MAO:663/18

A > Tanssikoulu Vietävän Hyvää

verkkotunnus - verkkotunnusmerkinnän poistaminen - aikaprioriteetti

Diaarinumero: 2017/297
Antopäivä: 27.12.2018

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Viestintäviraston päätös 22.3.2017 asiassa diaarinumero 987/522/2016 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää verkkotunnuksen wanha-tango.fi poistettavaksi. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Tanssikoulu Vietävän Hyvän korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 800 eurolla.

Perusteet

Valittajalle on merkitty verkkotunnus wanhatango.fi ja sille on rekisteröity kansallinen tavaramerkki numero 267701 WANHATANGO (kuvio). Vastaajalle merkitty verkkotunnus wanha-tango.fi loukkaa valittajan oikeuksia.

Valittaja ei ole saanut Viestintäviraston kuulemispyyntöä, joten valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta antaa Viestintävirastolle selvitystä vastaajan Viestintävirastolle antamasta selvityksestä. Viestintäviraston kuulemispyyntö on lähetetty valittajalle ainoastaan sähköpostitse.

Wanha Tango on valittajan luoma tanssityyli, ja nimi Wanha Tango on tullut käyttöön vuoden 2000 alusta lukien valittajan ryhdyttyä opettamaan sitä yleisesti. Tämän jälkeen nimeä on käytetty kyseisen tanssin tanssikursseilla, ohjaaja- ja opettajakoulutuksessa sekä SM-kilpailuissa.

Valittajan tavaramerkki WANHATANGO (kuvio) on rekisteröity luokassa 41 palveluille "Koulutuksen järjestäminen; Kulttuuritoiminnat". On selvää, että vastaajan tarkoituksena on ollut hyötyä valittajan luoman nimen tunnettuudesta ja maineesta. Vastaaja on ollut tietoinen valittajan merkittävästä roolista Wanhan Tangon kehittäjänä, koska vastaaja on ollut muun ohella seuraamassa kyseisen tanssin SM-kilpailuja.

Viestintäviraston lausunto

Viestintävirasto on esittänyt, että valittajalle on lähetetty kuulemispyyntö valittajan Viestintävirastolle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Viestintävirastolla ei ole ollut syytä epäillä, että kuulemispyyntö ei olisi saavuttanut valittajaa. Myös valituksenalainen päätös on annettu tiedoksi asianosaisille sähköpostitse. Päätöksen sisältänyt sähköpostiviesti on saapunut valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Mikäli Viestintävirastolla olisi ollut syytä epäillä, että virastolle ilmoitettu sähköpostiosoite ei ole toiminnassa, virasto olisi pyrkinyt selvittämään toimivan sähköpostiosoitteen tai, mikäli tämä ei olisi ollut mahdollista, kuullut valittajaa muilla keinoin.

Viestintäviraston ratkaisu on perustunut sen arviointiin, onko verkkotunnuksen käyttäjän ilmeisenä tarkoituksena ollut hyötyä valittajan tavaramerkistä numero 267701 WANHATANGO (kuvio) tai vahingoittaa valittajaa.

Verkkotunnus wanha-tango.fi on muistuttanut valittajan suojattua tavaramerkkiä verkkotunnuksen merkitsemishetkellä. Valittajan vaatimuksessaan Viestintävirastolle tai valituksessaan markkinaoikeudelle esittämät selvitykset eivät kuitenkaan riitä osoittamaan, että verkkotunnus olisi merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Verkkotunnus wanha-tango.fi on haettu ja merkitty samana päivänä kuin valittajan tavaramerkin WANHATANGO (kuvio) rekisteröinti on tullut vireille Patentti- ja rekisterihallituksessa. Pelkkä tietoisuus toisen suojatusta nimestä tai merkistä ei osoita ilmeistä hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.

Vastaajan vastaus

Vaatimukset

Tanssikoulu Vietävän Hyvää on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Valittajan väitettä siitä, että Viestintäviraston kuulemispyyntö ei olisi mennyt perille, ei voida pitää uskottavana. Viestintäviraston päätös on oikea. Kuten päätöksen perusteluissa on todettu, vastaajalle merkitty verkkotunnus wanha-tango.fi ei ole vastannut valittajan tavaramerkkiä, vaikkakin on muistuttanut sitä. Verkkotunnuksen poistamiselle ei ole tämän johdosta ollut perusteita. Verkkotunnusta ei ole hankittu ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Verkkotunnusten mahdollinen sekoitettavuus ei ole verkkotunnuksen poistamisperuste eikä osoitus hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksesta.

Vastaaja on antanut Viestintävirastolle selvityksen verkkotunnuksen wanha-tango.fi hakemisen syistä. Selvityksestä käy selvästi ilmi, että verkkotunnusta ei ole haettu hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Verkkotunnusta wanha-tango.fi on haettu, koska se on korostanut suomalaisuutta (fi-pääte), Suomen itsenäisyyden satavuotisuutta ja tangon "vanhuutta".

Valittajan lausuma

Valittaja on esittänyt, että verkkotunnus wanha-tango.fi on sekoitettavissa valittajan verkkotunnukseen wanhatango.fi sekä valittajalle rekisteröityyn tavaramerkkiin WANHATANGO (kuvio). On selvää, että verkkotunnukset wanhatango.fi ja wanha-tango.fi tullaan sekoittamaan keskenään. Kirjoitusasu "wanha-tango" ei ole edes suomen kieltä, koska adjektiivin ja substantiivin väliin ei suomen kielessä laiteta yhdysmerkkiä.

Vastaajan tavoitteena on ollut hyötyä valittajan suojatun merkin maineesta omassa liiketoiminnassaan ja haitata valittajan liiketoimintaa. Vaikka vastaaja on ollut tietoinen valittajan käyttämästä Wanha Tango nimityksestä, se on käyttänyt samaa nimitystä omassa opetuksessaan. Samanlaisen nimen käyttäminen verkkotunnuksessa aiheuttaa sekaannusta ja haittaa valittajan liiketoiminnalle, koska vastaajan ja valittajan Wanhan Tangon opetuksen sisältö ja tapa eroavat toisistaan. Wanha Tango ei ole yleisnimi vaan valittajan luoma tangotyyli.

Muut kirjelmät

Vastaaja on toimittanut lisälausuman.

Valittaja on toimittanut lisälausuman.

Markkinaoikeus on lähettänyt asian osapuolille lausumapyynnön, jossa osapuolille on varattu mahdollisuus lausua siitä, tuleeko unionin tuomioistuimen 22.3.2012 antamassa tuomiossa Génesis (C 190/10, EU:C:2012:157) kuvattua periaatetta tavaramerkin aikaprioriteetin määrittämisestä soveltaa, kun arvioidaan aikaprioriteettia Suomessa haetun kansallisen tavaramerkin ja fi-verkkotunnuksen välillä sekä sitä, onko valittajan kansallisella tavaramerkillä katsottava olevan aikaprioriteettiin perustuva etusija vastaajalle samana päivänä rekisteröityyn verkkotunnukseen nähden.

Valittaja on antamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että tavaramerkin WANHATANGO (kuvio) suoja-aika on alkanut 30.8.2016 ja että sillä on aikaprioriteettiin perustuva etusija verkkotunnukseen wanha-tango.fi nähden siitä huolimatta, että kyseinen verkkotunnus on merkitty vastaajalle samana päivänä kuin valittaja on hakenut kyseisen tavaramerkin rekisteröintiä. Markkinaoikeuden lausumapyynnössä mainitussa unionin tuomioistuimen tuomiossa kuvattua periaatetta aikaprioriteetin määrittämisestä samanaikaiseksi ei voida soveltaa valittajan kansallisen tavaramerkin ja vastaajalle merkityn verkkotunnuksen välillä, vaan valittajan pitkäaikaisella valmistelevalla työllä, koulutusohjelmalla todistuksineen, Wanhan Tangon SM-kilpailuihin liittyvillä monivuotisilla sopimuksilla ja valittajan laatimilla kilpailusäännöillä Tampereen Maailmantangotapahtumaan tulee olla merkitystä aikaprioriteettia määritettäessä. Edellä mainitut seikat ja valittajan 1.9.2015 merkitsemä verkkotunnus wanhatango.fi osoittavat valittajalla olevan aikaprioriteettiin perustuva etusija.

Viestintävirasto on antamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että tavaramerkin rekisteröintiprosessi eroaa huomattavasti verkkotunnuksen rekisteröinnistä. Tavaramerkkirekisteröintiä haetaan, hakemukset ennakkotarkastetaan ja rekisteröimisen esteet tutkitaan. Verkkotunnuksen rekisteröinti tapahtuu täysin konekielisesti, automaattisesti ja muutamissa sekunneissa internetverkossa, mistä päin maailmaa tahansa ja mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Verkkotunnuksen rekisteröintihetki on mahdollista määrittää tarkasti jopa sadasosasekuntien tarkkuudella. Verkkotunnukset merkitään suoraan rekisteriin, hakemusta ei oteta vireille viranomaisessa, eikä merkintää tarkasteta viran puolesta. Verkkotunnuksiin sovelletaan jälkivalvontaa, ja oikeudenhaltijat voivat jälkikäteen vaatia verkkotunnusmerkinnän poistamista rekisteristä omaan parempaan oikeuteensa vedoten. Rekisteröidyn tavaramerkin suoja on vahva. Tarkoituksenmukaista on, että tavaramerkillä on aikaprioriteettiin perustuva etusija verkkotunnukseen nähden silloin, kun sekä kansallista tavaramerkkiä että fi-verkkotunnusta on haettu samana päivänä.

Vastaaja on antamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että asiassa on sovellettava markkinaoikeuden lausumapyynnössä mainitusta unionin tuomioistuimen tuomiosta ilmenevää aikaprioriteettiperiaatetta ja katsottava, että valittajan kansallisella tavaramerkillä ei ole aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa vastaajalle samana päivänä merkittyyn verkkotunnukseen nähden. Unionin tuomioistuimen tuomiosta ilmenevän aikaprioriteettiperiaatteen on tulkittava soveltuvan myös tilanteessa, jossa valittajan kansallinen tavaramerkkihakemus on jätetty samana päivänä kuin verkkotunnus on merkitty vastaajalle. Myös yleinen kohtuusharkinta puoltaa sitä, että valittajan tavaramerkillä ei katsota olevan aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa vastaajalle merkittyyn verkkotunnukseen nähden. Vastaajan verkkotunnushakemus on käytännössä jätetty aikaisemmin kuin valittajan tavaramerkkihakemus. Yhdenvertaisuus- ja kohtuusperiaatteen mukaisesti hakemuksilla tulisi olla yhtenäinen suoja-ajan alkamisen määrittämisajankohta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian käsittely Viestintävirastossa

Verkkotunnus wanha-tango.fi on merkitty vastaajalle 30.8.2016.

Valittaja on perustanut mainittua verkkotunnusta koskevat vaatimuksensa siihen, että hänelle on aikaisemmin merkitty verkkotunnus wanhatango.fi sekä siihen, että hänellä on aikaisempi kansallinen tavaramerkkirekisteröinti numero 267701 WANHATANGO (kuvio). Valittajan tavaramerkin WANHATANGO (kuvio) rekisteröintiä on haettu 30.8.2016 eli samana päivänä kuin verkkotunnus wanha-tango.fi on merkitty vastaajalle.

Viestintävirasto on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan vaatimuksen verkkotunnuksen wanha-tango.fi poistamisesta. Sanotun päätöksen mukaan vastaajalle merkitty verkkotunnus wanha-tango.fi ei ole ollut valittajan tavaramerkkiä WANHATANGO (kuvio) vastaava, mutta on kuitenkin muistuttanut valittajan tavaramerkkiä verkkotunnuksen merkitsemishetkellä. Päätöksen mukaan valittajan tavaramerkin suoja-aika on alkanut 30.8.2016 eli samana päivänä kuin verkkotunnus wanha-tango.fi on merkitty vastaajalle. Päätöksessä on katsottu, että vaikka vastaajalle merkitty verkkotunnus wanha-tango.fi on muistuttanut valittajan tavaramerkkiä, verkkotunnusta ei ole merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa, ja näin ollen sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (ennen 1.6.2018 tietoyhteiskuntakaari) 166 §:n 2 momentin mukaisia verkkotunnuksen poistamisen edellytyksiä ei ole ollut.

Oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa sovellettavan sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 160) mukaan säännöksen tarkoituksena on estää suojattujen nimien tai merkkien loukkaaminen ja siksi verkkotunnuksen käyttäjän tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, jos verkkotunnus merkitään ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 160) mukaan verkkotunnuslain (228/2003) säätämisen jälkeen verkkotunnukset ovat olleet vapaasti valittavissa, jolloin on ollut mahdollista saada rekisteröityä myös sellaisia verkkotunnuksia, jotka muistuttavat toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Tällaisia verkkotunnuksia voidaan johtaa olemassa olevasta nimestä tai merkistä esimerkiksi kirjoitusasua muokkaamalla. Esitöiden mukaan tuolloin voimassa olleen verkkotunnuslain esitöiden (HE 96/2002 vp) mukaisesti Viestintävirasto on katsonut, että verkkotunnus on hankittu hyötymistarkoituksessa, jos tunnuksen rekisteröijän tavoitteena on ollut saada hyötyä toisen suojatun nimen tai merkin maineesta tai tunnettavuudesta. Vahingoittamistarkoitus taas on voinut ilmetä esimerkiksi sellaisen verkkotunnuksen hankkimisena, joka on omiaan haittaamaan toisen liiketoimintaa. Vahingoittamistarkoitus voi olla kysymyksessä myös silloin, kun tunnuksen rekisteröijän motiivina on ainoastaan estää tunnusmerkkioikeuden haltijaa saamasta tunnusta itselleen.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 3 momentin mukaan, jos 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Kyseisen 3 momentin esitöiden (HE 221/2013 vp s. 162) mukaan verkkotunnuksen poistaminen on edellyttänyt verkkotunnuslain esitöiden mukaisesti vahvaa näyttöä oikeudenloukkauksesta eikä tällä lakimuutoksella ole ollut tarkoitus poiketa Viestintäviraston siihenastisesta ratkaisukäytännöstä.

Edelleen mainitun lainkohdan esitöissä (HE 221/2013 vp s. 162–163) on todettu, että Viestintävirasto soveltaa 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun suojattuun nimeen tai merkkiin kohdistuvaan vaatimukseen jälkikäteisvalvonnan lisäksi aikaprioriteettiperiaatetta, eikä ehdotettu säännös muuta senhetkistä Viestintäviraston toimintatapaa, jossa perustellun vaatimuksen esittämisen jälkeen Viestintävirasto kuulee asianosaisia ja selvittää pyynnön oikeudellisia perusteita. Aikaprioriteettisäännön mukaan rekisteröityjen nimien ja merkkien suoja-aika alkaa, kun rekisteröintihakemus on tullut vireille Patentti- ja rekisterihallituksessa tai Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla toimivassa yhdenmukaistamisvirastossa (nykyisin Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, EUIPO), eikä hakemusta ole myöhemmin muutettu.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdan mukaan suojatulla nimellä ja suojatulla merkillä tarkoitetaan mainitussa laissa kauppa-, tavaramerkki-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkittyä nimeä ja merkkiä taikka toiminimilaissa tai tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä sekä julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen ja vieraan valtion edustuston ja sen toimielimen nimeä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 312 §:n 2 momentin mukaan verkkotunnuksiin liittyvä asiakirja tai päätös voidaan aina antaa tiedoksi sähköpostilla asianosaisen Viestintävirastolle ilmoittamaan osoitteeseen.

Valittaja on hakenut tavaramerkin WANHATANGO (kuvio) rekisteröintiä 30.8.2016. Tuolloin voimassa olleen tavaramerkkilain 1 §:n (39/1993) 1 momentin (56/2000) mukaan rekisteröinnillä saadaan yksinoikeus tavaramerkkiin erityiseksi tunnusmerkiksi myytäviksi tarjottavien tai muutoin elinkeinotoiminnassa liikkeeseen laskettavien tavaroiden erottamiseksi toisten tavaroista. Pykälän 3 momentin mukaan, mitä mainitussa laissa säädetään tavaroista, on vastaavasti voimassa palveluista.

Tavaramerkkilain 17 §:n 1 momentin mukaan tavaramerkin rekisteröintiä on haettava kirjallisesti rekisteriviranomaiselta. Hakemuksessa tulee ilmoittaa hakijan nimi tai toiminimi sekä tavarat ja luokat, jotka merkki käsittää. Merkki on hakemuksessa selvästi osoitettava. Pykälän 2 momentin mukaan hakemusta tehtäessä on suoritettava hakemusmaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta, kun maksu on suoritettu.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että yhteisön tavaramerkistä 20.12.1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 27 artiklassa oleva käsite "yhteisön tavaramerkin hakemispäivä" edellyttää, että huomioon otetaan kalenteripäivä, jona yhteisön tavaramerkkiä koskeva hakemus jätetään, eikä sen tuntien ja minuuttien tarkkuudella ilmaistua jättämisaikaa (tuomio 22.3.2012, Génesis, C 190/10, EU:C:2012:157, 54 kohta).

Asian arviointi

Valittaja on valituksessaan ensinnäkin esittänyt, ettei hän ole saanut Viestintäviraston kuulemispyyntöä, joten hänellä ei ole ollut mahdollisuutta antaa Viestintävirastolle selvitystä vastaajan Viestintävirastolle antamasta selvityksestä.

Markkinaoikeus toteaa, että Viestintäviraston kuulemispyyntö on saadun selvityksen perusteella lähetetty valittajalle sähköpostitse valittajan Viestintävirastolle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 312 §:n 2 momentin mukaan verkkotunnuksiin liittyvä asiakirja tai päätös voidaan aina antaa tiedoksi sähköpostilla asianosaisen Viestintävirastolle ilmoittamaan osoitteeseen. Viestintäviraston ei siten ole katsottava menetelleen valittajan kuulemisen osalta sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastaisesti.

Valittaja on markkinaoikeudessa perustanut verkkotunnuksen poistamista koskevan vaatimuksensa siihen, että hänelle on aikaisemmin merkitty verkkotunnus wanhatango.fi sekä siihen, että hänellä on aikaisempi kansallinen tavaramerkkirekisteröinti numero 267701 WANHATANGO (kuvio).

Markkinaoikeus katsoo, että valittajalle merkitty verkkotunnus wanhatango.fi ei ole sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdassa tarkoitettu suojattu nimi tai merkki. Sen sijaan valittajalle rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin numero 267701 WANHATANGO (kuvio) on katsottava olevan mainitun lain 3 §:n 21 kohdassa tarkoitettu suojattu merkki. Tavaramerkin WANHATANGO (kuvio) rekisteröintiä on haettu 30.8.2016 eli samana päivänä kuin verkkotunnus wanha-tango.fi on merkitty vastaajalle. Merkki on rekisteröity 19.10.2016.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensin ratkaistava, onko valittajan tavaramerkillä katsottava olevan aikaprioriteettiin perustuva etusija vastaajalle tavaramerkin rekisteröinnin hakemispäivänä merkittyyn verkkotunnukseen nähden.

Valittaja on esittänyt, että sille rekisteröidyllä kansallisella tavaramerkillä on aikaprioriteettiin perustuva etusija vastaajalle merkittyyn verkkotunnukseen nähden tilanteessa, jossa verkkotunnus on merkitty vastaajalle samana päivänä kuin valittaja on hakenut tavaramerkin rekisteröintiä.

Viestintävirasto on esittänyt, että kansallisten tavaramerkkien ja fi-verkkotunnusten rekisteröintiprosessit eroavat monin tavoin toisistaan ja että verkkotunnuksen rekisteröintihetki on mahdollista määrittää hyvin tarkasti. Viestintävirasto on lisäksi todennut, että tavaramerkin suoja on vahva ja että on tarkoituksenmukaista, että kansallisella tavaramerkillä on aikaprioriteettiin perustuva etusija samana päivänä haettuun fi-verkkotunnukseen nähden.

Vastaaja on esittänyt, että valittajan kansallisella tavaramerkillä ei ole aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa vastaajalle samana päivänä merkittyyn verkkotunnukseen nähden. Vastaajan mukaan myös yleinen kohtuusharkinta puoltaa tätä näkemystä, koska vastaajan verkkotunnushakemus on käytännössä jätetty aikaisemmin kuin valittajan tavaramerkkihakemus.

Sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa ei ole määritelty, mistä päivästä lukien lain 3 §:n 21 kohdassa tarkoitettujen suojattujen nimien tai merkkien suoja-aika alkaa. Lain esitöissä on kuitenkin todettu, että aikaprioriteettisäännön mukaan rekisteröityjen nimien ja merkkien suoja-aika alkaa, kun rekisteröintihakemus on tullut vireille Patentti- ja rekisterihallituksessa tai EUIPO:ssa, eikä hakemusta ole myöhemmin muutettu.

Markkinaoikeus toteaa, että rekisteröidyn kansallisen tavaramerkin suoja-aika alkaa pääsääntöisesti hakemispäivästä, joka puolestaan määräytyy tavaramerkkilain 17 §:n perusteella. Se, joka on aiemmin laittanut vireille tavaramerkkihakemuksen, saa yleensä hyväkseen aikaprioriteetin mukaisen etusijan.

Unionin tuomioistuimen edellä mainitusta tuomiosta Génesis käy ilmi, että tarkasteluajankohtana voimassa olleen yhteisön tavaramerkistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 (jäljempänä yhteisön tavaramerkkiasetus) 27 artiklassa olevaa käsitettä "yhteisön tavaramerkin hakemispäivä" on tulkittava siten, että sen osalta otetaan huomioon kalenteripäivä, jona yhteisön tavaramerkkiä (nykyään EU-tavaramerkkiä) koskeva hakemus on jätetty, eikä rekisteröintihakemuksen tekemisen kellonajalla ole merkitystä arvioitaessa samana päivänä haettujen tavaramerkkien välistä aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa (ks. tuomion 54 kohta). Tuomion perusteella samana päivänä haettujen EU-tavaramerkkien osalta rekisteröintihakemuksen tekemisen kellonajalla ei ole merkitystä arvioitaessa tavaramerkkien välistä aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa. Samana päivänä haetuilla EU-tavaramerkeillä ei siten ole katsottava olevan aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa toisiinsa nähden. Koska tavaramerkkilain säännöksiä tulkittaessa on otettava huomioon muun ohella yhteisön tavaramerkkiasetus ja sitä koskeva oikeuskäytäntö, markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun unionin tuomioistuimen tuomion perusteella vastaavasti kansallisten tavaramerkkien osalta rekisteröintihakemuksen tekemisen kellonajalla ei ole merkitystä arvioitaessa tavaramerkkien välistä aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa. Samana päivänä haettujen kansallisten tavaramerkkien ei siten ole katsottava saavan ajallista etuoikeutta toisiinsa nähden.

Kuten edellä on todettu, kansallisten tavaramerkkien osalta rekisteröintihakemuksen tekemisen kellonajalla ei ole merkitystä arvioitaessa tavaramerkkien välistä aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa. Kansallinen tavaramerkki saa siten aikaprioriteetin sellaisiin tavaramerkkihakemuksiin nähden, jotka on jätetty myöhempänä päivänä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain esitöistä käy ilmi, että verkkotunnuksen hakijan tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä tavaramerkkejä. Markkinaoikeus toteaa, että mikäli tavaramerkki saisi aikaprioriteettiin perustuvan etusijan aiemmin samana päivänä merkittyyn verkkotunnukseen nähden, verkkotunnuksen hakija ei edes pystyisi lain esitöissä edellytetyllä tavalla etukäteen tarkistamaan sitä, ettei haettu verkkotunnus loukkaa kolmannen suojattua tavaramerkkiä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajan kansallisen tavaramerkin ja vastaajalle merkityn verkkotunnuksen välistä aikaprioriteettia on esillä olevassa asiassa perusteltua arvioida samalla tavalla kuin tavaramerkkien välistä aikaprioriteettia. Valittajan kansallisella tavaramerkillä WANHATANGO (kuvio) ei siten ole katsottava olevan aikaprioriteettiin perustuvaa etusijaa vastaajalle mainitun tavaramerkin rekisteröintihakemuksen jättämispäivänä merkittyyn verkkotunnukseen wanha-tango.fi nähden. Koska valittajan kansallisen tavaramerkin ei ole katsottava olevan vastaajalle merkittyä verkkotunnusta aikaisempi, vastaajalle merkityn verkkotunnuksen wanha-tango.fi ei ole katsottava sen merkitsemishetkellä vastanneen tai muistuttaneen toisen suojattua nimeä tai merkkiä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Asiassa ei siten tule arvioitavaksi, onko vastaaja pystynyt esittämään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle, tai onko verkkotunnus merkitty sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin mukaisia verkkotunnuksen poistamisen edellytyksiä ei ole ollut käsillä. Viestintävirasto on siten voinut valituksenalaisella päätöksellään hylätä valittajan vaatimuksen verkkotunnuksen wanha-tango.fi poistamisesta. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Oikeudenkäyntikuluista säädetään hallintolainkäyttölain 74 ja 75 §:ssä. Mainitun lain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pertti Lenkkeri ja Riikka Innanen.


Viestintäviraston päätös


HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 4.1.2019