MAO:576/18

Puma SE > Patentti- ja rekisterihallitus

tavaramerkki - sekaannusvaara

Diaarinumero: 2018/278
Antopäivä: 14.11.2018

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 16.5.2018 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Puma SE on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin numero 267704 MP Miia.Puumala (kuvio) rekisteröinnin kumoamiseksi.

Perusteet

Sana Puumala on vastaajan merkin hallitseva osa, ja merkkien välisessä vertailussa tulee keskittyä tämän sanan samankaltaisuuteen suhteessa valittajan merkkeihin PUMA. Vastaajan merkin osat MP ja Miia ovat erottamiskyvyttömiä tai niillä on erittäin alhainen erottamiskyky.

Suomen kielessä sana puma lausutaan muodossa "puuma". Valittajan aikaisemmat PUMA-tavaramerkit ovat siten la-päätettä lukuun ottamatta identtisiä vastaajan tavaramerkin hallitsevan osan Puumala kanssa.

Vastaajan tavaramerkissä oleva sana puumala viittaa sekä suomalaiseen kuntaan että antaa käsityksen sukunimestä, ja näin ollen sana puumala on erottamiskyvyltään heikko. Merkit PUMA ja sana puumala ovat siten erittäin samankaltaisia.

Lähes erottamiskyvyttömän kahdesta kirjaimesta koostuvan kirjainyhdistelmän MP lisääminen ei riitä poistamaan sekaannusvaaraa merkkien hallitsevien osien välillä. Vastaajan merkin osa Miia on yleinen Suomessa käytössä oleva etunimi, jolta puuttuu erottamiskyky kokonaisuudessaan.

Kuten Patentti- ja rekisterihallitus on todennut, vastaajan tavaramerkki kattaa samoja tai samankaltaisia tavaroita ja palveluita kuin valittajan tavaramerkit PUMA ja PUMA STUDIO. Merkkien kattamat tavarat ja palvelut on kohdennettu samalle kuluttajaryhmälle. Tämä lisää merkkien välistä sekaannusvaaraa.

Vertailtavina olevien tavaramerkkien hallitsevien elementtien pienet erot eivät ole riittäviä poistamaan sekaannusvaaraa, jota lisäksi valittajan PUMA-tavaramerkkien erittäin vahva erottamiskyky vahvistaa.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituksessa ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Go Global Oy:n vastaus

Go Global Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut asiassa vastausta.

Valittajan lausuma

Puma SE on esittänyt lausumassaan muun ohella, että tavaramerkki PUMA on erittäin erottamiskykyinen sekä sellaisenaan että erittäin korkean tunnettuuden ansiosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

1 Asian tarkastelun lähtökohdat

Asiassa on kysymys siitä, aiheuttaako rekisteröity tavaramerkki numero 267704 MP Miia.Puumala (kuvio) sekaannusvaaran aikaisemman hakemuksen perusteella rekisteröityihin valittajan kansallisiin tavaramerkkeihin numero 72863 PUMA, numero 85553 PUMA (kuvio), numero 95405 PUMA (kuvio) ja numero 102722 PUMA (kuvio) sekä EU-tavaramerkkeihin numero 12579728 PUMA (kuvio) ja numero 13514153 PUMA STUDIO.

Tavaramerkkilain 14 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan tavaramerkkiä ei rekisteröidä, jos aiemman tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaroiden tunnuksena elinkeinotoiminnassa. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan 1 momentin 7 kohdassa mainitulla aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan kansallista tavaramerkkiä, joka on rekisteröity aiemman hakemuksen perusteella tai jolla on muuten aiempi etuoikeus kuin tavaramerkin hakijalla. Lisäksi pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan 1 momentin 7 kohdassa mainitulla aiemmalla tavaramerkillä tarkoitetaan myös 57 §:ssä tarkoitettua yhteisön tavaramerkkiä, joka on rekisteröity tavaramerkkihakemusta aikaisemman hakemuksen perusteella.

Tavaramerkkilain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin sisältää mainitussa laissa säädetyin poikkeuksin, joista ei nyt ole kysymys, sen, ettei muu kuin tavaramerkin haltija saa ilman tämän suostumusta käyttää elinkeinotoiminnassaan tavaroittensa tunnuksena merkkiä, joka sen vuoksi, että se on sama tai samankaltainen kuin samoja tai samankaltaisia tavaroita varten suojattu tavaramerkki, aiheuttaa yleisön keskuudessa sekaannusvaaran, joka sisältää myös vaaran merkin ja tavaramerkin välisestä mielleyhtymästä.

Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin mukaan, mitä tässä laissa säädetään tavaroista, koskee myös palveluita.

2 Tavaroiden ja palveluiden vertailu

Tavaroiden ja palveluiden samankaltaisuutta on arvioitava ottaen huomioon kaikki niihin liittyvät merkitykselliset seikat, kuten tavaroiden ja palveluiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat ja jakelukanavat sekä se, ovatko ne keskenään kilpailevia tai toisiaan täydentäviä.

Asiassa ei ole kiistetty, että tavaramerkin MP Miia.Puumala (kuvio) luokissa 14, 18 ja 25 kattamat tavarat ja luokassa 35 kattamat palvelut eivät olisi samoja tai samankaltaisia kuin valittajan kansallisten tavaramerkkien ja EU-tavaramerkkien kattamat tavarat ja palvelut kyseisissä luokissa valituksenalaisessa päätöksessä todetulla tavalla. Asiassa ei siten ole tarvetta enemmälti lausua tästä niin sanotusta tavara- ja palveluyhteydestä.

3 Kohdeyleisö

Sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon asianomaisen tavara- tai palveluryhmän tavanomaisesti valistunut sekä kohtuullisen tarkkaavainen ja huolellinen keskivertokuluttaja. On myös otettava huomioon se, että keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusaste voi vaihdella asianomaisen tavara- tai palveluryhmän mukaan (ks. esim. Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 22.6.1999, Lloyd Schuhfabrik Meyer, C-342/97, EU:C:1999:323, 25 ja 26 kohta).

Luokissa 14, 18 ja 25 samoiksi tai samankaltaisiksi katsotut tavarat on suunnattu pääosin suurelle yleisölle, joka koostuu tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Tällaisen keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole kysymyksessä olevien tavaroiden osalta pidettävä tavanomaista korkeampana. Toisaalta osaa tavaroista myydään ensisijaisesti ammattilaisille, joiden tarkkaavaisuusaste on tavanomaista korkeampi.

Myös luokan 35 samoiksi ja samankaltaisiksi katsotuista palveluista osa on suunnattu suurelle yleisölle, joka koostuu edellä todetun mukaisesti tavanomaisen valistuneista sekä kohtuullisen tarkkaavaisista ja huolellisista keskivertokuluttajista. Kyseisten palveluiden osalta keskivertokuluttajan tarkkaavaisuusastetta ei ole pidettävä tavanomaista korkeampana. Toisaalta osa luokan 35 palveluista on suunnattu ammattilaisille, joiden tarkkaavaisuusaste on tavanomaista korkeampi.

Kun kohdeyleisön muodostaa useampi kuin yksi kohderyhmä, sekaannusvaaraa arvioidaan sen ryhmän perusteella, jonka tarkkaavaisuusaste on alhaisempi (ks. tuomio 15.7.2011, Ergo Versicherungsgruppe v. SMHV – Société de développement et de recherche industrielle (ERGO), T-220/09, EU:T:2011:392, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

4 Merkkien vertailu ja sekaannusvaaran kokonaisarviointi

Sekaannusvaaraa koskevan kokonaisarvioinnin on vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntatavan tai merkityssisällön samankaltaisuuden osalta perustuttava tavaramerkeistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan, ja huomioon on otettava erityisesti merkkien erottamiskykyiset ja hallitsevat osat. Sillä, miten kyseessä olevien tavaroiden ja palveluiden keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkit, on ratkaiseva merkitys sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa. Keskivertokuluttaja mieltää tavaramerkin tavallisesti yhtenä kokonaisuutena eikä tarkastele sen eri yksityiskohtia.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että tutkittaessa sitä, onko sekaannusvaara olemassa, kahden tavaramerkin välisen samankaltaisuuden arviointia ei voida rajoittaa siihen, että huomioon otettaisiin ainoastaan yksi moniosaisen tavaramerkin osatekijöistä ja että sitä verrattaisiin toiseen tavaramerkkiin. Tällainen vertailu on sitä vastoin syytä suorittaa tarkastelemalla kutakin kyseessä olevaa tavaramerkkiä yhtenä kokonaisuutena. Vaikka kokonaisvaikutelmaa, joka moniosaisesta tavaramerkistä jää asianomaisen kohdeyleisön muistiin, voi joissain olosuhteissa hallita yksi tai useampi tavaramerkin osatekijä, samankaltaisuutta voidaan arvioida yksin hallitsevan osatekijän perusteella ainoastaan silloin, kun kaikki muut tavaramerkin osatekijät jäävät merkityksettömiksi (ks. tuomio 22.10.2015, BGW, C-20/14, EU:C:2015:714, 36 ja 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Asiassa ovat vertailtavina seuraavat merkit:

- tavaramerkki numero 267704 MP Miia.Puumala (kuvio)

- kansallinen tavaramerkki numero 72863 PUMA

- kansallinen tavaramerkki numero 85553 PUMA (kuvio)

- kansallinen tavaramerkki numero 95405 PUMA (kuvio)

- kansallinen tavaramerkki numero 102722 PUMA (kuvio)

- EU-tavaramerkki numero 12579728 PUMA (kuvio)

- EU-tavaramerkki numero 13514153 PUMA STUDIO

Nyt kysymyksessä oleva valituksenalainen kansallinen tavaramerkki MP Miia.Puumala on kuviomerkki, joka muodostuu kirjaimista M ja P, jotka on kirjoitettu tyylitellyllä kirjasinlajilla yhteen siten, että M kirjaimen oikeanpuoleinen pystyviiva ja P kirjaimen pystyviiva ovat päällekkäin ja P-kirjain ulottuu hieman M-kirjainta korkeammalle, sekä edellä mainittujen kirjaimien alle pienemmällä kirjasinkoolla kirjoituista sanoista Miia ja Puumala sekä näiden sanojen välissä olevasta pisteestä. Markkinaoikeus katsoo, että merkin ulkoasua hallitsee kokonsa takia tyylitellyllä kirjasinlajilla kirjoitettu kirjainyhdistelmä MP sanaosan Miia.Puumala kiinnittäessä huomattavasti pienemmällä kirjoitettuna vähemmän huomiota. Tavaramerkissä MP Miia.Puumala (kuvio) ei ole erityistä erottamiskykyisintä osaa tai sanaa, mutta merkin on katsottava olevan kokonaisuutena erottamiskykyinen.

Valittajan kansallinen tavaramerkki numero 72863 PUMA on sanamerkki, joka muodostuu vain kyseisestä sanasta. Vastaavasti yllä luetellut valittajan kansalliset tavaramerkit numero 85553 PUMA (kuvio), numero 95405 PUMA (kuvio) ja numero 102722 PUMA (kuvio) sekä EU-tavaramerkki numero 12579728 PUMA (kuvio) muodostuvat vain kyseisestä sanasta jossain määrin eri kirjoitusasuissa mustalla kirjoitettuna. Kuviomerkeissä ei ole erillistä kuvioelementtiä, mutta tavaramerkin numero 95405 PUMA (kuvio) kirjaimissa U, M ja A on osittain harmaan- ja valkoisensävyinen aaltoileva kuviointi. Lisäksi valittajalla on aikaisempi EU-tavaramerkki numero 13514153 PUMA STUDIO, joka muodostuu ainoastaan kyseisistä sanoista. Kyseisiä valittajan tavaramerkkejä on pidettävä lähtökohtaisesti tavanomaisen erottamiskykyisinä kysymyksessä oleville tavaroille ja palveluille.

Vertailtavat merkit eroavat ulkoasultaan toisistaan siten, että tavaramerkissä MP Miia.Puumala (kuvio) on hallitsevimpana ja näkyvimpänä osana kirjainyhdistelmä MP, joka eroaa valittajan sana- ja kuviomerkeistä PUMA sekä sanamerkistä PUMA STUDIO. Vertailtavien merkkien ulkoasujen eroavuutta lisää vastaajan tavaramerkissä oleva naisen nimi Miia. Myöskään sana Puumala ei ole ulkoasultaan erityisen samankaltainen valittajan merkkien kanssa ottaen huomioon kyseisten sanojen pituuseron. Näin ollen vertailtavat merkit ovat ulkoasultaan erilaisia.

Vertailtavien merkkien lausuntatavan osalta tavaramerkin MP Miia.Puumala (kuvio) lausumisessa huomio kiinnittyy merkkiä hallitsevaan kirjainyhdistelmään MP, joka eroaa lausuntatavaltaan selvästi edellä mainituista sana- ja kuviomerkeistä PUMA sekä sanamerkistä PUMA STUDIO. Myös vastaajan tavaramerkissä oleva sana Miia erottaa vertailtavia merkkejä lausuntatavaltaan. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että vaikka osa suomalaisista lausuisi merkit tai merkin osan PUMA kahdella u-kirjaimella "puuma", joka muodostaa sanan Puumala kaksi ensimmäistä tavua, ei tämä tee vertailtavista merkeistä kokonaisuutena lausuntatavaltaan samankaltaisia. Vertailtavia merkkejä on siten pidettävä lausuntavaltaan erilaisina.

Merkityssisällön osalta markkinaoikeus toteaa, että tavaramerkissä MP Miia.Puumala (kuvio) kirjainyhdistelmällä MP ei ole erityistä merkityssisältöä, mutta sana Miia ymmärretään suomalaisena naisen nimenä ja Puumala etunimen jälkeen kirjoitettuna todennäköisesti ensisijaisesti sukunimenä. Sana Puumala voidaan yhdistää myös samannimiseen suomalaiseen kuntaan. Valittajan merkeissä oleva englanninkielinen sana puma tarkoittaa suomeksi puumaa, joka on kissaeläin. Vaikka väitteen kohteena olevan merkin sanassa Puumala ensimmäiset viisi kirjainta muodostavat myös sanan puuma, ei kuluttajan voida katsoa yhdistävän kyseistä sukunimeä tai kuntaa tähän kissaeläimeen. Lisäksi valittajan EU-tavaramerkissä PUMA STUDIO oleva sana studio tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan muun muassa äänityshuonetta tai ateljeeta, joten kyseinenkin sana erottaa tämän valittajan merkin vastaajan merkin merkityssisällöstä. Edellä todetun perusteella vertailtavat merkit ovat merkityssisällöltään erilaisia.

Kun otetaan huomioon mitä vertailtavien merkkien ulkoasun, lausuntavan ja merkityssisällön erilaisuudesta on edellä todettu, markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki numero MP Miia.Puumala (kuvio) ei aiheuta sekaannusvaaraa valittajan aikaisempiin kansallisiin tavaramerkkeihin numero 72863 PUMA, numero 85553 PUMA (kuvio), numero 95405 PUMA (kuvio) ja numero 102722 PUMA (kuvio) sekä EU-tavaramerkkeihin numero 12579728 PUMA (kuvio) ja numero 13514153 PUMA STUDIO. Kokonaisarvio on lopputulokseltaan sama riippumatta siitä, arvioidaanko sekaannusvaaraa aiemmin todetun mukaisesti keskivertokuluttajan vai ammattilaisen tarkkaavaisuusasteen perusteella. Myöskään mahdollinen valittajan tavaramerkkien tunnettuuteen perustuva normaalia vahvempi erottamiskyky ei antaisi aihetta lopputulokseltaan toisenlaiseen arvioon. Valitus on näin ollen hylättävä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Jenni Ihalainen.

PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 20.11.2018