MAO:382/19

Stefano Ricci S.p.A. > Patentti- ja rekisterihallitus

tavaramerkki - sekaannusvaara

Diaarinumero: 2019/17
Antopäivä: 29.8.2019

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Stefano Ricci S.p.A. on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen.

Perusteet

Tavaramerkki numero 270340 SR (kuvio) (jäljempänä myös myöhempi tavaramerkki) aiheuttaa sekaannusvaaran valittajan aikaisempaan Suomessa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1187327 SR (kuvio) (jäljempänä myös aikaisempi kansainvälinen rekisteröinti) ja aikaisempaan EU-tavaramerkkiin numero 12042503 SR (kuvio) (jäljempänä myös aikaisempi

EU-tavaramerkki). Myöhemmän tavaramerkin luokassa 25 kattamat tavarat ovat samoja kuin aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin ja aikaisemman EU-tavaramerkin (jäljempänä yhdessä myös aikaisemmat merkit) kattamat tavarat, mikä lisää sekaannusvaaraa. Lisäksi aikaisempien merkkien kattamat palvelut luokassa 35 ovat samankaltaisia myöhemmän tavaramerkin kattamien palvelujen kanssa ja myöhemmän tavaramerkin luokassa 42 kattamat palvelut ovat samankaltaisia aikaisempien merkkien luokassa 25 kattamien tavaroiden kanssa.

Keskivertokuluttajan huomio kohdistuu kysymyksessä olevissa tavaramerkeissä ensin olevaan S-kirjaimen muotoiseen kuvioon. Vertailtavien merkkien hallitseva osa on kirjainyhdistelmä SR, jonka keskivertokuluttaja muistaa merkeistä. Myöhempi tavaramerkki ja valittajan aikaisemmat merkit ovat foneettisesti identtiset, joten sekaannusvaara on ilmeinen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Vastaajan vastaus

Vaatimukset

Sophia Rosier Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Vertailtavien tavaramerkkien välillä ei ole sekaannusvaaraa. Myöhempi tavaramerkki eroaa selvästi ulkoasultaan valittajan aikaisemmista merkeistä, joten ei ole olemassa vaaraa siitä, että keskivertokuluttaja sekoittaisi ne keskenään. Myöhemmässä tavaramerkissä kirjaimet ovat vierekkäin, kun taas aikaisemmissa merkeissä kirjaimet ovat päällekkäin. Myöhemmän tavaramerkin kirjaimet ovat ulkomuodoltaan hennot, kun taas aikaisemmissa merkeissä ne ovat paksut. Keskivertokuluttajat ovat valveutuneita ja erottavat tavaramerkit toisistaan.

Valittajalla ei ole yksinoikeutta kirjainyhdistelmään SR, kun otetaan huomioon se, että SR-kirjainyhdistelmän sisältäviä merkkejä on käytössä myös useilla muilla vaatemerkeillä.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman Patentti- ja rekisterihallituksen lausunnon sekä Sophia Rosier Oy:n vastauksen johdosta.

Vastaajan lausuma

Sophia Rosier Oy on antanut lausuman.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1. Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Sophia Rosier Oy:lle on 2.6.2017 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity tavaramerkki numero 270340 SR (kuvio).

Stefano Ricci S.p.A:lla on 5.8.2013 tehdyn hakemuksen perusteella muun ohella Suomessa voimassa oleva kansainvälinen rekisteröinti numero 1187327 SR (kuvio) ja 5.8.2013 tehdyn hakemuksen perusteella rekisteröity EU-tavaramerkki numero 12042503 SR (kuvio).

Patentti- ja rekisterihallitus on 21.11.2018 tekemällään päätöksellä hylännyt Stefano Ricci S.p.A:n väitteen tavaramerkin numero 270340 SR (kuvio) rekisteröintiä vastaan. Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, ettei mainittu tavaramerkki aiheuta sekaannusvaaraa aikaisempaan Suomessa voimassa olevaan kansainväliseen rekisteröintiin numero 1187327 SR (kuvio) eikä aikaisempaan EU-tavaramerkkiin numero 12042503 SR (kuvio).

Asiassa on kysymys siitä, aiheuttaako myöhempi tavaramerkki SR (kuvio) sekaannusvaaran Suomessa voimassa olevaan aikaisempaan kansainväliseen rekisteröintiin SR (kuvio) tai aikaisempaan EU-tavaramerkkiin SR (kuvio).

Tähän asiaan sovelletaan tavaramerkkilakia (7/1964) sellaisena kuin se oli viimeksi voimassa ennen nykyisen tavaramerkkilain (544/2019) voimaantuloa 1.5.2019. Jäljempänä olevat viittaukset tavaramerkkilakiin koskevat sovellettavaa lakia (7/1964).

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan muun ohella Suomessa tai Euroopan unionissa voimassa olevaa kansainvälisen rekisteröinnin suojaamaa tavaramerkkiä, jolla tämän rekisteröinnin perusteella on Suomessa tai Euroopan unionissa aikaisempi oikeus kuin tavaramerkin hakijalla, sekä mainitun lain 57 §:ssä tarkoitettua EU-tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin mukaan, mitä mainitussa laissa säädetään tavaroista, koskee myös palveluita.

2. Tavaroiden ja palvelujen vertailu

Arvioitaessa merkkien kattamien tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuutta on otettava huomioon kaikki niiden väliseen yhteyteen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden tai palvelujen luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat sekä se, kilpailevatko ne keskenään tai täydentävätkö ne toisiaan. Samankaltaisuusarvioinnissa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös jakelukanavat sekä tavaroiden tai palvelujen tavanomainen alkuperä. Tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuuden aste voi vaihdella sen mukaan, mikä on yhteisten tekijöiden määrä ja kullekin tekijälle annettu painoarvo.

Silloin, kun aikaisemman oikeuden kattamien tavaroiden tai palvelujen luettelo sisältää yleisnimikkeen tai laajan luokan, johon sisältyvät kaikki myöhemmän merkin kattamat tavarat tai palvelut, tavarat tai palvelut on katsottava samoiksi.

Tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksiä arvioitaessa tavaroiden ja palvelujen vertailussa merkitystä ei ole annettavissa sille, mitä tavaroita tai palveluja tosiasiassa tarjotaan, vaan tältä osin merkitystä on ainoastaan niillä tavaroilla tai palveluilla, jotka on merkitty tavara- tai palveluluetteloon.

Tavaramerkki numero 270340 SR (kuvio) on rekisteröity seuraaville tavaroille ja palveluille:

- luokka 25: "Naisten vaatteet";
- luokka 35: "Vaatteiden ja asusteiden myyntiin liittyvät vähittäismyyntipalvelut";
- luokka 42: "Vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden suunnittelu".

2.1 Vertailu aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin kattamiin palveluihin

Valittajan aikaisempi kansainvälinen rekisteröinti numero 1187327 SR (kuvio) on rekisteröity Suomessa muun ohella seuraaville palveluille:

- luokka 35: "Services consisting of bringing together various items, namely perfumery, cosmetics, eyeglasses, lightening apparatus, vehicles, crafts, aircrafts, jewellery, horological and chronometric instruments, stationery, printed matter, leather goods, umbrellas, furniture, mirrors, frames, works of art, household goods, glassware, porcelain and earthenware, clothing articles, footwear, wines, distillates, smokers’ articles, so that customers can view and purchase them; retail services, also for others, of perfumery, cosmetics, eyeglasses, lightening apparatus, vehicles, crafts, aircrafts, jewellery, horological and chronometric instruments, stationery, printed matters, leather goods, umbrellas, furniture, mirrors, frames, works of art, household goods, glassware, porcelain and earthenware, clothing articles, footwear, wines, distillates, smokers’ articles".

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että myöhempi tavaramerkki kattaa luokassa 35 samoja ja samankaltaisia palveluja kuin aikaisempi kansainvälinen rekisteröinti. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi katsonut, että myöhempi tavaramerkki ei kata luokkien 25 ja 42 osalta samoja tai samankaltaisia tavaroita ja palveluja kuin aikaisempi kansainvälinen rekisteröinti.

Valittaja on esittänyt, että vertailtavat tavaramerkit kattavat luokassa 25 samoja tavaroita ja luokassa 35 samankaltaisia palveluja. Lisäksi valittaja on esittänyt, että myöhemmän tavaramerkin luokassa 42 kattamat palvelut ovat samankaltaisia kuin aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin luokassa 25 kattamat tavarat.

Markkinaoikeus toteaa, että aikaisempi kansainvälinen rekisteröinti ei kata tavaroita luokassa 25 eikä palveluja luokassa 42. Myöhemmän tavaramerkin luokassa 25 kattamien tavaroiden "Naisten vaatteet" ja luokassa 42 kattamien palvelujen "Vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden suunnittelu" on katsottava olevan erilaisia kuin aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin luokassa 35 kattamat edellä mainitut palvelut. Ne ovat luonteeltaan erilaisia ja palvelevat eri tarpeita. Ne eivät myöskään kilpaile keskenään eivätkä lähtökohtaisesti täydennä toisiaan. Sekaannusvaara ei tule siten arvioitavaksi kyseisten tavaroiden ja palvelujen osalta.

Myöhemmän tavaramerkin luokassa 35 kattamien palvelujen "Vaatteiden ja asusteiden myyntiin liittyvät vähittäismyyntipalvelut" on katsottava sisältyvän aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin luokassa 35 kattamiin palveluihin "Services consisting of bringing together various items, namely – – clothing articles, footwear" ja "retail services, also for others, of – – clothing articles, footwear". Niiden on siten katsottava olevan samoja.

2.2 Vertailu aikaisemman EU-tavaramerkin kattamiin tavaroihin ja palveluihin

Valittajan aikaisempi EU-tavaramerkki numero 12042503 SR (kuvio) on rekisteröity muun ohella seuraaville tavaroille ja palveluille:

- luokka 25: "Vaatteet; Mekot; Aamutakit; Kylpytakit; Uima-asut; Uimahousut; Baretit; Alusasut; Alusvaatteet; Haalarit; Housunkannattimet; Jalkineet; Urheilukengät; Polvisukat; Sukat; Aamutakit; Paidat; Hatut; Takit; Vyöt; Vauvanvaatteet; Solmiot; Rusetit; Taskuliinat ja silkit; Huivit; Vyönauhat; Lantioliivit; Pikkutakit; Paitapuserot; Pitkät takit; Käsineet; Vedenpitävät vaatteet; Nahkapuvut; Neuletuotteet; T-paidat; Korkeakauluksiset vaatteet; Villatakit; Villapuserot; Viitat; Pitkät housut; Tohvelit; Nahkavaatteet; Pitkät viitat; Turkisvaatteet; Pyjamat; Sandaalit; Kengät; Kangasvyöt; Rantavaatteet; Saapikkaat; Saappaat; T-paidat";

- luokka 35: "Tavaraesittely tietoliikennevälineissä vähittäis-myyntiä varten".

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että myöhempi tavaramerkki kattaa luokassa 25 samoja tavaroita ja luokassa 35 samankaltaisia palveluja kuin aikaisempi EU-tavaramerkki. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi katsonut, että myöhempi tavaramerkki ei kata luokassa 42 samoja tai samankaltaisia palveluja kuin aikaisempi EU-tavaramerkki luokassa 25. Päätöksen mukaan luokan 42 palvelut eroavat luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan luokan 25 tavaroista, joten sekaannusvaaran arviointi luokan 42 palvelujen osalta ei tule harkittavaksi.

Valittaja on esittänyt, että vertailtavat tavaramerkit kattavat luokassa 25 samoja tavaroita ja luokassa 35 samankaltaisia palveluja. Lisäksi valittaja on esittänyt, että myöhemmän tavaramerkin luokassa 42 kattamat palvelut ovat samankaltaisia kuin aikaisemman EU-tavaramerkin luokassa 25 kattamat tavarat.

Markkinaoikeus toteaa, että myöhemmän tavaramerkin luokassa 25 kattamat tavarat "Naisten vaatteet" sisältyvät kokonaisuudessaan aikaisemman EU-tavaramerkin luokassa 25 kattamiin tavaroihin "Vaatteet". Niiden on siten katsottava olevan samoja.

Myöhemmän tavaramerkin luokassa 35 kattamien palvelujen "Vaatteiden ja asusteiden myyntiin liittyvät vähittäismyyntipalvelut" on katsottava olevan samankaltaisia kuin aikaisemman EU-tavaramerkin luokassa 35 kattamat palvelut "Tavaraesittely tietoliikennevälineissä vähittäismyyntiä varten".

Markkinaoikeus toteaa, että aikaisempi EU-tavaramerkki ei kata luokan 42 palveluja. Valittaja on vedonnut vertailtavien tavaroiden ja palvelujen samankaltaisuuden osalta siihen, että myöhemmän tavaramerkin luokassa 42 kattamat palvelut ovat samankaltaisia kuin aikaisemman EU-tavaramerkin luokassa 25 kattamat tavarat.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka tavarat ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan erilaisia kuin palvelut, nyt käsillä olevassa tapauksessa on kysymys tilanteesta, jossa myöhemmän tavaramerkin luokassa 42 kattamilla palveluilla "Vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden suunnittelu" voidaan katsoa olevan yhteinen kohdeyleisö ja sama tavanomainen alkuperä kuin edellä mainituilla aikaisemman EU-tavaramerkin luokassa 25 kattamilla tavaroilla. Kyseisten tavaroiden ja palvelujen on katsottava olevan samankaltaisia, mutta samankaltaisuuden astetta on pidettävä alhaisena.

3. Kohdeyleisö

Sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavara- tai palveluryhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavararyhmän mukaan (Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta sekä Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 13.2.2007, Mundipharma v. SMHV – Altana Pharma (RESPICUR), T 256/04, EU:T:2007:46, 42 kohta).

Kysymyksessä olevien luokan 25 tavaroiden ja luokan 35 palvelujen osalta merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kysymyksessä olevien tavaroiden ja palvelujen osalta pidettävä tavanomaista korkeampana. Sen sijaan kysymyksessä olevien luokan 42 palvelujen osalta kohdeyleisön on katsottava koostuvan sekä ammattilaisista että suuresta yleisöstä.

Oikeuskäytännössä on katsottu, että kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi (ks. esim. Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 15.7.2011, Ergo Versicherungsgruppe v. SMHV – Société de développement et de recherche industrielle (ERGO), T 220/09, EU:T:2011:392, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Edellä esitetty huomioon ottaen käsillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa kaikkien kysymyksessä olevien tavaroiden ja palvelujen osalta suuri yleisö, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista.

4. Merkkien vertailu ja sekaannusvaaran kokonaisarviointi

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien tavaramerkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tutkittaessa sitä, onko sekaannusvaara olemassa, kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osatekijöistä ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla kutakin kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena. Vaikka kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen kohdeyleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijä, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi (ks. tuomio 22.10.2015, BGW, C 20/14, EU:C:2015:714, 36 ja 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että merkin koostumisesta samalla kertaa sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä ei automaattisesti seuraa, että sanallinen osatekijä on aina katsottava hallitsevaksi (ks. tuomio 24.11.2005, Simonds Farsons Cisk v. SMHV – Spa Monopole (KINJI by SPA), T 3/04, EU:T:2005:418, 45 kohta ja tuomio 16.1.2008, Inter-Ikea v. SMHV – Waibel (idea), T 112/06, EU:T:2008:10, 45 kohta). Sen sijaan sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä koostuvan merkin sanalliset osatekijät ovat lähtökohtaisesti erottamiskykyisempiä kuin kuviolliset osatekijät, koska keskivertokuluttaja viittaa kyseessä olevaan tuotteeseen helpommin mainitsemalla sen nimen kuin kuvailemalla merkin kuvio-osaa (ks. tuomio 1.3.2016, 1&1 Internet v. SMHV – Unoe Bank (1e1), T 61/15, EU:T:2016:115, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

4.1 Vertailu ja arviointi aikaisempaan kansainväliseen rekisteröintiin

Asiassa ovat vertailtavina seuraavat kuviotavaramerkit:

Tavaramerkki numero 270340:

Aikaisempi Suomessa voimassa oleva kansainvälinen rekisteröinti numero 1187327:

Myöhemmän tavaramerkin ja aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin ulkoasun osalta markkinaoikeus toteaa, että merkit ovat samankaltaisia siltä osin kuin niihin kumpaankin sisältyy kirjainyhdistelmä, joka myös aikaisemmassa kansainvälisessä rekisteröinnissä hyvin todennäköisesti mielletään kirjainyhdistelmäksi SR siitä huolimatta, että S- ja R-kirjainten ohella merkistä on nähtävissä myös kirjain P. Vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan ottaen huomioon kirjainten asettelu ja käytetty kirjasintyyppi. Myöhemmässä tavaramerkissä kirjaimet on aseteltu peräkkäin, kun taas aikaisemmassa kansainvälisessä rekisteröinnissä ne ovat limittäin. Myöhemmässä tavaramerkissä kirjaimet on kirjoitettu kaunokirjoitusta muistuttavalla hennolla kirjasintyypillä, kun taas aikaisemmassa kansainvälisessä rekisteröinnissä on käytetty tavanomaista paksumpaa kirjasintyyppiä. Kun otetaan huomioon, että kirjainyhdistelmä SR sisältyy kumpaankin merkkiin, vertailtavien merkkien ulkoasussa on samankaltaisuutta. Kokonaisvaikutelmaltaan merkit eroavat kuitenkin toisistaan ulkoasultaan melko paljon.

Koska molemmat merkit sisältävät kirjainyhdistelmän SR, merkit ovat lausuntatavaltaan identtisiä. Tähän arvioon ei ratkaisevasti vaikuta se, että aikaisemmasta kansainvälisestä rekisteröinnistä on nähtävissä myös kirjain P.

Vertailtavien merkkien merkityssisällön osalta markkinaoikeus toteaa, että merkit koostuvat sinänsä samasta kirjainyhdistelmästä SR. Kyseisen kirjainyhdistelmän ei kuitenkaan ole osoitettu omaavan mitään selkeää merkityssisältöä kohdeyleisön keskuudessa. Myöskään merkkien sisältämien kirjainten muodostamilla kuvio-osilla ei ole osoitettu olevan mitään selkeää merkityssisältöä. Merkkien ei siten ole katsottava olevan vertailtavissa merkityssisällön osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että kahdesta kirjaimesta koostuvat lyhenne- tai muut kirjainyhdistelmämerkit ovat lähtökohtaisesti vähemmän erottamiskykyisiä kuin sanamerkit, kun otetaan huomioon, että aakkosissa on rajoitettu määrä kirjaimia, että lyhenteillä tai muilla kirjainyhdistelmillä voi informaatioyhteiskunnassa olla useita eri merkityksiä ja että kuluttajat kohtaavat kaikenlaisia lyhenteitä ja kirjainyhdistelmiä jokapäiväisessä elämässä ja liike-elämässä. Tällaisten merkkien osalta sekaannusvaaraa ei kuitenkaan välttämättä ole, jos merkit on tyylitelty eri tavalla tai samojen kirjainten graafinen esitys taikka merkkien kuvio-osuus on niin erilainen, että merkit synnyttävät riittävän erilaisen visuaalisen vaikutelman.

Markkinaoikeus katsoo, että nyt vertailtavina olevissa merkeissä olevasta yhdistävästä tekijästä SR huolimatta vertailtavat merkit ovat niitä kokonaisuutena arvioiden siinä määrin erilaisia, ettei merkkien välille aiheudu sekaannusvaaraa. Tässä arviossa markkinaoikeus on antanut painoarvoa sille, että keskivertokuluttajan voidaan olettaa ymmärtävän, että kahdesta kirjaimesta muodostuva merkin kirjainosa voi olla lyhenne monestakin eri ilmaisusta. Tämä huomioon ottaen erot merkkien sisältämien kirjainten muodostamissa kuvio-osuuksissa ovat riittäviä poistamaan vaaran siitä, että kohdeyleisö saattaisi luulla merkeillä varustetuilla palveluilla olevan sama kaupallinen alkuperä. Valitus on näin ollen hylättävä tältä osin.

4.2 Vertailu ja arviointi aikaisempaan EU-tavaramerkkiin

Asiassa ovat vertailtavina seuraavat kuviotavaramerkit:

Tavaramerkki numero 270340:

Aikaisempi EU-tavaramerkki numero 12042503:

Myöhemmän tavaramerkin ja aikaisemman EU-tavaramerkin ulkoasun osalta markkinaoikeus toteaa, että merkit ovat samankaltaisia siltä osin kuin niihin kumpaankin sisältyy kirjainyhdistelmä, joka myös aikaisemmassa EU-tavaramerkissä hyvin todennäköisesti mielletään kirjainyhdistelmäksi SR siitä huolimatta, että S- ja R-kirjainten ohella merkistä on nähtävissä myös kirjain P. Vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan kirjainten asettelun ja käytetyn kirjasintyypin osalta. Myöhemmässä tavaramerkissä kirjaimet on aseteltu peräkkäin, kun taas aikaisemmassa EU-tavaramerkissä ne ovat limittäin. Myöhemmässä tavaramerkissä kirjaimet on kirjoitettu kaunokirjoitusta muistuttavalla hennolla kirjasintyypillä, kun taas aikaisemmassa EU-tavaramerkissä on käytetty tavanomaista paksumpaa kirjasintyyppiä. Vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan myös siinä, että aikaisemmassa EU-tavaramerkissä on kirjainten ympärillä kahdeksankulmainen ja kaksiraitainen paksuhko reunus, jonka sisällä on mustia pisteitä. Myöhemmässä tavaramerkissä ei ole reunusta.

Markkinaoikeus toteaa, että sekä kuvio-osa että kirjainyhdistelmä SR ovat aikaisemmassa EU-tavaramerkissä keskeisessä asemassa. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että sekä kuvio-osa että kirjainyhdistelmä SR ovat aikaisemmassa EU-tavaramerkissä yhtä hallitsevia. Kun otetaan huomioon, että kirjainyhdistelmä SR sisältyy kumpaankin merkkiin, vertailtavien merkkien ulkoasussa on samankaltaisuutta. Kokonaisvaikutelmaltaan merkit eroavat kuitenkin toisistaan ulkoasultaan varsin paljon.

Koska molemmat merkit sisältävät kirjainyhdistelmän SR, merkit ovat lausuntatavaltaan identtisiä. Tähän arvioon ei ratkaisevasti vaikuta se, että aikaisemmasta EU-tavaramerkistä on nähtävissä myös kirjain P.

Vertailtavien merkkien merkityssisällön osalta markkinaoikeus toteaa, että merkit koostuvat sinänsä samasta kirjainyhdistelmästä SR. Kyseisen kirjainyhdistelmän ei kuitenkaan ole osoitettu omaavan mitään selkeää merkityssisältöä kohdeyleisön keskuudessa. Myöskään merkkien sisältämien kirjainten muodostamilla kuvio-osilla ei ole osoitettu olevan mitään selkeää merkityssisältöä. Merkkien ei siten ole katsottava olevan vertailtavissa merkityssisällön osalta.

Ottaen huomioon, mitä edellä jaksossa 4.1 on todettu lyhenne- tai muista kirjainyhdistelmämerkeistä, markkinaoikeus katsoo, että nyt vertailtavina olevissa merkeissä olevasta yhdistävästä tekijästä SR huolimatta vertailtavat merkit ovat niitä kokonaisuutena arvioiden siinä määrin erilaisia, ettei merkkien välille aiheudu sekaannusvaaraa. Tässä arviossa markkinaoikeus on antanut painoarvoa sille, että keskivertokuluttajan voidaan olettaa ymmärtävän, että kahdesta kirjaimesta muodostuva merkin kirjainosa voi olla lyhenne monestakin eri ilmaisusta. Tämä huomioon ottaen erot merkkien sisältämien kirjainten muodostamissa kuvio-osuuksissa ovat riittäviä poistamaan vaaran siitä, että kohdeyleisö saattaisi luulla merkeillä varustetuilla tavaroilla ja palveluilla olevan sama kaupallinen alkuperä. Valitus on näin ollen hylättävä myös tältä osin.

5. Johtopäätös

Tavaramerkin numero 270340 SR (kuvio) ja aikaisemman kansainvälisen rekisteröinnin numero 1187327 SR (kuvio) tai aikaisemman EU-tavaramerkin numero 12042503 SR (kuvio) välillä ei edellä todetuin tavoin ole tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua sekaannusvaaraa. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Riikka Innanen ja Jari Tiainen.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.


 
Julkaistu 2.9.2019