MAO:276/19

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy > Pohjola Rakennus Oy Suomi

tekijänoikeus - välityssopimus - markkinaoikeuden toimivalta

Diaarinumero: 2018/409
Antopäivä: 14.6.2019

KANNE

Vaatimukset

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

1. vahvistaa, että sillä on tekijänoikeus haastehakemuksen liitteessä 1 lueteltuihin piirustuksiin ja muihin asiakirjoihin
2. vahvistaa Pohjola Rakennus Oy Suomen loukkaavan sen tekijänoikeutta käyttämällä haastehakemuksen liitteessä 1 mainittuja piirustuksia ja muita asiakirjoja oikeudettomasti
3. kieltää Pohjola Rakennus Oy Suomea jatkamasta tai toistamasta edellä sanottua tekoaan
4. velvoittaa Pohjola Rakennus Oy Suomen suorittamaan sille tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisena kohtuullisena hyvityksenä 100.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.9.2018 lukien.

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on myös vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Pohjola Rakennus Oy Suomen korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet oikeudenkäyntiväitteen osalta

Asianosaiset eivät ole tehneet sopimusta riidan ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ei ole allekirjoittanut tai hyväksynyt 4.2.2016 päivättyä sopimusluonnosta tai mitään muutakaan sopimusta. Se ei ole edes uusin sopimusluonnos, vaan vuoden 2017 aikana on käyty sopimusneuvotteluja 13.4.2017 päivätyn luonnoksen pohjalta. Sopimusneuvottelut ovat päättyneet loppuvuonna 2017 tuloksettomina. Näin ollen Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n toimeksianto on alkanut, jatkunut ja päättynyt 13.11.2017 ilman, että toimeksiannosta olisi milloinkaan tehty kirjallista sopimusta. Suunnittelutehtävää on hoidettu koko ajan pelkästään suullisten välipuheiden ja osapuolten tosiasiallisesta toiminnasta ilmenevän eli konkludenttisen yhteisymmärryksen varassa.

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ei ole asianosaisten välisessä sähköpostikirjeenvaihdossa tai muutoin antanut kirjallista saati muuta suostumustaan siihen, että asianosaisten välinen riitaisuus ratkaistaan välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettelystä annetun lain 3 §:ssä säädetyt välityssopimuksen muotovaatimukset eivät näin ollen täyty. Lopullisen kirjallisen tahdonilmauksen tai hyväksynnän puuttuessa muotovaatimukset täyttävää välityssopimusta ei voi syntyä sillä, että sopimusneuvottelujen kuluessa lähetetään puolin ja toisin riidanratkaisulausekkeen sisältäviä sopimusluonnoksia. Keskustelujen ja muutosten kohdistuminen joihinkin sopimusluonnosten kohtiin ei ole merkinnyt sitä, että muuttamattomilta osin sopimusluonnokset olisi hyväksytty. Asianosaisten käyttäytymisellä tai reklamoinnin puuttumisella ei ole myöskään merkitystä.

Sopimusluonnokseen 4.2.2016 olisi myös tullut kuulua yhdeksän liitettä, muun ohessa konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot (KSE 2013 ehdot). Asiakirja on kuitenkin sisältänyt vain maksuerätaulukon. Liitteiden puuttuminen osoittaa, ettei kysymyksessä ole ollut lopullinen sopimus, vaan keskeneräinen luonnos. KSE-ehtojen puuttuminen merkitsee myös sitä, ettei pätevää välityssopimusta olisi voinut syntyä, koska vakioehtoihin sisältyvä välityslauseke voi tulla sopimuksen osaksi vain, jos vakioehdot on otettu sopimuksen osaksi ja ne ovat olleet käytettävissä sopimusta tehtäessä. Riittävää ei ole, että ehdot olisivat haluttaessa olleet hankittavissa.

VASTAUS

Vaatimukset

Pohjola Rakennus Oy Suomi on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää kanteen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen ja velvoittaa Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut palkkion osalta 24.011 eurolla ja kulujen osalta 694,91 eurolla eli yhteensä 24.705,91 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet oikeudenkäyntiväitteen osalta

Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa käsitellä kannetta, koska asianosaisten välisen riidan ratkaiseminen kuuluu välimiesoikeudelle. Kysymys on yksityisoikeudellisesta riita-asiasta, joka voidaan saattaa välimiesten ratkaistavaksi.

Asianosaiset ovat vuonna 2014 ryhtyneet tekemään suunnittelusopimusta. Jo 30.10.2014 päivätyssä ensimmäisessä luonnoksessa suunnittelusopimukseksi on kohdissa 9 ja 10 muun ohessa todettu, että suunnittelutoimeksiannossa noudatetaan KSE 2013 -ehtoja ja erimielisyydet ratkaistaan KSE 2013:n mukaisilla menettelyillä. KSE 2013 -sopimusehdoista ilmenee, että käsillä olevat sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisesti.

Mainituista kohdista 9 ja 10 ei ole sopimusneuvotteluissa keskusteltu, eivätkä ne ole myöhemmin muuttuneet. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on 4.11.2014 ja 15.1.2015 kommentoinut edellä mainittua ensimmäistä sopimusversiota ja lähettänyt tässä tarkoituksessa Pohjola Rakennus Oy Suomelle sopimusluonnoksen, jossa on ollut edellä mainitut kohdat 9 ja 10 muuttamattomina. Tammi-helmikuussa 2015 neuvotteluja on käyty lähinnä suunnittelusopimuksen sisällöstä, aikataulusta ja kokonaispalkkion maksueristä. Marraskuussa 2015 on esitetty ehdotus kokonaispalkkiosta ja maksueristä, ja asianosaiset ovat lähettäneet toisilleen suunnittelusopimuksen, joka on sisältänyt mitä edellä kohdista 9 ja 10 on todettu. Joulukuussa 2015 ja helmikuussa 2016 keskustelua on jatkettu ja päivitetty maksuerätaulukkoa. Suunnittelusopimuksen 4.2.2016 päivättyyn versioon ei ole enää puututtu. Osapuolet ovat alkaneet toimimaan edellä todetun kirjeenvaihdon mukaisesti syntyneen sopimuksen mukaisesti. Vuodenvaihteessa 2016–2017 Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy on tiedustelut sitä, "millä sopimusversiolla ollaan liikkeellä". Pohjola Rakennus Oy Suomi on vastannut viittaamalla 4.2.2016 sopimukseen ja 15.2.2016 maksuerätaulukkoon, eikä tästä ole esitetty reklamaatioita, ja asianosaisten kesken on jatkettu toimintaa kuten aiemmin.

Asianosaisten väliseen sopimussuhteeseen on näin ollen sovellettu 4.2.2016 päivättyä allekirjoittamatonta asiakirjaa, joka on asianosaisten neuvottelujen ja sähköpostitse käymän kirjeenvaihdon lopputulos. Tämän jälkeen ainoastaan maksuerätaulukkoa on tarkennettu 15.2.2016, jolloin sopimus on viimeistään syntynyt, kun on saavutettu yhteisymmärrys viimeisestä avoinna olleesta kysymyksestä eli rakennuskohtaisten maksuerien määrästä. Vuoden 2017 keväästä alkaen käydyillä neuvotteluilla tai muilla tapahtumilla ei ole merkitystä sopimuksen syntymisen kannalta.

Kyseinen välityssopimus on sisältynyt asianosaisten käymään sähköpostikirjeenvaihtoon, jossa kummatkin ovat lähettäneet toisilleen välityslausekkeen sisältävän suunnittelusopimusluonnoksen eli osoittaneet tahtotilansa saattaa mahdolliset riidat välimiehen ratkaistavaksi. Kirjeenvaihdossa on puolin ja toisin riittävällä tarkkuudella viitattu alalla yleisesti käytettyihin ja alalla pitkään ammattimaisesti toimineiden asianosaisten tuntemiin KSE 2013 ehtoihin, joihin välityslauseke on sisältynyt. Välityssopimus on näin ollen syntynyt välimiesmenettelystä annetun lain muotosäännösten mukaisesti ja tullut sopimuksen osaksi.

TODISTELU

Asiakirjatodistelu

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

1. Sopimusluonnos 13.4.2017 (K18)
2. Kantajan sähköpostiviesti vastaajalle 20.4.2017 (K19)
3. Asianosaisten sähköpostikirjeenvaihtoa 29.3.–3.4.2017
4. Vastaajan sähköpostiviesti kantajalle 13.4.2017 liitteineen
5. Sähköpostikirjeenvaihtoa asianosaisten välillä 18.4.2017
6. Asianosaisten sähköpostikirjeenvaihtoa 28.4.–30.5.2017
7. Asianosaisten sähköpostikirjeenvaihtoa 7.–21.6.2017
8. Asianosaisten sähköpostikirjeenvaihtoa 20.–24.10.2017 liitteineen

Pohjola Rakennus Oy Suomi

1. Suunnittelusopimus 4.2.2016
2. KSE 2013 -sopimusehdot
3. Kantajan sähköposti vastaajalle 19.1.2015 ja liitteenä ollut 30.10.2014 päivätty suunnittelusopimusluonnos (3.1) sekä asianosaisten välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 27.1.2015 (3.2)
4. Sähköpostikirjeenvaihtoa asianosaisten välillä helmikuussa 2015 ja liitteenä ollut 3.2.2015 päivätty suunnittelusopimusluonnos
5. Kantajan sähköpostiviesti 6.11.2015 liitteineen
6. Vastaajan sähköpostiviesti 13.11.2015 liitteineen (6.1), sähköpostiviesti 28.12.2015 liitteineen (6.2), kantajan sähköpostiviesti 7.2.2016 liitteineen (6.3) ja vastaajan sähköpostiviesti 15.2.2016 (6.4)
7. Vastaajan sähköpostiviesti kantajalle 5.2.2016 liitteineen
8. Sähköpostikirjeenvaihtoa asianosaisten välillä 28.12.2016–13.1.2017
9. Kantajan suunnittelusopimuksen mukaiset laskut 8.2.2016–12.10.2017

Henkilötodistelu

Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy

1. PR, toimitusjohtaja ja arkkitehti
2. AM-R, arkkitehti

Pohjola Rakennus Oy Suomi

1. MS, projektijohtaja
2. TM, projektikehitysjohtaja

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Markkinaoikeuden toimivalta

1. Pohjola Rakennus Oy Suomi (jäljempänä myös Pohjola Rakennus) on ennen pääasiaan vastaamista vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää kanteen tutkimatta sillä perusteella, että asianosaisten välinen riita kuuluu välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

2. Välimiesmenettelystä annetun lain (välimiesmenettelylaki) 5 §:n 1 momentin mukaan kannetta kysymyksestä, joka on välimiesten ratkaistava, ei saa ottaa tuomioistuimessa tutkittavaksi, jos vastapuoli tekee siitä väitteen ennen kuin hän vastaa pääasiaan.

3. Välimiesmenettelylain 3 §:n 1 momentin mukaan välityssopimus on tehtävä kirjallisesti. Pykälän 2 momentin mukana välityssopimusta pidetään kirjallisesti tehtynä, jos sopimus on otettu asianosaisten allekirjoittamaan asiakirjaan tai jos se sisältyy asianosaisten väliseen kirjeenvaihtoon. Sopimus välimiesmenettelystä katsotaan kirjallisesti tehdyksi myös silloin, kun asianosaiset ovat vaihtamalla sähkösanomia tai kaukokirjoitintiedotuksia taikka muita vastaavalla tavalla tuotettuja asiakirjoja määränneet, että riita on välimiesten ratkaistava. Pykälän 3 momentin mukaan välityssopimus on katsottava tehdyksi kirjallisesti myös, jos 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tehdyssä sopimuksessa on viitattu muuhun asiakirjaan, johon sisältyy määräys välimiesmenettelystä.

4. Välimiesmenettelylain esitöissä (HE 202/1991 vp s. 4) on todettu, että sopimukselta vaadittava kirjallinen muoto tulee täytetyksi joko allekirjoittamalla sopimus tai sisällyttämällä se asianosaisten väliseen kirjeenvaihtoon. Markkinaoikeus toteaa olevan selvää, että välityssopimuksen kirjallisen muodon vaatimus voi lähtökohtaisesti täyttyä sähköpostikirjeenvaihdolla, jossa on viitattu välimiesmenettelyä koskevan määräyksen sisältävään asiakirjaan. On sinänsä myös selvää, että tällainen määräys saattaa sisältyä esimerkiksi yleisiin sopimusehtoihin.

5. Riidatonta on, että asianosaisten välillä on vallinnut toimeksianto- eli sopimussuhde, jonka aikana on toteutettu suunnittelutoimeksiantoon liittyviä tehtäviä ja että asianosaisten välillä ei ole ollut allekirjoitettua suunnittelusopimusta. Asiassa esitetystä ilmenee, että asianosaiset ovat neuvotelleet suunnittelusopimuksesta ja lähettäneet toisilleen sitä koskevia sähköpostiviestejä. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy (jäljempänä myös Arkkitehtitoimisto) on kiistänyt, että kyseisen sähköpostikirjeenvaihdon perusteella olisi syntynyt suunnittelusopimus ja siihen liittyvä välityssopimus. Arkkitehtitoimiston mukaan sähköpostikirjeenvaihdossa on ollut kysymys vasta sopimusneuvotteluista eikä yhtiö ole välimiesmenettelyn osalta antanut nimenomaista tahdonilmaisua.

6. Riidatonta on, että neuvottelut suunnittelusopimuksesta on aloitettu vuonna 2014 ja 30.10.2014 päivätyn ensimmäisen luonnoksen on laatinut Pohjola Rakennus. Luonnoksen kohtiin 9 ja 10 ovat sisältyneet viittaus konsulttitoiminnan yleisiin sopimusehtoihin (KSE 2013 -ehtoihin) sekä viittaus erimielisyyksien ratkaisemiseen kyseisten sopimusehtojen mukaisilla menettelyillä. Arkkitehtitoimisto on kommentoinut kyseistä luonnosta ainakin 4.11.2014 ja 15.1.2015 lisäämällä kyseiseen asiakirjaan tekstiä ja merkintöjä ja tässä yhteydessä lähettänyt sähköpostitse Pohjola Rakennukselle sopimusluonnoksia, jotka ovat sisältäneet edellä mainitut KSE 2013 -ehtoihin viittaavat sopimuskohdat sellaisenaan. Riidatonta edelleen on, että sopimuksesta on neuvoteltu ja vaihdettu sähköposteja vielä ainakin tammi-helmikuussa 2015 ja vuodenvaihteessa 2015–2016, jossa yhteydessä ainakin Pohjola Rakennus on lähettänyt päivitettyjä sopimusluonnoksia, jotka ovat sisältäneet edellä mainitut kohdat 9 ja 10.

7. Edellä mainittu kohta 9 "Sopimusehdot" on ollut seuraava: "Suunnittelutoiminnassa noudatetaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013, tässä sopimuksessa mainituin poikkeuksin." Kohta 10 on ollut seuraava: "Erimielisyydet ratkaistaan KSE 2013:n mukaisilla menettelyillä. Mikäli toinen osapuoli sitä vaatii, ratkaistaan sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet Helsingin käräjäoikeudessa." Viitattujen KSE 2013 sopimusehtojen kohdassa 10.4 on puolestaan todettu seuraavaa: "Tästä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan nopeutettua välimiesmenettelyä (yksi välimies, tuomio 3 kuukaudessa) koskevien sääntöjen mukaisesti."

8. Asiassa on edellä todetun perusteella kysymys siitä, ovatko asianosaisten sopimusneuvottelujen aikana sähköposteihin sisältyneissä sopimusluonnoksissa olleet viittaukset KSE 2013 -sopimusehtoihin ja erimielisyyksien ratkaisemisesta kyseisten sopimusehtojen mukaisilla menettelyillä sekä muu kirjeenvaihto merkinneet välimiesmenettelystä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun kirjallisen muodon vaatimuksen täyttävän välityssopimuksen syntymistä.

9. Asianosaiset ovat vaihtaneet välimiesmenettelylain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla asiakirjoja, jotka ovat sisältäneet lain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun viittauksen muuhun asiakirjaan, johon on sisältynyt määräys välimiesmenettelystä. Asianosaiset ovat yksimielisiä siitä, että välityssopimuksen voi sinänsä tehdä kyseisellä tavalla. Asiassa on sen sijaan erimielisyyttä siitä, onko asianosaisten katsottava kyseisiä sopimusluonnoksia vaihtamalla tai muutoin säännöksessä edellytetyllä tavalla määränneen, että riita on välimiesten ratkaistava.

10. Markkinaoikeus toteaa, että riidan määrääminen välimiesten ratkaistavaksi edellyttää lähtökohtaisesti molemminpuolista kirjallista tai vastaavasti sähköisessä muodossa olevaa tahdonilmaisua. Tästä ei ainakaan lähtökohtaisesti voi olla sellaisenaan kyse silloin, kun etenkin sopimusneuvottelujen alkuvaiheessa vaihdetaan tai kommentoidaan sopimusluonnoksia.

11. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1978 II 6 välityssopimus katsottiin syntyneen ja tulleen hyväksytyksi aiemmin voimassa olleen välimiesmenettelystä annetun lain (46/1928) 3 §:n mukaisesti kirjallisesti, kun eräiden muiden edellytysten täyttyessä tilausvahvistukseen liitetyistä välityssopimuksen sisältäneistä yleisistä toimitusehdoista oli kirjallisesti reklamoitu viivästyskorvauksen, mutta ei välityslausekkeen osalta.

12. Edellä mainitussa ratkaisussa välityssopimuksen syntyminen ei näin ollen edellyttänyt kirjallista nimenomaista tahdonilmaisua hyväksyä välityslauseke, vaan hyväksyminen oli pääteltävissä muun ohessa kirjallisen reklamoinnin kohdistumisesta vain viivästyskorvaukseen. Välimiesmenettelylain esitöistä (HE 202/1991 vp s. 4) ei käy ilmi, että nyt sovellettavaa lakia säädettäessä kirjallista muotoa koskevia edellytyksiä olisi ollut tarkoitus muuttaa tältä osin ankarammiksi.

13. Markkinaoikeus katsoo, että kirjalliseen muotoon saatettu välityslauseke voi tulla asianosaisia sitovaksi välityssopimukseksi paitsi nimenomaisilla hyväksymistahdonilmaisuilla myös kirjallisesta tai sähköisestä viestistä ilmenevien muiden, kokonaisuutena arvioitavien seikkojen perusteella.

14. Pohjola Rakennus on lähettänyt 5.2.2016 sähköpostin, jossa on todettu muun ohessa: "Tässä sopimuspohja, johon päivitin kohdan aikataulu." Sähköpostin liitteenä on ollut 4.2.2016 päivätty sopimusluonnos, joka on sisältänyt samat KSE 2013 sopimusehtoja ja riidanratkaisua koskevat määräykset kuin mitkä ovat sisältyneet kaikkiin aiempiinkin edellä kohdassa 6 mainittuihin luonnoksiin.

15. Arkkitehtitoimisto on 7.2.2016 sähköpostissa Pohjola Rakennukselle todennut muun ohessa seuraavaa:

"Kunhan saadaan loput vastaukset LVIS RAK voidaan lukita pohjat, tarvitaan rakennuttajan päätökset mutta meillä on valmius ja ehdottomasti myös tahtotila muuten lukita nämä jo. RAK & LVI yhteensovitustilanne pitää tarkistaa, myös

Kuten AM-R huomauttanut RAK suunnitelmiin liittyen meillä on joitakin kysymyksiä vielä. Siksi ehdottamamme palaveri em asioista on tarpeen -mahdollisimman pian.

– –

Ehdotan, että laitamme liikkeelle nyt maksuerät 2 ja 3, Rak 1–3 koskien. Jos saat sopimuksen viimeisteltyä päästään eteenpäin."

16. Arkkitehtitoimisto on lähettänyt Pohjola Rakennukselle 8.2.2016 päivätyt laskut maksueristä 2 ja 3 rakennuksia 1–3 koskien.

17. Pohjola Rakennus on 15.2.2016 vastannut edellä kohdassa 15 mainittuun sähköpostiviestiin ja todennut sopimusluonnosten liitteenä olevaa maksuerätaulukkoa korjatun. Tätä on perusteltu sillä, että voidaan seurata, että laskutus noudattaa maksueriä. Viestiin on liitetty korjattu maksuerätaulukko. Asiassa esitetyn todistelun perusteella muutokset ovat olleet seurausta siitä, että Arkkitehtitoimisto ei ollut laskuttanut rakennuksen 2 liiketilaosuudesta, joka osuus siirrettiin otettavaksi huomioon neljännessä eli myöhemmin laskutettavassa maksuerässä.

18. Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetusti asianosaiset ovat sopimusneuvottelujen kuluessa lähettäneet toisilleen sopimusluonnoksia, jotka eivät ole yleisten sopimusehtojen soveltamisen ja riidanratkaisun osalta missään vaiheessa muuttuneet. Asiassa esitetyn perusteella vuodenvaihteessa 2015–2016 sopimusmuutokset eivät ole koskeneet muuta kuin hankkeen laajuustietoja ja hankkeen laajuuteen perustuvaa korvausta ja erityisesti sen maksueriin jakautumisen yksityiskohtia.

19. Pohjola Rakennuksella tapahtuma-aikaan projektipäällikkönä toiminut MS on todistajana kuultaessa kertonut, että sopimus oli saatu valmiiksi ja sopimuksen sisältö oli asianosaisille selvä. Myöskään todistelutarkoituksessa kuultaessa Arkkitehtitoimiston toimitusjohtaja PR ei esittänyt sopimuksen tuolloin vielä avoinna olevista asiakysymyksistä muuta kuin sen, että asemakaavatyö oli jo tehty, mutta se mainittiin edelleen sopimuksessa. PR on toisaalta kertonut myös, että tällaiset sopimukset kierrätetään lakimiehellä ennen niiden hyväksymistä, eikä näin ollut vielä tehty.

20. Pohjola Rakennus on 5.2.2016 lähettänyt tässä vaiheessa viimeisimmän sopimusluonnoksen. Arkkitehtitoimisto on 7.2.2016 ilmaissut edellä todetulla tavalla kirjallisesti ja alleviivattuna sen, että sillä on "tahtotila muuten lukija nämä jo". PR on kertonut, että tällä on tarkoitettu rakennusten pohjapiirustuksia, ei sopimuspohjia. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisestä sopimusluonnoksesta ei sen yleisluontoisuuden vuoksi käy ilmi, että pohjapiirustuksiin ja muihin suunnitteluun liittyvillä Arkkitehtitoimiston puheena olevassa viestissä 7.2.2016 esille tuoduilla kysymyksillä olisi voinut olla vaikutusta sopimuksen sisältöön tai sopimuksen tekemiseen. Kyseisessä viestissä Arkkitehtitoimisto on myös ehdottanut rakennuksia 1–3 koskevien maksuerien 2 ja 3 laskuttamista ja esittänyt, että "jos saat sopimuksen viimeisteltyä päästään eteenpäin". Asiassa esitetyn perusteella sopimusta ei ole kuitenkaan ollut tarpeen viimeistellä kuin korkeintaan teknisesti muun ohella eräät sen liiteasiakirjat päivittämällä tai kokoamalla sekä allekirjoittamalla sopimus.

21. Markkinaoikeus katsoo Arkkitehtitoimiston hyväksyneen sille lähetetyn viimeisimmän sopimusluonnoksen ainakin nyt käsillä olevalta riidanratkaisua koskevilta osin viimeistään 7.2.2016 lähettämässään viestissä ja 8.2.2016 päivätyt tämän sopimusluonnoksen maksuerätaulukkoa koskevat kirjalliset laskut lähettäessään. Vastaavasti Pohjola Rakennus on osoittanut hyväksyvänsä sopimuksen ainakin nyt käsillä olevilta osin 4.2.2016 päivätyn sopimusluonnoksen lähettämällä ja 15.2.2016 korjaamalla maksuerätaulukkoja sille lähetettyjä laskuja vastaaviksi.

22. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, että asianosaiset ovat sähköposteja ja niiden liitteinä olevia asiakirjoja vaihtamalla sekä laskuja lähettämällä ilmaisseet niiden yhteisenä tahtona olleen sopimuksen hyväksymisen ainakin nyt käsillä olevilta osin ja näin osoittaneet riitansa välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi.

23. Asiassa ei ole edes väitetty, että jos asianosaisten välille katsottaisiin syntyneen KSE 2013 -sopimusehtojen mukainen välityssopimus, asiaosaisten väliseen riidattomasti vallinneeseen sopimussuhteeseen liittyvä käsillä oleva riita ei kuuluisi välimiesmenettelyssä ratkaistavaksi.

24. Näin ollen asianosaisten välille on katsottava syntyneen nyt käsillä olevaa riitaa koskeva KSE 2013 -sopimusehtojen kohdan 10.4 mukainen välityssopimus. Pohjola Rakennus on tehnyt välityssopimuksesta väitteen ennen vastaamista pääasiaan. Välimiesmenettelystä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan kannetta ei tule markkinaoikeudessa ottaa tutkittavaksi.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

25. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Säännöksen esitöiden mukaan (HE 107/1998 vp s. 16) toimenpiteen tarpeellisuuden arvioinnissa on lähdettävä kysymyksestä, onko toimenpiteen suorittamisen ajankohtana ollut objektiivisesti ajatellen perusteltu syy pitää sitä aiheellisena.

26. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan asianosaisen, jonka kanne jätetään tutkimatta, katsotaan hävinneen asian.

27. Arkkitehtitoimiston kanne on jätetty tutkimatta ja Pohjola Rakennus on siten asian voittanut osapuoli. Pohjola Rakennus on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista palkkion osalta 24.011 eurolla ja kulujen osalta 694,91 eurolla eli yhteensä 24.705,91 eurolla viivästyskorkoineen. Esitetyn vedoslaskun mukaan palkkion osalta kysymys on ollut toimenpiteistä 96,80 tunnilta 270 euron tuntilaskutuksella.

28. Arkkitehtitoimistolla ei ole ollut huomauttamista vaatimuksesta kulujen tai palkkion perusteena olevan tuntilaskutuksen osalta. Arkkitehtitoimisto on paljoksunut palkkiovaatimusta 12.000 euroa ylittävältä osin, koska palkkioon on sisältynyt myös pääasiaa koskevia toimenpiteitä, joista aiheutuneiden kulujen korvaaminen tulee ratkaistavaksi vasta pääasian käsittelyn yhteydessä.

29. Markkinaoikeus toteaa, että Pohjola Rakennusta on kehotettu vastaamaan kanteeseen eli myös pääasiaan. Asiassa esitetyn perusteella ei ole todettavissa, että Pohjola Rakennuksen toimenpiteet eivät olisi olleet tarpeellisia ja niistä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut kohtuullisia. Arkkitehtitoimisto on siten velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus jättää kanteen tutkimatta.

Markkinaoikeus velvoittaa Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n korvaamaan Pohjola Rakennus Oy Suomen oikeudenkäyntikulut 24.705,91 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän ratkaisun antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 13.8.2019.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Mattila ja Pekka Savola.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen

 
Julkaistu 4.6.2019