MAO:104/19

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 25.1.2018 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Meira Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen siltä osin kuin sen hakemus tavaramerkin VALLILAN PAAHTIMO rekisteröimiseksi on hylätty ja palauttaa asian tältä osin Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi merkin rekisteröintiä varten haetuille luokan 30 tavaroille ja luokan 35 palveluille "elintarvikkeiden vähittäismyynti".

Perusteet

Haettu merkki VALLILAN PAAHTIMO on erottamiskykyinen sellaisenaan kysymyksessä oleville luokan 30 tavaroille ja luokan 35 palveluille "elintarvikkeiden vähittäismyynti".

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole esittänyt asiassa mitään perusteita tai näyttöä siitä, että Vallilan kaupunginosa olisi tunnettu kuluttajien keskuudessa koko Suomen alueella.

Maantieteellisellä nimityksellä Vallila on ainoastaan hyvin paikallinen merkitys kohdeyleisössä. Vallila on Helsingin kaupunginosa. Se ei kuitenkaan yksittäisenä kaupunginosana ole erityisen tunnettu edes helsinkiläisten keskuudessa, saati Helsingin ulkopuolella. Suomalainen keskivertokuluttaja tietää Vallilan kaupunginosan heikosti. Patentti- ja rekisterihallitus ei ole tuonut esiin ainoatakaan nähtävyyttä tai mitään taloudellista toimintaa, jonka vuoksi Vallilan kaupunginosa olisi tunnettu kuluttajien keskuudessa koko Suomen alueella.

Vallilan kaupunginosan ei ole katsottava olevan erityisen tunnettu elintarvikkeiden tuotantoalueena tai elintarvikkeiden vähittäismyyntipalvelujen tarjoamispaikkana. Asianomainen kohdeyleisö ei yhdistä Vallilan kaupunginosaa ja kysymyksessä olevia tavaroita tai palveluja toisiinsa. Ei voida myöskään kohtuudella olettaa, että sanaa "Vallila" pidettäisiin kohdeyleisön keskuudessa kysymyksessä olevien tavaroiden tai palvelujen maantieteellisen alkuperän osoittavana ilmauksena.

Paahtimotuotteiden, kuten kahvin ja tiettyjen mausteiden, osalta paahtamispaikka ei ole ylipäätään kuluttajan kannalta merkityksellinen seikka. Paahtamispaikan sijaan olennaista on itse raaka-aineiden, kuten kahvipapujen tai mausteiden, alkuperämaa. Tällöinkin puhutaan huomattavasti suuremmista maantieteellisistä alueista, kuten Kolumbia, Jaava ja Brasilia, joille keskivertokuluttaja antaa niiden laatuun ja makuun liittyvän merkityksen.

Elintarvikkeiden vähittäismyynnissä ei ole tavallista ilmoittaa vähittäiskaupan palvelujen maantieteellistä alkuperää. Tällaisten palvelujen maantieteellistä alkuperää, kuten ei myöskään kahvin tai mausteiden paahtamispaikkaa, ei yleensä pidetä merkityksellisenä arvioitaessa niiden laatua tai ominaisuuksia. Sen sijaan paahtamispaikalla voi olla suomalaiselle keskivertokuluttajalle merkitystä korkeintaan laajemmin käsitettynä sen suhteen, onko tuotteet paahdettu esimerkiksi Suomessa, Pohjoismaissa vai Euroopan unionin alueella. Sillä, missä yksittäisen suomalaisen kaupungin yksittäisessä kaupunginosassa paahtaminen suoritetaan, ei ole tuotteen laadun tai maun kannalta merkitystä. Näin ollen merkin VALLILAN PAAHTIMO ei voida katsoa olevan suoraan ja välittömästi tuotetta kuvaileva, vaan nimenomaisesti tuotteiden kaupallista alkuperää ilmaiseva tunnus.

Muiden kuin kahvin ja tiettyjen mausteiden osalta haetun merkin luokassa 30 kattamien elintarvikkeiden osalta kyse ei edes ole paahtimotuotteista, joten niiden osalta haettu merkki on erottamiskykyinen.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Vallila on erittäin tunnettu kaupunginosa Helsingissä, eikä sillä seikalla, yhdistetäänkö paikannimi Vallila kohderyhmässä erityisesti juuri elintarvikkeisiin, ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Merkkikokonaisuus VALLILAN PAAHTIMO on vailla erottamiskykyä valituksenalaisen päätöksen mukaisessa laajuudessa ja päätöksestä ilmenevillä perusteilla.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman.

Muut kirjelmät

Valittaja on toimittanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja oikeusohjeet

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisella, 25.1.2018 tekemällään päätöksellä hylännyt valittajan hakemuksen merkin VALLILAN PAAHTIMO rekisteröimiseksi jäljempänä mainituille luokan 30 tavaroille ja luokan 35 palveluille, koska haettu merkki on ilman erottamiskykyä.

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko haettua merkkiä VALLILAN PAAHTIMO pidettävä sellaisenaan erottamiskykyisenä kysymyksessä oleville tavaroille ja palveluille.

Tavaramerkkilain 3 §:n mukaan merkin katsotaan olevan erottamiskykyinen, jos sen avulla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavarat toisen tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin mukaan muun ohella merkki, joka ei ole 3 §:n mukaisesti erottamiskykyinen, ei täytä rekisteröinnin edellytyksiä.

Mitä tavaramerkkilaissa säädetään tavaroista, on mainitun lain 1 §:n 2 momentin mukaan vastaavasti voimassa palveluista.

Jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY (jäljempänä tavaramerkkidirektiivi) 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä muodostuvia tavaramerkkejä, jotka voivat elinkeinotoiminnassa osoittaa tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, ei saa rekisteröidä.

Tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan c alakohdan taustalla olevan yleisen edun mukaista on taata, että niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten merkin rekisteröintiä tavaramerkiksi on haettu, yhtä tai useampaa ominaisuutta kuvailevia merkkejä voivat vapaasti käyttää kaikki talouden toimijat, jotka tarjoavat tällaisia tavaroita tai palveluja (ks. tuomio 10.3.2011, Agencja Wydawnicza Technopol v. SMHV, C 51/10 P, EU:C:2011:139, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 15.3.2012, Strigl ja Securvita, C 90/11 ja C 91/11, EU:C:2012:147, 31 kohta).

Kun on erityisesti kyse merkeistä tai ilmauksista, joita voidaan käyttää sen tyyppisten tavaroiden maantieteellisen alkuperän osoittamiseen, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, eli erityisesti maantieteellisistä nimistä, unionin tuomioistuin on todennut, että yleisen edun mukaista on, että ne ovat vapaasti käytettävissä, koska näillä merkeillä tai ilmauksilla voidaan kuvailla kyseisentyyppisten tavaroiden laatua ja muita ominaisuuksia ja koska niillä tämän lisäksi voidaan vaikuttaa eri tavoin kuluttajien valintoihin esimerkiksi niin, että kuluttajat yhdistävät tavarat miellyttäväksi kokemaansa maantieteelliseen paikkaan (ks. tuomio 6.9.2018, Bundesverband Souvenir – Geschenke – Ehrenpreise v. EUIPO, C 488/16 P, EU:C:2018:673, 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 25.10.2018, Devin v. EUIPO – Haskovo (DEVIN), T 122/17, EU:T:2018:719, 20 kohta).

Ei ole tarpeen, että kyseistä merkkiä todellisuudessa käytetään rekisteröinnin hakemisajankohtana kuvailemiseen. Riittävää on, että mainittua merkkiä voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiin on siis sovellettava tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua rekisteröinnin estettä, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuutta (ks. tuomio 23.10.2003, SMHV v. Wrigley, C 191/01 P, EU:C:2003:579, 32 kohta; tuomio 12.2.2004, Campina Melkunie, C 265/00, EU:C:2004:87, 38 kohta ja tuomio 10.3.2011, Agencja Wydawnicza Technopol v. SMHV, C 51/10 P, EU:C:2011:139, 38 kohta).

Tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainittu luettelo tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksista ei ole tyhjentävä, vaan myös muut kuin kyseisessä säännöksessä mainitut tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet voidaan ottaa huomioon. Mainitussa säännöksessä tarkoitetut merkit ovat kuitenkin vain niitä, joita käytetään niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tietyn ominaispiirteen, jonka kohdeyleisö voi helposti tunnistaa, osoittamiseen. Näin ollen merkin rekisteröinti tulisi evätä mainitun säännöksen nojalla vain, jos on kohtuudella odotettavissa, että kohdeyleisö todella katsoo merkin kuvailevan jotakin näistä ominaisuuksista (ks. tuomio 6.12.2018, J. Portugal Ramos Vinhos, C 629/17, EU:C:2018:988, 18–20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Merkin pitäminen kuvailevana edellyttää siten, että merkin ja niiden tavaroiden tai palvelujen välillä, joita varten rekisteröintiä haetaan, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita tai palveluja tai niiden tiettyä ominaisuutta (ks. esim. tuomio 22.6.2005 Metso Paper Automation v. SMHV (PAPERLAB), T 19/04, EU:T:2005:247, 25 kohta ja tuomio 25.10.2018, Devin v. EUIPO – Haskovo (DEVIN), T 122/17, EU:T:2018:719, 18 kohta).

Asian arviointi

Patentti- ja rekisterihallitus on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että haettu merkki VALLILAN PAAHTIMO ilmaisee tavaroiden ja palvelujen maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistuspaikkaa sekä palvelujen tarjoamispaikkaa seuraavien tavaroiden ja palvelujen osalta:

- luokka 30: "Kahvi, tee, kaakao, sokeri, riisi, tapioka, saago, kahvinkorvike; jauhot ja viljavalmisteet, leipä, leivonnaiset ja makeiset, jäätelöt; hunaja, siirappi; hiiva, leivinjauhe; suola, sinappi; etikka, kastikkeet (mauste-); mausteet; jää";

- luokka 35 "elintarvikkeiden vähittäismyynti".

Tavaramerkin kuvailevuutta ja erottamiskykyä arvioitaessa on otettava huomioon yhtäältä ne tavarat ja palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohdeyleisö ymmärtää merkin. Nyt kysymyksessä olevien luokan 30 tavaroiden eli erilaisten elintarvikkeiden ja luokan 35 palvelujen "elintarvikkeiden vähittäismyynti" voidaan katsoa olevan suunnattuja suurelle yleisölle. Näin ollen haetun merkin merkityksen pohjalta on arvioitava sitä, onko kohdeyleisön näkökulmasta katsottava merkin ja kysymyksessä olevien tavaroiden ja palvelujen välillä olevan riittävän suora ja konkreettinen yhteys.

Haettu merkki VALLILAN PAAHTIMO on sanamerkki, joka koostuu sanoista "Vallilan" ja "paahtimo". Vallila on Helsingin kaupunginosa ja Vallilan on sen genetiivimuoto. Suomalaisen keskivertokuluttajan on katsottava ymmärtävän sanan "Vallilan" viittaavan Suomessa sijaitsevan paikan nimeen ja siten ymmärtävän kyseisen sanan maantieteelliseksi nimitykseksi. Sana "paahtimo" puolestaan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan paahtolaitosta, ja sanan "paahtimo" voidaan siten katsoa viittaavan paikkaan, jossa paahdetaan erilaisia elintarvikkeita.

Markkinaoikeus toteaa, että haetun merkin VALLILAN PAAHTIMO voidaan katsoa viittaavan Vallilassa sijaitsevaan paahtimoon eli Vallilassa sijaitsevaan paikkaan, jossa voidaan paahtaa esimerkiksi erilaisia elintarvikkeita. Näin ollen haettu merkki kokonaisuudessaan ilmaisee sellaisten kysymyksessä olevien luokan 30 tavaroiden osalta, joita voidaan paahtaa, että kyse on elintarvikkeista, jotka on paahdettu Vallilassa sijaitsevassa paahtimossa. Haetun merkin on siten katsottava kokonaisuutena kuvailevan niitä haetun merkin luokassa 30 kattamia elintarvikkeita, joita on pidettävä paahdettavina tuotteina. Tämä yhteys on sillä tavoin suora ja konkreettinen, että rekisteröitäväksi haetun merkin on katsottava olevan vailla erottamiskykyä tällaisille tavaroille.

Markkinaoikeus kuitenkin toteaa, että merkkiä on haettu rekisteröitäväksi myös sellaisille luokan 30 tavaroille, joita ei voida pitää paahdettavina tuotteina, kuten esimerkiksi etikka ja jää. Valituksenalaisen päätöksen perusteluista ei ilmene, millä perusteella haettua merkkiä on pidettävä kuvailevana niille hakemuksen kattamille luokan 30 tavaroille, joita ei voida pitää paahdettavina tuotteina. Tällaisten tavaroiden ja haetun merkin välillä ei voida katsoa olevan riittävän suoraa ja konkreettista yhteyttä. Markkinaoikeus toteaa, että rekisteröinti tulisi evätä vain koskien niitä tavaroita, joiden osalta on kohtuudella odotettavissa, että kohdeyleisö todella katsoo merkin kuvailevan hakemuksen kattamien tavaroiden ominaisuutta. Tällaisena ominaisuutena voidaan nyt esillä olevassa tapauksessa pitää lähinnä sitä, että kysymyksessä on paahdettava tuote.

Luokan 35 palvelujen "elintarvikkeiden vähittäismyynti" osalta markkinaoikeus toteaa, että mainitut palvelut sisältävät muun ohella paahdettavien tuotteiden vähittäismyynnin. Haetun merkin VALLILAN PAAHTIMO on kokonaisuutena arvioiden siten katsottava kuvailevan kysymyksessä olevien palvelujen tarjoamispaikkaa. Haetun merkin ja luokan 35 palvelujen "elintarvikkeiden vähittäismyynti" välillä on näin ollen katsottava olevan sillä tavoin suora ja konkreettinen yhteys, että haettua merkkiä ei voida pitää erottamiskykyisenä kyseisille palveluille.

Edellä mainituilla perusteilla tavaramerkin VALLILAN PAAHTIMO rekisteröintiä koskevaa hakemusta ei olisi tullut hylätä tavaramerkin erottamiskyvyn puuttumisen perusteella kaikkien luokan 30 tavaroiden osalta. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös on tämän vuoksi kumottava siltä osin kuin se koskee luokan 30 tavaroita ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle, jonka tulee käsitellä asia uudelleen ja yhtiön kuulemisen jälkeen ratkaista tavarakohtaisesti, minkä tavaroiden osalta tavaramerkkiä ei ole perusteita pitää erottamiskyvyttömänä vaan se on rekisteröitävä. Luokan 35 palvelujen "elintarvikkeiden vähittäismyynti" osalta valitus on hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 25.1.2018 tekemän päätöksen siltä osin kuin Meira Oy:n hakemus tavaramerkin VALLILAN PAAHTIMO rekisteröimiseksi on hylätty kaikkien kysymyksessä olevien luokan 30 tavaroiden osalta ja palauttaa asian mainitulta osin Patentti- ja rekisterihallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Pertti Lenkkeri ja Riikka Innanen.


Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-dokumenttina


Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.