MAO:111/19

Hakemus

Vaatimukset

F. Hoffman-La Roche AG, Roche Oy ja Genentech Inc. (jäljempänä yhteisesti myös hakijat) ovat vaatineet, että markkinaoikeus oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla kieltää 250.000 euron sakon uhalla MSD Finland Oy:tä (jäljempänä myös vastapuoli)
(a) tarjoamasta, saattamasta vaihdantaan tai käyttämästä Suomessa taikka tuomasta maahan taikka pitämästä hallussa Suomessa edellä sanottuja tarkoituksia varten vaikuttavana aineena anti-HER2-vasta-ainetta trastutsumabia sisältävää Ontruzant®-nimistä lääkevalmistetta, joka loukkaa Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 1 308 455 itsenäistä patenttivaatimusta 1;
(b) tarjoamasta tai saattamasta vaihdantaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireille vaikuttavana aineena anti-HER2-vasta-ainetta trastutsumabia sisältävää Ontruzant®-nimistä lääkevalmistetta, joka loukkaa Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 1 308 455 itsenäistä patenttivaatimusta 1.

Lisäksi F. Hoffman-La Roche AG, Roche Oy ja Genentech Inc. ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa MSD Finland Oy:n korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Perusteet

Genentech Inc. on Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 1 308 455 (jäljempänä myös kannepatentti) haltija. Kannepatentti on voimassa 3.5.2019 saakka.

F. Hoffman-La Roche AG on Genentech Inc:n emoyhtiö sekä kannepatentin yksinomaisen lisenssin haltija. F. Hoffman-La Roche AG myy omien kansallisten yhtiöidensä, kuten Roche Oy:n, kautta kannepatenttiin perustuvaa Herceptin®-nimistä lääkevalmistetta.

Kannepatentti koskee yleisesti trastutsumabin erityisen puhdasta vasta-ainekoostumusta, jolle on ominaista pieni määrä tiettyjä ei-toivottuja variantteja (jäljempänä myös happamat variantit).

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suomenkielinen sanamuoto kuuluu:

"Koostumus, joka sisältää anti-HER2-vasta-aineen ja sen yhden tai useamman happaman variantin seoksen, jossa happaman variantin (happamien varianttien) määrä on vähemmän kuin noin 25 % ja jossa hapan variantti (happamat variantit) ovat pääosin deamidoituja variantteja, joissa yksi tai useampi anti-HER2-vasta-aineen asparagiinitähde on deamidoitu ja jossa anti-HER2-vasta-aine on humMAb4D5-8
ja jossa deamidoiduissa varianteissa on Asn30 konvertoituna aspartaatiksi humMAb4D5-8:n jommankumman tai molemman VL-alueen CDR1ssä."

Euroopan lääkeviraston lääkevalmistekomitea on 14.12.2017 antanut suosituksen myöntää Ontruzant®-nimiselle lääkevalmisteelle Euroopan unionin laajuinen myyntilupa. Ontruzant®-lääkevalmiste on Herceptin®-lääkevalmisteen biosimilaari.

Toisin kuin tyypilliset geneeriset lääkkeet, biosimilaareiksi yksilöidyt tuotteet ovat sinällään samanlaisia, mutta eivät välttämättä täysin identtisiä alkuperäislääkkeen kanssa. Toisin kuin geneeristen lääkkeiden yhteydessä, biosimilaarien osalta tarvitaan lisäkokeita, jotta voidaan osoittaa laadun, turvallisuuden ja tehon vertailukelpoisuus alkuperäisvalmisteeseen nähden.

Ontruzant® sisältää vasta-ainekoostumuksen, jolla on täsmälleen samat ominaisuudet, jotka on suojattu kannepatentilla. Kannepatentin loukkausta on näin ollen pidettävä ilmeisenä.

Ontruzant®-lääkevalmistetta valmistaa Biogen (Denmark) Manufacturing ApS (jäljempänä myös Biogen) ja sitä Suomessa vaihdantaan saattaa MSD Finland Oy.

Saattamalla Ontruzant®-lääkevalmistetta vaihdantaan Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireille MSD Finland Oy on loukannut kannepatenttia Suomessa. Myös oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä säädetyt turvaamistoimen myöntämisen edellytykset ovat käsillä.

Vaade-edellytys

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaade-edellytys täyttyy.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa vaade-edellytyksen täyttymistä lähtökohtana tulee pitää rekisteröidyn oikeuden pätevyyttä.

Kannepatentti on saatettu voimaan Suomessa ja se on voimassa Suomessa. Täten kannepatenttia on vaade-edellytystä arvioitaessa pidettävä pätevänä.

Asiassa ei MSD Finland Oy:n toimesta ole myöskään esitetty perusteita, jonka perusteella olisi syytä poiketa edellä mainitusta pätevyysolettamasta.

Vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän myös siinä suhteessa, että MSD Finland Oy:n Suomessa vaihdantaan saattaman Ontruzant®-lääkevalmisteen on katsottava loukkaavan kannepatenttia.

MSD Finland Oy on esittänyt, ettei analyysimenetelmän valinnalla tulisi olisi merkitystä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirin määräytymisen kannalta. Sanottu lähtökohta on kuitenkin kestämätön. Kyseisen lähtökohdan valossa kannepatentin suojapiiri voisi tosiasiallisesti olla tekniikan kehityksestä riippuvainen.

Patentin tuottaman suojan laajuuden täytyy säilyä samana patentin voimassaolon ajan eikä etuoikeuspäivän jälkeisellä tekniikan kehityksellä voi olla vaikutusta patentin tuottaman suojan laajuuteen. Olisi patenttilain vastaista, että etuoikeuspäivän jälkeen tapahtuva tekninen kehitys voisi johtaa patentin suojapiirin supistumiseen, minkä myötä patentin suojapiiri olisi vaihteleva ja tulevasta tekniikan kehityksestä riippuvainen.

Kannepatentin tarkoittama keksintö on rakentunut etuoikeuspäivän tekniikan tasoa vastaavien kromatografisten analyysien varaan. Kannepatentin etuoikeuspäivänä patentin suojapiiriin vaikuttavien happamien varianttien määrä ja laatu on määritetty sen ajan huipputasoa edustaneiden ajantasaisimpien ja kaupallisesti saatavilla olleiden mittaustekniikoiden mahdollistamalla tarkkuudella.

Alan ammattimies olisi tiennyt, että erilaisilla mittaustekniikoilla toteutettavat vasta-ainekoostumuksen analyysit voivat johtaa erilaisiin tuloksiin. Alan ammattimies olisi kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 lukiessaan siten tutustunut kannepatentin selitykseen saadakseen lisätietoa siitä, mitä menetelmää tulee käyttää määrittämään patenttivaatimuksessa esitettyjen happamien varianttien määrä. Kannepatentin selityksen perusteella alan ammattimiehelle on kannepatentin etuoikeuspäivänä ollut selvää, että happamien varianttien määrittämisessä on tullut käyttää niin sanottua Bakerbond-pylvääksi kutsuttua mittausmenetelmää.

Kannepatentissa tarkoitettuja happamia variantteja eivät siten ole kaikki ne variantit, jotka esimerkiksi nykyaikaisilla analyysimenetelmillä eluoituvat ennen natiivia vasta-ainetta. Kannepatentissa tarkoitettuja happamia variantteja ovat ne variantit, jotka kannepatentissa kuvattujen analyysimenetelmien mukaisesti eluoituvat ennen natiivia vasta-ainetta.

Edellä esitetty merkitsee, että mainittua Bakerbond-pylvääksi kutsuttua mittausmenetelmää tai sitä niin lähellä olevaa vaihtoehtoa kuin mahdollista tulee käyttää myös loukkausarvioinnissa.

MSD Finland Oy on esittänyt, että hakijoiden viittaamissa testiraporteissa käytetty Ontruzant®-lääkevalmiste ei olisi sama, jota yhtiö tarjoaa Suomen markkinoille. Mitään näyttöä tämän tueksi MSD Finland Oy ei kuitenkaan ole esittänyt.

Lisäksi on huomattava, että Ontruzant®-lääkevalmisteelle myönnetty Euroopan unionin laajuinen myyntilupa ei lähtökohtaisesti mahdollista valmisteen tuottamista muualla kuin myyntiluvassa mainitussa tuotantolaitoksessa. Ontruzant®-lääkevalmisteelle myönnetyn myyntiluvan nojalla kaikki myyntiluvan perusteella Euroopan unionin valtioiden markkinoille vaihdantaan saatetut valmisteet tuotetaan Biogenin tuotantolaitoksessa Tanskassa. Muutoinkin kyseisen keskitetyn myyntilupamenettelyn johdosta lääkevalmisteen valmisteen on vastattava yhdenmukaisia vaatimuksia kaikissa Euroopan unionin valtioissa, joissa sitä myydään. Myyntilupa ei mahdollista sitä, että esimerkiksi Suomen markkinoille saatettaviin valmisteisiin sovellettaisiin eriäviä laadullisia puhtausvaatimuksia kuin muualle Euroopan unionin alueelle toimittaviin valmisteisiin.

MSD Finland Oy:n Suomessa vaihdantaan saattama Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

MSD Finland Oy on kiistänyt, että Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan happamien varianttien määrä tulee olla vähemmän kuin noin 25 prosenttia.

MSD Finland Oy on esittänyt, että määriteltäessä happamien varianttien osuutta emäksisiä variantteja ei tulisi ottaa huomioon. Tällaiselle tulkinnalle ei kannepatentista ole kuitenkaan löydettävissä tukea. Kannepatentin selityksen valossa on selvää, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan riittävää on, että koostumus, joka sisältää kaikki variantit, sisältää vähemmän kuin noin 25 prosenttia happamia variantteja.

Kuten hakijoiden asiassa näyttönä esittämät testiraportit osoittavat Ontruzant®-lääkevalmiste sisältää enimmillään 20,5 prosenttia happamia variantteja. Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaa siten edellä mainitun kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen.

MSD Finland Oy on lisäksi kiistänyt, että Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan happamat variantit ovat variantteja, jotka ovat pääosin deamidoituja Asn30:ssa.

Kuten hakijoiden asiassa näyttönä esittämät testiraportit osoittavat Ontruzant®-lääkevalmisteessa noin 52,9 prosenttia happamista vasta-ainevarianteista sisältää Asn30-demidaation joko toisessa tai kummassakin kevyessä ketjussa. Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaa siten myös edellä mainitun kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteen.

Vaaraedellytys

Myös turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva niin sanottu vaaraedellytys täyttyy.

Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan on riittävää, että hakijat esittävät väitteen siitä, että vaaraedellytys on käsillä eikä sitä voida pitää varsin epätodennäköisenä. MSD Finland Oy:n toiminnan seurauksena on ilmeinen ja välitön vaara siitä, että yhtiö toimillaan heikentää kannepatentin arvoa ja että kyseinen toiminta on omiaan aiheuttamaan merkittävää vahinkoa hakijoille.

Haittavertailu

Myös niin sanottu haittavertailu puoltaa turvaamistoimen myöntämistä.

Turvaamistoimen myöntämisestä MSD Finland Oy:lle mahdolliset aiheutuvat haitat ovat pieniä suhteessa hakijoille aiheutuviin mittaviin ja peruuttamattomiin haittoihin, mikäli turvaamistointa ei myönnettäisi.

Ottaen huomioon, että Ontruzant®-lääkevalmiste ei ole vielä laajasti Suomen markkinoilla, MSD Finland Oy:lle turvaamistoimen myöntämisestä aiheutuvaa haittaa on pidettävä merkittävästi pienempänä kuin hakijoille Ontruzant®-lääkevalmisteen markkinoille tulosta aiheutuvaa haittaa.

Hakijoilla on merkittävä intressi saada asiassa nopeasti päätös, sillä Ontruzant®-lääkevalmisteen saattaminen vaihdantaan aiheuttaa huomattavaa haittaa hakijoiden Herceptin®-lääkevalmisteen myynnille Suomessa. Ottaen huomioon, että kannepatentin voimassaolo on päättymässä 3.5.2019, hakijoilta vietäisiin niiden oikeus patenttiin perustuviin oikeuksiin patentin koko jäljellä olevaksi ajaksi, mikäli turvaamistointa ei myönnettäisi. Haittavertailun kannalta on olennaista myös ottaa huomioon se, että vaikka hakijoiden niin sanottu etukäteisnautinta-aika tulisi jäämään lyhyeksi, turvaamistoimen määrääminen on hakijoiden kannalta tärkeää, koska kerran menetetyn markkinaosuuden takaisinsaaminen on erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta.

Ottaen huomioon, että MSD Finland Oy tietoisena hakijoiden kannepatentista on syyllistynyt kannepatentin loukkaukseen tarjoamalla ja saattamalla Ontruzant®-lääkevalmistetta vaihdantaan Suomen markkinoilla kannepatentin ollessa yhä voimassa, turvaamistoimen määräämistä ei myöskään voida pitää kohtuuttomana MSD Finland Oy:n kannalta.

Vastaus

Vaatimukset

MSD Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Perusteet

Kannepatentin suojaama keksintö on koostumus, joka sisältää anti-HER2:n vasta-ainetta parannetulla puhtaudella ja homogeenisyydella verrattuna aikaisemmin tunnettuihin koostumuksiin. Keksinnön tarkoituksena on siten tarjota koostumus, joka sisältää niin pienen määrän epäpuhtauksia kuin mahdollista.

Ontruzant® 150 mg on Samsung Bioepis NL B.V:n kehittämä lääkevalmiste. Ontruzant®-lääkevalmiste on biosimilaari ja sen vertailuvalmiste on Herceptin®-lääkevalmiste.

Toisin kuin niin sanotut geneeriset lääkevalmisteet, jotka ovat vertailuvalmisteensa identtisiä kopioita, biosimilaarivalmisteet eroavat vertailuvalmisteestaan rakenteensa osalta. Biosimilaari on ainoastaan samankaltainen kuin vertailuvalmisteensa muun muassa laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden suhteen.

MSD Finland Oy:n Suomessa myymä Ontruzant®-lääkevalmiste ei loukkaa kannepatenttia, eivätkä hakijat ole saattaneet myöskään todennäköiseksi, että patentinloukkaus olisi käsillä.

Pelkästään se, että Ontruzant®-lääkevalmiste on Herceptin®-lääkevalmisteen biosimilaari ja tiettyjen ominaisuuksien suhteen sitä vastaava, ei tarkoita, että Ontruzant®-lääkevalmiste loukkaisi kannepatenttia.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä säädetyt turvaamistoimen myöntämisen edellytykset eivät ole muutoinkaan käsillä.

Vaade-edellytys

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaade-edellytys ei täyty.

Turvaamistoimen myöntäminen tarkoittaisi, että hakijat pääsisivät nauttimaan täysimääräisesti sitä oikeutta, jota he kanteellaan tulisivat vaatimaan. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tällaisessa tilanteessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän ensinnäkään jo sen vuoksi, että kannepatenttia on pidettävä pätemättömänä.

Vaikka turvaamistoimiasioita koskevassa oikeuskäytännössä on yleisesti sovellettu patenttien osalta pätevyysolettamaa, on huomattava, että kysymys on kuitenkin vain olettamasta. Pätevyysolettamaa ei ole pidettävä kumoamattomana tai horjuttamattomana.

Kannepatentti on mitätön, sillä sen tarkoittamaa keksintöä ei ole pidettävä sen paremmin uutena kuin keksinnöllisenä.

Vaade-edellytyksen ei ole katsottava täyttyvän myöskään sen vuoksi, ettei MSD Finland Oy loukkaa kannepatenttia.

Kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 on kysymys tuotevaatimuksesta, joka koskee koostumusta, joka sisältää tietyn seoksen. Itsenäinen patenttivaatimus 1 on objektiivinen siltä osin, että seokset, joissa on 25 prosenttia tai enemmän happamia variantteja, jäävät kyseisen patenttivaatimuksen ulkopuolelle. Happamien varianttien osuuden määrittämiseen käytetyllä analyysimenetelmällä ei ole merkitystä koostumuksen rakenteen kannalta. Edellä esitettyyn nähden mainitun patenttivaatimuksen 1 ei ole katsottava edellyttävän minkään tietyn analyysimenetelmän käyttöä.

Myöskään kannepatentin selityksen valossa ei ole katsottava edellytettävän tietyn välineen, menetelmän tai tekniikan käyttämistä happamien varianttien määrän määrittelemiseksi. Päinvastoin kannepatentin selityksessä todetaan happamien varianttien määritelmän osalta, että myös muita analyysimenetelmiä kuin selityksessä nimenomaisesti viitattua menetelmää voidaan käyttää. Lisäksi on huomattava, että voimassa olevan patenttioikeuden mukaan patentin selityksessä esitetyt esimerkit eivät ole kattavia ja muita vaihtoehtoja poissulkevia.

Lukiessaan kannepatenttia alan ammattimies yrittäisikin määrittää happamien varianttien tosiasiallisen määrän niin tarkasti kuin vain mahdollista.

Hakijat ovat esittäneet, että kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tulisi tulkita viittaavan tietyn analyysimenetelmän käyttöön, koska muussa tapauksessa etuoikeuspäivän jälkeen tapahtuva tekninen kehitys voisi johtaa suojapiirin supistumiseen. Kyseinen hakijoiden näkemys on virheellinen.

Se seikka, että nykyiset paremmat analyysimenetelmät voivat identifioida selkeämmin useampia happamia variantteja, ei tarkoita sitä, etteivätkö nämä happamat variantit olisi olleet olemassa aikaisemminkin. Nykyään tunnistettavissa olevat happamat variantit ovat aina olleet osa koostumusta. Sanotun ei siten ole katsottava merkitsevän, että patentin suojapiiri olisi muuttunut.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 onkin siten katsottava kattavan (niin aikaisemmin kuin nytkin) koostumukset, jotka sisältävät seoksen trastutsumabia ja sen yhtä tai useampaa hapanta varianttia, jossa seoksessa happamien varianttien määrä on vähemmän kuin noin 25 prosenttia.

Lisäksi on huomattava, että happamien varianttien määrä ja niiden mittaustapa on merkityksellinen vain loukkausarvioinnin kannalta, eikä sillä ole siis merkitystä kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tulkinnan kannalta.

Suomen markkinoille saatetut Ontruzant®-lääkevalmisteet on sinänsä valmistettu Biogenin tuotantolaitoksessa Tanskassa. Biogen noudattaa tiukkaa erätunnistekontrollia, mukaan lukien happamien varianttien määrän tarkastukset, sen varmistamiseksi, että Ontruzant®-lääkevalmisteet ovat vaatimusten mukaisia. On kuitenkin syytä huomauttaa, että Ontruzant®-lääkevalmiste on kaikkien muiden biosimilaarien tavoin biologinen lääkevalmiste, jossa on synnynnäisiä variaatioita. Esimerkiksi happamien varianttien määrä saattaa vaihdella joidenkin prosenttiyksikköjen verran. On hyvin harvinaista, että yhdessä erässä olevien happamien varianttien määrä olisi tismalleen sama kuin toisessa erässä. MSD Finland Oy ei siten voi yhtyä hakijoiden näkemykseen, että Suomen markkinoille saatetussa Ontruzant®-lääkevalmisteessa olisi tismalleen sama määrä happamia variantteja kuin muissa Euroopan unionin maissa markkinoille lasketuissa valmisteissa.

MSD Finland Oy:n Suomessa vaihdantaan saattama Ontruzant®-lääkevalmiste ei joka tapauksessa toteuta kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan happamien varianttien määrä on vähemmän kuin noin 25 prosenttia.

Toisin kuin hakijat ovat esittäneet, kannepatentin itsenäistä patenttivaatimusta 1 voidaan perustellusti tulkita niin, että happamien varianttien osuus tulee laskea vain natiivin trastutsumabin ja sen happamien varianttien seoksesta. Tämä tulkinta sopii paremmin myös kannepatentin fokukseen vähentää happamia variantteja, sillä tällöin ilmaisu "vähemmän kuin noin 25 %" kuvaa mainittujen kahden seokseen sisältyvän ja nimenomaisesti patenttivaatimuksessa 1 identifioidun komponentin suhdetta. Näin ollen emäksisiä variantteja ei tule ottaa huomioon määritettäessä happamien varianttien määrää Ontruzant®-lääkevalmisteessa.

Joka tapauksessa kuten vastaaja on osoittanut, Ontruzant®-lääkevalmisteessa on mittausten mukaan ollut happamia variantteja selvästi yli 25 prosenttia. Ontruzant®-lääkevalmiste ei siten toteuta edellä mainittua kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä.

MSD Finland Oy:n Suomessa vaihdantaan saattama Ontruzant®-lääkevalmiste ei toteuta myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan happamat variantit ovat variantteja, jotka ovat pääosin deamidoituja Asn30:ssa.

Kuten vastaaja on osoittanut, suurin osa Ontruzant®-lääkevalmisteen happamista varianteista ei ole deamidoituja variantteja, joissa Asn30 olisi konvertoitu aspartaatiksi. Ontruzant®-lääkevalmiste ei siten toteuta myöskään edellä mainittua kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä.

Vaaraedellytys

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä oleva vaaraedellytys ei täyty, koska vaade-edellytys ei täyty.

Koska vaade-edellytys ei täyty, on selvää, että ei myöskään ole olemassa vaaraa siitä, että MSD Finland Oy millään tavoin estäisi tai heikentäisi hakijoiden oikeuksien toteutumista tai vähentäisi niiden arvoa tai merkitystä, vaikka MSD Finland Oy on voittanut tarjouskilpailut kolmessa sairaanhoitopiirissä.

Haittavertailu

Myöskään haittavertailu ei puolla turvaamistoimen myöntämistä.

Mikäli hakijoiden vaatima turvaamistoimi myönnettäisiin, MSD Finland Oy kärsisi merkittävää ja osaksi peruuttamatonta vahinkoa. Sen sijaan turvaamistoimen myöntämättä jättäminen voisi johtaa hakijoille ainoastaan myyntitulojen menetykseen kannepatentin lyhyen jäljellä olevan voimassaoloajan aikana. Lisäksi on huomattava, että Herceptin®- ja Ontruzant®-lääkevalmisteiden ohella markkinoilla on myös muita trastutsumabia sisältäviä biosimilaarivalmisteita.

Turvaamistoimen myöntäminen sulkisi MSD Finland Oy:n markkinoilta ja aiheuttaisi tälle peruuttamatonta vahinkoa. MSD Finland Oy ei pystyisi toimittamaan Ontruzant®-lääkevalmistetta niille sairaanhoitopiireille, joiden kanssa hankintasopimus on solmittu. Tästä johtuen MSD Finland Oy olisi pakotettu rikkomaan solmittuja hankintasopimuksia.

Lisäksi, jos hakijoiden vaatima turvaamistoimi myönnettäisiin, MSD Finland Oy voisi olla estynyt tarjoamasta Ontruzant®-lääkevalmistetta tulevissa tarjouskilpailuissa, jotka tapahtuvat mahdollisen turvaamistoimen voimassaollessa. Lääkeaineiden kohdalla hankintakaudet voivat olla jopa neljän vuoden pituisia, jolloin mahdollinen hankintakausi ulottuisi huomattavasti yli kannepatentin voimassaoloajan. Tämä voisi johtaa MSD Finland Oy:n kannalta pelkkää kannepatentin voimassaoloaikaa merkittävästi pidempiaikaisiin tulonmenetyksiin.

Myöskään väite siitä, että MSD Finland Oy olisi ryhtynyt kannepatentin loukkaukseen ottamalla tietoisen riskin ei pidä paikkansa. Saatuaan varoituskirjeen MSD Finland Oy on hankkinut Ontruzant®-lääkevalmisteen kehittäjältä vahvistuksen, että Ontruzant® ei loukkaa kannepatenttia, mistä MSD Finland Oy on ilmoittanut hakijoille. Kirjeessään MSD Finland Oy on viitannut Ontruzant®-lääkevalmistetta koskeviin analyyseihin, jotka on tehty myyntilupaprosessia varten. Hakijat eivät ole vastanneet viestiin tai osoittaneet millään muullakaan tavoin MSD Finland Oy:lle, että ne olisivat olleet eri mieltä mainitun analyysin kanssa tai että ne olisivat arvioineet tilannetta toisin kuin MSD Finland Oy.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Salassapitomääräys

F. Hoffman-La Roche AG, Roche Oy ja Genentech Inc. ovat pyytäneet, että markkinaoikeus ensinnäkin määrää niiden 14.12.2018 markkinaoikeudelle toimittaman hakemuksen ja 18.12.2018 markkinaoikeudelle toimittaman hakemuksen täydennyksen salassa pidettäväksi merkityt jaksot hakemuksen ja sen täydennyksen kohdassa VIII.1.5 (hakemuksen ja sen täydennyksen sivuilla 18–25) ja kohdassa VIII.2.3.2 (hakemuksen ja sen täydennyksen sivuilla 28–29 ja 31) sekä hakijoiden kirjalliset todisteet H13, H14 ja H15 pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

Lisäksi F. Hoffman-La Roche AG, Roche Oy ja Genentech Inc. ovat pyytäneet, että markkinaoikeus määrää niiden 21.12.2018 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman salassa pidettäväksi merkityn jakson lausuman kohdassa V.1 (lausuman sivulla 5) pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

Vielä F. Hoffman-La Roche AG, Roche Oy ja Genentech Inc. ovat pyytäneet, että markkinaoikeus määrää niiden 28.1.2019 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman salassa pidettäväksi merkityt jaksot:

- lausuman kohdassa V.5.3 (lausuman sivuilla 12–13),
- lausuman kohdassa V.8 (lausuman sivulla 16),
- lausuman kohdassa V.9 (lausuman sivulla 19),
- lausuman kohdassa V.9.1 (lausuman sivuilla 19–20), sekä
- lausuman kohdassa V.10 (lausuman sivulla 21)
pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

Edelleen F. Hoffman-La Roche AG, Roche Oy ja Genentech Inc. ovat pyytäneet, että markkinaoikeus määrää niiden 4.3.2019 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman salassa pidettäväksi merkityn jakson lausuman kohdassa V.3.3 (lausuman sivulla 11) pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

MSD Finland Oy on puolestaan pyytänyt, että markkinaoikeus määrää sen 4.1.2019 päivätyn vastauksen salassa pidettäväksi merkityt jaksot

- vastauksen kohdassa 4.2.2 (vastauksen sivulla 16),
- vastauksen kohdassa 4.2.3 (vastauksen sivulla 19),
- vastauksen kohdassa 4.2.2 (vastauksen sivuilla 19 ja 21),
- vastauksen kohdassa 4.2.6 (vastauksen sivuilla 26, 27 ja 28), sekä
- vastauksen kohdassa 4.4 (vastauksen sivulla 35)
pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

Lisäksi MSD Finland Oy on pyytänyt, että markkinaoikeus määrää sen 14.1.2019 päivätyn lausuman salassa pidettäväksi merkityt jaksot lausuman kohdassa 2.2 (lausuman sivuilla 4 ja 5) ja kohdassa 2.3 (lausuman sivulla 8) sekä professori NS:n 14.1.2019 päivätyn asiantuntijalausunnon salassa pidettäväksi merkityt jaksot asiantuntijalausunnon kohdassa 5 (asiantuntijalausunnon sivulla 2) ja kohdassa 14 (asiantuntijalausunnon sivulla 5) pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

Vielä MSD Finland Oy on pyytänyt, että markkinaoikeus määrää sen 14.2.2019 päivätyn lausuman salassa pidettäväksi merkityt jaksot

- lausuman kohdassa 1 (lausuman sivulla 4),
- lausuman kohdassa 3.3 (lausuman sivuilla 14 ja 15),
- lausuman kohdassa 6.2 (lausuman sivuilla 18, 20, 21 ja 23),
- lausuman kohdassa 7.1 (lausuman sivulla 27),
- lausuman kohdassa 7.2 (lausuman sivulla 28),
- lausuman kohdassa 7.6 (lausuman sivulla 33),
- lausuman kohdassa 8 (lausuman sivuilla 35, 36 ja 39), ja
- lausuman kohdassa 12 (lausuman sivulla 46), sekä
professori NS:n 13.2.2019 päivätyn asiantuntijalausunnon salassa pidettäväksi merkityt jaksot asiantuntijalausunnon kohdassa 17 (asiantuntijalausunnon sivulla 6), kohdassa 48 (asiantuntijalausunnon sivulla 16), kohdassa 49 (asiantuntijalausunnon sivulla 17) ja kohdassa 53 (asiantuntijalausunnon sivulla 18) pidettäväksi salassa 25 vuoden ajan.

F. Hoffman-La Roche AG:lla, Roche Oy:llä ja Genentech Inc.:lla yhtäältä sekä MSD Finland Oy:llä toisaalta ei ole ollut huomauttamista edellä mainituista salassapitopyynnöistä.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut asiakirjat sisältävät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja tietoja yksityisistä liikesalaisuuksista, joiden julkiseksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Edellä todetun vuoksi markkinaoikeus oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 10 §:n nojalla määrää, että
- F. Hoffman-La Roche AG:n, Roche Oy:n ja Genentech Inc.:n 14.12.2018 markkinaoikeudelle toimittaman hakemuksen ja 18.12.2018 markkinaoikeudelle toimittaman hakemuksen täydennyksen salassa pidettäväksi merkityt jaksot hakemuksen ja sen täydennyksen kohdassa VIII.1.5 (hakemuksen ja sen täydennyksen sivuilla 18–25) ja kohdassa VIII.2.3.2 (hakemuksen ja sen täydennyksen sivuilla 28–29 ja 31) sekä hakijoiden kirjalliset todisteet H13, H14 ja H15
- F. Hoffman-La Roche AG:n, Roche Oy:n ja Genentech Inc.:n 21.12.2018 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman salassa pidettäväksi merkitty jakso lausuman kohdassa V.1 (lausuman sivulla 5)
- MSD Finland Oy:n 4.1.2019 päivätyn vastauksen salassa pidettäväksi merkityt jaksot vastauksen kohdassa 4.2.2 (vastauksen sivulla 16), kohdassa 4.2.3 (vastauksen sivulla 19), kohdassa 4.2.2 (vastauksen sivuilla 19 ja 21), kohdassa 4.2.6 (vastauksen sivuilla 26, 27 ja 28), sekä kohdassa 4.4 (vastauksen sivulla 35)
- MSD Finland Oy:n 14.1.2019 päivätyn lausuman salassa pidettäväksi merkityt jaksot lausuman kohdassa 2.2 (lausuman sivuilla 4 ja 5) ja kohdassa 2.3 (lausuman sivulla 8) sekä professori NS:n 14.1.2019 päivätyn asiantuntijalausunnon salassa pidettäväksi merkityt jaksot asiantuntijalausunnon kohdassa 5 (asiantuntijalausunnon sivulla 2) ja kohdassa 14 (asiantuntijalausunnon sivulla 5)
- F. Hoffman-La Roche AG:n, Roche Oy:n ja Genentech Inc.:n 28.1.2019 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman salassa pidettäväksi merkityt jaksot lausuman kohdassa V.5.3 (lausuman sivuilla 12–13), kohdassa V.8 (lausuman sivulla 16), kohdassa V.9 (lausuman sivulla 19), kohdassa V.9.1 (lausuman sivuilla 19–20), sekä kohdassa V.10 (lausuman sivulla 21)
- MSD Finland Oy:n 14.2.2019 päivätyn lausuman salassa pidettäväksi merkityt jaksot lausuman kohdassa 1 (lausuman sivulla 4), kohdassa 3.3 (lausuman sivuilla 14 ja 15), kohdassa 6.2 (lausuman sivuilla 18, 20, 21 ja 23), kohdassa 7.1 (lausuman sivulla 27), kohdassa 7.2 (lausuman sivulla 28), kohdassa 7.6 (lausuman sivulla 33), kohdassa 8 (lausuman sivuilla 35, 36 ja 39) ja kohdassa 12 (lausuman sivulla 46) sekä professori NS:n 13.2.2019 päivätyn asiantuntijalausunnon salassa pidettäväksi merkityt jaksot asiantuntijalausunnon kohdassa 17 (asiantuntijalausunnon sivulla 6), kohdassa 48 (asiantuntijalausunnon sivulla 16), kohdassa 49 (asiantuntijalausunnon sivulla 17) ja kohdassa 53 (asiantuntijalausunnon sivulla 18)
- F. Hoffman-La Roche AG:n, Roche Oy:n ja Genentech Inc.:n 4.3.2019 markkinaoikeudelle toimittaman lausuman salassa pidettäväksi merkityn jakson lausuman kohdassa V.3.3 (lausuman sivulla 11) on pidettävä salassa 25 vuoden ajan hakemuksen vireille tulosta lukien. Salassapitoaika päättyy 14.12.2043.

Pääasiaratkaisun perustelut

Turvaamistoimista säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa. Luvun 3 §:n mukainen niin sanottu yleisluontoinen turvaamistoimi voidaan mainitun pykälän 1 momentin mukaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin mainitun luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla (niin sanottu vaade-edellytys), ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavalla estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä (niin sanottu vaaraedellytys).

Päättäessään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee mainitun pykälän 2 momentin mukaan kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa (niin sanottu haittavertailu).

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan turvaamistoimen hakijan tulee saattaa todennäköiseksi vastapuoltaan kohtaan vaaditun oikeuden olemassaolo.

Vaade-edellytyksen osalta on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä KKO 1994:132 ja 1994:133 katsottu vahingonkorvaussaamista turvaavan takavarikon osalta saamisen yksilöimisen ohella riittäväksi, ettei saamista esitetyn näytön valossa tai oikeudellisesti voitu pitää selvästi perusteettomana. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ennakkopäätöksissä KKO 1998:143, 2000:94 ja 2003:118 on sen sijaan katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukaisen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista. Tämän vuoksi tässä yhteydessä ei kuulu tutkia lopullisesti sitä, loukkaako MSD Finland Oy Ontruzant®- lääkevalmisteellaan hakijoiden turvaamistoimihakemuksessa tarkoitettuja oikeuksia. Mainittu seikka kuuluu vasta mahdollisen pääasian yhteydessä käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä edellytetyllä tavalla hakijoiden on kuitenkin saatettava todennäköiseksi, että niillä on vastapuoliaan kohtaan vaatimansa oikeus.

Hakijat ovat edellä selostetulla tavalla perustaneet turvaamistoimihakemuksensa Suomessa voimaan saatettuun eurooppapatenttiin numero FI/EP 1 308 455.

Asiassa esitetyn mukaan edellä mainitun kannepatentin haltija on Genentech Inc. F. Hoffman-La Roche AG on puolestaan Genentech Inc:n emoyhtiö sekä kannepatentin yksinomaisen lisenssin haltija. Roche Oy on taas F. Hoffman-La Roche AG:n kansallinen yhtiö, jonka kautta F. Hoffman-La Roche AG myy kannepatenttiin perustuvaa Herceptin®-nimistä lääkevalmistetta Suomessa.

Hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen osalta esittäneet ensinnäkin, että kannepatentin loukkauksen osalta lähtökohdaksi on otettava mainitun kannepatentin pätevyys. Edelleen hakijat ovat esittäneet, että vaade-edellytyksen on katsottava täyttyvän myös sikäli, että MSD Finland Oy:n Suomessa vaihdantaan saattama Ontruzant®-lääkevalmiste loukkaa kannepatenttia.

MSD Finland Oy on kiistänyt vaade-edellytyksen täyttymisen. Kiistämisen perusteeksi MSD Finland Oy on vedonnut ensinnäkin siihen, ettei kannepatenttia ole pidettävä pätevänä. Lisäksi MSD Finland Oy on kiistänyt, että se Ontruzant®-lääkevalmisteen vaihdantaan saattamisella olisi syyllistynyt kannepatentin loukkaamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on patentinloukkauksiin perustuvien turvaamistoimiasioiden kohdalla lähtökohtana oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidetty Suomessa myönnetyn tai voimaan saatetun patentin tuottaman patenttioikeuden voimassaoloa Suomessa.

Vetoamalla turvaamistoimihakemuksen kiistämisen tueksi siihen, että kannepatenttia on pidettävä pätemättömänä, MSD Finland Oy:llä on näyttötaakka tältä osin.

MSD Finland Oy on edellä mainitun kannepatentin pätemättömyyttä koskevan väitteensä tueksi vedonnut siihen, että kannepatenttia olisi pidettävä pätemättömänä ensinnäkin puuttuvan uutuuden ja toiseksi puuttuvan keksinnöllisyyden johdosta. MSD Finland Oy on tältä osin vedonnut muun ohella ulkomaisiin tuomioistuinratkaisuihin, joissa kannepatenttia vastaavien Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kansallisesti voimaan saatetun eurooppapatentin numero EP 1 308 455 versiot on julistettu mitättömäksi.

Nyt käsillä olevan turvaamistoimiasian osalta markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtana on edellä selostetun valossa oikeudenloukkauksen todennäköisyyden arvioinnin osalta pidettävä Suomessa voimaan saatetun eurooppapatentin numero FI/EP 1 308 455 voimassaoloa.

Lisäksi on todettavissa, että asiassa esitetyn mukaan eurooppapatentin numero EP 1 308 455 myöntämisen jälkeen kyseistä patenttia vastaan on tehty väite Euroopan patenttivirastolle, mutta kannepatentti on sittemmin pidetty Euroopan patenttiviraston valituslautakuntien päätöksellä voimassa kokonaisuudessaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen, ja kun otetaan huomioon kannepatentin pätemättömyyttä koskeviin väitteisiin liittyvien seikkojen tulkinnanvaraisuus, markkinaoikeus katsoo, ettei asian tässä vaiheessa, asian tarkastelun summaarinen luonne huomioon ottaen, ole MSD Finland Oy:n asiassa esittämän perusteella tehtävissä sellaista johtopäätöstä, että edellä mainittu kannepatenttia koskeva pätevyysolettama olisi tullut riittävän luotettavasti horjutetuksi.

Edellä todetulla tavalla hakijoilla on näyttötaakka vaade-edellytyksenä olevan patentinloukkauksen käsillä olemisen saattamisesta todennäköiseksi.

MSD Finland Oy on edellä selostetulla tavalla kiistänyt vaade-edellytyksen täyttymisen myöskin sen johdosta, ettei Ontruzant®-lääkevalmisteen ole katsottava loukkaavan kannepatenttia.

Kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suomenkielinen sanamuoto kuuluu seuraavasti:

"Koostumus, joka sisältää anti-HER2-vasta-aineen ja sen yhden tai useamman happaman variantin seoksen, jossa happaman variantin (happamien varianttien) määrä on vähemmän kuin noin 25 % ja jossa hapan variantti (happamat variantit) ovat pääosin deamidoituja variantteja, joissa yksi tai useampi anti-HER2-vasta-aineen asparagiinitähde on deamidoitu ja jossa anti-HER2-vasta-aine on humMAb4D5-8 ja jossa deamidoiduissa varianteissa on Asn30 konvertoituna aspartaatiksi humMAb4D5-8:n jommankumman tai molemman VL-alueen CDR1:ssä."

Hakijat ovat vaade-edellytyksen täyttymisen tueksi esittäneet, että MSD Finland Oy:n Suomessa vaihdantaan saattama Ontruzant®-lääkevalmiste sisältää vasta-ainekoostumuksen, jolla on täsmälleen samat ominaisuudet, jotka on suojattu kannepatentilla, ja että Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaa kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki piirteet.

MSD Finland Oy on kiistänyt, että Ontruzant®-lääkevalmiste ensinnäkään toteuttaisi kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan happamien varianttien määrä tulee olla vähemmän kuin noin 25 prosenttia. Edelleen MSD Finland Oy on kiistänyt, että Ontruzant®-lääkevalmiste toteuttaisi myöskään kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirrettä, jonka mukaan happamat variantit ovat variantteja, jotka ovat pääosin deamidoituja Asn30:ssa.

Mitä tulee edellä mainittuun kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteeseen, jonka mukaan happamien varianttien määrä tulee olla vähemmän kuin noin 25 prosenttia, markkinaoikeus toteaa asianosaisten välillä vallitsevan erimielisyyttä jo siitä, miten kannepatentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tuottamaa suojapiiriä tulee tulkita. Hakijat ovat tältä osin lähteneet siitä, että kannepatentin selityksen perusteella alan ammattimiehelle on kannepatentin etuoikeuspäivänä ollut selvää, että happamien varianttien määrittämisessä on tullut käyttää tiettyä etuoikeuspäivänä tunnettua mittausmenetelmää. MSD Finland Oy on puolestaan lähtenyt siitä, että koska kannepatentin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kysymys on tuotevaatimuksesta, ei happamien varianttien osuuden määrittämiseen käytettävällä analyysimenetelmällä ole merkitystä sanotun patenttivaatimuksen suojapiirin tulkinnan kannalta.

Markkinaoikeus toteaa asianosaisten välillä vallitsevan erimielisyyttä lisäksi siitä, tuleeko happamien varianttien osuutta määritettäessä myös niin sanotut emäksiset variantit ottaa huomioon vai tuleeko sanottu osuus laskea yksinomaan niin sanotun natiivin trastutsumabin ja sen happamien varianttien seoksesta.

Edelleen markkinaoikeus toteaa asianosaisten esittäneen keskenään ristiriitaista näyttöä Ontruzant®-lääkevalmisteen sisältämistä happamien varianttien määrästä.

Edellä esitetyt kannepatentin itsenäiseen patenttivaatimuksen 1 tulkintaan liittyvät seikat sekä esitetty ristiriitainen, hyvin teknisluonteinen erityisesti erilaisiin testiraportteihin perustuva näyttö huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tässä vaiheessa, asian tarkastelun summaarinen luonne huomioon ottaen, on mahdotonta sanoa olevan todennäköisempää, että MSD Finland Oy:n Ontruzant®-lääkevalmiste loukkaisi eurooppapatenttia numero FI/EP 1 308 455 kuin että loukkausta ei tapahtuisi.

Edellä kerrotuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastapuolen kiistämisen johdosta väitetty eurooppapatentin numero FI/EP 1 308 455 loukkaaminen on tullut sillä tavoin epävarmaksi, etteivät hakijat ole saattaneet oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi sitä, että niillä olisi vastapuolta kohtaan kyseisen patenttiin perustuva oikeus, joka voitaisiin vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla.

Edellytyksiä hakemuksessa vaaditun turvaamistoimen myöntämiselle ei näin ollen ole olemassa jo edellä mainitun johdosta. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Asiassa ei näin ollen ole tarpeen lausua niin sanottujen vaaraedellytyksen tai haittavertailun täyttymisestä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun uudistamista koskeneessa hallituksen esityksessä (HE 179/1990 vp s. 20) on mainitun luvun 10 §:ään liittyen todettu, että pykälän säännös tarkoittaa myös sitä, että kulujen korvaamisesta ei päätetä turvaamistointa koskevan hakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä lausutun perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevaa kysymystä ei ole tarkoitettu ratkaistavaksi vielä turvaamistoimihakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Hakijoiden oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on siten jätettävä tutkimatta käsillä olevan turvaamistoimiasian yhteydessä esitettynä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus jättää tutkimatta F. Hoffman-La Roche AG:n, Roche Oy:n ja Genentech Inc.:n vaatimuksen MSD Finland Oy:n velvoittamisesta korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus hylkää F. Hoffman-La Roche AG:n, Roche Oy:n ja Genentech Inc.:n hakemuksen.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 10.5.2019.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Jaakko Ritvala.

Lainvoimaisuus

Lainvoimainen.