MAO:288/19

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 6.4.2018 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Paalupaikka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 6.4.2018.

Perusteet

Valittajan tavaramerkin 885 (kuvio) ja aikaisemman tavaramerkin BBS (kuvio) välillä ei ole sekaannusvaaraa. Valituksenalaisessa Patentti ja rekisterihallituksen päätöksessä esitetty näkemys edellä mainittujen merkkien lausuntatavan ja merkityssisällön identtisyydestä on virheellinen.

Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (jäljempänä EUIPO) valitusosasto on käsitellyt Euroopan unionin tavaramerkkiä 885 (kuvio) koskevan valituksen, jossa väitteentekijän viittaama tavaramerkki, väiteperusteet ja rekisteröity tavaramerkki ovat olleet täysin identtiset nyt kysymyksessä olevan asiakokonaisuuden kanssa. EUIPO:n valitusosasto on 9.2.2018 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei Euroopan unionin tavaramerkin 885 (kuvio) ja BBS kuviomerkin välillä ole sekaannusvaaraa. EUIPO:n valitusosasto on katsonut merkit ulkoasun osalta samankaltaisiksi vain vähäisessä määrin ja todennut merkit lausuntatavaltaan ja merkityssisällöltään hyvin erilaisiksi.

Kansallisen tavaramerkkilain ja sen soveltamisen tulee olla yhdenmukainen Euroopan unionin lainsäädännön ja oikeuskäytännön kanssa. Tavaramerkille annettavan suojan ei tule vaihdella unionin alueella. Suomen rekisteriviranomainen ei voi tehdä saman tavaramerkin osalta EUIPO:n valitusosaston päätöksen vastaista ratkaisua täysin erilaisilla perusteilla.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

EUIPO:n valitusosaston ratkaisut eivät ole Patentti- ja rekisterihallitusta sitovia.

BBS GmbH:n vastaus

Vaatimukset

BBS GmbH on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Paalupaikka Oy:n valituksen.

Perusteet

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen kumota valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä. Valittajan tavaramerkki 885 (kuvio) aiheuttaa sekaannusvaaran ja mielleyhtymän aikaisempaan tavaramerkkiin BBS (kuvio).

Valittajan viittaamalle EUIPO:n päätökselle ei tule antaa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa valittajan tavaramerkin rekisteröitävyyttä Suomessa. Kyseisessä Euroopan unionin tavaramerkkiä koskevassa asiassa on esitetty eri näyttöä kuin nyt esillä olevassa asiassa, ja nyt esillä olevassa asiassa väitteen perusteena on eri tavaramerkki kuin mihin EUIPO:n väiteasiassa on vedottu.

Markkinaoikeus on 27.1.2017 antamassaan tuomiossa katsonut, että 885 tavaramerkin ja nyt käsillä olevan aikaisemman tavaramerkin BBS (kuvio) välillä on sekaannusvaara. Kysymyksessä ollut 885 tavaramerkki on ollut lähes identtinen nyt käsillä olevan valittajan tavaramerkin 885 (kuvio) kanssa. Kyseiset 885-tavaramerkit eroavat toisistaan ainoastaan hyvin vähäisissä määrin, lähinnä viimeksi mainitun valittajan tavaramerkin 885 (kuvio) numeroista poistettujen varjostusten osalta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta merkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan siten, että se poistaisi sekaannusvaaran nyt käsillä olevaan aikaisempaan tavaramerkkiin BBS (kuvio).

Valittajan lausuma

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, aiheuttaako rekisteröity tavaramerkki 885 (kuvio) sekaannusvaaran aikaisempaan tavaramerkkiin BBS (kuvio).

Tavaramerkkilain (7/1964) 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin 7 kohdassa aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan muun ohella kansallista tavaramerkkiä, joka on rekisteröity aiemman hakemuksen perusteella tai jolla on muuten aiempi etuoikeus kuin tavaramerkin hakijalla.

Tavaramerkkilain (7/1964) 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

2 Tavaroiden vertailu

Tavaramerkkien välisen sekaannusvaaran olemassaolo edellyttää ensinnäkin, että merkit koskevat samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja. Arvioitaessa merkkien kattamien tavaroiden samankaltaisuutta on otettava huomioon kaikki niiden väliseen yhteyteen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat sekä se, kilpailevatko ne keskenään tai täydentävätkö ne toisiaan. Samankaltaisuusarvioinnissa merkityksellisiä tekijöitä ovat myös jakelukanavat sekä tavaroiden tavanomainen alkuperä.

Rekisteröity tavaramerkki 885 (kuvio) kattaa luokassa 12 seuraavat tavarat: "Autonpyörien vanteet; Vanteet ajoneuvojen pyöriin."

Aikaisempi tavaramerkki BBS (kuvio) puolestaan kattaa luokassa 12 seuraavat tavarat: "Henkilöautojen kevytmetallivanteet; korin osat, nimittäin etu- ja takaspoilerit."

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että vertailtavat merkit koskevat luokassa 12 samoja ja samankaltaisia tavaroita siten kuin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä on todettu.

3 Kohdeyleisö

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavara- tai palveluryhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavara- tai palveluryhmän mukaan (tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta ja tuomio 13.2.2007, Mundipharma v. SMHV – Altana Pharma (RESPICUR), T-256/04, EU:T:2007:46, 42 kohta).

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevien luokan 12 tavaroiden kohdeyleisön voidaan katsoa koostuvan sekä ammattilaisista että suuresta yleisöstä.

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi (ks. tuomio 15.7.2011, Ergo Versicherungsgruppe v. SMHV – Société de développement et de recherche industrielle (ERGO), T-220/09, EU:T:2011:392, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Edellä esitetty huomioon ottaen nyt esillä olevassa asiassa merkityksellisen kohdeyleisön muodostaa suuri yleisö, jonka tarkkaavaisuus- ja huolellisuusasteen on kuitenkin katsottava kysymyksessä olevien tavaroiden osalta olevan jossain määrin tavanomaista korkeampaa.

4 Merkkien vertailu

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia. Merkkejä vertailtaessa on lisäksi ainoastaan harvoin mahdollisuus verrata suoraan eri tavaramerkkejä ja useimmiten vertailijan on turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä on tavaramerkeistä.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tutkittaessa sitä, onko sekaannusvaara olemassa, kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osatekijöistä ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla kutakin kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena. Vaikka kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen kohdeyleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijä, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi (ks. tuomio 22.10.2015, BGW, C-20/14, EU:C:2015:714, 36 ja 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on edelleen vakiintuneesti katsottu, että sekä kuviollisista että sanallisista osatekijöistä koostuvan merkin sanalliset osatekijät ovat lähtökohtaisesti erottamiskykyisempiä kuin kuviolliset osatekijät, koska keskivertokuluttaja viittaa kyseessä olevaan tuotteeseen helpommin mainitsemalla sen nimen kuin kuvailemalla merkin kuvio-osaa (ks. tuomio 1.3.2016, 1&1 Internet v. SMHV – Unoe Bank (1e1), T-61/15, EU:T:2016:115, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Käsillä olevassa asiassa ovat vertailtavina seuraavat merkit:

Rekisteröity tavaramerkki numero 269502 (kuvio)

Aikaisempi tavaramerkki numero 122033 (kuvio)

Vertailtavat merkit koostuvat molemmat kolmesta kirjoitusmerkistä, ja ne ovat suhteiltaan samankokoisia. Molempien merkkien kirjoitusmerkit on lihavoitu ja kursivoitu, ja ne on aseteltu vierekkäin. Rekisteröidyssä tavaramerkissä olevan numeron kahdeksan on katsottava muistuttavan kirjainta "B" ja numeron viisi kirjainta "S". Kirjoitusmerkkien on siten asettelultaan ja muodoltaan katsottava olevan huomattavan samankaltaisia. Rekisteröityä tavaramerkkiä 885 (kuvio) on näistä syistä pidettävä ulkoasultaan erittäin samankaltaisena kuin aikaisempaa tavaramerkkiä BBS (kuvio). Edellä todettuun ei ole katsottava vaikuttavan sen, että rekisteröity tavaramerkki on värillinen toisin kuin aikaisempi mustavalkoinen tavaramerkki, koska mustavalkoinen tavaramerkkirekisteröinti kattaa kaikki väriyhdistelmät, eikä myöskään sen, että rekisteröity tavaramerkki sisältää kirjoitusmerkkien taustalla pallokuvion, sillä viimeksi mainittua on pidettävä hyvin yksinkertaisena geometrisena perusmuotona. Myöskään aikaisemman tavaramerkin kirjoitusmerkkien varjostuksen siten, että ne näyttävät kolmiulotteisilta, ei ole katsottava muuttavan sitä johtopäätöstä, että merkkejä on pidettävä ulkoasultaan erittäin samankaltaisina.

Vertailtavien merkkien lausuntatavan osalta markkinaoikeus toteaa, että kirjainyhdistelmä "BBS" ja numerosarja "885" äännetään eri tavoin. Näin ollen vertailtavia merkkejä ei voida pitää lausuntatavaltaan samankaltaisina.

Vertailtavien merkkien merkityssisällön osalta markkinaoikeus toteaa, että kirjainyhdistelmän "BBS" ei ole osoitettu omaavan merkityssisältöä kohdeyleisön keskuudessa. Numerosarjan "885" on puolestaan katsottava tarkoittavan kyseistä lukua. Näin ollen vertailtavia merkkejä ei voida pitää samankaltaisina myöskään merkityssisällön osalta.

Ottaen huomioon edellä todettu vertailtavien merkkien erittäin huomattava samankaltaisuus ulkoasun osalta, niitä on pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden samankaltaisina.

5 Sekaannusvaaran kokonaisarviointi ja johtopäätös

Sekaannusvaaran kokonaisarviointi merkitsee huomioon otettavien tekijöiden ja erityisesti tavaramerkkien samankaltaisuuden ja niiden tavaroiden samankaltaisuuden, joita varten nämä tavaramerkit on tarkoitettu, tiettyä keskinäistä riippuvuutta. Siten tässä arvioinnissa kyseisten tavaroiden vähäisen samankaltaisuuden saattaa korvata niitä varten tarkoitettujen tavaramerkkien merkittävä samankaltaisuus ja päinvastoin (ks. esim. tuomio 29.9.1998, Canon, C-39/97, EU:C:1998:442, 17 kohta).

Sen arvioimiseksi, missä määrin kysymyksessä olevat tavaramerkit ovat samankaltaisia, on määritettävä niiden ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden aste ja tarvittaessa harkittava, mikä painoarvo näille eri tekijöille on annettava, kun huomioon otetaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen tyyppi ja niiden myyntiin liittyvät olosuhteet (tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 27 kohta; tuomio 12.6.2007, SMHV v. Shaker, C 334/05 P, EU:C:2007:333, 36 kohta ja määräys 7.4.2016, Harper Hygienics v. EUIPO, C-475/15 P, EU:C:2016:264, 72 kohta).

Kuten edellä on todettu, rekisteröity tavaramerkki 885 (kuvio) ja aikaisempi tavaramerkki BBS (kuvio) kattavat samoja ja samankaltaisia tavaroita, minkä lisäksi merkkejä on pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden samankaltaisina.

Edellä mainittu tavaroiden ja vertailtavien merkkien samankaltaisuus huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että rekisteröity tavaramerkki 885 (kuvio) aiheuttaa kokonaisuutena arvioiden sekaannusvaaran aikaisempaan tavaramerkkiin BBS (kuvio). Nimittäin vaikka keskivertokuluttajan tarkkaavaisuus- ja huolellisuusastetta on edellä todetuin tavoin pidettävä nyt kysymyksessä olevien tavaroiden osalta jossain määrin tavanomaista korkeampana, on huomattava, että keskivertokuluttajan on kuitenkin useimmiten turvauduttava siihen epätäydelliseen muistikuvaan, joka hänellä on tavaramerkeistä. Lisäksi ottaen huomioon sen, että nyt kysymyksessä olevia tavaroita havainnoidaan ostotilanteessa useimmiten niiden ulkonäön perustella, on merkkien samankaltaisuutta arvioitaessa painoarvoa annettava erityisesti juuri edellä todetulle merkkien ulkoasun erittäin huomattavalle samankaltaisuudelle.

Kahden merkin välisen sekaannusvaaran arviointi tulee tehdä aina tapauskohtaisesti. Näin ollen valittajan viittaamalle EUIPO:n ratkaisulle ei ole annettavissa ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa nyt kysymyksessä olevan tavaramerkin rekisteröitävyyden edellytyksiä Suomessa.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että rekisteröity tavaramerkki 885 (kuvio) aiheuttaa sekaannusvaaran aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityyn tavaramerkkiin BBS (kuvio). Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jukka Koivusalo ja Mirva Näsi.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.11.2019 taltionumero 5652.