MAO:659/18

Haahtela-kehitys Oy > Rapal Oy

tekijänoikeus - sopimuksen tulkinta - sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa

Diaarinumero: 2016/617, 2016/785 ja 2017/781

Antopäivä: 21.12.2018

KANNE

Vaatimukset

Haahtela-kehitys Oy (jäljempänä myös Haahtela-kehitys) on vaatinut, että markkinaoikeus

1. velvoittaa Rapal Oy:n suorittamaan kantajalle tekijänoikeuslain 57 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä 1.000.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien;
2. velvoittaa Rapal Oy:n suorittamaan kantajalle ensisijaisesti tekijänoikeuden loukkauksen, toissijaisesti sopimusrikkomuksen ja kolmassijaisesti sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisen menettelyn perusteella vahingonkorvauksena 1.650.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien;
3. kieltää Rapal Oy:tä 100.000 euron sakon uhalla jatkamasta tai uudistamasta sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaista menettelyään, jossa vastaaja on (i) tarjonnut oman ohjelmistotuotteensa kautta asiakkaidensa käyttöön kantajan TAKU-ohjelmistolla tuotettuja tilakohtaisia kustannustietoja, (ii) käyttänyt ohjelmistotuotteensa markkinoinnissa kantajan nimellä ja tavaramerkeillä varustettuja tulosteita sekä (iii) kertonut asiakkailleen käyttävänsä ohjelmistotuotteensa tilakertoimien muodostamisessa kantajan TAKU-ohjelmistoa.

Lisäksi Haahtela-kehitys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Rapal Oy:n korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 117.182,50 eurolla viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Perusteet

TAKU-ohjelmisto

Haahtela-kehityksen Kustannustieto TAKU -ohjelmistotuote (jäljempänä myös TAKU-ohjelmisto tai TAKU) on lisensoitu itsenäisenä tuotteena käytettäväksi rakennushankkeiden budjetointiin ja kustannusarviolaskentaan sekä osana Haahtela-kehityksen Kiinteistötieto-ohjelmistoa käytettäväksi valmiiden rakennusten uudis- ja nykyhinnan määrittämiseen sekä sisäisten ja ulkoisten tilavuokrien laskemiseen. Sisäisiä tilavuokria laskettaessa toteutuneet rakennus- ja ylläpitokustannukset jyvitetään TAKUn tilakustannusten suhteiden (tilojen kalleuden ja pinta-alan) perusteella tiloille.

Perinteisesti talonrakennushankkeiden budjetointi ja kiinteistöomaisuuden hallinta perustuu koko rakennusta tai sen osaa koskevaan empiiriseen markkinatietoon. TAKU-ohjelmiston kyky kohdistaa objektiivisesti rakennus- ja ylläpitokustannukset tilaominaisuuksien perusteella tiloille on tuonut uudenlaisen lähestymistavan sekä rakennushankkeiden budjetointiin että kiinteistöalalla tärkeään tilavuokrien määrittämiseen. Ohjelmisto on muodostunut siten merkittäväksi ja arvostetuksi. Kansainvälisesti ja kansallisesti tilaominaisuuksien kautta tilakustannuksiin perustuva ohjelmisto on ainutlaatuinen. TAKU-ohjelmisto sisältää myös rakennusosien perusteella suoritettavan kustannusarviolaskentaosion, jolle löytyy kilpailevia tuotteita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Rapalin Optimaze.net-ohjelmistossa (jäljempänä myös Optimaze-ohjelmisto tai Optimaze) tilojen tilakustannukset on määritetty tilojen ominaisuuksien perusteella ja ne käsittävät rakennuskustannukset sekä rakennuksen ylläpitomenot (muun muassa lämpö, sähkö ja siivous). Tilakustannusten suhteet näkyvät ohjelmistossa asiakkaille tilakertoimina. Sisäisten vuokrien laskennassa Optimaze-ohjelmistoa käytetään siten, että toteutuneet tai arvioidut rakennuskustannuksista aiheutuvat pääomamenot sekä ylläpitokustannukset jyvitetään tiloille tilojen tilakertoimen ja pinta-alan perusteella.

TAKU-ohjelmiston käyttöoikeus

Rapalille on myönnetty TAKU-ohjelmiston käyttöoikeus rakennushankkeiden budjetointiin ja kustannusarviolaskentaan. Haahtela-kehitys on rajannut TAKU-lisenssin ainoastaan edellä mainittuun käyttötarkoitukseen. TAKUn toiseen käyttötarkoitukseen eli olemassa olevien rakennusten tilakustannusten hallintaan Haahtela-kehitys tarjoaa toista keskeistä ohjelmistotuotettaan, Kiinteistötieto-ohjelmistoaan, joka sisältää TAKUn ja johon Rapal ei ole hankkinut käyttöoikeutta. Kiinteistötieto-ohjelmisto kilpailee Rapalin Optimazen kanssa. Kiinteistötieto-ohjelmiston käyttäjä ei saa käyttää ohjelmistoon sisältyvää TAKUa rakennushankkeiden budjetointiin ja kustannusarviolaskentaan. Tämä käy ilmi Haahtela-kehityksen tarjouksista ja sopimuksista. Edellä mainitut ohjelmistotuotteet on myös hinnoiteltu eri tavalla niiden käyttötarkoituksen ja lisäarvon perusteella, mikä on myös alalla yleisesti tiedossa.

Tekijänoikeuden loukkaus

Rapal on muodostanut Optimaze-ohjelmistonsa talousmoduulissa käytetyt tilakertoimet Senaatti-kiinteistöjen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (jäljempänä myös HUS) projekteissa vuosina 2003 ja 2010 laskemalla tilanimikkeiden tilakustannukset TAKU-ohjelmistolla ja muuttamalla ne suhteellisiksi tilakertoimiksi.

Optimaze-ohjelmiston talousmoduulin käyttäjille on hyvin tärkeää pystyä jyvittämään organisaation sisäisiä vuokria tilojen erilaisten vaatimusten ja ominaisuuksien aiheuttamien rakennuskustannusten perusteella oikeudenmukaisesti ja luotettavasti. Tämä Optimaze-ohjelmiston toiminnallisuus, joka on yksi ohjelmiston pääkäyttötarkoituksista, perustuu TAKUsta luvattomasti kopioituihin tulostietoihin ja niistä muodostettuihin suhteellisiin tilakertoimiin. Sillä seikalla, että talousmoduulin käyttäjä voisi ilmeisesti halutessaan käyttää kaikkien tilanimikkeiden tilakertoimena numeroa 1 tai erilaisia mielivaltaisia lukuja, ei ole asiassa merkitystä, koska Rapalin omankin ilmoituksen mukaan valtaosa sen asiakkaista käyttää Rapalin TAKUn avulla muodostamia tilakertoimia ja asiakkaat haluavat vain poikkeuksellisesti käyttää Optimazessa omia kertoimiaan.

Tilakertoimilla tarkoitetaan tässä niin sanottua investointikerrointa. Investointikerroin kuvaa tilojen teoreettisten (mallinnettujen) rakennuskustannusten suhteellista kalleutta. Sisäisten vuokrien määrityksessä voidaan käyttää lisäksi apuna ylläpitokustannuksiin perustuvia kertoimia, joiden painoarvo kokonaisvuokrassa on kuitenkin huomattavasti vähäisempi kuin investointikertoimen.

Rapal on lisännyt tilanimikkeitä asiakkaidensa tarpeiden mukaan. On itsestään selvää, että uusia tilanimikkeitä on täytynyt lisätä jatkuvasti ja vähintään vuosittain tähän päivään asti, kun talousmoduulin käyttäjiksi on tullut uusia asiakkaita tai vanhat asiakkaat ovat ottaneet käyttöön uudentyyppisiä tiloja. Jokaisen tilanimikkeen lisääminen on edellyttänyt TAKUn käyttöä, jotta uusien tilanimikkeiden kustannustiedot saadaan laskettua ja sijoitettua tilakertoimina samaan tilakerroinskaalaan. Yhteismitallisen tilakertoimen antaminen uudelle tilanimikkeelle on mahdotonta tehdä luotettavasti ilman TAKUa. Rapalin omaksuma menetelmä on siis edellyttänyt sitä, että jokaisen talousmoduuliin sisältyvän tilanimikkeen tilakustannukset on pitänyt laskea TAKUlla, jotta niille on voitu antaa Optimazessa tilakerroin.

TAKUn avulla muodostetut tilakertoimet ovat jatkuvasti käytössä valtaosalla sisäisen vuokran laskentaa tekevistä Rapalin julkisen ja yksityisen sektorin asiakkaista, ja uusia tilanimikkeitä lisätään ja kertoimia päivitetään jatkuvasti. Kysymys ei siis ole siitä, että Rapal olisi hyödyntänyt TAKUlla laskettuja tilakustannuksia yksittäisen asiakkaan kohdalla, vaan Rapal tarjoaa samoja tilanimikekohtaisia tilakustannustietoja suhteellisina tilakertoimina ohjelmistonsa kautta kaikille halukkaille talousmoduulin käyttäjille ainakin sisäisen vuokran laskentaa varten.

Kun Rapal on myynyt talousmoduulia Optimaze-ohjelmistonsa osana, sen asiakkaat ovat tosiasiallisesti saaneet ilman TAKUn käyttöoikeutta ja käyttöoikeusmaksua ainutlaatuista tilakustannustietoa, jota ne eivät ilman TAKUa olisi voineet saada. Tällainen TAKUn laskentatulosten järjestelmällinen ja jatkuva hyödyntäminen toisessa kaupallisessa ohjelmistossa on TAKUn sallitun käyttötarkoituksen ja nimenomaisten käyttörajoitusten vastaista. Tilannetta ei muuta muuksi se, että TAKUlla lasketut euromääräiset tilakustannukset on muutettu suhteellisiksi.

Rapalin väite siitä, että sen käyttämät tilakertoimet ovat alalla yleisesti tiedossa ja käytössä olevaa tietoa, ei pidä paikkaansa. Tilakohtaisten rakennuskustannusten määrittäminen vastaavalla tarkkuudella ja luotettavuudella kuin TAKUlla on käytännössä mahdotonta muutoin kuin kopioimalla ne TAKUsta. Ylläpitokustannuksista on mahdollista kerätä empiiristä tietoa ja käyttää sitä hyväkseen niin sanottujen ylläpitokertoimien määrittämisessä, mutta nekin on huomattavasti helpompi määrittää luotettavasti TAKUn avulla.

Se vastaajan esiin tuoma seikka, että Rapalin oikeudettoman menettelyn perusteella HUS:n projektissa 2010 TAKUlla muodostetut tilakertoimet on julkistettu HUS:n toimesta, ei tarkoita sitä, että Rapalin oikeudeton menettely muuttuisi oikeutetuksi, vaan päinvastoin tekee siitä ainoastaan paheksuttavampaa.

Rapal on kopioinut TAKUsta kaikki tilanimikkeet ja niille kustannustiedot hyödyntääkseen niitä omassa Haahtela-kehityksen ohjelmistojen kanssa kilpailevassa Optimaze ohjelmistossaan, jota Rapal on tarjonnut ja tarjoaa edelleen asiakkaidensa käyttöön maksua vastaan. Tällainen TAKUn käyttö on ohjelmiston käyttötarkoituksen vastaista.

Rapalin edellä kuvattu toiminta merkitsee tekijänoikeuden loukkausta, koska Rapal on käyttänyt TAKUa valmistaen siitä kappaleita ohjelmiston sallitun käyttötarkoituksen ja nimenomaisten käyttörajoitusten vastaisesti.

Jos ohjelmiston lisenssikäyttäjä käyttää ohjelmistoa muuhun kuin sallittuun käyttötarkoitukseen, kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus, koska tietokoneohjelman käyttäminen edellyttää aina kopion tekemistä ohjelmistosta vähintäänkin tietokoneen välimuistiin.

TAKUn kunkin vuosiversion käyttöönotto edellyttää, että sen asentamisen yhteydessä ohjelmisto tallennetaan käyttäjän tietokoneelle. Ohjelmiston käyttämisen yhteydessä ohjelmistosta tehdään lisäksi käytönaikaisia kopioita käyttäjän tietokoneen käyttö- ja välimuisitiin, jotta ohjelmiston käyttö olisi nopeampaa. Tällaista ohjelmiston väliaikaistakin ja käyttäjästä pitkälti riippumatonta kopiointia pidetään yksiselitteisesti tekijänoikeuslain tarkoittamana kappaleen valmistamisena.

Sillä vastaajan esiin tuomalla seikalla, että Rapal ei olisi tarkoittanut tehdä TAKUsta käytönaikaisia kopioita käyttäjän tietokoneelle tai että Rapal on käyttänyt ohjelmistoa myös sen sallittuun käyttötarkoitukseen, ei ole asian arvioimisen kannalta merkitystä.

Tekijänoikeuslain 25 j §:n rajoitussäännös ei muuta asian arviointia, koska Rapal on käyttänyt TAKUa muuhun kuin sen sallittuun käyttötarkoitukseen. Säännöksessä mainittu aiottu käyttötarkoitus viittaa ohjelmiston sovittuun käyttötarkoitukseen, jonka tekijänoikeuden haltija saa yksinoikeutensa perusteella määrittää ja joka määräytyy tyypillisesti ohjelmiston lisenssiehtojen perusteella. Jos ohjelmiston käytöstä ei olisi muuta sovittu, aiottu käyttötarkoitus määräytyisi ohjelmiston tavanomaisen käyttötarkoituksen perusteella.

Tässä tapauksessa TAKUn käyttötarkoituksen on viimeistään vuodesta 2000 alkaen kirjallisesti sovittu olevan "uudis- ja korjausrakentamisen kustannusten laskenta" eli toisin sanoen rakennushankkeiden kustannusarviolaskenta.

Rapal on lisäksi kopioinut ja käyttänyt tekijänoikeuden suojaamaa TAKU-tulostetta (niin sanottu tilakortti) ohjelmiston käyttötarkoituksen ja käyttöehtojen vastaisessa tarkoituksessa luovuttamalla niitä asiakkailleen kerätäkseen asiakkailtaan tilakohtaisia lähtötietoja, jotta Rapal on voinut muodostaa TAKUlla tilakertoimia Optimaze-ohjelmistoansa varten.

Kyseinen TAKU-tuloste on tekijänsä itsenäisen luovan työn omaperäinen tulos. Vaikka siihen sisällytetyt asiakokonaisuudet ovat valikoituneet pitkälti funktionaalisista syistä, käsitteiden valinta, ryhmittely ja esitystapa ilmentävät tekijän omaperäisiä valintoja. Kun otetaan vielä huomioon se seikka, että tuloste sisältää kulloinkin kyseessä olevaan tilatyyppiin liitetyt perustilaominaisuudet, tekijän valintojen omaperäisyys korostuu entisestään. Voidaan olettaa, ettei kukaan muu työhön ryhtyessään olisi laatinut samanlaista teosta. Tuloste on lisäksi varustettu tekijänoikeusmerkinnöillä, mikä tukee tätä näkemystä.

Jos TAKU-tulosteen ei katsottaisi ylittävän teoskynnystä, se saa joka tapauksessa tekijänoikeuslain 49 §:n tarkoittamaa tietokanta- tai luettelosuojaa. On ilmeistä, että tulosteen sisältämä tietomäärä (mukaan lukien siihen sisältyvät kyseessä olevan tilan perusominaisuudet) sekä sen sisällön keräämisen, varmistamisen ja esittämisen edellyttämät huomattavat inhimilliset ja taloudelliset panostukset osoittavat, että suojamuodon kriteeristö täyttyy selvästi. Tuloste on valmistunut ja otettu käyttöön osana TAKU-ohjelmistoa vuonna 1998, joten sen suoja-aika on ollut voimassa 2013 vuoden loppuun asti.

Sopimusrikkomukseen perustuva toissijainen kanneperuste

Rapalilla on ollut TAKU-lisenssi 90-luvun loppupuolelta saakka, ja se on ohjelmiston päivitysversioiden käyttöönoton yhteydessä hyväksynyt ohjelmiston loppukäyttäjäehdot.

Rapal on vuonna 2000 hyväksynyt Haahtela-kehityksen tarjouksen, jossa TAKUn käyttötarkoitus on selvästi ilmoitettu, ja Rapal on alan ammattilaisena ollut muutenkin tietoinen ohjelmiston sallitusta käyttötarkoituksesta.

TAKUn yksityiskohtaiset loppukäyttäjäehdot on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön vuoden 2010 toukokuussa. Rapal on hyväksynyt ne ensimmäisen kerran vuoden 2011 keväällä ohjelmiston vuosipäivityksen yhteydessä ja vuosittain sen jälkeen. Loppukäyttäjäehtoja on päivitetty Rapalin käyttöoikeuden voimassaoloaikana kerran vuonna 2013, mutta silloinkin muutokset ovat olleet vähäisiä ja luonteeltaan lähinnä selventäviä.

Jos loppukäyttäjäehtojen katsottaisiin sitovan Rapalin sijaan vain sen työntekijöitä, jotka ovat ehdot käytännössä hyväksyneet, Rapalin tulisi joka tapauksessa vastata työntekijöidensä aiheuttamista vahingoista vahingonkorvauslain perusteella. Rapalin tulisi vastata myös tekijänoikeuslain mukaisesta hyvityksestä sekä sopimusrikkomuksesta aiheutuvasta vahingonkorvauksesta, koska kysymys on kokonaisuutena arvioiden ollut Rapalin ja Haahtela-kehityksen välisestä sopimussuhteesta, Rapal on sallinut työntekijöidensä sitoutua loppukäyttäjäehtoihin, työntekijät ovat toimineet Rapalin lukuun ja menettelystä koituneet hyödyt ovat tulleet Rapalin hyväksi.

Rapal on allekirjoittanut uuden lisenssisopimuksen vuonna 2013, jolloin sopimuksen liitteenä ovat olleet loppukäyttäjäehtojen lisäksi Haahtela-kehityksen yleiset sopimusehdot. Yleiset sopimusehdot ovat lisäksi olleet jatkuvasti luettavissa Haahtela-kehityksen verkkosivuilla vuodesta 2010 alkaen. Yleisiä sopimusehtoja ei ole muutettu sinä aikana, kun Rapalilla on ollut TAKUn käyttöoikeus.

Vuonna 2015 tai 2016 Haahtela-kehitys ei ole päivittänyt TAKUa koskevia sopimusehtojaan miltään osin.TAKUa koskevat sopimusehdot kieltävät nimenomaisesti ohjelmistoon sisältyvän tietoaineiston ja sen laskentatulosten kopioimisen ja levittämisen sekä uusien ohjelmistojen tai muun materiaalin luomisen tällaisten aineistojen perusteella. Lisäksi TAKUn käyttöoikeus on aina henkilökohtainen ja rajoittuu lisenssiehtojen mukaan yksiselitteisesti käyttäjäorganisaation sisäiseen käyttöön.

Sen, että Haahtela-kehitys on sallinut asiakkaidensa käyttää TAKUa konsulttityössä rakennushankkeiden budjetointiin ja kustannusarviolaskentaan (ei-sisäinen käyttö), ei voida katsoa tarkoittavan sitä, ettei Haahtela-kehitys voisi vedota lisenssisopimukseen siltä osin kuin TAKUa on käytetty sen sallitun käyttötarkoituksen vastaisesti tilakertoimien muodostamisessa tarkoituksena tarjota niitä asiakkaiden käyttöön toisen kaupallisen ohjelmiston kautta.

Rapal on kopioinut TAKUsta tulostietoja hyödyntääkseen niitä omassa Haahtela-kehityksen ohjelmistojen kanssa kilpailevassa Optimaze ohjelmistossaan, jota Rapal on tarjonnut ja tarjoaa edelleen asiakkaidensa käyttöön maksua vastaan. Menettely on ollut sama kuin mitä tekijänoikeusloukkauksen perusteiden yhteydessä on kuvattu. Tällainen TAKUn käyttö on ohjelmiston käyttötarkoituksen vastaista. Lisäksi se on ollut viimeistään vuoden 2011 toukokuusta lähtien TAKUn lisenssiehtoihin sisältyneiden nimenomaisten käyttörajoitusten vastaista.

TAKUlla tuotettujen tietojen käyttö talousmoduulissa on jatkunut myös yksityiskohtaisten sopimusehtojen voimaantulon jälkeen ja jatkuu edelleen siitäkin huolimatta, että sopimusehtojen mukaan Rapalin käyttöoikeus on lakannut kaikkien vuosiversioiden ja kaiken ohjelmistoon liittyvän aineiston osalta.

Tultuaan tietoiseksi TAKUa koskevien sopimusehtojen sisältämistä nimenomaista käyttörajoituksista Rapalin olisi joka tapauksessa viimeistään tullut lopettaa TAKUlla muodostettujen tilakertoimien tarjoaminen asiakkailleen Optimazen kautta riippumatta siitä, oliko kyse ennen vuotta 2011 tai sen jälkeen muodostetuista tilakertoimista.

Rapal on edellä kuvatuin tavoin toiminut lisenssisopimuksen vastaisesti. Rapal ei voi samalla alalla toimivana ja itsekin ohjelmistopalveluita myyvänä yrityksenä edes väittää, että se ei olisi ymmärtänyt lisenssiehtoja tai niiden merkitystä.

Rapal on menettelyllään joka tapauksessa rikkonut sopimusoikeudellista lojaliteettivelvollisuuttaan sopimuskumppaniaan Haahtela-kehitystä kohtaan. Rapalin menettely, jossa se on mahdollistanut asiakkailleen käyttää ilman TAKU-lisenssiä TAKUlla tuotettuja ainutlaatuisia kustannustietoja Rapalin ohjelmiston kautta maksua vastaan, on joka tapauksessa ilmeisen epälojaalia menettelyä sopimuskumppania kohtaan. Menettelyn moitittavuus korostuu, kun otetaan huomioon, että yhtiöt kilpailevat kiinteistöhallinnon ohjelmistotuotteiden alalla. Tällainen menettely täyttää itsessäänkin sopimusrikkomuksen kriteerit.

Rapal on yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaisesti velvollinen korvaamaan sopimuksen vastaisella menettelyllään toiselle sopimusosapuolelle aiheuttamansa vahingon.

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuva kolmassijainen kanneperuste

Rapal on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin yleislausekkeen vastaisesti käyttänyt oikeudettomasti hyväkseen TAKU-tuotetta sekä Haahtela-kehityksen ja TAKUn mainetta ja tunnettuutta edistääkseen oman tuotteensa ja palvelunsa myyntiä.

Yksi merkittävä tekijä TAKUn menestyksen takana on ollut sillä aikaansaatavien kustannustietojen luotettavuus, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että ohjelmisto on hyvin laajasti eri julkisyhteisöjen, rakennusliikkeiden ja muiden kiinteistöalan merkittävien toimijoiden käytössä.

Tilakertoimien ja talousmoduulin uskottavuuden kannalta Rapalin on ollut tärkeää kommunikoida asiakkaalleen, että tilakertoimet on muodostettu nimenomaan TAKUlla, koska TAKU on Suomessa hyvin tunnettu ja laajasti käytetty ohjelmisto tilakustannusten laskennassa ja sen tuloksia pidetään luotettavina ja objektiivisina.

Tilakertoimien määrittämiseksi tarvittavat tilavaatimukset ja tilojen ominaisuudet on kerätty TAKU-tulosteilla, jotka Rapal on toimittanut asiakkaidensa käyttöön. Haahtela-kehityksen ohjelmiston tulostetta, jossa on ollut näkyvästi esillä Haahtela- ja TAKU-tavaramerkit, käyttämällä Rapalin asiakkaille on syntynyt perusteltu odotus siitä, että Rapal käyttää tilakertoimien määrittämisessä Haahtela-kehityksen TAKU-tuotetta. Rapal on lisäksi kommunikoinut asian asiakkailleen edistääkseen oman tuotteensa myyntiä.

Edellä esitetyllä on ollut positiivista vaikutusta Optimaze-ohjelmiston myyntiin ja toisaalta negatiivista vaikutusta Haahtela-kehityksen ohjelmistojen myyntiin.

Tekijänoikeuslain 57 §:n mukaisen hyvityksen määrä

Koska Haahtela-kehitys ei ole edes harkinnut sellaista mahdollisuutta, että se voisi myydä oikeuksia TAKUn hyödyntämiseen toisessa ohjelmistossa siten kuin Rapal on tässä tapauksessa menetellyt, asiassa ei ole löydettävissä sellaista markkinahintaa, johon hyvityksen voisi perustaa. Haahtela-kehitys käyttää TAKUa nimenomaan tällaiseen tarkoitukseen omassa Kiinteistötieto-ohjelmistossaan eikä se siksi ole sallinut vastaavaa käyttöä kenenkään muun toimesta.

Tämän vuoksi hyvitys tulisi perustaa niihin kustannuksiin, jotka Haahtela-kehitykselle on aiheutunut ohjelmiston kehitystyöstä. Vaatimus vastaa noin yhtä kolmasosaa Haahtela-kehityksen keskimääräisistä vuosittaisista henkilöstökuluista viimeisen viiden vuoden ajalta laskettuna. Haahtela-kehityksen liiketoiminta keskittyy ohjelmistojen kehittämiseen ja lisensointiin, ja TAKU on sen selvästi tärkein ohjelmistotuote. Näin ollen suurin osa kehitysyhtiön henkilöstökuluista liittyy nimenomaan TAKUn kehittämiseen ja ylläpitoon. Rapalilla ei olisi ollut muuta mahdollisuutta muodostaa Optimazessa käyttämiään tilakertoimia kuin hankkia ne Haahtela-kehitykseltä tai kehittää itse TAKUa vastaava ohjelmisto. Ensimmäinen vaihtoehto ei edellä mainitusta syystä ole ollut mahdollinen, ja jälkimmäinen vaihtoehto olisi luonnollisesti edellyttänyt huomattavasti suurempia kustannuksia kuin mitä Haahtela-kehityksen vaatima hyvitysmäärä on.

Vahingonkorvaus

Rapalin lain ja sopimuksen vastainen menettely on ollut tahallista.

Haahtela-kehitykselle Rapalin sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon korvaamiseen on katsottava olevan vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä.

Rapal on suunnannut Optimaze-ohjelmiston markkinoinnin pääasiassa julkiselle sektorille, missä tuotteen luotettavuus ja edullinen hinta ovat korostetusti tärkeimpiä valintatekijöitä. Rapal on saavuttanut Optimaze-ohjelmistollaan merkittävän jalansijan valtion toimitilojen tilahallinnassa, kun se on käyttänyt hyväkseen Haahtela-kehityksen ja TAKUn mainetta ja luotettavuutta. Rapal on voinut ilman ohjelmiston kehittämiskustannuksia hinnoitella tuotteensa kilpailijaansa halvemmaksi.

Haahtela-kehityksen vahingonkorvausvaatimus perustuu vain lisenssitulojen menetykseen. Jos Rapal ei olisi pystynyt tarjoamaan talousmoduulin käyttäjille TAKUlla oikeudettomasti muodostettuja tilakertoimia, kyseiset käyttäjät olisivat olleet pakotettuja hankkimaan Haahtela-kehityksen TAKU-ohjelmiston tai Kiinteistötieto-ohjelmiston, johon sisältyy TAKU. TAKU-lisenssin hankkimalla Rapalin asiakkaat eivät olisi pelkästään lisenssiehtojen perusteella voineet hyödyntää TAKUlla muodostettuja tilakertoimia toisessa ohjelmistossa, vaan tämä olisi lisäksi edellyttänyt Haahtela-kehityksen suostumusta. Haahtela-kehityksen vahingonkorvauslaskelma perustuu kuitenkin vain TAKU-lisenssin hintaan ja on siten hyvin maltillinen.

Vahingonkorvauksen määrä perustuu Rapalin ilmoitukseen talousmoduulia käyttävien asiakkaiden määrästä ja toisaalta siitä, että valtaosa näistä asiakkaista käyttää samoja TAKUlla muodostettuja tilakertoimia. Jos tällaisten asiakkaiden määrä jäisi epäselväksi, korvausmäärän arvioimisessa on otettava huomioon, että Rapal ei suostunut toimittamaan Haahtela-kehityksen editiovaatimuksen kohteena olleita tietoja, joiden perusteella määrä olisi voitu riidattomasti selvittää.

Vahingonkorvausvaatimus ei ole osaksikaan vanhentunut. Vahingon aiheutuminen on saattanut alkaa yli 10 vuotta ennen oikeudenkäynnin alkua, mutta vahinkoa on aiheutunut jatkuvasti TAKUn käytön jatkuessa edelleen.

VASTAUS

Vaatimukset

Rapal Oy (jäljempänä myös Rapal) on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kanteen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 93.841 eurolla viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden ratkaisun antamisesta.

Perusteet

Tekijänoikeuden loukkaus

Rapal ei ole kopioinut eikä siirtänyt ohjelmistoonsa TAKU ohjelmistolla mallinnettuja tilojen kustannustietoja tai mitään muita tietoja, eikä Rapal ole toiminut muullakaan tavalla tekijänoikeuslain vastaisesti.

Kyseessä on väitettyjen lisenssiehtojen rikkomista koskeva riita. Vaatimus perustuu tekijänoikeuden osalta ensisijaisesti vain siihen, että vastaaja on avannut tietokoneessaan laillisesti olevan ohjelman ja väitetysti tehnyt lisenssisopimusrikkomuksia sitä käyttäessään.

TAKU-ohjelmiston käyttöönotto ja laillinen käyttö on edellyttänyt, että ohjelma on kopioitu eli asennettu lisenssinhaltijan tietokoneelle. Ohjelmaa käytettäessä tietokoneohjelma ei enää kopioidu tietokoneelta minnekään muualle, vaan tietokone ainoastaan prosessoi sille jo aiemmin tallennettuun ohjelmaan sisältyviä tietoja. Näytölle syntyy tietysti kappale ohjelmaan sisältyvistä tiedoista ja käyttöliittymästä, minkä lisäksi joitakin tietoja tallentuu tilapäisesti saman tietokoneen välimuistiin. Tätä ei voida pitää uuden kappaleen valmistamisena ohjelmistosta vaan ainoastaan sen käyttämisenä laitteella, johon se on laillisesti tallennettu. Ohjelmaa käytettäessä tietokoneen välimuistiin mahdollisesti syntyvät osittaiset kopiot ovat TAKUn käyttämästä ohjelmointitekniikasta johtuvia ja ne syntyvät automaattisesti käyttäjän sitä edes tietämättä.

Vastaaja ja sen palveluksessa olleet lisenssinhaltijat eivät voi tuntea TAKUn toimintaperiaatteita eivätkä voi tietää, onko mahdollisia välikopioita syntynyt. Ohjelmalisenssien haltijat käyttävät ohjelmaa päivittäisessä työssään ja siksi avaavat ohjelman päivittäin tehdäkseen normaalia lisenssiehtojen puitteissa tapahtuvaa työtään.

Tekijänoikeudellisen vaatimuksen toinen peruste on TAKU-ohjelmistosta tulostetun lomakkeen käyttö tietojen keräämisessä asiakkailta. On ilmeistä, ettei TAKU-ohjelmiston avulla tuotettu lomake täytä tekijänoikeuslain edellyttämää teoskynnystä. Siihen ei sisälly mitään omaperäistä, luovaa tai muutenkaan tekijän omaa harkintaa tai panosta ilmentävää osaa. Samat tiedot ovat löydettävissä rakennusalalla yleisesti käytettävistä RT-korteista ja alan kirjallisuudesta ja ovat niin sanottua yleistä tietoa alalla tilojen ominaisuuksien kuvauksessa. Lomakkeen tulostaminen niin sanotusti blancona ohjelmasta ei ole edes teknisesti mahdollista, joten sen käyttö tietojen keräämiseen olisi ollut mahdotonta.

Optimaze-ohjelmisto on Rapalin itsenäisesti kehittämä ohjelmisto, jossa ei ole käytetty hyödyksi mitään osaa TAKUsta. Optimaze ei sisällä yhtään samaa lukua tai muutakaan tietoa kuin mitä TAKUssa on, poikkeuksena tilanimikkeet, jotka ovat osittain samoja alalla yleisesti käytössä olevia geneerisiä tilojen nimiä kuten "keittiö", "luentosali" ja niin edelleen. Ohjelmistot on toteutettu eri ohjelmointikielellä ja tietokantaratkaisulla, eikä niissä ole teknologisesti mitään samaa. TAKU- ja Optimaze ohjelmistot tai niiden osat eivät ole teknisesti yhteensopivia. Optimazen avulla ei ennusteta eikä arvioida kustannuksia. TAKUa ja Optimaze-ohjelmistoa käytetään täysin eri tarkoitukseen.

Kertoimia käytetään vain laajan Optimaze-ohjelmiston, sen talousmoduulin, yhden ominaisuuden hyödyntämisessä, eikä käyttö silloinkaan ole välttämätöntä. Optimaze ohjelmiston käyttäjistä vain vähemmistö ylipäänsä käyttää kertoimia, ja näistä vain osa on hyödyntänyt vastaajan määrittämiä kertoimia. Optimazea käyttävä asiakas siis lähtökohtaisesti käyttää ohjelmistossa omaa tilaluokitusta ja omia tilakertoimia eli tilaluokkien jakosääntöjä. Tilakertoimia ei käytetä läheskään aina, eli ohjelmistoa käytetään myös ilman tilakertoimia.

Asiakas voi Optimaze-ohjelmistossa muokata haluamaansa tilaluokitusta ja tilakustannusnimikkeistöä sekä syöttää siihen haluamiaan tilaluokkien jakosääntöjä eli kertoimia. Optimazen toimintaperiaate on, että asiakas määrittelee tilaluokkakohtaisesti periaatteen, jolla kustannukset kohdennetaan.

TAKU-ohjelmisto ei perusmuodossaan sisällä kertoimia eikä ohjelmasta voi kopioida kertoimia. Vastaajalla on ollut käytössään ainoastaan TAKU perusmuodossa, ei Kiinteistötieto-ohjelmistoa. Siitä, miten Kiinteistötieto sovelluksessa kertoimet muodostetaan, vastaajalla ei ole tietoa, eikä tämä ole edes merkityksellistä.

Tilakertoimien muodostaminen on alalla yleisesti tiedossa olevaa tietoa ja niitä pystyy muodostamaan kuka tahansa, joka on tietoinen rakentamisen kustannuksista ja kustannusten rakenteesta. Kertoimien muodostamiseen ei tarvita TAKU-ohjelmistoa.

Senaatti-kiinteistöjen projektissa 2003 TAKU-ohjelmistoa on käytetty laskentavälineenä ohjelmiston tavanomaisessa tarkoituksessa muun vastaajan tilatiedon ohella kertoimien määrityksissä taustatietoina. Myös HUS:n vuoden 2010 projektissa TAKU-ohjelmistoa on käytetty laskentakäyttötarkoituksessa ja muun vastaajan tilatiedon ja osaamisen ohella kertoimien määrityksissä taustatietoina. Muun muassa tilojen keskimääräinen koko ja ominaisuudet ja niiden määrittäminen ovat Rapalin osaamista ja ammattitaitoa ja Haahtela-kehityksen sopimusehdoissa mainittua Asiakkaan aineistoa, eli ne eivät ole lainkaan Haahtela-kehitykselle lähtökohtaisestikaan kuuluvaa.

Tällaisen ohjelman tavanomaisessa laskentakäyttötarkoituksessa saadun tiedon käyttäminen ei ole tekijänoikeuslaissa eikä muussakaan laissa kiellettyä eivätkä sitä ole kieltäneet mitkään sopimusehdotkaan.

HUS:n projektissa muodostetut tilakertoimet, joita osa vastaajan asiakkaista saattaa käyttää, ovat julkista tietoa, joten niiden käyttämisellekään yleisesti ei ole mitään estettä. Tilanimikkeet ja kertoimet sisältävä taulukko on kenen tahansa ladattavissa HUS:n julkisilta internetsivustoilta. Laillisesti julkiseksi saatetun tiedon käyttäminen ei voi olla tekijänoikeusloukkaus eikä sopimusrikkomus. Sen käyttämisestä ei tarvitse maksaa lisenssimaksuja kaikille sellaisille taholle, joiden ohjelmistoja on käytetty apuna tiedon tuottamisessa.

Rapalin asiakkaat pystyvät itse muokkaamaan Optimaze-ohjelmiston talousmoduulissa olevia tilakertoimia. Useimmat asiakkaat eivät kuitenkaan käytä lainkaan kertoimia ja niistä, jotka käyttävät, vain osa käyttää julkisesti saatavilla oleviin ja kenen tahansa vapaassa käytössä oleviin HUS:n kertoimiin perustuvia kertoimia.

Väitetty sopimusrikkomus

Rapalilla on ollut TAKUn käyttäjäkohtaisia lisenssejä enimmillään neljä kappaletta. Rapal tai sen henkilöstö ei ole rikkonut TAKUn lisenssiehtoja. Sillä on ollut lisenssit ohjelmaan, ja se on maksanut lisenssimaksut.

Mitään kantajan väittämiä sopimusehtoja tai käyttörajoituksia ei ole ollut voimassa ainakaan ennen vuotta 2011, jona vuonna kantajan väitteen mukaan jotkut käyttäjät olisivat ohjelmapäivityksen yhteydessä ensimmäisen kerran hyväksyneet ohjelmiston loppukäyttäjäehdot. Näihin ehtoihin tai mihinkään muihinkaan sopimusehtoihin ei ole sisältynyt mitään kanteen kannalta merkityksellisiä käyttörajoituksia ennen vuotta 2016.

Kahden kanteessa mainitun projektin toteuttamisaikana osapuolten välillä ei ole ollut voimassa mitään hyväksyttyjä sopimusehtoja, ei sen paremmin loppukäyttäjäehtoja kuin yleisiä ehtojakaan. Vuoteen 2011 saakka käyttö on perustunut kantajan vuonna 2000 antamaan tarjoukseen, jossa on mainittu vain se, mihin tuotetta ensisijaisesti käytetään. Mihinkään ehtoihin tai rajoituksiin ei ole viitattu, eikä sellaisia ole tuona ajankohtana edes ollut olemassa.

Käyttörajoitusten tulee aina olla nimenomaisia ja selkeitä, eikä sellaisia voida johtaa jälkikäteen kulloisenkin tarpeen mukaan sen paremmin yleisestä sopimusoikeudesta kuin lojaliteettivelvollisuudestakaan. TAKUn käyttäminen kahdessa kanteessa mainitussa asiakasprojektissa on ollut nimenomaan sen ensisijaisen käyttötarkoituksen mukaista rakentamiskustannusten laskentaa, jota on tehty konsulttityönä asiakkaille, jotka tarvitsivat TAKUlla saatuja tuloksia omiin sisäisiin tarpeisiinsa. TAKUlla saatuja tuloksia on sitten yhdessä näiden asiakkaiden kanssa hyödynnetty erillisessä laskutoimituksessa, jolla on muodostettu asiakkaan tarpeiden mukaisia tilakertoimia. Tässä jälkimmäisessä laskutoimituksessa ei ole käytetty TAKUa, eikä kertoimia ole siten muodostettu TAKUa käyttäen, vaikka sekin sinänsä olisi ollut kyseisinä ajankohtina täysin sallittua.

Loppukäyttäjäehdot eivät voi olla voimassa vastaajan ja kantajan välillä ilman vastaajan erillistä nimenomaista suostumusta. Yleiset sopimusehdot ovat voineet tulla vastaajaa sitovasti voimaan aikaisintaan vuonna 2013 tehdyn kirjallisen sopimuksen myötä. Mitkään mainituista ehdoista eivät rajoittaneet TAKU-ohjelmiston avulla tuotettujen laskentatulosten hyödyntämistä miltään osin. Tällainen rajoitus on lisätty loppukäyttäjäehtoihin vasta myöhemmin, eikä se ole voinut tulla voimaan takautuvasti. Vastaajan yleisiin ehtoihin vastaavaa rajoitusta ei sisälly vielä tänä päivänäkään. Rajoitus on lähtökohtaisesti kohtuuton ja estää käytännössä kokonaan ohjelmiston käyttämisen. Tällaiseen erittäin epätavalliseen ehtoon olisi tullut erikseen kiinnittää huomiota, jotta se voisi olla pätevä. Rajoitusehto on myös sanamuodoltaan epäselvä, eikä sen perusteella voida päätellä, olisivatko vastaajan vuosina 2003 ja 2010 tekemät asiakasprojektit kiellettyjä tänä päivänäkään.

Vastaaja on tullut tietoiseksi niin loppukäyttäjäehdoista kuin yleisistä sopimusehdoistakin ensimmäisen kerran tämän oikeudenkäynnin yhteydessä. Ehdoista on eri versioita, joista mitään ei ole käyty läpi vastaajan kanssa.

Vastaaja ei ole missään vaiheessa käyttänyt TAKUlla tuotettuja tietoja Optimaze-ohjelmiston tai minkään muunkaan ohjelmiston kehittämiseen. Optimaze-ohjelmisto toimii täysin samalla tavalla riippumatta siitä, käytetäänkö sen yhteydessä kertoimia ja, jos käytetään, mitä ja millä tavalla luotuja kertoimia.

TAKUa on ollut sallittua käyttää käyttäjäorganisaation sekä sisäiseen että ulkoiseen tarkoitukseen. Rakennusalan konsultit muodostavat huomattavan asiakasryhmän kantajalle, eikä heillä ole ohjelmalle muuta kuin ulkoista käyttöä. Kantaja on siis sallinut ulkoisen käytön ja sallii sen edelleen muille toimijoille kuin Rapalille huolimatta nykyisten lisenssiehtojen sanamuodosta. Vastaajalla on siis täysin lisenssiehdoista riippumatta ollut perusteltu syy olettaa, ettei tällainen käyttö ole kiellettyä myöskään sen konsultointitoiminnassa, jollaiseksi sekä Senaatti-kiinteistöjen että HUS:n projektit täytyy lukea. Kumpikin organisaatio on pyytänyt vastaajaa konsulttina muodostamaan itselleen kertoimia sisäisen vuokran määrittelemiseen, mikä on normaalia konsultointitoimintaa.

Ohjelman nimi "Uudis- ja korjausrakentamisen kustannusten laskentaan tarkoitettu ohjelmisto sekä ohjelmaan liittyvä ylläpitokustannusten laajennusosa" ei käyttötarkoituksen ilmaisijana ole rajoittanut käyttöä kustannusten ja ylläpitokustannusten laskemisessa vaan päinvastoin sallinut ne. Tämä sanamuoto ei viittaa myöskään mitenkään hankkeisiin, joiden käyttämiseen pelkästään kantaja nyt jälkeenpäin pyrkii selvästikin rajoittamaan TAKUn käyttämisen.

Tiettyä menettelyä ei voida takautuvasti katsoa sopimuksen vastaiseksi, jos se ei ole ollut sitä kyseessä olevan toiminnan aikana. Kantajan vuonna 2015 tai 2016 tekemät sopimusmuutokset ja uudet yleiset sopimusehdot eivät ole siten voineet tulla voimaan takautuvasti vastaajaa sitovasti jo vuonna 2003 tai 2010. Sama argumentti pätee, vaikka viimeisin muutos olisi kantajan väitteen mukaisesti tehty jo vuonna 2013. Kanteessa mainitut tapahtumat ovat vuosilta 2003 ja 2010.

Senaatti-kiinteistöjen projektissa 2003 TAKUa on käytetty laskentavälineenä ohjelmiston tavanomaisessa tarkoituksessa muun vastaajan tilatiedon ohella kertoimien määrityksissä taustatietoina. Myös HUS:n vuoden 2010 projektissa TAKUa on käytetty laskentakäyttötarkoituksessa ja muun vastaajan tilatiedon ohella kertoimien määrityksissä taustatietoina. Molemmilla tahoilla on ollut voimassa oleva TAKU-lisenssi.

Tällaisen ohjelman tavanomaisessa laskentakäyttötarkoituksessa saadun tiedon käyttämistä ei ole kielletty missään sopimusehdoissa. Tilaluokkien ja kertoimien muodostaminen on ollut lähtökohtaisesti kertaluonteista. Tällaisten TAKUn normaalin käytön yhteydessä tuotettujen tietojen hyödyntäminen toisen ohjelman käytön yhteydessä ei ole ohjelmistokehitystä, eikä sitä voida pitää kiellettynä edes uusimpien, vuoden 2016 lisenssiehtojen mukaan.

Rapalin tarjouksessa 25.2.2010 HUS:lle (kantajan kirjallinen todiste 13) oleva viittaus Optimazen kehitystyöhön ei tarkoita sitä, että Optimazeen olisi lisätty kertoimia. Siellä ei edelleenkään ole yhtään kerrointa. Kyse on siitä, että Optimazeen lisättiin uusia tilaluokkia, joille voi halutessaan laittaa kertoimen kuten kaikille tilaluokille. Tilaluokkia hyödynnetään ohjelmistossa usealla eri tavalla. Tilaluokan tyypillä on siis muutakin merkitystä kuin vuokrien allokointi, kuten esimerkiksi RT-kortissakin määritellyt pinta-alojen laajuuslaskelmat. Kantaja on alentanut hintaa ja viitannut ohjelmiston kehitystyöhön lähinnä markkinointitarkoituksessa ja saanut siten tarjottua projektia sopivaan hintaan. Tämä on varsin yleinen käytäntö, eikä siitä tule tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, varsinkin kun kyseessä on ollut hinnaltaan ja laajuudeltaan erittäin pieni projekti. Ohjelmistokehityksen kustannuksiin verrattuna se on mitätön.

Rapal ei ole rikkonut mitään sopimusehtoja eikä ole siten velvollinen suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta. Mitään vahinkoa ei ole edes osoitettu syntyneen.

Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa

Rapal ei ole käyttänyt TAKUa tai sen tunnettuutta oman ohjelmistonsa markkinoinnissa.

Kaikissa TAKUn tulosteissa on kantajan määräysten mukaisesti oltava näkyvissä kantajan tavaramerkki ja tieto tulosteen alkuperästä. Näiden määräysten noudattaminen ei ole markkinointia.

Optimaze ohjelmiston tai sen talousmoduulin käytön kieltäminen lyhyeksikin ajaksi merkitsisi merkittävää vastaajan liiketoiminnan estämistä ja johtaisi huomattaviin taloudellisiin vahinkoihin.

Hyvitysvaatimus

Rapal ei ole menetellyt tekijänoikeuslain vastaisesti eikä ole siten velvollinen suorittamaan kantajalle hyvitystä.

Haahtela-kehityksen hyvitysvaatimuksen peruste ja määrä eivät perustu lakiin eivätkä oikeuskäytäntöön. Tekijänoikeuden loukkaamiseen perustuvan hyvityksen tulee olla kohtuullinen, eikä se voi sisältää vahingonkorvauksellista elementtiä.

Haahtela-kehityksen tilinpäätöstiedot eivät osoita kehityskustannusten niin suurta määrää kuin mitä Haahtela-kehitys on väittänyt sillä olleen, eikä sitä, miten kustannukset kohdentuvat. TAKUun ei ole tehty sellaisia uudistuksia tai kehitystä, jotka näkyisivät käyttäjille.

Vahingonkorvausvaatimus

Rapal ei ole velvollinen suorittamaan vahingonkorvausta Haahtela-kehityksen esittämillä kanneperusteilla.

Vaaditulle vahingonkorvaukselle ei ole esitetty miltään osin perusteita. Haahtela-kehitys on joka tapauksessa menettänyt oikeutensa vahingonkorvaukseen vanhentuneena siltä osin, kun väitetyt vahingot ovat syntyneet yli 10 vuotta ennen oikeudenkäynnin alkua.

TODISTELU

Asiakirjatodisteet

Haahtela-kehitys Oy

1. Haahtela-kehityksen yleiset sopimusehdot
2. TAKUn loppukäyttäjäehdot
3. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hankintailmoituksen 854/206020/2015 liite 3 ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n sähköposti ja kirje 10.11.2015
4. Haahtela-kehityksen tuloslaskelmat vuosilta 2011–2015
5. Haahtela-kehityksen 10.10.2000 päivätty tarjous Rapalille
6. TAKUn loppukäyttäjäehdot 5/2010
7. Lisenssisopimus 28.6.2013
8. HUS-Tilakeskus, Painokerroin-työryhmän loppuraportti, 12.3.2010, liitteineen 1–3 ja HUS:lle tuotettujen painokertoimien vertailu TAKUlla tuotettuihin kertoimiin (liite 3 salassa pidettävä)
9. Asiantuntijalausunto 10.10.2017, professori emeritus JK:n, rakentamistalous, Aalto-yliopisto
10. Haahtela-kehityksen tarjouksia vuosilta 2000–2007
11. Ruutukaappaukset TAKUn vuosipäivitysten 2010 ja 2011 asentamisesta
12. Ruutukaappaus Haahtela-yhtiöiden verkkosivuilta vuodelta 2010 sisältäen yleiset sopimusehdot syyskuulta 2010
13. HUS:n tilaus 4.3.2010 ja Rapalin tarjous 25.2.2010 HUS:lle sekä projektissa luotuja tilakortteja (osa 13B salassa pidettävä)
14. Otteita opinnäytetyöstä "Poliisin toimitilajohtamisen työkalun kehittäminen", MH, 3.9.2015, Metropolia Ammattikorkeakoulu.

Rapal Oy

1. Otteita tutkimusjulkaisusta "Talonrakennustuotannon taloudellisuuden ohjauksen kustannustietojen ylläpitojärjestelmä", 1985, Teknillinen korkeakoulu
2. Otteita Talo 80, Talo 90 ja Talo 2000 kirjoista
3. Valokuva Tocoman Oy:n TAKU90-, TAKU91- ja TAKU92-ohjelmistojen pc-työasemien käyttöön tarkoitettujen korppujen kansista
4. Rapalin vuoden 2015 tilinpäätöstiedot
5. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n sähköposti ja kirje 10.11.2015
6. UK:n esitys Kustannusohjaus Senaatti-kiinteistöjen kustannusprosessissa, 20127. Ote Optimaze-ohjelmiston tuotekuvauksesta sekä Power Point esitys ohjelmistosta
8. Power Point -esitys Optimaze-ohjelmiston talousmoduulista
9. Opinnäytetyö "Sairaanhoitopiirien sisäisten vuokrien määritys ja yhtenäistäminen", MM, 2011, Turun ammattikorkeakoulu
10. HY:n palveluksessa vuonna 2003 olleen VV:n laatima tilanimikkeiden vertailutaulukko, 2003
11. Sipoon kunnan hankintapäätös 19.9.2016 tilahallintajärjestelmän hankinnasta
12. Senaatti-kiinteistöjen tarjouspyyntö 22.10.2015 kustannussuunnittelupalveluista 2016–17
13. Vastaajan kommentit kantajan liitteeseen 8 (HUS:n julkaisemien investointi- eli rakennuskustannuksiin liittyvien painokertoimien vertailudokumentti)
14. TAKUn loppukäyttäjäehdot 5/2010
15. HUS:n hallituksen 28.5.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirjan liite 7
16. RT-kortti "Rakennuksen pinta-alat"
17. "Tilamalli" / ote Aalto-yliopiston arkkitehtikoulutusohjelman koulutusmateriaalista
18. HUS-Kiinteistöt Oy:n tilakortti / Kirurginen sairaala / leikkaussali
19. Tutkielma "Helsingin Yliopiston laboratorioluokittelu sekä tyyppilaboratoriot biotieteissä ja fysikaalisissa tieteissä", OS, 25.8.1999, Helsingin yliopisto
20. Opinnäytetyö "Sisäisten vuokrien määritys Tampereen ammattikorkeakoulussa", JA, toukokuu 2016, Tampereen ammattikorkeakoulu.

Henkilötodistelu

Haahtela-kehitys Oy

1. YH, todistelutarkoituksessa
2. AJ
3. HL
4. VV
5. UK
6. TK, todistelutarkoituksessa
7. ET

Rapal Oy

1. AJ
2. UK
3. KP
4. TS
5. HV
6. TK, todistelutarkoituksessa

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. Haahtela-kehitys Oy (jäljempänä myös Haahtela-kehitys) kuuluu tytäryhtiönä Haahtela-yhtiöiden muodostamaan konserniin.
Haahtela-yhtiöiden pääliiketoiminta-alueet ovat rakennusalan projektinjohto-, tutkimus- ja kehitysliiketoiminta sekä alaan liittyvien ohjelmistojen kehittäminen. Haahtela-kehityksen liiketoiminta on keskittynyt ohjelmistojen kehittämiseen ja lisensointiin.

2. Rapal Oy (jäljempänä myös Rapal) on asiantuntijayritys, joka kehittää ja tarjoaa muun ohella työympäristöjen kehittämiseen ja infrahankkeiden talouden hallintaan liittyviä palveluita ja ohjelmistoja.

3. Haahtela-kehityksen Kustannustieto TAKU-ohjelmistotuotteen (jäljempänä myös TAKU-ohjelmisto tai TAKU) keskeinen osa on rakennusten rakennus- ja ylläpitokustannusten määrittäminen tilakohtaisesti tilojen ominaisuuksien perusteella. TAKU on lisensoitu itsenäisenä tuotteena käytettäväksi rakennushankkeiden budjetointiin ja kustannusarviolaskentaan. TAKU on valmisohjelmisto, jonka käyttöoikeuden haltija on voinut asentaa omalle tietokoneelleen. Lisenssi on yritys- ja henkilökohtainen. TAKU nauttii teoksena tekijänoikeuslain mukaista suojaa.

4. TAKUn ensimmäinen versio on tuotu markkinoille vuonna 1989, ensin nimellä TAKU. Vuodesta 1992 Haahtela-kehitys on lisensoinut sitä nimellä WinTaku, ja vuonna 1998 sen nimi on muutettu nykyiseen muotoon Kustannustieto TAKU.

5. Rapalilla on ollut TAKUn käyttöoikeus 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Haahtela-kehitys on irtisanonut Rapalin TAKU-lisenssin päättymään 24.6.2016. Rapal on maksanut lisenssimaksut kaikilta lisenssikausilta.

6. Rapalin Optimaze.net-ohjelmisto (jäljempänä myös Optimaze-ohjelmisto tai Optimaze) on SaaS (Software as a Service) malliin perustuva internetselaimen kautta käytettävä palvelu, jossa ohjelmistoa ei asenneta käyttäjän laitteisiin. Optimaze-ohjelmiston talousmoduulissa tilojen rakennuskohtaisia kustannuksia voidaan jakaa tiloille. Optimaze-ohjelmistoon ei ole kopioitu lähdekoodia TAKUsta.

7. Edellä kohdissa 1–6 todetun lisäksi asiassa on riidatonta, että Rapal on tehnyt Senaatti-kiinteistöille sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (jäljempänä myös HUS) vuosina 2003 ja 2010 projektit, joissa Rapal on laskenut mainituille asiakkailleen kertoimia. Senaatti-kiinteistöillä, HUS:lla ja Rapalilla on näiden projektien aikana ollut voimassa oleva TAKU-lisenssi.

8. Kantajan vaatimukset perustuvat keskeisesti väitteeseen siitä, että Rapal on käyttänyt TAKU-ohjelmistoa sitä koskevien lisenssiehtojen vastaiseen käyttötarkoitukseen. Kantajan mukaan lisenssiehtojen vastainen menettely on ilmennyt erityisesti edellä mainituissa vuosien 2003 ja 2010 projekteissa. Kantaja on lisäksi väittänyt, että vastaaja on vuoden 2010 HUS:lle tekemänsä projektin jälkeen lisännyt HUS:lle ja muille asiakkailleen tilaluokkia ja määrittänyt niille tilakertoimia käyttäen TAKUa.

9. Haahtela-kehityksen kanteen johdosta asiassa on ensin arvioitava, mitä asiassa on tullut selvitetyksi Rapalin menettelystä ja onko selvitetyksi tullut menettely ollut vastoin TAKUn käyttötarkoituksesta ja käyttöehdoista sovittua.

2 Rapal Oy:n menettelystä

2.1 Asianosaisten käsitykset

10. Kantaja on esittänyt, että Rapal on kopioinut TAKUsta tulostietoja ja Haahtela-kehityksen tekijänoikeutta loukaten muodostanut Optimaze-ohjelmistonsa talousmoduulissa käytettyjä tilakertoimia Senaatti-kiinteistöjen ja HUS:n projektien yhteydessä. Tällainen TAKUn käyttö on kantajan mukaan ollut ohjelmiston käyttötarkoituksen sekä viimeistään vuodesta 2011 lukien TAKUn lisenssiehtoihin sisältyneiden nimenomaisten käyttörajoitusten vastaista. Rapalin menettely, jossa se on mahdollistanut asiakkailleen käyttää ilman TAKU-lisenssiä TAKUlla tuotettuja ainutlaatuisia kustannustietoja Rapalin ohjelmiston kautta maksua vastaan, on joka tapauksessa ollut kantajan mukaan ilmeisen epälojaalia menettelyä sopimuskumppania kohtaan.

11. Vastaaja on puolestaan esittänyt, ettei se ole käyttänyt TAKUlla tuotettuja tietoja Optimaze-ohjelmistonsa kehittämiseen. Optimaze-ohjelmisto toimii täysin samalla tavalla riippumatta siitä, käytetäänkö sen yhteydessä asiakkaan tilaluokille määriteltyjä kertoimia. Lisäksi vastaaja on esittänyt, että se on käyttänyt TAKUa tämän sallitussa käyttötarkoituksessa eikä sen menettely ole ollut vastoin ohjelmiston lisenssiehtoja.

2.2 Rapalin menettelystä vuosina 2003–2010

12. Asiassa on riidatonta, että Rapal on ollut mukana Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2003 toteutetussa projektissa sekä HUS:n vuonna 2010 toteutetussa projektissa.

13. Todistaja VV on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut olleensa vuoden 2003 Senaatti-kiinteistöjen projektin aikaan Helsingin yliopistolla pääkäyttäjänä tilahallinnassa ja talouspuolella. Senaatti-kiinteistöjen johtamassa projektissa on ensin selvitetty markkinoilla olevia vaihtoehtoja Helsingin yliopiston tilahallinnan tarpeisiin ja lopulta päädytty siihen, että lähdetään kehittämään Optimaze-järjestelmää Rapalin Tilasuku-järjestelmän pohjalta. Järjestelmän spesifikaatiot on määritelty kehittämisryhmässä, johon on osallistunut Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston lisäksi edustajia verohallinnosta ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä (jäljempänä myös VTT). Projektissa Helsingin yliopisto on kuvannut tilaluokat, joille Rapal on muodostanut uudet tilakertoimet. Rapal on projektin aikana esitellyt Helsingin yliopiston edustajille näistä tilaluokista TAKU-järjestelmästä saatuja tulosteita, joita on ollut vajaa 100 kappaletta. Tulosteissa ei ole ollut kertoimia. VV on kertonut, ettei hän tiedä, miten kertoimet on viety Optimaze-järjestelmään, mutta olevansa siinä käsityksessä, että kertoimet on syötetty järjestelmään Rapalin toimesta.

14. Todistaja HL on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa vuodesta 2006 lähtien ensin HYKS-tilakeskuksen johtajana ja vuodesta 2011 alkaen HUS-tilakeskuksen johtajana. HUS:lla on ollut aiemmin käytössään niin sanotussa HATO-ryhmässä sovitut kertoimet, jotka ovat perustuneet 1990-luvulla Tampereen teknillisessä korkeakoulussa tehtyihin tutkimuksiin. Vuonna 2010 kertoimet on haluttu päivittää, minkä johdosta on perustettu työryhmä, joka on koostunut HUS:n henkilöstöstä ja jossa on käytetty Rapalin asiantuntijoita avustamassa painokertoimien laskennassa. Työryhmässä on keskusteltu tilaominaisuuksista ja sovittu arvoja, jotka kuvastavat tyypillisesti tiettyä tilaa. Tässä on käytetty apuna TAKUn tilakortteja laskennan lähtötietoina ja lopputuloksen dokumentoimiseksi. Rapalin asiantuntijat ovat määriteltyjen tilaominaisuuksien avulla laskeneet ja ehdottaneet tilaluokille kertoimia, joiden pohjalta työryhmä on lopulta päättänyt lopulliset kertoimet. Rapal on vienyt kertoimet Optimazeen palvelutyönä. Samat tilakertoimet ovat HUS:lla edelleen käytössä. HL:n mukaan TAKU ei ole ollut syy Rapalin palvelujen käyttämiseen.

15. Todistaja AJ on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut työskennelleensä Rapalilla kustannusten laskennan parissa vuodesta 1992 alkaen. Suhteellisia tilakertoimia on määritetty harvakseltaan, suurimpina asiakkaina Helsingin yliopisto ja HUS. Helsingin yliopiston projektissa yliopiston edustaja on antanut toimeksiannon laskea tai kehittää tilanimikkeitä ja laskea niille tilakertoimia olemassa olevien tietojen pohjalta. Yliopiston tilat olivat siirtymässä Senaatti-kiinteistöjen omistukseen, mutta AJ oli ollut tekemisissä vain Helsingin yliopiston edustajan kanssa. Projektissa on ensin arvioitu, millaisia yliopiston tilat ovat ja mitä niiden osalta pitäisi ottaa huomioon. TAKU on ollut tässä yhteydessä työkalu, jolla on laskettu neliöhintoja. Lähtötiedoista osa on saatu asiakkaalta ja osa on ollut AJ:n omaa päättelyä. Kertoimet olivat tilaluokkakohtaisia. Tehtiin päätös siitä, mikä keskimääräisen tilan sisältö on ollut ja laskettiin neliöhinta tälle tilalle TAKUlla. Neliöhinnat muutettiin kertoimiksi TAKUsta saatujen tulosteiden avulla, joissa neliöhinnat ovat näkyneet. Hinnat on sitten siirretty manuaalisesti Exceliin, jossa hinnoista on muodostettu suhteelliset kertoimet. Excel-lista on tämän jälkeen toimitettu käsiteltäväksi projektiryhmään, joka on kuitenkin käyttänyt AJ:n esittämiä kertoimia lähes sellaisenaan.

16. Todistaja AJ:n mukaan HUS:n projektissa on HUS:n olemassa olevien tilaluokkien ja kertoimien pohjalta lisätty tilaluokkia ja päivitetty kertoimia. HUS:lle on tarjottu Senaatti-kiinteistöjen projektissa tehtyä tilaluokitusta, mutta HUS on halunnut tilaluokkia lisää. Näitä tilaluokkia kehitettiin 14 kappaletta käyttäen TAKUn vuoden 2009 versiota. Loput tilaluokista ovat samoja kuin Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2003 projektissa. TAKUssa on siinä mielessä valmiita tilaluokkia, että siellä on oletustilat, joiden oletusarvoja muuttamalla tilan neliöhinta muuttuu. Tiettyjen tilaluokkien osalta on Senaatti-kiinteistöjen tilakortteja tehtäessä käytetty TAKUssa olevia oletusarvoja ja tiettyjen tilojen osalta niitä on täytynyt muokata. Optimazessa on mahdollista käyttää kertoimia, jos käyttäjä haluaa sellaisia käyttää. Käyttöönotossa kertoimet lisätään ohjelmaan sellaisena kuin tilaaja haluaa. Tilaaja voi myös muuttaa itse kertoimia. AJ:n mukaan TAKUsta ei saa ulos kertoimia. Kertoimien laatiminen on mahdollista niin, että TAKUsta saatavat tiedot siirretään Exceliin, jossa on mahdollista suorittaa jakolasku.

17. Todistaja VV:n kuulemisessa on käynyt ilmi, ettei Senaatti-kiinteistöille tehdyssä projektissa ole ollut kysymys rakennushankkeesta. Asiassa esitetystä selvityksestä ei voida tehdä johtopäätöstä, että myöskään HUS:n projektissa olisi ollut kysymys rakennushankkeesta.

18. Markkinaoikeus katsoo erityisesti HL:n, VV:n ja AJ:n kertoman perusteella selvitetyksi, että Rapal on sekä Senaatti-kiinteistöille vuonna 2003 että HUS:lle vuonna 2010 toteuttamissaan projekteissa käyttänyt tilakertoimien laskemisessa apunaan TAKU-ohjelmistoa ja tässä yhteydessä myös TAKUsta saatuja tulosteita. Näissä projekteissa ei ole ollut kysymys rakennushankkeista. Kertoimet on muodostettu käytännössä niin, että asiakkaan kanssa on päätetty tietyt keskimääräiset arvot tietylle tilatyypille, josta on tullut tilaluokka. Rapal on hyödyntänyt TAKUa ja taulukkolaskentaohjelmaa edellä mainituissa projekteissa tilaluokkien neliöhintojen ja suhdelukujen muodostamisessa. Nämä suhdeluvut on esitetty asiakkaalle, joka on lopulta päättänyt kertoimien muuttamisesta tai niiden käyttämisestä sellaisenaan Rapalin Optimaze-ohjelmistossa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Optimaze-ohjelmiston ominaisuuksiin ei sinänsä kuulu TAKU-ohjelmistolle ominaisella tavalla tilakertoimien hyödyntäminen TAKU-ohjelmiston avulla tai muutoinkaan laskettuna.

19. Edellä esitetyillä perusteilla asiassa ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että Rapal olisi kopioinut TAKU-ohjelmistosta tulostietoja omaan Optimaze-ohjelmistoonsa sitä koskevassa kehitystyössä edellä selostettujen Senaatti-kiinteistöjen ja HUS:n projektien yhteydessä vuosina 2003 ja 2010 tai muutoinkaan.

2.3 Rapalin menettelystä vuonna 2011 ja sen jälkeen

20. Vuoden 2010 jälkeisestä menettelystä asiassa on esitetty kirjallisena todisteena VTT:n vuonna 2015 julkaistu hankintailmoitus (kantajan kirjallinen todiste 3), jossa on todettu, että "[t]ilaluokille on laskettu nykyisen toimittajan toimesta YH:n kustannuslaskentaohjelmaa hyväksi käyttäen tilaluokkakertoimet". Kirjallisena todisteena on esitetty myös mainittua hankintailmoitusta koskeva oikaisu (vastaajan kirjallinen todiste 5), jossa on todettu seuraavaa: "Palvelukuvauksessa on virheellisesti mainittu ’Tilaluokille on laskettu nykyisen toimittajan toimesta YH:n kustannuslaskentaohjelmaa hyväksi käyttäen tilaluokkakertoimet’. Rapal Oy:ltä saamamme tiedon mukaan mainittua kustannuslaskentaohjelmaa ei ole käytetty kuin vuonna 2002."

21. Todistaja AJ on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut, ettei hän ole vuoden 2010 jälkeen määrittänyt uusia tilaluokkia tai tilakertoimia TAKUa hyväksi käyttäen eikä luultavasti kukaan muukaan Rapalilla. Kertoimia ei ole määritetty enää, koska ne on hyväksytty HUS:n hallituksessa, minkä vuoksi kertoimia olisi vaikea lähteä enää muuttamaan. Senaatti-kiinteistöille on tehty joitain kertoimia vuoden 2010 jälkeen, mutta niitä ei ole tehty TAKUlla vaan talonpoikaisjärkeen ja yksinkertaisiin Excel-malleihin perustuen. Lisäksi vuosina 2015–2016 on tehty valtion organisaatioille joitain lisäyksiä tilaluokkiin ilman TAKUa. Lisäksi yksityisille tahoille on lisätty muutamia toimistotiloja, joiden kerroin on yksi. AJ:n mukaan uusia tilakertoimia on mahdollista määrittää muun ohella suhteuttamalla tila toimistotilaan, jonka kerroin on usein yksi ja neliöhinta yleensä noin 2.000 euroa. AJ on lisäksi todennut, että yksittäisen tilaluokan kertoimen laskeminen TAKUlla on työlästä, eikä kertoimien laskeminen näin ole sujuvaa. Yksinkertaisten tilojen suhteellisia neliöhintoja on mahdollista määritellä myös ilman TAKUa.

22. Todistajina markkinaoikeudessa kuullut VV, TS, UK ja HL ovat varsin yhdenmukaisesti kertoneet, että tilakertoimia on mahdollista muodostaa muutoinkin kuin TAKUa käyttämällä. Tällöin kertoimet eivät ole kuitenkaan yhtä tarkkoja kuin TAKUlla muodostettuna. Todistelutarkoituksessa markkinaoikeudessa kuullun TK:n kuulemisessa on lisäksi käynyt ilmi, etteivät tilojen haltijat välttämättä halua olla kertoimien määrittämisessä erityisen tarkkoja. Osalle tilojen käyttöaste on tärkeämpää kuin kustannusten jyvittäminen, ja ajatuksena voi olla myös se, että kaikkien tilojen kertoimet ovat ykkösiä. TK:n mukaan tietylle tilalle saatetaan esimerkiksi poliittisista syistä haluta selkeästi suurempi kerroin kuin jollekin toiselle tilalle. Vastaavasti todistaja TS:n kuulemisessa on ilmennyt, ettei kertoimissa pyritä desimaalitarkkuuteen vaan kysymys on suuruusluokista.

23. Todistelutarkoituksessa markkinaoikeudessa kuultu YH on puolestaan kertonut, ettei tilakertoimia voida laskea muulla tavalla kuin TAKUlla. Kertoimia ei voida arvata, koska eri menetelmillä määritellyt kertoimet eivät ole yhteismitallisia. Kirjoista saatavien tietojen avulla on kuitenkin mahdollista laskea kertoimia paremmin kuin arvaamalla.

24. Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä kohdassa 20 mainitusta kolmannen tahon eli VTT:n hankintailmoituksesta, jota on oikaistu, voida tehdä johtopäätöstä, että Rapal olisi vuoden 2010 jälkeen käyttänyt TAKUa tilakertoimien muodostamisessa VTT:lle.

25. Yksikään markkinaoikeudessa kuultu henkilötodistaja tai muu kuultava ei ole kertonut, että Rapal olisi vuoden 2010 HUS-projektin jälkeen käyttänyt TAKUa VTT:lle tekemissään toimeksiannoissa tai muutoinkaan asiakkaidensa tilakustannusten laskennassa tai tilakertoimien muodostamisessa tai että Rapal olisi kopioinut TAKUsta tulostietoja ja tarjonnut niitä asiakkailleen oman Optimaze-ohjelmistonsa kautta. Henkilötodistelun perusteella tällainen on jäänyt vain sen olettaman varaan, että kertoimia ei olisi mahdollista laatia riittävän tarkasti ilman TAKUa. Markkinaoikeus pitää kuitenkin uskottavana edellä todistajien ja todistelutarkoituksessa kuultujen kertomaksi selostettua siitä, että kertoimien määrittämisessä ei välttämättä pyritä erityiseen tarkkuuteen ja että kertoimia on mahdollista laatia myös ilman TAKUa.

26. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo asiassa jääneen selvittämättä, että Rapal olisi vuoden 2010 jälkeen käyttänyt TAKUa kantajan väittämällä tavalla.

3 Haahtela-kehityksen ja Rapalin sopimuksesta

3.1 Tarkastelun lähtökohdat

27. Asiassa on riidatonta, että Rapalilla on ollut TAKUn käyttöoikeus 1990-luvulta lähtien aina vuoteen 2016 saakka. Kantaja ja vastaaja ovat kuitenkin erimielisiä siitä, millainen käyttöoikeus Rapalilla on ollut.

28. Kantajan mukaan Rapalin käyttöoikeus on rajoittunut uudis- ja korjausrakentamiseen eikä käyttöoikeus ole sallinut esimerkiksi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2003 ja HUS:lle vuonna 2010 tehtyjä projekteja, koska niissä ei ole ollut kysymys tällaisista hankkeista. Vastaajan mukaan TAKUn käyttöoikeutta ei ole rajoitettu uudis- ja korjausrakentamiseen, vaan muukin konsultointitoiminta on ollut sallittua.

29. Edellä jaksossa 2 Rapalin menettelystä selvitetyksi tullut huomioon ottaen asiassa on arvioitava, mitä Haahtela-kehityksen ja Rapalin välillä on sovittu TAKUn käytöstä vuosille 2003–2010, jolloin Rapal on osallistunut Senaatti-kiinteistöjen ja HUS:n projekteihin. Edellä jaksossa 2.3 esitetty huomioon ottaen asiassa ei sen sijaan ole tarpeen arvioida, mikä sopimussuhteen sisältö on ollut vuonna 2011 tai sen jälkeen.

3.2 Sopimuksen tulkinnan yleisistä lähtökohdista

30. Sopimusvapauden periaatteen mukaisesti keskeisenä lähtökohtana sopimuksen tulkinnassa on osapuolten tarkoitus. Vakiintuneen kannan mukaan sopimusta on tulkittava sopimusosapuolten yhteisen tarkoituksen mukaisesti, vaikka sopimusasiakirjassa käytetyt kielelliset ilmaisut poikkeaisivat tällaisesta tarkoituksesta (esimerkiksi Hemmo, Sopimusoikeus I, 2003, s. 620–624 ja Principles, Definitions and Model Rules of European Private Law (DCFR) II.-8:101 art).

31. Mikäli sopimusosapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole saatavissa selvitystä, lähtökohtana sopimuksen tulkinnassa on sopimuksessa käytetty sanamuoto (esimerkiksi KKO 2017:14 kohta 14 ja KKO 2016:10 kohta 26). Sopimuksessa käytetyille ilmaisuille annetaan lähtökohtaisesti se merkitys, mikä niillä on arkikielen mukaan ymmärrettynä. Arkikielellä tarkoitetaan tällöin myös tietyn alan kielenkäyttöä (esimerkiksi Hemmo, Sopimusoikeus I, 2003, s. 608–612).

32. Kielellisten ilmaisujen tulkinnassa merkitystä voidaan antaa myös sopimusosapuolen yksipuoliselle tarkoitukselle, jos tällainen on ollut toisen osapuolen tiedossa tai havaittavissa sopimusta tehtäessä taikka jos toisen osapuolen olisi sopimusta tehtäessä pitänyt tietää tällaisesta yksipuolisesta tarkoituksesta (esimerkiksi Hemmo, Sopimusoikeus I, 2003, s. 624–626 ja DCFR II.-8.101 art).

33. Kun tulkinnan kohteena on toisen osapuolen yksipuolisesti laatima tai käyttämä sopimusehto eli niin sanottu vakioehto, joka on epäselvä, tulkinnassa on annettava etusija vastapuolen käsitykselle ehdon merkityksestä. Tällaisessa tilanteessa ehtoa on siis tulkittava sen laatijan tai käyttäjän vahingoksi (esimerkiksi KKO 2010:69 kohta 11, KKO 2008:53 kohta 16 ja KKO 2003:26 sekä DCFR II.-8.103 art). Sanotunlaista epäselvyyssääntöä sovellettaessa merkitystä on oikeuskäytännössä annettu sille, että ehdon laatija olisi voinut muotoilla sopimusehdon selkeämmäksi (NJA 2012 s. 3).

34. Edellä kohdassa 33 mainittuun niin sanottuun tavoitteelliseen tulkintaan on kuitenkin pääsääntöisesti ryhdyttävä vasta sen jälkeen, kun osapuolten tarkoituksesta esitetty selvitys ja sopimusehdon objektiiviseen arviointiin perustuva tulkinta eivät johda järkevään sopimusehdon merkityssisällön vahvistamiseen. Jotta sopimusehto voi olla epäselvä, ehdon on tulkinnassa merkityksellinen aineisto sekä asiayhteys huomioon ottaen oltava tulkinnanvarainen ja epäselvyyttä tarkoittavan kynnyksen on ylityttävä (esimerkiksi Hemmo, Sopimusoikeus I, 2003, s. 633 ja 644).

3.3 Sopimuksesta esitetty selvitys

35. Asiassa ei ole esitetty mitään kirjallista selvitystä siitä, mitä

Haahtela-kehityksen ja Rapalin välillä on 1990-luvulla sovittu TAKUn käytöstä, kun Haahtela-kehityksen ja Rapalin sopimussuhde on alkanut.

36. Haahtela-kehityksen mukaan TAKUn käyttötarkoitus ja sen käyttörajoitukset ilmenevät 10.10.2000 päivätystä Haahtela-kehityksen tarjouksesta Rapalille (kantajan kirjallinen todiste 5). Markkinaoikeudessa todistajana kuultu Haahtela-kehityksen ET on kertonut, että Rapal on mainitun tarjouksen perusteella tilannut lisää TAKUn ohjelmistolisenssejä. Asiassa esitetystä muusta näytöstä ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella TT:n kertomaa olisi syytä epäillä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo TT:n kertoman perusteella selvitetyksi, että mainittu tarjous on hyväksytty Rapalin toimesta lokakuussa tai marraskuussa 2000.

37. Kyseisen tarjouksen alussa on todettu seuraavaa:

"Kiitämme mielenkiinnostanne TAKU™ -ohjelmistoamme kohtaan ja tarjoamme Talonrakennuksen Kustannustieto kirjaan perustuvaa, uudis- ja korjausrakentamisen kustannusten laskentaan tarkoitettua ohjelmistoa sekä ko. ohjelmaan liittyvää ylläpitokustannusten laajennusosaa."

38. Tarjouksen kohdassa "Tarjoushinta" on esitetty hinnat yhdelle, kahdelle ja kolmelle lisenssille. Yhden lisenssin hinta on esitetty seuraavasti:

"Uudis- ja korjausrakentaminen, yksi käyttäjälisenssi 17.000 mk + alv", "Edelliseen ylläpidon laajennusosa 3.000 mk + alv", "Yhteensä 20.000 mk + alv".

39. Kahta ja kolmea lisenssiä koskenut hinta on esitetty vastaavalla tavalla eriteltynä. Tarjous on ollut kaiken kaikkiaan noin 1,5 sivun mittainen asiakirja.

40. Markkinaoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultu YH on kertonut toimineensa 2000-luvun alussa Haahtela-kehityksessä hallituksen puheenjohtajana. YH:n mukaan TAKU-ohjelmisto on tarkoitettu niille, jotka ovat rakennushankkeissa mukana, ja sen pääkäyttötarkoitus on ollut rakennushankkeiden budjetointi. Haahtela-kehitys on 1990-luvun lopussa kehittänyt myös TAKU-ohjelmistoon perustuneen Kiinteistötieto-ohjelmiston, joka on tarkoitettu olemassa olevien rakennusten tilojen ylläpitokustannusten jakamiseen. Kiinteistötietoa luotaessa on eroteltu lisenssit rakennushankkeiden budjetointia ja omaisuudenhallintaa varten. Ohjelmistojen käyttötarkoitukset on pyritty kommunikoimaan käyttäjille markkinointimateriaalissa ja muun muassa Rapalille vuonna 2000 tehdyssä tarjouksessa.

41. YH:n mukaan Rapal on saanut käyttää TAKU-ohjelmistoa rakennushankkeiden budjetointiin, suunnitteluun ja kustannusarviointiin, kunhan toiminta on liittynyt rakennushankkeisiin. TAKU-ohjelmiston käyttö ei olisi sitä vastoin ollut sallittua olemassa olevien rakennusten kustannusten laskemisessa, koska tämä tehtäisiin ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että voitaisiin määritellä sisäisiä vuokria. Haahtela-kehitys ei olisi koskaan luovuttanut lisenssiä toimintaan, jolla alan toimija olisi voinut alkaa kilpailla Haahtela-kehityksen Kiinteistötieto-toiminnan kanssa. TAKU-ohjelmiston markkinointi- ja myyntitoiminnasta on YH:n mukaan vastannut vuonna 2000 Haahtela-kehityksen silloinen toimitusjohtaja HV.

42. Todistelutarkoituksessa markkinaoikeudessa kuultu Rapalin toimitusjohtaja TK on kertonut, että TAKU-lisenssi on hankittu Rapalille kustannuskonsultointia varten, mikä on kattanut kaikenlaisen kustannusten ja kustannuserojen laskennan. Rapalilla ei ole koettu, että käyttötarkoitus rajoittuisi pelkkiin rakennushankkeisiin liittyvään laskentaan, vaan ohjelmistoa on voitu käyttää kaikkeen kustannuslaskentaan. Rapalilla ei olla oltu tietoisia käyttöoikeuden rajoituksesta ennen nyt kyseessä olevaa oikeudenkäyntiä. Vuoden 2000 tarjous ei ole sisältänyt käyttörajoituksia tai -tarkoitusta.

43. Todistaja KP on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut työskennelleensä Rapalissa vuodesta 1995 lähtien ollen kuitenkin toisen yrityksen palveluksessa vuoden 2001 tammikuusta syyskuuhun. Vuonna 2000 KP on vastannut Rapalin sisäisestä IT-tuesta ja hankinnoista, jolloin on lisätty lisenssien määrää KP:n mukaan vuoden 2000 tarjouksessa ei ole ehtoja, joilla olisi rajoitettu TAKUn käyttötarkoitusta, eikä rajoituksia ole muutoinkaan tuotu Rapalin tietoon. TAKU-lisenssit on hankittu kustannuslaskentakonsultoinnin käyttöön.

44. Todistaja HV on kertonut toimineensa Haahtela-kehityksessä vuodesta 1991 lähtien vuoteen 2010 saakka. Kyseessä olevan vuonna 2000 tehdyn tarjouksen tekemisen aikaan hän on ollut yhtiön toimitusjohtajana. TAKU-ohjelmisto on HV:n mukaan tarkoitettu rakennuskustannusten laskentaan, tilojen hinnoitteluun ja budjettien laatimiseen. TAKU-ohjelmistoa on myyty kaikille, jotka ovat tarvinneet sitä rakennushankkeen tarpeisiin. Näitä ovat voineet olla esimerkiksi kaupungit, kunnat, yksityiset tahot tai konsulttiyhtiöt. Ohjelmiston käyttötarkoituksia ei oltu rajoitettu, vaan päinvastoin käyttötarkoitusta on pyritty laajentamaan muun ohella vakuutusyhtiöiden käyttöön. Haahtela-kehityksen pyrkimyksenä oli ollut kasvattaa myynnin volyymia ja liiketoimintaa. TAKU on ollut hyvä laskentaväline ja sellainen on myyty asiakkaalle, jos asiakas on halunnut sen ostaa.

45. HV:n arvion mukaan Rapalille on vuonna 2000 tarjottu TAKUa uudis- ja korjaushankkeiden sekä rakennusten hinnoitteluun. Kirjallisia sopimusehtoja ei HV:n Rapalilla työskentelyn aikana ole ollut, vaan käyttöehdot ovat olleet kirjattuina tehtyihin tarjouksiin. Tarjouksissa tärkeintä on HV:n mukaan ollut esittää, että käyttäjälisenssi on yritys- ja käyttäjäkohtainen ja että vuosimaksuihin tulee sitoutua.

46. HV:n mukaan moni muukin konsultti kuin Rapal on aikanaan tarjonnut sisäisten vuokrien määrittämistä varten TAKUa hyödyntäviä laskentapalveluita esimerkiksi kaupungeille. Tätä toimintaa ei kielletty, vaikka Haahtela-kehitys kilpaili samoilla markkinoilla Kiinteistötieto-ohjelmistollaan. Toimintaan puututtiin vain, jos laskentapalvelun toimittaja ei lainkaan maininnut Haahtela-kehityksen nimeä. HV:n mukaan kustannuskonsultointi on hyvin laaja käsite, joka kattaa koko rakennuksen elinkaaren, ja suhteellisten tilakertoimien laskeminen TAKU-ohjelmistolla on ollut normaalia konsultointitoimintaa.

47. HV:n mukaan vuoden 2000 tarjouksessa (kantajan kirjallinen todiste 5) on kerrottu, että ohjelmaa voidaan käyttää uudis- ja korjausrakentamisen kustannusten laskentaan. Jokainen tehty tarjous on alkanut tällä tavalla. Tarjouksessa ei ole millään tavalla kielletty muuta käyttötarkoitusta. Ohjelmaa on myös käytännössä käytetty hyvin monenlaiseen tarkoitukseen. Tarjouksessa on enemmänkin korostettu menetelmiä, joita ohjelmassa on. Tietosisällön eli rekisterin tai sen osan kopiointi sellaisenaan toiseen ohjelmistoon olisi ollut kiellettyä käyttöä.

48. Todistaja ET on markkinaoikeudessa kuultaessa kertonut toimineensa vuodesta 1996 Haahtela-kehityksestä ja vastanneensa kokonaisuudessaan TAKU-ohjelmistosta. TT:n mukaan ohjelmiston käyttötarkoitus on ollut rakennushankkeiden uudis- ja korjausrakentamisen budjetointi ja suunnittelun ohjaus. Kaikessa markkinointimateriaalissa on täsmennetty, että kyseessä on talonrakennushankkeisiin tarkoitettu järjestelmä ja ohjelmisto. Loppukäyttäjäehdot ja yleiset sopimusehdot on otettu käyttöön keväällä 2010. Loppukäyttäjäehtoja on sittemmin päivitetty täsmennyksin vuosina 2013 ja 2018. Näitä sopimusehtoja on sovellettu järjestelmällisesti kaikkiin tuotteisiin. Vuosina 2002–2010 ei ole ollut sopimusehtoja.

49. TT:n mukaan ensimmäinen sopimusasiakirja Rapalin ja Haahtela-kehityksen välillä on vuonna 2000 lähetetty tarjous. Tarjouksessa on todettu, että ohjelmisto on tarkoitettu uudis- ja korjausrakentamisen kustannusten laskentaan ja ylläpitokustannusten laskentaan. Ylläpitokustannusten laskentaa koskeva laajennusosa on tarkoitettu hankkeen laskentaan, kun hankkeen alkuvaiheessa halutaan arvioida laskennallisia ylläpitokustannuksia eli käytön aikaisia kustannuksia. TT:n mukaan ohjelmiston käyttötarkoitus oli rajattu eikä pelkästään lisenssin hankkimisella olisi saanut laskea tilakertoimia. TT:n kuulemisessa on lisäksi ilmennyt, ettei Haahtela-kehityksessä ole puututtu, jos asiakas on käyttänyt ohjelmistoa muuhun tarkoitukseen kuin talon rakentamista koskevaan hankkeeseen.

50. TT:n mukaan TAKU-ohjelmiston käyttötarkoitus on ollut Rapalin tiedossa, koska markkinointimateriaalissa, tarjousmateriaalissa ja käyttöohjeissa tämä asia on mainittu. Käyttöohjeita on toimitettu ohjelmiston mukana jo 2000-luvulla. Haahtela-kehityksellä on jo ennen vuotta 2000 lähetetty vastaavia tarjouksia TAKU-lisensseistä kuin Rapalille vuonna 2000 lähetetty tarjous. Jokainen TAKU-käyttäjä on hyväksynyt loppukäyttäjäehdot vuonna 2011 ja Rapal on hyväksynyt yleiset sopimusehdot vuonna 2013. TT:n mukaan vuosina 2002–2010 HV olisi Haahtela-kehityksessä päättänyt siitä, sallitaanko jokin käyttö vai ei.

51. Haahtela-kehitys on esittänyt kirjallisena todisteena päiväämättömän otsikolla "Haahtela Yhtiöiden ja loppukäyttäjän välinen ohjelmiston käyttöoikeussopimus" varustetun asiakirjan (kantajan kirjallinen todiste 6). Asiakirjan kohdassa 5 "LOPPUKÄYTTÄJÄN OIKEUDET" on todettu seuraavaa:

"YH antaa loppukäyttäjälle oikeuden käyttää ohjelmistoa sellaisenaan, erikseen määriteltyjen käyttäjäoikeustasojen puitteissa. Kukaan muu kuin käyttäjä ei saa käyttää ohjelmistoa samanaikaisesti samalla käyttöoikeudella. Tätä oikeutta ei voida missään tilanteessa siirtää kolmannelle osapuolelle.

Loppukäyttäjä saa kopioida ohjelmistoon liittyvää dokumentaatiota vain hyödyntääkseen sitä (yhteisön) sisäisessä käytössä tai ohjelmiston nimenomaisessa käyttötarkoituksessa."

52. Mainitun asiakirjan kohdassa 6 "LOPPUKÄYTTÄJÄN OIKEUKSIEN RAJOITUKSET" on todettu seuraavaa:

"Loppukäyttäjä ei saa väärinkäyttää, kopioida tai levittää Ohjelmistoa taikka tehdä sen perusteella uusia ohjelmistoja. Loppukäyttäjällä ei ole oikeutta (i) käyttää, kääntää tai kopioida Ohjelmistoa taikka siirtää sen käyttöoikeutta, (ii) luoda Ohjelmistoon perustuvia uusia ohjelmistoja tai muuta materiaalia, (iii) kiertää Ohjelmiston teknisiä rajoituksia, (iv) tutkia Ohjelmiston valmistustapaa tai pyrkiä selvittämään Ohjelmiston lähdekoodia millään tavoin, esimerkiksi yrittämällä aukikoodata Ohjelmistoa, tai purkaa tai hajottaa Ohjelmistoa, (v) myydä Ohjelmistoa edelleen, vuokrata, leasing-vuokrata, tai lainata sitä, tai myöntää siihen alilisenssejä, (vi) muuttaa, kopioida, tai levittää ohjelmistoon sisältyviä Materiaaleja ilman asianomaisia tekijänoikeusmerkintöjä ja lähdetietoja (vii) käyttää ohjelmistoa millään lainvastaisella tavalla."

53. Lisäksi Haahtela-kehitys on esittänyt kirjallisina todisteina ruutukaappaukset, jotka koskevat muun muassa TAKUn vuosipäivitystä 2010 ja Haahtela-yhtiöiden verkkosivuja (kantajan kirjalliset todisteet 11 ja 12). Näistä ilmenee loppukäyttäjäehdoille päivämäärä 7.5.2010.

54. Edelleen Haahtela-kehitys on esittänyt kirjallisena todisteena 28.6.2013 päivätyn Haahtela-kehityksen ja Rapalin välisen sopimuksen (kantajan kirjallinen todiste 7), Haahtela-yhtiöiden sopimusehdot, joista ilmenee tulostuspäiväys 3.11.2016 (kantajan kirjallinen todiste 1), loppukäyttäjäehdot, joista ilmenee tulostuspäiväys 3.11.2016 (kantajan kirjallinen todiste 2) sekä 17.2.2000 päivätyn Lopen kunnalle tehdyn tarjouksen, 13.4.2000 päivätyn Ylöjärven kunnalle tehdyn tarjouksen, 30.5.2000 päivätyn Kemijärven kaupungille tehdyn tarjouksen, 15.12.2004 päivätyn Koulutuskeskus Tavastialle tehdyn tarjouksen ja 10.10.2007 päivätyn Pirkkalan kunnalle tehdyn tarjouksen (kantajan kirjallinen todiste 10). Näissä tarjouksissa on puhuttu erikseen Kiinteistötieto-ohjelmasta ja Kustannustieto-ohjelmasta.

3.4 Markkinaoikeuden arviointi sopimuksesta

55. Asiassa ei ole esitetty näyttöä Haahtela-kehityksen ja Rapalin välisistä loka–marraskuussa 2000 tehtyä sopimusta edeltäneistä mahdollisista neuvotteluista eikä asiassa ole edes väitetty, että sopimuksen sisällöstä olisi erityisesti neuvoteltu. Asiassa ei ole siten saatavissa selvitystä osapuolten yhteisestä tarkoituksesta.

56. Markkinaoikeus toteaa, että 10.10.2000 päivätty tarjous (kantajan kirjallinen todiste 5) on asiassa esitetyn mukaan ainoa kirjallinen asiakirja, joka ilmentää Haahtela-kehityksen ja Rapalin välistä sopimusta. Asiassa esitetty selvitys ei osoita, että Rapal olisi hyväksynyt Haahtela-kehityksen niin sanottuja yleisiä ehtoja tai loppukäyttäjäehtoja vielä vuonna 2010. Vaikka joku Rapalin käyttäjistä olisikin hyväksynyt vuonna 2010 jonkinlaiset loppukäyttäjäehdot, niissä on edellä kohdassa 51 todetulla tavalla viitattu ohjelmiston käyttötarkoitukseen ja ohjelmiston käyttämiseen "sellaisenaan", eikä loppukäyttäjäehdoissa ole määritelty ohjelmiston käyttötarkoitusta. Näin ollen asiassa on arvioitava, mitä 10.10.2000 päivätty tarjous asiassa esitetty muu selvitys huomioon ottaen ilmentää TAKUn käyttöehdoista ja käyttötarkoituksesta.

57. Tarjouksen 10.10.2000 edellä kohdissa 37 ja 38 selostetuista sanamuodoista tai tarjouksesta muutoinkaan ei ole kieliasun perusteella pääteltävissä, että siinä olisi ilmaistu erillisiä TAKU-ohjelmiston käyttörajoituksia. Tarjouksesta ei ilmene myöskään, että ohjelmisto olisi tarkoitettu vain tietyntyyppiseen rakentamiseen liittyvään kustannusten laskentaan. Tarjouksessa on sen sanamuodon mukaan lueteltu lähinnä niitä mahdollisuuksia, joihin ohjelmistoa voidaan käyttää.

58. Asiassa esitetty henkilötodistelu viittaa osaltaan siihen, että TAKUa ei Haahtela-kehityksen mukaan olisi saanut käyttää muuhun tarkoitukseen kuin uudis- tai korjausrakentamiseen liittyvään kustannusten lasketaan. Haahtela-kehityksellä on voinut siten olla tällainen yksipuolinen tarkoitus. Selvitys ei kuitenkaan osoita, että tällainen mahdollinen yksipuolinen tarkoitus olisi ollut sopimusta tehtäessä edellä kohdassa 32 tarkoitetulla tavalla Rapalin tiedossa tai havaittavissa tai että Rapalin olisi tullut tällainen yksipuolinen tarkoitus ymmärtää.

59. Asiassa esitetty henkilötodistelu viittaa siihen, että Rapal on ollut siinä käsityksessä, että TAKUa on sallittua käyttää myös muunlaisiin tarkoituksiin kuin rakennushankkeiden kustannusten laskentaan. Henkilötodistelun perusteella tämän on täytynyt olla sopimusta tehtäessä myös Haahtela-kehityksen tiedossa tai ainakin sen on täytynyt ymmärtää tällaisen Rapalin käsityksen olevan todennäköinen.

60. Edellä todettuja johtopäätöksiä tukevat erityisesti henkilötodistelussa esiin tulleet näkökohdat siitä, että TAKU on ollut hyvä laskentaväline, sitä on myyty erityyppisille asiakkaille mukaan lukien erilaisia suunnittelupalveluja tarjoavat konsultit, jollainen Rapalkin on ollut, kustannuskonsultointi on laaja käsite eikä Haahtela-kehitys ole puuttunut liiketoimintaan, jossa TAKUa on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin rakentamishankkeiden kustannusten laskentaan. Haahtela-kehityksessä muun muassa vuonna 2000 toimitusjohtajana toimineen todistaja HV:n kuulemisessa on käynyt selkeästi ilmi, että muutkin konsultit olivat käyttäneet TAKUa sisäisten vuokrien määrittämiseen. Asiassa ei ole myöskään näytetty, että Rapalille olisi erikseen tarjottu Kiinteistötieto-ohjelmistoa.

61. Lisäksi markkinaoikeus katsoo, etteivät toisille asiakkaille lähetetyt tarjoukset tai myöhemmät sopimusasiakirjat osoita, että Rapal olisi Haahtela-kehityksen tarjousta hyväksyessään tai myöhemminkään ainakaan ennen vuotta 2011 ollut tietoinen mahdollisesta Haahtela-kehityksen yksipuolisesta tarkoituksesta.

62. Edellä todetun perusteella asiassa ei ole katsottava sovitun TAKUn käytöstä tarkastelun kohteena olevalle ajanjaksolle niin, että TAKUn käyttö olisi rajoitettu kantajan väittämällä tavalla vain tiettyyn käyttötarkoitukseen. Osapuolten välillä voimassa olleesta sopimuksesta tai muista seikoista ei ole siten johtunut rajoitusta, joka olisi estänyt Rapalia lisenssinhaltijana käyttämästä TAKUa edellä kohdassa 18 todetulla tavalla Senaatti-kiinteistöjen ja HUS:n projekteissa.

4 Markkinaoikeuden arviointi väitetystä tekijänoikeuden loukkauksesta ja sopimusrikkomuksesta

63. Kantaja on perustanut tekijänoikeuden loukkausta koskeneen väitteensä edellä todetulla tavalla keskeisesti siihen, että Rapal olisi TAKU-lisenssinhaltijana käyttänyt TAKUa sen käyttötarkoituksen ja sitä koskevien käyttöehtojen vastaisesti sekä tässä käytössään tehnyt kopioita TAKU-ohjelmistosta vähintäänkin tietokoneen välimuistiin. Tämän lisäksi kantaja on vedonnut siihen, että Rapal on kopioinut ja käyttänyt TAKU-tulostetta (niin sanottu tilakortti) kielletyllä tavalla ja että TAKU-tuloste on nauttinut tekijänoikeussuojaa tai ainakin tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitettua tietokannan tai luettelon suojaa.

64. Väitetyn sopimusrikkomuksen kantaja on perustanut vastaavalla tavalla siihen, että Rapal olisi käyttänyt TAKUa sen käyttötarkoituksen ja sitä koskevien käyttöehtojen vastaisesti.

65. Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei Rapalin ole näytetty käyttäneen TAKUa vastoin sen käyttötarkoitusta tai käyttöehtoja. Lisäksi sekä HUS että Senaatti-kiinteistöt ovat olleet TAKU-ohjelmiston lisenssinhaltijoita. TAKU-tulosteiden käyttäminen Rapalin projekteissa Senaatti-kiinteistöille ja HUS:lle on selvästi ollut tavanomaiseksi luonnehdittavaa TAKUn käyttämistä Rapalin lisenssisopimuksen perusteella sallittuun käyttötarkoitukseen. Niin ikään mahdollisten TAKU-ohjelmistoa koskevien kopioiden syntymisen esimerkiksi tietokoneen välimuistiin TAKUa käytettäessä on katsottava tapahtuneen lisenssisopimuksen sallitun käyttötarkoituksen puitteissa. Nämä näkökohdat huomioon ottaen Rapalin ei voida katsoa loukanneen Haahtela-kehityksen tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia TAKUa käyttäessään riippumatta siitä, nauttiiko TAKU-tuloste tekijänoikeussuojaa tai tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitettua tietokannan tai luettelon suojaa.

66. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Rapal ole menetellyt kantajan väittämällä tavalla tekijänoikeuslain tai osapuolten välisen sopimuksen vastaisesti. Rapalin ei voida katsoa menetelleen myöskään kantajan väittämällä tavalla epälojaalisti lisenssinantajaa eli Haahtela-kehitystä kohtaan.

5 Markkinaoikeuden arviointi väitetystä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa

67. Kantaja on esittänyt, että Rapal on menetellyt sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentin vastaisesti, ja vaatinut, että Rapalia kielletään jatkamasta tai uudistamasta menettelyä, jossa se on (i) tarjonnut oman ohjelmistotuotteensa kautta asiakkaidensa käyttöön kantajan TAKU-ohjelmistolla tuotettuja tilakohtaisia kustannustietoja, (ii) käyttänyt ohjelmistotuotteensa markkinoinnissa kantajan nimellä ja tavaramerkeillä varustettuja tulosteita sekä (iii) kertonut asiakkailleen käyttävänsä ohjelmistotuotteensa tilakertoimien muodostamisessa kantajan TAKU-ohjelmistoa.

68. Markkinaoikeus on edellä katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että Rapal olisi tarjonnut TAKU-ohjelmistolla tuotettuja tilakohtaisia kustannustietoja Optimazen kautta. Sen sijaan selvitetyksi on tullut, että Rapal on Senaatti-kiinteistöille ja HUS:lle tehdyissä projekteissa laskenut tilakertoimia ja käyttänyt tässä yhteydessä TAKU-tulosteita. Näissä tulosteissa on ollut muun ohella merkinnät "TAKU™" ja "Talonrakennuksen Kustannustieto™ 2009 © Haahtela-kehitys" (kantajan kirjallinen todiste 13B). Edellä todetun lisäksi on ilmeistä, että mainituissa projekteissa Rapal on kertonut asiakkaille, jotka riidattomasti ovat itsekin olleet TAKU-ohjelmiston lisenssinhaltijoita, käyttäneensä tilakertoimien laskemisessa apunaan TAKU-ohjelmistoa. Siitä, että Rapal olisi ohjelmistotuotteensa markkinoinnissa käyttänyt Haahtela-kehityksen nimellä ja tavaramerkeillä varustettuja tulosteita, ei ole esitetty selvitystä.

69. TAKU-tulosteiden käyttämisen ja TAKU-ohjelmiston käyttämisestä asiakkaalle kertomisen on katsottava olleen tavanomaista konsultointiliiketoimintaan liittynyttä menettelyä. Kun otetaan huomioon, että Rapalilla on edellä todetulla tavalla ollut oikeus käyttää sille lisensoitua TAKU-ohjelmistoa kustannusten laskennassa, Rapalin selvitetyksi tullutta menettelyä ei voida pitää sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuna sopimattomana menettelynä.

6 Johtopäätökset

70. Koska Rapalin ei ole selvitetty menetelleen kantajan väittämällä tavalla tekijänoikeuslain, asianosaisten välisen sopimuksen eikä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain vastaisesti, Haahtela-kehityksen kannevaatimukset on hylättävä.

7 Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

71. Haahtela-kehitys on hävinnyt asian, joten se on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan Rapalin tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

72. Rapal on vaatinut, että Haahtela-kehitys velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 93.841 eurolla viivästys-korkoineen. Kun Haahtela-kehityksellä ei ole ollut huomauttamista vaaditun määrän osalta, se on velvoitettava korvaamaan Rapalin oikeudenkäyntikulut vaaditun määräisinä.

Tuomiolauselma

Markkinaoikeus hylkää kanteen.

Markkinaoikeus velvoittaa Haahtela-kehitys Oy:n korvaamaan Rapal Oy:n oikeudenkäyntikulut 93.841 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut markkinaoikeuden tuomion antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.


Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 19.2.2019.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Jaakko Ritvala ja Pertti Lenkkeri.

LAIVOIMAISUUS

Lainvoimainen

 
Julkaistu 31.12.2018