3/86).

Asian arviointi

Kyseessä olevan Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin kahdeksas vuosimaksu on erääntynyt maksettavaksi 31.1.2017 ja se on ollut mahdollista suorittaa vahvistettuine korotuksineen 31.7.2017 saakka. Kyseistä vuosimaksua ei ole kuitenkaan suoritettu viimeksi mainittuun ajankohtaan mennessä, vaan vasta sen jälkeen.

Valittajan esittämän mukaan vuosimaksu on ollut tarkoitus maksaa lähellä niin sanotun korotetun vuosimaksun eräpäivää 31.7.2017, mutta se kuitenkin on jäänyt maksamatta määräajassa. Valittajan mukaan vastaava vuosimaksu on maksettu kyseisen eurooppapatentin osalta useimmissa niistä maista, joissa se on voimaansaatettu, mutta se on jäänyt maksamatta Suomessa sekä kuudessa muussa maassa inhimillisen erehdyksen vuoksi. Valittajan esittämän mukaan vuosimaksujen maksamiseksi on ollut käytössä sinänsä toimiva järjestelmä, mutta yhden henkilön tekemät virheet ovat johtaneet siihen, että maksua ei ole maksettu määräajassa.

Asiassa esitetyn mukaan valittaja on antanut kysymyksessä olevan eurooppapatentin hoitamisen toimeksi kanadalaiselle patenttiasiamiestoimistolle, joka on puolestaan antanut vuosimaksujen maksamisen kansainväliselle patenttimaksuja hoitavalle yhtiölle.

Edelleen asiassa esitetyn mukaan viimeksi mainittu patenttimaksuja hoitanut yhtiö on asianmukaisesti ilmoittanut edellä mainitulle patenttiasiamiestoimistolle kyseessä olevan valittajan eurooppapatentin kahdeksannen vuosimaksun erääntymisestä sekä vielä ainakin 4.4.2017 ja 2.6.2017 lähettänyt patenttiasiamiestoimistoon sähköpostitse muistutukset siitä, että korotetun vuosimaksun eräpäivä on 31.7.2017. Muistutuksissa on tuotu esiin maksun laiminlyönnin seurauksena oleva oikeudenmenetyksen vaara. Kyseiset muistutukset on asiassa esitetyn mukaan sinänsä nähnyt patenttiasiamiestoimistolla useampi työntekijä, mutta nämä olivat olettaneet, että patenttiasiamiestoimiston tietty avustava patenttiasiamies ryhtyisi niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Mainittu avustava patenttiasiamies ei kuitenkaan ollut koskaan antanut patenttimaksuja hoitaneelle yhtiölle ohjetta maksaa kysymyksessä olevaa Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia koskenutta kahdeksatta vuosimaksua, minkä vuoksi maksua ei ollut suoritettu määräpäivään mennessä. Kyseinen avustava patenttiasiamies on kuitenkin ennen mainitun vuosimaksun niin sanottua korotettua eräpäivää ilmoittanut toimistonsa kirjaamo-osastolle, että maksutoimeksianto olisi tehty, minkä johdosta kirjaamo-osasto on mainittuun ilmoitukseen perustuen 28.7.2017 merkinnyt kyseisen maksun maksetuksi toimiston käyttämään patentinhallintajärjestelmään.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan edellä mainitun patenttiasiamiestoimiston käyttämään patentinhallintajärjestelmään tai tietojen merkitsemiseen siihen ei ole sisältynyt minkäänlaista varmistumista edes maksutoimeksiannon antamisesta puhumattakaan varmistumisesta maksun tulemisesta todellisuudessa suoritetuksi, vaan merkintä maksun suorittamisesta on tehty patentinhallintajärjestelmään kirjaamo-osaston toimesta yksinomaan maksutoimeksiantoa koskeneen ilmoituksen perusteella siinä vaiheessa, kun kirjaamo-osasto on vastaanottanut viimeksi mainitun ilmoituksen.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymyksessä olevaa Suomessa voimaansaatettua eurooppapatenttia koskeneen kahdeksannen vuosimaksun jäämisen suorittamatta 31.7.2017 mennessä ole osoitettu johtuneen muuten toimivaksi osoitetun järjestelmän yksittäisestä tai satunnaisesta virheestä.

Johtopäätös

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei Burcon Nutrasciense (MB) Corp. ole osoittanut toimineensa patenttilain 71 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla niin huolellisesti kuin olosuhteet ovat vaatineet kysymyksessä olevan eurooppapatentin kahdeksannen vuosimaksun maksamisen määräaikojen noudattamiseksi. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Petri Rinkinen ja asiantuntijajäsen Kirsikka Etuaho.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.