MAO:626/18

Forchem Oyj > Arizona Chemical

patentti - keksinnön riittävä selitys - julkinen käyttö - uutuus - keksinnöllisyys

Diaarinumero: 2016/721
Antopäivä: 13.12.2018

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 10.10.2016 (liitteenä)

ASIAN TAUSTA

Arizona Chemical on 3.12.2002 hakenut patenttia keksinnölle nimeltä "Rasvahappokoostumus ja sen käyttö".

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.1.2012 myöntänyt Arizona Chemicalille patentin numerolla FI 122428.

Forchem Oyj on tehnyt Patentti- ja rekisterihallitukselle väitteen edellä mainittua patenttia vastaan ja vaatinut patentin kumoamista kokonaisuudessaan.

Patentti- ja rekisterihallitus on 10.10.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 122428 voimassa muutetussa muodossa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Forchem Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 10.10.2016 ja kumoaa patentin numero FI 122428 kokonaisuudessaan.

Perusteet

Keksinnön riittävä selitys

Kysymyksessä olevaa keksintöä ei ole esitetty niin selvästi, että alan ammattimies voisi selityksen perusteella käyttää keksintöä ja päästä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen koostumukseen.

Alan ammattimiehen tulisi pystyä selityksen avulla toistamaan keksintö koko sen laajuudessa ilman kohtuutonta vaivaa, jonka johdosta keksinnön laajuus eli sen suojapiirin rajat tulisi käydä ilmi patentista riittävän selkeällä tavalla.

Itsenäistä patenttivaatimusta 1 ei voida tulkita siten, että se rajoittuisi pelkästään raakamäntyöljystä tislaamalla saatavaan mäntyöljyrasvahappokoostumukseen, vaan sitä on tulkittava siten, että kyseinen koostumus olisi mahdollista saada aikaan tislaamalla raakamäntyöljyä, jolloin sellaisetkin valmistustavat, jotka sisältävät muutakin kuin raakamäntyöljyn tislaamista, olisivat mahdollisia.

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus on muun ohella määritelty koostumuksen samennuspisteen perusteella. Eri koostumusten samennuspistearvot voivat kuitenkin vaihdella muun ohella koostumusten sisällön, samennuspistearvon mittausmenetelmän sekä koostumusten valmistusmenetelmien mukaan. Kahden koostumuksen samennuspisteessä voi olla jopa merkittävää vaihtelua, kun kaksi erää täysin samaa raakamäntyöljyä tislataan samoilla tislausparametreillä kaksi erillistä kertaa. Näin ollen koostumusta ei voida tarkasti määritellä samennuspisteen avulla, eikä kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirille ole selkeää rajaa. Näiden epäselvyyksien johdosta alan ammattimies ei ilman kohtuutonta vaivaa pysty aikaansaamaan kysymyksessä olevan keksinnön mukaista koostumusta.

Siitä huolimatta, että itsenäinen patenttivaatimus 1 koskee tuotetta, tuotteen valmistusmenetelmän tulee olla selkeästi kuvattu keksinnön selityksessä. Patenttivaatimusten ja selityksen mukaan eräs soveltuva koostumuksen valmistusmenetelmä on raakamäntyöljyn tislaus. Tislaukseen tarvittavaa raakamäntyöljyä saadaan keksinnön selityksen mukaan kylmässä ilmastossa kasvaneista puista. Kylmässä ilmastossa kasvaneiden puiden raakamäntyöljyn koostumuksissa on kuitenkin runsaasti vaihtelua. Näin ollen raakamäntyöljyn lähteen valintavaihetta ei ole riittävän selkeästi määritelty keksinnön selityksessä.

Keksinnön selityksessä ei ole myöskään kuvattu tislausvaiheen yksityiskohtia. Puutteellisten esimerkkien takia halutun tuotteen tuottaminen halutuilla ominaisuuksilla jää pelkäksi havainnoksi, jonka mukaan tietyt rasvahappopitoisuudet voivat antaa koostumukselle matalan lämpötilan stabiilisuuden. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen mäntyöljyrasvahappokoostumuksen saavuttamiseksi käytetty valmistusmenetelmä jää tällöin hyvin epäselväksi ja varsinaisen keksinnön tekeminen jää alan ammattimiehen vastuulle.

Selityksen esimerkeissä 1 ja 2 kuvatuista koostumuksista käy ilmi, että samasta raakamäntyöljystä voidaan saada samoja tislausparametrejä käyttäen hyvin erilaiset lopulliset koostumukset, jotka eivät edes kaikki sisälly itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiiriin. Näin ollen on selvää, että suorittamalla sekä raaka-aineen valinta että tislausvaihe keksinnön selityksessä kuvatulla tavalla, ei välttämättä aina päädytä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen koostumukseen. Siten alan ammattimies ei pysty toistamaan keksintöä koko sen laajuudessa ilman kohtuutonta vaivaa.

Uutuus

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus ei ole uusi. Viitejulkaisu D1 on vuodelta 2000 eli ajalta ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ja kuvaa kysymyksessä olevan patentin haltijan tuotetta, joka on myös ollut myynnissä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Viitejulkaisusta D1 ilmenee rasvahappokoostumus, jonka samennuspiste ja eri rasvahappojen pitoisuudet täyttävät itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen piirteet.

Ainoa viitejulkaisun D1 perusteella itsenäisestä patenttivaatimuksesta 1 epäselväksi jäävä seikka on mäntyöljyrasvahappokoostumuksen monityydyttymättömien rasvahappojen, eli C18:2- ja C18:3-rasvahappojen, tarkka jakauma. Viitejulkaisusta D1 on pääteltävissä, että keksinnöllä tavoitellut ominaisuudet eli stabiilisuus matalissa lämpötiloissa ja erityisesti matala samennuspiste saadaan aikaan myös sen mukaisella koostumuksella. Näin ollen C18:2- ja C18:3-rasvahappojen jakauma itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemällä tavalla on katsottava sattumanvaraiseksi eli ei-tekniseksi piirteeksi. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki tekniset piirteet käyvät siten ilmi viitejulkaisun D1 mukaisesta koostumuksesta.

Viitejulkaisussa D2 on kyse samasta tuotteesta kuin viitejulkaisussa D1, mutta viitejulkaisu D2 on vuodelta 2003 eli patenttihakemuksen tekemispäivää myöhäisemmältä ajalta. Viitejulkaisuja D1 ja D2 vertailemalla voidaan todeta, että kyseisessä tuotteessa ei ole tapahtunut muutoksia vuosien 2000–2003 aikana. Tätä tukee myös se, että viitejulkaisun D5 mukaisesti patentin haltija on ilmoittanut, että viitejulkaisun D1 mukaiseen tuotteeseen ei ole tehty olennaisia muutoksia vuosien 2000 ja 2003 välillä. Lisäksi päätelmää tukee myös se, että mikäli tuotteeseen olisi tehty muutoksia, olisi myös sen nimi muutettu, kuten voidaan todeta viitejulkaisusta D4.

Viitejulkaisun D2 mukaista tuotetta on analysoitu tarkemmin ja tulokset on esitetty viitejulkaisussa D3. Koska viitejulkaisuissa D1 ja D2 on ollut kyse samasta tuotteesta edellä esitetyillä perusteilla, voidaan viitejulkaisussa D3 esitettyjä tuloksia soveltaa myös viitejulkaisun D1 mukaiseen tuotteeseen. Viitejulkaisun D3 perusteella on selvää, että analysoidussa tuotteessa C18:2- ja C18:3-rasvahappojen pitoisuudet ovat itsenäisen patenttivaatimuksen 1 raja-arvojen sisällä. Näin ollen tämäkin piirre löytyy viitejulkaisun D1 mukaisesta tuotteesta ja kyseisen tuotteen julkinen käyttö on uutuuden este.

Viitejulkaisun D7 mukaisen koostumuksen rasvahappopitoisuudet ovat itsenäisen patenttivaatimuksen 1 raja-arvojen sisäpuolella. Viitejulkaisusta D7 jää epäselväksi, onko siinä kuvatulla tuotteella matalien lämpötilojen stabiilisuus. Kysymyksessä olevan patentin selityksestä kuitenkin ilmenee, että matalien lämpötilojen stabiilisuus saavutetaan, kun koostumus täyttää muut annetut parametrit. Ilmeistä on, että viitejulkaisun D7 mukaisella tuotteella on myös matalien lämpötilojen stabiilisuus, koska tuote täyttää kaikki keksinnön mukaisen koostumuksen muut parametrit.

Viitejulkaisun D7 mukaisen tuotteen samennuspiste (–2 ºC) on 2 astetta korkeampi kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen raja-arvo (–4 ºC) on. Samennuspisteen mittausten välinen hyväksyttävä vaihteluväli on jopa ±3,1 °C. Hyväksyttävän vaihteluvälin voidaan tulkita vastaavan virhemarginaalia, jolloin voidaan katsoa, että viitejulkaisussa D7 esitetyn koostumuksen samennuspiste (–2 °C) on itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen samennuspisteen raja-arvon virhemarginaalin sisällä.

Lisäksi on otettava huomioon, että samennuspisteen tarkan arvon on kysymyksessä olevan keksinnön selityksessä esitetty vaikuttavan vain koostumuksen matalien lämpötilojen stabiilisuuteen, eikä tietyn tarkan lämpötilan alapuolella saavutettavaan stabiilisuuteen. Matalien lämpötilojen stabiilisuutta varten on oltava riittävää, että koostumuksen samennuspiste on matala, eikä tietyn tarkan arvon alle jäävä. Viitejulkaisusta D7 siten ilmenee kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen kaikki oleelliset piirteet.

Keksinnöllisyys

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus ei eroa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisu D8 koskee rasvahappokoostumusta ja julkaisussa on pyritty saavuttamaan koostumukselle parannettu stabiilisuus erityisesti kylmässä säässä. Tästä johtuen viitejulkaisun D8 voidaan katsoa edustavan kysymyksessä olevalle keksinnölle läheisintä tunnettua tekniikkaa.

Viitejulkaisun D8 mukainen tuote sisältää myös 0,01–90 prosenttia lisäainetta, parafiinidispersanttia. Näin ollen yhden suoritusmuodon mukaan lisäainetta voi olla vain 0,01 prosenttia. Näin pienen määrän olemassaoloa ei voida sulkea pois myöskään nyt kysymyksessä olevan patentin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesta koostumuksesta.

Keksinnöllisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon keksinnön mukaisella koostumuksella saavutettava vaikutus eli stabiilisuus matalissa lämpötiloissa. Viitejulkaisun D8 mukaisella koostumuksella on katsottava normaalimittausoloissa olevan samennuspiste –6 °C eli alle itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritellyn samennuspisteen. Viitejulkaisussa D8 esitetyllä tuotteella on näin ollen keksinnön mukaiseen koostumukseen nähden samanlainen kylmän lämpötilan stabiilisuus. Näin ollen vaikka itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen tarkat raja-arvot rasvahappopitoisuuksien osalta eivät täyty viitejulkaisun D8 mukaisen tuotteen osalta, saa tuote kuitenkin aikaan saman vaikutuksen. Koska viitejulkaisun D8 mukainen rasvahappojakauma saa aikaan saman vaikutuksen, itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen rasvahappojakauman valinnan on katsottava olevan sattumanvarainen.

Kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus ei tuota vaikutusta, joka ei samalla olisi saatavissa viitejulkaisussa D8 esitetyllä tuotteella. Tällöin alan ammattimiehelle viitejulkaisun D8 pohjalta ratkaistavaksi jäävä tekninen ongelma on löytää vaihtoehtoinen tapa, jolla saadaan hyvä matalien lämpötilojen stabiilisuus ja matala samennuspistearvo.

Vaihtoehtoinen tapa saavuttaa hyvä matalien lämpötilojen stabiilisuus on kuvattu viitejulkaisussa D1 ja viitejulkaisussa D7. Näin ollen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus ei eroa olennaisesti viitejulkaisujen D8 ja D1 tai viitejulkaisujen D8 ja D7 yhdistelmästä.

Arizona Chemicalin vastaus

Vaatimukset

Arizona Chemical on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Keksinnön riittävä selitys

Valittaja ei ole osoittanut, että keksinnön selitys ei olisi niin selvä, että ammattimies ei voisi sen perusteella käyttää keksintöä. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojan kohde ei ole menetelmä, vaan tuote, ja keksinnön selityksessä on esimerkein kuvattu tapa valmistaa keksinnön mukainen tuote, joten selitystä tulee pitää riittävänä sille, että alan ammattimies pystyy toistamaan keksinnön.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kohdistuu mäntyöljyrasvahappo-koostumukseen, joka on saatu tislaamalla raakamäntyöljyä. Tämän perusteella on selvää, että koostumuksen kaikkien osien, joita ei ole itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 yksityiskohtaisesti mainittu, tulee olla peräisin mäntyöljystä.

Keksinnön selityksessä on useita kohtia, joiden perusteella alan ammattimies on täysin kykenevä tekemään raaka-aineen valinnan kysymyksessä olevan keksinnön toteuttamiseksi. Selityksestä ilmenee raaka-aineen valinnan lisäksi, miten raakamäntyöljy voidaan tislata ja miten samennuspiste voidaan määritellä. Keksinnön toteuttamisen suhteen on oleellista, että lopullinen haluttu mäntyöljyrasvahappokoostumus on tarkasti ja selkeästi kuvattu, koska tislauksen aikana tapahtuu vain pieniä muutoksia rasvahappojakaumassa. Siten keksinnön mukainen rasvahappojakauma on tarkasti määritelty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 ja vielä tarkemmin määritelty keksinnön selityksessä.

Selitysosassa esitetyt esimerkit eivät määrittele patentin suojapiiriä, mutta ne havainnollistavat edelleen patentissa kuvattua keksintöä. Patenttivaatimuksia on hakuprosessin aikana rajattu kattamaan vain keksinnön edullisia suoritusmuotoja.

Uutuus

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö on uusi.

Viitejulkaisu D1 on kopio Arizona Chemicalin 24.12.1999 päivätystä telefaksista, mutta valittaja ei ole esittänyt mitään todisteita siitä, että kyseinen telefaksi olisi ollut julkinen tai että sen sisältö olisi tullut tuote-esitteenä julkiseksi ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää. Valittaja ei ole myöskään esittänyt mitään todisteita väittämänsä perusteeksi, jonka mukaan kyseinen faksi kuvaisi tuotetta, joka olisi ollut myynnissä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ja kyse siten olisi julkisesta käytöstä. Valittaja ei ole esittänyt mitään todisteita tai selvityksiä esimerkiksi siitä milloin ja missä julkinen käyttö olisi tapahtunut tai yksityiskohtia, mitä väitetyn julkisen käytön kautta olisi ilmennyt. Näin ollen viitejulkaisu D1 ei osoita julkista käyttöä, vaan mikäli viitejulkaisun D1 katsotaan ylipäätään kuuluvan tunnetun tekniikan tasoon, sitä tulee tarkistella itsenäisenä julkaisuna.

Viitejulkaisusta D1 ei ilmene siinä esitetyn koostumuksen C18:2- ja C18:3-rasvahappojen jakauma, eikä alan ammattimies olisi voinut sen perusteella yksiselitteisesti päätyä siihen, että koostumuksessa olisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiset monityydyttymättömien rasvahappojen raja-arvot. Viitejulkaisu D1 ei siten sisällä kaikkia kysymyksessä olevan keksinnön piirteitä, joten itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetty keksintö on uusi suhteessa viitejulkaisussa D1 esitettyyn.

Viitejulkaisut D2–D5 on päivätty kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeen, eikä ole mitään todisteita siitä, että viitejulkaisussa D2 esitetty tuote olisi sama tuote kuin viitejulkaisussa D1 esitetty tuote. Viitejulkaisussa D5 esitetty perustuu yksittäiseen sähköpostiin, joka ei millään tavalla ole riittävä osoittamaan viitejulkaisujen D1 ja D2 samankaltaisuutta.

Viitejulkaisusta D2 lisäksi ilmenee, että kyseessä on muutos, joka on päivätty 26. helmikuuta 2003 (Revision: February 26. 2003). Muutos näkyy myös kyseisten tuotteiden rasvahappokoostumuksesta. Viitejulkaisun D1 mukaisessa tuotteessa oleiinirasvahappopitoisuus on ilmoitettu olevan 30 prosenttia, ja viitejulkaisussa D2 kyseisen pitoisuuden on ilmoitettu olevan 28 prosenttia. Myös tuotteen jähmepiste on eri viitejulkaisussa D1 verrattuna viitejulkaisuun D2, mikä osoittaa viitejulkaisun D2 mukaisen tuotteen parempia kylmäominaisuuksia. Erot viitejulkaisuissa D1 ja D2 esitettyjen tuotteiden välillä ovat riittävät osoittamaan, etteivät kyseessä ole samat tuotteet. Näin ollen viitejulkaisun D2 mukaisen tuotteen perusteella tehtyjen kokeiden tuloksilla, jotka ovat väitetysti esitetty viitejulkaisussa D3, ei ole mitään merkitystä kysymyksessä olevan keksinnön uutuus- ja keksinnöllisyystarkastelussa.

Lisäksi viitejulkaisun D3 mukaisessa raportissa ei ole esitetty mitään viittausta viitejulkaisussa D2 mainittuun SYLFAT® 2LT -tuotteeseen, joten valittaja ei ole osoittanut, että viitejulkaisussa D3 esitetyt analyysitulokset todellisuudessa olisivat viitejulkaisun D2 mukaisesta tuotteesta.

Viitejulkaisuja D2–D5 ei näin ollen tule ottaa huomioon keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden arvioinnissa.

Viitejulkaisussa D7 esitetyn tuotteen samennuspiste on –2 °C, eikä siten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisten raja-arvojen mukainen. Viitejulkaisusta D7 ei ilmene samennuspisteen mittausmenetelmää, joten mahdollisella mittatarkkuudella ei ole merkitystä asian arvioinnissa.

Keksinnöllisyys

Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta. Keksinnön tekemisen aikaan oli tunnettua käyttää lisäaineita ratkaisemaan polttoaineiden stabiilisuusongelmia kylmissä ilmastoissa. Lisäaineet eivät kuitenkaan olleet ongelmattomia. Keksinnön mukaan tehdyt raaka-aineen valinta ja koostumuksen kriittisten komponenttien pitoisuuksien määrittely itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesti johtivat parannettuihin matalien lämpötilojen ominaisuuksiin.

Viitejulkaisussa D8 esitettyjen koostumusten rasvahappopitoisuuksissa on monia eroja kysymyksessä olevan keksinnön mukaiseen koostumukseen nähden. Itsenäistä patenttivaatimusta 1 lähin rasvahappokoostumus on viitejulkaisussa D8 kuvattu koostumus A1. Koostumuksen A1 osalta viitejulkaisusta D8 ei kuitenkaan ilmene muun ohella C18:2- ja C18:3-rasvahappojen pitoisuudet, eikä sitä, että tyydyttymättömien rasvahappojen kokonaispitoisuus on enemmän kuin 90 prosenttia. Lisäksi viitejulkaisusta D8 ei käy ilmi koostumuksen A1 samennuspiste ilman dispersanttia. Viitejulkaisussa D8 esitetty puhdas rasvahappokoostumus A1 ei täytä kaikkia itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä.

Alan ammattimies saa viitejulkaisun D8 perusteella käsityksen, että hyvät alhaisten lämpötilojen ominaisuudet ovat saavutettavissa vain käyttämällä lisäaineita. Kyseisen viitejulkaisun perusteella hyvin pienetkin määrät lisäaineita voivat saada merkittävän muutoksen koostumuksen ominaisuuksissa. Näin ollen viitejulkaisu D8 ohjaa alan ammattimiehen parantamaan koostumuksen kylmäominaisuuksia käyttämällä lisäaineita ja siten poispäin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisesta keksinnöstä.

Kuten edellä uutuuden arvioinnin yhteydessä on esitetty, myöskään viitejulkaisussa D1 esitetyn koostumuksen monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuudet eivät täytä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 piirteitä. Näin ollen edes viitejulkaisujen D8 ja D1 yhdistelmä ei johda kysymyksessä olevan keksinnön mukaiseen koostumukseen. Lisäksi viitejulkaisujen D8 ja D1 yhdistelmä on täysin sattumanvarainen ja jälkikäteispäättelyn tulos.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Tuotevaatimuksissa voidaan käyttää tuotteen valmistustapaa kuvaavia ilmaisuja. Valmistusmenetelmän tuottamat rakenteelliset piirteet katsotaan tällöin tuotetta rajoittaviksi piirteiksi. Siten itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisella koostumuksella on sellaisen tuotteen piirteet, joka tuote on saatu tislaamalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista raakamäntyöljyä.

Keksinnön riittävän selityksen osalta valituksessa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Kysymyksessä olevan keksinnön mukaisen koostumuksen kohdalla ei ole syytä pitää koostumuksen komponentin pitoisuutta ei-teknisenä piirteenä. Näin ollen tulee katsoa, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 määrittelemä koostumus eroaa viitejulkaisusta D1 esitetystä koostumuksesta.

Viitejulkaisut D2, D3 ja D5 eivät ole olleet julkisia ennen valituksen kohteena olevaa patenttia koskevan hakemuksen tekemispäivää 3.12.2002. Näin ollen ne eivät ole relevantteja arvioitaessa keksinnön uutuutta.

Viitejulkaisussa D7 ei mainita mitään samennuspisteen mittausepätarkkuuksista. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus on siten uusi viitejulkaisussa D7 esitettyyn nähden.

Keksinnöllisyyden osalta valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta muuttaa valituksenalaista Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä.

Valittajan lausuma

Viitejulkaisu D1 on tuote-esite, jossa kuvataan kysymyksessä olevan patentin haltijan omaa tuotetta. Esite on päivätty tammikuulle 2000, mikä osoittaa, että esite on tuolloin otettu käyttöön ja luovutettu ulkoiseen jakeluun. Tällaisten tuote-esitteiden hyvin tunnettu varsinainen tarkoitus on, että niitä voidaan toimittaa kiinnostuneille tahoille ja mahdollisille asiakkaille. Nämä tuote-esitteet ovat siten luonteeltaan julkisia.

Viitejulkaisu D2 vuodelta 2003 kuvaa kysymyksessä olevan patentin haltijan omaa tuotetta, joka tuotenimen perusteella on sama tuote kuin viitejulkaisussa D1 esitetty tuote. Viitejulkaisussa D2 ei ole näkyvissä muutoksia tuotteessa suhteessa viitejulkaisussa D1 esitettyyn, minkä myös kysymyksessä olevan patentin haltija on itse vahvistanut, kuten viitejulkaisusta D5 on havaittavissa.

Edellä esitetyn mukaisesti viitejulkaisun D1 mukainen tuote on ollut myynnissä jo tammikuusta 2000. Viitejulkaisuissa D2 ja D3 esitetyt saman tuotteen tarkemmat rasvahappopitoisuudet osoittavat viitejulkaisun D1 mukaisen tuotteen täyttävän kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen raja-arvot.

Kysymyksessä olevaa patenttia vastaavan eurooppapatentin päävaatimusasetelma hylättiin Euroopan patenttiviraston väitekäsittelyssä sillä perusteella, että patentinhaltija ei ollut kiistänyt keksinnön käyttöä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Vastaava eurooppapatentti hylättiin Euroopan patenttiviraston valituskäsittelyssä keksinnön riittävän selityksen puutteiden johdosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on 31.1.2012 myöntänyt Arizona Chemicalille patentin numerolla FI 122428 keksintöön nimeltä "Rasvahappokoostumus ja sen käyttö".

Patentti- ja rekisterihallitus on 10.10.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt Forchem Oyj:n tekemän väitteen ja pysyttänyt patentin numero FI 122428 voimassa muutetussa muodossa.

Asiassa on markkinaoikeudessa ensisijaisesti kyse siitä, onko kysymyksessä olevassa patentissa esitetty keksintö esitetty patenttilain 8 §:n edellyttämällä tavalla niin selvästi, että ammattimies voi selityksen perusteella käyttää keksintöä. Toiseksi kyse on siitä, onko keksinnön mukainen tuote tullut tunnetuksi joko julkisen käytön tai Forchem Oyj:n valituksessa esitetyissä julkaisuissa esitetyn johdosta ja eroaako keksintö olennaisesti siitä, mikä on ollut tunnettua tekniikan tason mukaisista ratkaisuista.

2 Sovellettavat oikeusohjeet

Patenttilain 1 §:n 1 momentin mukaan, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään.

Patenttilain 2 §:n 1 momentin mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi verrattuna siihen, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Pykälän 2 momentin mukaan tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla.

Patenttilain 8 §:n 2 momentin mukaan patenttihakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys, tarvittaessa piirustuksineen, sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä patentilla halutaan suojata (patenttivaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Patenttilain 25 §:n 1 momentin mukaan patenttiviranomaisen tulee väitteen johdosta kumota patentti, muun ohella milloin patentti on myönnetty, vaikkei mainitun lain 1, 1a, 1b ja 2 §:ssä säädettyjä ehtoja ole täytetty tai patentti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

3 Kysymyksessä oleva keksintö

Kysymyksessä olevan patentin mukainen keksintö koskee mäntyöljyrasvahappokoostumusta ja nyt tarkastelun kohteena oleva väitekäsittelyssä muutettu patenttivaatimusasetelma koostuu itsenäisistä patenttivaatimuksista 1, 13, 17 ja 18 sekä epäitsenäisistä patenttivaatimuksista 2–12, 14–16 ja 19–21.

Itsenäinen patenttivaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

Mäntyöljyrasvahappokoostumus, tunnettu siitä, että koostumus sisältää
i) enemmän kuin 10 % C18:3-rasvahappoja,
ii) enemmän kuin 30 % C18:2-rasvahappoja,
iii) vähemmän kuin 35 % C18:1-rasvahappoja,
iv) vähemmän kuin 3 % tyydyttyneitä rasvahappoja,
v) enemmän kuin 90 % tyydyttymättömiä rasvahappoja
aikaansaamaan koostumuksen parannetun matalien lämpötilojen stabiilisuuden ja että mainitun mäntyöljyrasvahappokoostumuksen samennuspiste on alhaisempi kuin –4 °C, ja jossa mainittu mäntyöljyrasvahappokoostumus on saatu tislaamalla raakamäntyöljyä, joka sisältää rasvahappoja, hartsihappoja ja neutraaleja aineita.

Itsenäinen patenttivaatimus 13 koskee itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen käyttöä polttoaineen lisäaineena.

Itsenäinen patenttivaatimus 17 koskee polttoaineen lisäainetta, joka sisältää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta.

Itsenäinen patenttivaatimus 18 koskee polttoainetta, joka sisältää itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta.

Valittajan esittämillä perusteilla asia tulee arvioitavaksi vain itsenäisen patenttivaatimuksen 1 osalta.

4 Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on tunnetun tekniikan osalta viitattu seuraaviin valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä esitettyihin julkaisuihin:

D1: Telefaksi, päivätty 24.12.1999, tuote-esite, SYLFAT®2LT, tammikuu 2000
D2: Tuote-esite, SYLFAT ®2LT, helmikuu 2003
D3: Rasvahappokoostumuksen GC-analyysi, marraskuu 2007
D4: Sylfat®2LT hintatiedot, joulukuu 1999
D5: Sähköpostiviestit A:n ja B:n välillä, 2007
D6: ASTM standarditestausmenetelmä D5771
D7: Forchem Oy, Tuotekuvaus, 1994
D8: Patenttijulkaisu EP1209215 A2.

5 Asian arviointi

5.1 Keksinnön riittävä selitys

Valittaja on esittänyt, ettei tuotteen valmistusmenetelmää ole selkeästi kuvattu keksinnön selityksessä. Valittajan mukaan keksinnön selityksestä ei ilmene muun ohella raakamäntyöljyn valintaprosessi riittävän tarkasti ja esitetyt esimerkit osoittavat, että vaikka tislausparametrit ja raakamäntyöljy pysyvät samoina, tislauksen lopputuote ei aina täytä keksinnön mukaisia raja-arvoja. Valittaja on vielä esittänyt, että kysymyksessä olevan tuotteen koostumusta ei pysty määrittelemään itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 esitetyn samennuspisteen avulla.

Arizona Chemical on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojan kohde on tuote, ei menetelmä, ja keksinnön selitysosassa esitetään riittävästi keinoja, joilla keksinnön mukaiseen koostumukseen päästään.

Markkinaoikeus toteaa, että esikysymyksenä arvioitaessa keksinnön riittävää selitystä on tässä asiassa esitettyjen väitteiden perusteella arvioitava itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojapiirin laajuus.

Markkinaoikeus toteaa, että eristetyistä rasvahapoista ei voida sinänsä päätellä, mikä niiden alkuperä on. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaan siinä mainittu mäntyöljyrasvahappokoostumus on saatu tislaamalla siinä määriteltyä raakamäntyöljyä. Markkinaoikeus katsoo, että patenttivaatimuksen 1 mukaisella mäntyöljyrasvahappo-koostumuksella on sellaisen tuotteen piirteet, joka tuote on saatu tislaamalla itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista raakamäntyöljyä.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 suojan kohteena oleva mäntyöljyrasvahappokoostumus on määritelty koostumuksen rasvahappojen pitoisuuksien lisäksi myös koostumuksen samennuspisteen avulla. Koostumuksen samennuspiste ei siten pelkästään kuvaa koostumuksella saavutettavaa vaikutusta, vaan sen on katsottava olevan koostumusta kuvaava tekninen piirre.

Markkinaoikeus toteaa, että keksinnön selityksessä kuvataan keksinnön mukaisen koostumuksen valmistusmenetelmää varsin yksityiskohtaisesti, esimerkiksi kuvaamalla raakamäntyöljyn valintaprosessia, tislausprosessia ja samennuspisteen mittausmenetelmää. Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus on myös varsin yksityiskohtaisesti määritelty ja alan ammattimies pystyy siten ilman kohtuutonta vaivaa valmistamaan rasvahappokoostumuksen ja tarkistamaan sisältyykö kyseinen koostumus keksinnön mukaisiin koostumuksiin vai ei.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimies voi selityksen perusteella ilman kohtuutonta vaivaa ja tutkimustyötä käyttää keksintöä ja valmistaa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista mäntyöljyrasvahappokoostumusta.

Valittaja on edelleen tuonut esille, että kysymyksessä olevaa patenttia vastaavan eurooppapatentin valituskäsittelyssä kyseinen eurooppapatentti kaatui, koska valituslautakunta ei pitänyt patentin kuvausta riittävänä. Markkinaoikeus toteaa, että patenttivaatimukset, jotka ovat olleet Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan tarkastelun kohteena, eivät ole olleet rajattu koostumukseen, joka saadaan tislaamalla raakamäntyöljyä. Sen sijaan valituslautakunta on todennut, että patenttivaatimukset, jotka ovat valituksessa olleet tarkastelun kohteena, ovat voineet sisältää muita rasvahappoja kuin mäntyöljystä saatavia rasvahappoja, jotka on voitu lisätä koostumukseen esimerkiksi sekoittamalla.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan loppupäätelmät koskien keksinnön riittävää selitystä eivät sovellu kysymyksessä olevaan itsenäiseen patenttivaatimukseen 1.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että patentin selityksen kaikkien esimerkkien mukaiset koostumukset eivät ole kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisia.

Markkinaoikeus toteaa, että patentin haltija on rajoittanut patenttivaatimuksia patentin väitemenettelyssä. Tässä yhteydessä patenttivaatimuksia on rajoitettu siten, että kaikkien esimerkkien koostumukset eivät vastaa itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta. Patentin selitystä ja siinä esitettyjä esimerkkejä kokonaisuutena tarkasteltaessa kyseistä seikkaa ei ole kuitenkaan pidettävä merkityksellisenä sen suhteen, voiko alan ammattimies selityksen perusteella käyttää keksintöä.

5.2 Itsenäisen patenttivaatimuksen 1 uutuus

5.2.1. Viitejulkaisu D1 ja julkinen käyttö

Valittaja on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista keksintöä ei olisi pidettävä uutena. Valittaja on perustanut väitteensä sille, että viitejulkaisu D1, joka on telefaksilla lähetetty SYLFAT® 2LT nimisen tuotteen tuote-esite, on ollut julkinen ennen kysymyksessä olevan patenttihakemuksen tekemispäivää ja että tuote-esite lisäksi osoittaa, että sen mukainen tuote on ollut myynnissä ja siten julkisessa käytössä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Vielä valittaja on esittänyt, että patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeen päivätyssä viitejulkaisussa D2 on kuvattu sama tuote kuin viitejulkaisussa D1 ja että viitejulkaisun D3 mukaisessa tutkimuksessa on tutkittu viitejulkaisun D2 mukaista tuotetta, jolla on todettu olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus. Valittajan mukaan viitejulkaisujen perusteella voidaan päätellä, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisen koostumuksen omaava tuote on ollut markkinoilla ja näin ollen julkisessa käytössä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Arizona Chemical on esittänyt, että viitejulkaisun D1 mukainen telefaksilla lähetetty tuote-esite ei ole julkinen asiakirja, eikä kyseinen tuote-esite osoita, että kyseinen tuote olisi ollut julkisessa käytössä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Lisäksi Arizona Chemical on esittänyt, että viitejulkaisut D1 ja D2 eivät kuvaa samaa tuotetta ja että viitejulkaisussa D3 ei ole viitettä siihen, että siinä olisi tutkittu viitejulkaisun D2 mukaista tuotetta.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisusta D1 ei käy ilmi siinä kuvatun tuotteen monityydyttymättömien rasvahappojen C18:2 ja C18:3 tarkka jakauma. Keksinnön mukaisen tuotteen monityydyttymättömien rasvahappojen pitoisuus, kuten se on itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 määritelty, on katsottava tekniseksi piirteeksi, joten viitejulkaisusta D1 ei siten ilmene kysymyksessä olevan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 kaikki tekniset piirteet. Näin ollen viitejulkaisu D1 ei itsessään ole uutuuden este, vaikka se olisi ollut julkinenkin asiakirja, mutta sen mukaisen tuotteen julkinen käyttö sen sijaan voisi olla, mikäli kyseinen tuote olisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen.

Asiassa on valittajan esittämän perusteella seuraavaksi arvioitava, osoittaako viitejulkaisun D1 mukainen tuote-esite sen, että tuote-esitteen mukainen tuote on ollut julkisesti käytössä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ja osoittavatko viitejulkaisut D2 ja D3, että kyseinen tuote vastaisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaista koostumusta, jolloin kyseinen itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö olisi tunnettu ajalta ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisut D2 ja D3 ovat patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeiseltä ajalta ja näin ollen niitä ei lähtökohtaisesti ole otettava huomioon arvioitaessa keksinnön uutuutta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan laitteen rakenne voidaan osoittaa myös ei-julkisilla asiakirjoilla, koska keksintöä ei väitetä tunnetuksi näiden asiakirjojen perusteella, vaan nimenomaan laitteen julkisen käytön perusteella (ks. KHO 2469/31.8.2011 ja siinä viitatut ratkaisut KHO 2575/17.10.2002; 2451/8.10.2002 ja 1968/11.8.1999). Vastaavaa periaatetta soveltaen markkinaoikeus katsoo, että myös patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeen tehtyjä asiakirjoja voidaan lähtökohtaisesti käyttää osoittamaan julkisessa käytössä väitetysti olleen tuotteen ominaisuuksia ja koostumusta. Patenttihakemuksen tekemispäivän jälkeiset asiakirjat eivät ole sinänsä esteenä keksinnön uutuudelle, mutta niissä voidaan kuvata tuotetta, joka mahdollisesti on ollut julkisesti käytössä ennen patenttihakemuksen tekemispäivää.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan olisi siis osoitettava, että kyseinen tuote on ollut markkinoilla ennen patenttihakemuksen tekemispäivää ja että viitejulkaisuissa D1 ja D2 on kyse samasta markkinoilla olleesta tuotteesta. Lisäksi valittajan olisi osoitettava, että viitejulkaisun D3 mukaisessa tutkimuksessa on tutkittu viitejulkaisun D2 mukaista tuotetta.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisuissa D1 ja D2 on kyse samannimisestä SYLFAT® 2LT -tuotteesta, mutta että niissä esitetyt tuotteiden ominaisuudet eroavat samennuspisteen (pour point), tyydyttyneiden rasvahappojen (saturated fatty acids) määrän sekä monityydyttymättömien rasvahappojen (linoleic acid and other polyunsaturated acids) määrän osalta. Kyseisten viitejulkaisujen perusteella ei voida tehdä päätelmää, että viitejulkaisuissa D1 ja D2 olisi kyse tässä asiassa relevantilla tavalla samoista tuotteista.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että viitejulkaisusta D3 ilmenee ainoastaan, että siinä on analysoitu tuotteen metyylirasvahappokoostumus ja että tuotteen uskotaan olevan mäntyöljyrasvahappokoostumus (…analysis of one sample, believed to be Tall Oil fatty acid, for the fatty acid methyl ester (FAME) composition…). Vaikka valittaja on niin esittänyt, viitejulkaisusta D3 ei ilmene, että analysoitu tuote olisi viitejulkaisuissa D1 ja D2 mainittu SYLFAT® 2LT -tuote. Näin ollen kyseisten viitejulkaisujen D2 ja D3 perusteella ei voi tehdä päätelmiä viitejulkaisun D1 mukaisen tuotteen koostumuksesta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen mäntyöljyrasvahappokoostumus on uusi siihen nähden, mikä on ollut tunnettua viitejulkaisusta D1, ja että asiassa ei ole esitetty perusteita, joiden mukaan itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiselta keksinnöltä puuttuisi uutuus ennen patentin hakemispäivää tapahtuneen keksinnön julkisen käytön perusteella.

5.2.2 Viitejulkaisu D7

Valittaja on esittänyt, että viitejulkaisun D7 mukaisen koostumuksen rasvahappopitoisuudet ovat itsenäisen patenttivaatimuksen 1 raja-arvojen sisäpuolella. Valittajan mukaan viitejulkaisun D7 mukaisen koostumuksen samennuspiste on korkeampi kuin itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen raja-arvo samennuspisteelle, mutta viitejulkaisu D7 muodostaa kuitenkin uutuudenesteen, sillä samennuspisteen mittaukseen sisältyy aina tietty vaihteluväli ja virhemarginaali, joiden sisälle viitejulkaisun D7 samennuspiste osuu.

Markkinaoikeus on edellä olevan mukaisesti todennut, että koostumuksen samennuspiste on keksinnön mukaista tuotetta määrittelevä tekninen piirre. Markkinaoikeus toteaa, että sen paremmin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 kuin viitejulkaisussa D7 ei ole määritelty samennuspisteelle virhemarginaalia. Viitejulkaisussa D7 esitetyn koostumuksen samennuspiste on –2 °C, mikä on kaksi astetta korkeampi kuin itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1 samennuspisteelle esitetty raja-arvo –4 °C. Tämän perusteella markkinaoikeus katsoo, että viitejulkaisusta D7 eivät ilmene kaikki itsenäisen patenttivaatimuksen 1 tekniset piirteet.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen mäntyöljyrasvahappokoostumus on uusi siihen nähden, mikä on ollut tunnettua viitejulkaisusta D7.

5.3 Keksinnöllisyys

Valittaja on esittänyt, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen keksintö ei eroa selvästi siitä, mikä on ollut tunnettua viitejulkaisujen D8 ja D1 taikka viitejulkaisujen D8 ja D7 perusteella.

Valittaja on esittänyt, että viitejulkaisussa D8 pyritään saavuttamaan rasvahappokoostumukselle parannettu kylmästabiilisuus, kuten myös nyt kysymyksessä olevassa keksinnössä. Lisäksi valittaja on esittänyt, että kysymyksessä olevalla keksinnöllä ei saavuteta viitejulkaisussa D8 esitettyyn koostumukseen nähden mitään lisävaikutusta, joten keksinnön mukainen koostumus on alan ammattimiehelle ilmeinen viitejulkaisujen D8 ja D1, tai vaihtoehtoisesti D8 ja D7, yhdistelmästä.

Arizona Chemical on esittänyt, että viitejulkaisussa D8 esitetyn puhtaan rasvahappokoostumuksen rasvahappopitoisuudet eivät täytä itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaisia raja-arvoja, kuten ei myöskään viitejulkaisussa D1 esitetyn mukainen tuote. Näin ollen vaikka alan ammattimies osaisikin yhdistää viitejulkaisun D8 opetuksen viitejulkaisussa D1 esitetyn kanssa, hän ei kuitenkaan päätyisi keksinnön mukaiseen koostumukseen.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D8 mukaisessa keksinnössä sinänsä pyritään parantamaan rasvahappokoostumusten kylmästabiilisuutta. Ratkaisuna kylmästabiilisuuden parantamiseen viitejulkaisussa D8 esitetään lisäaineen, eli parafiinidispersantin, lisäämistä rasvahappokoostumukseen. Markkinaoikeus katsoo, ettei ole ilmeistä, miksi alan ammattimies viitejulkaisun D8 perusteella pyrkisi parantamaan rasvahappokoostumuksen kylmästabiilisuutta muokkaamalla rasvahappokoostumuksen C18 tyydyttymättömien rasvahappojen jakaumaa, sen sijaan, että koostumuksen kylmästabiilisuutta parannettaisiin lisäaineen avulla.

Markkinaoikeus lisäksi toteaa, että viitejulkaisusta D8 ei ilmene rasvahappokoostumuksen C18:2- ja C18:3-rasvahappojen tarkkaa jakaumaa, mitä ei myöskään ole esitetty viitejulkaisuissa D1 tai D7. Näin ollen vaikka alan ammattimies päätyisikin soveltamaan viitejulkaisujen D1 tai D7 mukaista rasvahappokoostumusta viitejulkaisussa D8 esitetyn kanssa, hän ei kuitenkaan päätyisi itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukaiseen C18:2- ja C18:3-rasvahappojakaumaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että itsenäisen patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus eroaa selvästi siitä, mikä on ollut tunnettua niin edellä mainitusta viitejulkaisusta D8 samoin kuin viitejulkaisujen D8 ja D1 taikka D8 ja D7 yhdistelmän perusteella.

6 Johtopäätös

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden johdosta valituksenalainen Patentti- ja rekisterihallituksen päätös olisi kumottava. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet yksimielisesti markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomari Petri Rinkinen sekä markkinaoikeusinsinöörit Krister Karlsson ja Timo Laakso.


PRH:n päätös


HUOMAA

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 21.12.2018