MAO:571/18

Päätös, josta valitetaan

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 13.6.2017 (liitteenä)

Asian tausta

Picote Oy Ltd on 3.11.2011 hakenut hyödyllisyysmallioikeutta keksinnölle "Työkalu putkiston saneeraamiseen" muuttamalla aikaisemman patenttihakemuksen hyödyllisyysmallihakemukseksi.

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.12.2011 keksintöä koskien rekisteröinyt hyödyllisyysmallin numerolla 9498.

Kaarinan TR-Työstö Oy on 9.9.2016 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen.

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.6.2017 antamallaan päätöksellä hylännyt mainitun vaatimuksen ja pysyttänyt hyödyllisyysmallin numero 9498 voimassa rekisteröidyssä muodossa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Kaarinan TR-Työstö Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisteriviranomaisen päätöksen 13.6.2017 ja julistaa hyödyllisyysmallin numero 9498 kokonaisuudessaan mitättömäksi.

Kaarinan TR-Työstö Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut tai sanottuun nähden toissijaisesti, että markkinaoikeus velvoittaa Picote Oy Ltd:n taikka kolmassijaisesti markkinaoikeus velvoittaa Patentti- ja rekisterihallituksen ja Picote Oy Ltd:n yhteisvastuullisesti korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut.

Perusteet

Hyödyllisyysmallioikeuden suojan kohde

Mitättömäksi julistamisen edellytykset ovat käsillä ensinnäkin hyödyllisyysmallioikeuden suojan kohteeseen liittyvistä syistä. Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 on nimittäin määritelty, että työstölaite käsittää siihen kiinnitettäviä ulokkeita, jotka on sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä. Asemoiminen on tekemistä, jota ei voi suojata hyödyllisyysmallilla. Itsenäisestä suojavaatimuksesta 1 olisi jotenkin täytynyt käydä ilmi, mitä sana asemoiminen tarkoittaa, kuten esimerkiksi millä välineellä työstölaitetta liikutetaan ohuemmassa putkessa.

Suojavaatimusten täsmällisyys ja keksinnön riittävä selitys

Mitättömäksi julistamisen edellytykset ovat käsillä myös siksi, että itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 tai epäitsenäisissä suojavaatimuksissa ei ole täsmällisesti ilmaistu sitä, mitä halutaan suojata. Suojavaatimuksissa on määritelty työstölaite kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen. Suojavaatimuksista ei kuitenkaan ilmene, missä asennossa putket on liitetty toisiinsa nähden, joten ohutta ja paksumpaa putkea ei välttämättä ole liitetty toisiinsa sivusta. Sen sijaan putket voivat olla liitetty toisiinsa myös päittäin. Näin ollen mikä tahansa työstölaite, jolla voidaan työstää suoria putkia sisäpuolelta putkien liitoskohdista, on katsottava tunnetuksi ja samaksi tekniikaksi suojavaatimuksissa esitetyn tekniikan kanssa. Suojavaatimuksissa ei myöskään mainita, millä tavalla työstölaite työstää putkiasetelman materiaalia.

Suojavaatimuksesta 1 ei esimerkiksi ilmene, mihin kohtaan tai millaiseen asentoon työstölaitteeseen nähden taikka miten ulokkeet on kiinnitetty työstölaitteeseen. Suojavaatimuksesta ei niin ikään ilmene, millaisia ulokkeet rakenteiltaan ovat tai mistä materiaalista ulokkeet on valmistettu.

Suojavaatimuksesta 1 ei ilmene, mikä on käyttölaite tai mihin kohtaan, millaiseen asentoon tai miten välineet on kiinnitetty työstölaitteeseen. Suojavaatimuksesta ei niin ikään ilmene, miten välineitä ohjataan tai käytetään käyttölaitteella, eikä myöskään millaisia välineet ovat tai miten niillä poistetaan materiaalia.

Suojavaatimuksesta 1 ei ilmene, mikä on ohjauslaite tai mihin kohtaan, millaiseen asentoon tai miten ohjauslaite on kiinnitetty työstölaitteeseen. Suojavaatimuksesta ei niin ikään ilmene, miten ohjauslaite hallitsee työstölaitteen suunnan putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen.

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 tulisi olla niin selvästi määritelty, että alan ammattimies päätyisi aina samalaiseen, suojavaatimuksen selkeästi määrittämään ratkaisuun.

Alan ammattimies ei osaa koota eikä käyttää työstölaitetta, koska sen käytöstä ei ole mitään ohjeita tai viitteitä. Joka tapauksessa suojavaatimuksen 1 ulkopuolelta täytyisi etsiä jotain esinettä tai välinettä, johon työstölaitteen voisi koota tai josta työstölaitteen voisi muodostaa, joten työstölaitteen käyttökään ei onnistu suojavaatimuksen 1 perusteella. Hyödyllisyysmalli on mitätöitävä suojavaatimuksessa 1 olevien puutteiden vuoksi, joista johtuen alan ammattimies ei osaisi käyttää työstölaitetta.

Uutuus ja keksinnöllisyys

Hyödyllisyysmallin tarkoittama keksintö ei ole uusi eikä keksinnöllinen.

Viitejulkaisun D13 kuvasta 1 ilmenee työstölaite, jossa työstölaitteessa on kiinnitettäviä ulokkeita ja käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet materiaalin poistamiseksi sekä ohjauslaitteen työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi. Viitejulkaisussa D13 esitetyn työstölaitteen ulokkeet ja välineet materiaalin poistamiseen sekä ohjauslaite vastaavat itsenäisen suojavaatimuksen piirteitä a, b ja c. Saman viitejulkaisun kuvasta 2 ilmenee niin ikään työstölaite, joka vastaa itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista työstölaitetta, ja kuvan 2 mukaista laitetta käytetään kahden putken välisen liitoksen materiaalin työstämiseen.

Alan ammattimies pystyisi viitejulkaisun D13 mukaisella laitteella työstämään kahden putken välisen liitoksen käsittävän, sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalia. Viitejulkaisun D13 mukaisen laitteen ulokkeita alan ammattimies käyttäisi asemoimaan työstölaitteen tai sen osan putkiasetelman liitoksen kohdalta ja käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet alan ammattimies käyttäisi materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta. Alan ammattimies myös käyttäisi viitejulkaisun D13 mukaisen työstölaitteen välineitä ohjauslaitteen työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta.

Näin ollen on aivan ilmeistä, että alan ammattimies pystyisi viitejulkaisun D13 mukaisella laitteella samaan kuin mitä itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisella laitteella voidaan tehdä.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Hyödyllisyysmallioikeuden suojan kohde

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohde ei ole menetelmä, sillä valittajan suojavaatimuksessa viittaamat kohdat esittävät laitteen rakenteellisten yksityiskohtien suorittamia toimintoja. Keksinnöt määritellään suojavaatimuksessa ensisijaisesti ilmaisemalla ne rakenteelliset yksityiskohdat, jotka ovat välttämättömiä tavoitteena olevan vaikutuksen saavuttamiseksi. Mikäli keksintöä ei voida ilmaista yksinomaan rakenteellisilla yksityiskohdilla, voi keksinnön tarkempi määrittely tapahtua esittämällä yksityiskohtien lisäksi myös niiden suorittamat toiminnot, tai mitä tehtäviä varten rakenteen yksityiskohdat on niihin muodostettu. Se, että vaatimuksessa on verbimuotoja, ei vielä tarkoita, että vaatimus on menetelmävaatimus.

Suojavaatimusten täsmällisyys ja keksinnön riittävä selitys

Suojavaatimus 1 määrittelee täsmällisesti ilmaistuna sen, mitä halutaan suojata. Alan ammattimies voi käyttää keksintöä suojavaatimusten ja selityksen antaman informaation perusteella.

Itsenäinen suojavaatimus 1 määrittelee, että työstölaite tai sen osa on putkiasetelman ohuemman putken sisällä, että materiaalia poistetaan putkiasetelman liitoksen kohdalta ja että materiaalia poistetaan putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta. Työstölaitteen tarkoituksesta ja tehtävästä kerrotaan siis selvästi enemmän kuin valittaja esittää. Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 materiaalin työstötavasta kerrotaan, että sitä poistetaan liitoksen kohdalta ja liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta. Työstötapa on siis materiaalia poistavaa työstöä, ja epäitsenäisissä suojavaatimuksissa 3 ja 6 työstöstä kerrotaan tarkemmin.

Putken sisällä toimivan työstölaitteen asemoiminen (poikittaissuunnassa putken pituusakseliin nähden) työstölaitteeseen järjestettyjen asemointivälineiden avulla on sinänsä alan ammattimiehen osaamisen piiriin kuuluvaa tekniikkaa ja asemointiulokkeita on kuvattu tarkemmin epäitsenäisissä suojavaatimuksissa 2–4.

Käyttölaite on selvästi alan ammattimiehen osaamisen piiriin kuuluvaa tekniikkaa. Materiaalin poistamiseen tarkoitettuja ohjattavia välineitä on kuvattu tarkemmin epäitsenäisissä suojavaatimuksissa 3 ja 6. Ohjauslaitetta on kuvattu tarkemmin epäitsenäisessä suojavaatimuksessa 5 ja keksinnön selityksessä sivun 8 riviltä 14 sivun 10 riville 30.

Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 määritellään, että työstölaitteessa on välineet materiaalin poistamiseksi putkien liitoksen kohdalta ja liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta, ulokkeet työstölaitteen asemoimiseksi putken sisällä ja ohjauslaite työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putken pituusakselin suhteen. Lisäksi kerrotaan, että työstölaitteeseen kuuluu käyttölaite. Koska laitetta käytetään putken sisällä, osien on oltava putkeen sopivia. Selvää on, että alan ammattimies osaa koota tällaisen putkeen sovitettavan laitteen Epäitsenäisissä suojavaatimuksissa 2–6 työstölaitteen osista ja niiden käyttötarkoituksista sekä osien liittymistä toisiinsa on kerrottu tarkemmin.

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 johdannossa määritellään keksinnön tavoitteeksi "työstölaite kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseksi". Keksinnön selityksessä mainitut viemäriputket ovat esimerkki laitteen käyttökohteista.

Uutuus

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen työstölaite on uusi verrattuna viitejulkaisussa D13 esitettyyn.

Viitejulkaisussa D13 on esitetty laite, joka käsittää työstölaitteen kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen, joka työstölaite käsittää, työstölaitteeseen kiinnitettäviä ulokkeita, jotka on sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä, käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta ja ohjauslaitteen työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen. Viitejulkaisussa D13 esitetystä työstölaitteesta ei ilmene piirrettä, jonka mukaan työstölaitteen ohjauslaite on tarkoitettu työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen, kun poistetaan materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta.

Viitejulkaisussa D13 esitetyssä työstölaitteen suunnan hallinta käsittää ainoastaan työstölaitteen työntämistä tai vetämistä ohuemman putken pituusakselin suunnassa. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen työstölaite on määritelty siten, että ohjauslaite on tarkoitettu työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen, kun poistetaan materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta. Suunnan hallitseminen on tällöin ymmärrettävä työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi niin, että työstölaitteen suunta saadaan poikkeamaan putken poikittaissuunnassa putken pituusakselilta. Tällaisena ohjauslaitteena viitejulkaisussa D13 esitetty ohjauslaite ei voi toimia.

Keksinnöllisyys

Itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohde eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Viitejulkaisussa D13 esitetty työstölaitteen käyttölaite ei toimi ohjauslaitteena työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen, kun poistetaan materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta, kuten itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirre edellyttää keksinnön mukaisesta työstölaitteesta.

Ei voida katsoa, että reiän reunojen materiaalia työstävä laite olisi aivan ilmeisesti johdettavissa laitteesta, joka vain poraa reiän auki. Vaikka sekä kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaista laitetta että viitejulkaisun D13 laitetta voidaan käyttää materiaalin poistamiseen kaksi putkea käsittävän putkiasetelman liitoksen kohdalta, viitejulkaisun D13 laitetta ei käytetä poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta.

Picote Oy Ltd:n vastaus

Vaatimukset

Picote Oy Ltd on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja pitää Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen voimassa ja että hyödyllisyysmalli pidetään voimassa rekisteröinnin kohteena olevien suojavaatimusten mukaisessa muodossa.

Vaihtoehtoisesti Picote Oy Ltd on vaatinut, että hyödyllisyysmalli pidetään voimassa tois-, kolmas- tai neljässijaisten suojavaatimusasetelmien muodossa.

Perusteet

Hyödyllisyysmallioikeuden suojan kohde

Keksinnössä ei ole kyse menetelmästä vaan hyödyllisyysmalli-määräysten 11 §:n sallimasta tavasta määritellä rakenteelliset yksityiskohdat lähemmin esittämällä yksityiskohtien toiminnat tai tehtävät.

Suojavaatimusten täsmällisyys ja keksinnön riittävä selitys

Kaarinan TR-työstön itsenäistä suojavaatimusta 1 koskevat huomautukset eivät ole hyödyllisyysmallin mitätöintiperusteita. Itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 määritellään täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata, ei siis koko keksintöä niin tarkasti, että alan ammattimies osaa sitä käyttää. Selityksessä taas keksintö selostetaan niin selvästi, että alan ammattimies osaa sitä käyttää. Sellaisia yksityiskohtia, joita ei haluta suojata, ei ole tarpeen määritellä täsmällisesti suojavaatimuksissa.

Uutuus ja keksinnöllisyys

Viitejulkaisussa D13 esitetyssä laitteessa on pussinkiinnityseviä ja tukieviä sekä ilmapussi, joka täytetään pumppaamalla siihen ilmaa, jolloin laite kiinnittyy paikoilleen putkessa. Koska laite kiinnittyy paikoilleen putkessa, se ei voi toteuttaa suojavaatimuksen piirrettä b, jonka mukaan työstölaite käsittää käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta. Viitejulkaisussa D13 ei myöskään ole ollenkaan esitetty materiaalin poistamista liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta. Näin ollen itsenäisen suojavaatimuksen 1 piirre c, jonka mukaan työstölaite käsittää ohjauslaitteen työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta, ei ole esitetty.

Koska viitejulkaisussa D13 esitettyä laitetta ei voida ohjata ilmapussilla tapahtuvan kiinnityksen vuoksi, laite ei sovellu materiaalin työstämiseen reiän reunoilta vaan ainoastaan reiän tekemiseen.

Valittajan lausuma

Suojavaatimusten täsmällisyys ja keksinnön riittävä selitys

Valittajan esittämän mukaan hyödyllisyysmallilain 6 §:ssä on määritelty hyödyllisyysmallihakemuksessa välttämättä esitettävät asiat, joiden perusteella ammattimies voi käyttää keksintöä, joten hyödyllisyysmallilain 19 §:n 2 momenttia ei voi arvioida tarkistamatta, täyttävätkö hyödyllisyysmallin, suojavaatimukset hyödyllisyysmallilain 6 §:n ehdot.

Keksinnön tulee olla alan ammattimiehen käytettävissä itsenäisessä suojavaatimuksessa esitetyn perusteella. Epäitsenäiset suojavaatimukset eivät voi olla itsenäisen suojavaatimuksen tukena, kun arvioidaan suojavaatimuksen täsmällisyyttä. Epäitsenäisten suojavaatimusten tarkoitus on estää kolmansia osapuolia tekemästä riippuvaisia patentteja tai hyödyllisyysmalleja, jotka estäisivät varsinaisella patentilla tai hyödyllisyysmallilla suojatun tuotteen tuotekehityksen.

Epäitsenäiset suojavaatimukset eivät myöskään täytä hyödyllisyysmallilain asettamia ehtoja suojavaatimuksille.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

I Asian tarkastelun lähtökohdat

Patentti- ja rekisterihallitus on 13.12.2011 rekisteröinyt hyödyllisyysmallin numero 9498 keksinnölle "Työkalu putkiston saneeraamiseen". Kaarinan TR-Työstön tehtyä hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen, Patentti- ja rekisterihallitus on pysyttänyt hyödyllisyysmallin voimassa rekisteröidyssä muodossa.

Kaarinan TR-Työstö on valittanut edellä mainitusta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen ja vaatinut, että päätös kumotaan ja hyödyllisyysmalli julistetaan kokonaisuudessaan mitättömäksi.

Picote Oy Ltd on vaatinut, että valitus hylätään ja hyödyllisyysmalli pysytetään voimassa ensisijaisesti rekisteröidyssä muodossaan. Toissijaisesti Picote Oy Ltd on vaatinut, että valitus hylätään ja hyödyllisyysmalli pysytetään voimassa yhtiön markkinaoikeudelle toimittamien muutettujen tois-, kolmas- ja neljässijaisten suojavaatimusten muodossa.

II Sovellettavat oikeusohjeet

Hyödyllisyysmallilain 1 §:n 1 momentin mukaan se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksintö on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin mainitussa laissa säädetään. Lain 1 §:n 4 momentin mukaan hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada menetelmiin.

Hyödyllisyysmallilain 2 §:n 1 momentin mukaan keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä.

Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentin mukaan hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittaessa kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Hyödyllisyysmallilain 19 §:n mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä,

joka ei täytä mainitun lain 1 §:n 2−4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyä vaatimuksia tai rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

III Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö

Kysymyksessä oleva ensisijainen suojavaatimusasetelma vastaa hyödyllisyysmallin rekisteröityä suojavaatimusasetelmaa ja siihen kuuluvat itsenäinen suojavaatimus 1 sekä epäitsenäiset suojavaatimukset 2¬–6. Ensisijaisen suojavaatimusasetelman itsenäinen suojavaatimus 1 kuuluu seuraavasti:

1. Työstölaite (100) kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen, tunnettu siitä, että työstölaite käsittää:
a. työstölaitteeseen kiinnitettäviä ulokkeita (102), jotka on sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä,
b. käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet (106 ja/tai 201) materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta, ja
c. ohjauslaitteen (301) työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta.

IV Tunnettu tekniikka

Asiaa markkinaoikeudessa käsiteltäessä on tunnetun tekniikan osalta viitattu ainoastaan viitejulkaisuun D13, joka on patenttihakemusjulkaisu US 2006/0233619 A1. Tähän viitejulkaisuun ei ole viitattu valituksenalaisessa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksessä.

Edellä mainittu viitejulkaisu D13 koskee erityisesti viemäriputkistoissa käytettävää porauslaitteistoa, jolla voidaan avata sivuputken kautta aukko pääputkeen sen jälkeen, kun pääputken sisäpinnat on päällystetty putkien korjausten yhteydessä. Julkaisussa kuvattu porauslaite käsittää työstölaitteen ja välineet materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta sekä ulokkeita työstölaitteen asemoimiseksi putken sisällä.

V Asian arviointi

Hyödyllisyysmallioikeuden suojan kohde

Valittajan mukaan kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäinen suojavaatimus 1 kuvaa menetelmää, koska suojavaatimuksessa määritelty työstölaite käsittää ulokkeita, jotka on sovitettu asemoimaan työstölaite tai sen osa putkiasetelman ohuemman putken sisällä. Valittajan mukaan asemoiminen on tekemistä, jota ei voi suojata hyödyllisyysmallilla.

Picote Oy Ltd on esittänyt, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohde ei ole menetelmä, vaan kyse on tavasta määritellä rakenteelliset yksityiskohdat määrittelemällä niiden toimintoja.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohteena on työstölaite, joka on määritelty käsittävän työstölaitteeseen kiinnitettäviä ulokkeita, käyttölaitteella käytettäviä ohjattavia välineitä ja ohjauslaitteen. Työstölaitteeseen kiinnitettävät ulokkeet on itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 edelleen määritelty niiden toiminnan perusteella. Se, että ulokkeet, jotka muodostavat osan itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 määritellystä työstölaitteesta, on määritelty osittain myös niiden toiminnan kautta, ei tee suojavaatimuksen kohteesta kokonaisuudessaan menetelmää.

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 kohde on laite, eikä asiassa ole perustetta katsoa suojavaatimuksen olevan hyödyllisyysmallilain 1 §:n 4 momentin 3 kohdan vastainen.

Suojavaatimusten täsmällisyys ja keksinnön selityksen riittävyys

Markkinaoikeus toteaa, että hyödyllisyysmallilain 19 §:n mukaan hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta muun ohella, jos rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Hyödyllisyysmallilain 6 §:n 2 momentissa on hakemuksen hyväksymisen yhdeksi edellytykseksi asetettu se, että hyödyllisyysmallissa tulee olla täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Suojavaatimuksen puuttuva täsmällisyys ei kuitenkaan ole hyödyllisyysmallilain 19 §:n mukaan peruste julistaa hyödyllisyysmalli mitättömäksi.

Lausuttuun nähden markkinaoikeus arvioi valittajan esittämää siltä kannalta, onko keksintö esitetty niin selvästi, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.

Valittajan keksinnön selityksen riittävyyden osalta ongelmalliseksi katsomat seikat liittyvät välineiden ohjattavuuteen ja työstölaitteen suunnan hallitsemiseen ohjauslaitteella.

Valittaja on esittänyt, että itsenäisestä suojavaatimuksesta 1 ei käy ilmi, miten välineitä (106 ja/tai 201) käytetään tai miten niitä ohjataan käyttölaitteella. Lisäksi käyttölaitetta ei sen mukaan ole nimen lisäksi kuvattu hyödyllisyysmallissa mitenkään.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan käyttölaite on selvästi ammattimiehen osaamisen piirin kuuluvaa tekniikkaa ja materiaalin poistamiseen tarkoitettuja ohjattavia välineitä (106 ja/tai 201) on kuvattu tarkemmin epäitsenäisissä suojavaatimuksissa 3 ja 6.

Markkinaoikeus toteaa, että itsenäisessä suojavaatimuksessa 1 on työstölaitteen määritelty käsittävän käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet (106 ja/tai 201) materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta. Suojavaatimuksesta käy ilmi, että käyttölaitteella voidaan käyttää välineitä, jotka poistavat materiaalia. Epäitsenäinen suojavaatimus 3 määrittelee, että sanottu uloke (102) käsittää karhean hiomapinnan.

Epäitsenäinen suojavaatimus 6 määrittelee, että työstölaite käsittää välineet (201) reiän tekemiseksi putkiasetelman liitoskohtaan. Markkinaoikeus toteaa, ettei epäitsenäisissä suojavaatimuksissa 3 ja 6 itse asiassa ole tarkemmin kuvattu, mikä käyttölaite on ja miten käyttölaitteella ohjataan itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisia välineitä.

Markkinaoikeus toteaa, että käyttölaite on kysymyksessä olevassa hyödyllisyysmallin selityksessä mainittu keksinnön lyhyessä kuvauksessa, jossa on todettu, että työstölaite voi käsittää pyöritettävän karan, joka voidaan kytkeä esimerkiksi erilliseen käyttölaitteeseen. Materiaalin poistovälineet on niin ikään määritelty keksinnön selityksessä tarkemmin ja ne voivat selityksen mukaan olla sovitettuja poistamaan materiaalia putkiasetelmasta esimerkiksi hiomalla tai lastuamalla. Lisäksi selityksestä ilmenee, että hionnan ja lastuamisen aiheuttava työliike on pyörivä liike.

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan keksinnön mukainen laite liittyy yleisesti putkiston saneraamiseen ja erityisesti putkiston sisäpinnan ja putkien liitoskohdan materiaalin työstämiseen. Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen ala on varsin vakiintunut ja alan ammattimiehen tiedon ja käyttökokemuksen koskien kyseisiä laitteita on katsottava olevan varsin korkea.

Markkinaoikeus toteaa, että alan ammattimies ymmärtää, että käyttölaite voi olla mikä tahansa laite, jolla aikaansaadaan esimerkiksi pyörivä liike, jolla mahdollistetaan se, että materiaalin poistovälineet poistavat materiaalia hiomalla tai lastuamalla. Keksinnön selityksessä on siten kuvattu riittävin yksityiskohdin ainakin yksi sovellutusmuoto, jonka perusteella alan ammattimies pystyy toteuttamaan keksinnön. Näin ollen alan ammattimies pystyy kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksen ja yleistietämyksensä perusteella toistamaan ja käyttämään itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaista keksintöä.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että itsenäisestä suojavaatimuksesta 1 ei käy ilmi, miten ohjauslaite (302) hallitsee työstölaitteen suunnan.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan ohjauslaite on kuvattu tarkemmin epäitsenäisessä suojavaatimuksessa 5 ja selityksessä sivulta 8 rivistä 14 sivulle 10 riville 30. Epäitsenäisessä suojavaatimuksessa 5 on määritelty, että ohjauslaite käsittää taipuisan köyden tai vaijerin tai punnuselementin. Kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin selityksestä ilmenee keksinnöstä useampi suoritusmuoto, josta ilmenee, miten työstölaitteen suuntaa voidaan hallita ohjauslaitteella. Markkinaoikeus siten katsoo, että itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen ohjauslaite on alan ammattimiehen toistettavissa.

Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan keksinnön mukainen käyttölaite ja se, miten käyttölaitteella ohjataan ja käytetään välineitä materiaalin poistamiseksi putkiasetelman ohuemman putken sisällä, on niin selvästi esitetty, että alan ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Markkinaoikeus siten katsoo, että kysymyksessä oleva hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö täyttää hyödyllisyysmallilain 6 § 2 momentin edellytykset keksinnön toistettavuuden osalta.

Uutuus

Valittaja on esittänyt, että viitejulkaisun D13 mukaisesta laitteesta ilmenee työstölaite, jossa työstölaitteessa on kiinnitettäviä ulokkeita ja käyttölaitteella käytettävät ohjattavat välineet materiaalin poistamiseksi sekä ohjauslaite työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi. Viitejulkaisun D13 mukaisesta laitteesta näin ollen valittajan mukaan ilmenevät kaikki kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukaisen keksinnön piirteet ja alan ammattimies pystyisi viitejulkaisun D13 mukaisella laitteella tekemään saman kuin keksinnön mukaisella laitteella.

Picote Oy Ltd:n mukaan viitejulkaisun D13 mukaisesta laitteesta puuttuu ohjauslaite työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi ja julkaisussa ei ole ollenkaan esitetty materiaalin poistamista liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viitejulkaisussa D13 esitetyssä työstölaitteen suunnan hallinta käsittää ainoastaan työstölaitteen työntämistä tai vetämistä ohuemman putken pituusakselin suunnassa. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisen keksinnön mukainen työstölaite taas on määritelty siten, että ohjauslaite on tarkoitettu työstölaitteen suunnan hallitsemiseksi putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen. Patentti- ja rekisterihallitus on lisäksi todennut, että viitejulkaisun D13 mukainen ohjauslaite ei voi toimia keksinnön mukaisena ohjauslaitteena.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D13 mukainen laite käsittää työstölaitteen kahden putken välisen liitoksen käsittävän sisähalkaisijaltaan ohuemman ja paksumman putken käsittävän putkiasetelman materiaalin työstämiseen. Työstölaite käsittää työstölaitteeseen kiinnitettäviä ulokkeita asemoimaan työstölaite putken sisälle sekä välineitä materiaalin poistamiseksi putkiasetelman liitoksen kohdalta. Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D13 mukainen työstölaite lisäksi käsittää jonkinlaisen ohjauslaitteen, jolla työstölaitetta voidaan ohjata, joko vetämällä tai työntämällä työstölaitetta putken sisällä tai kiertämällä työstölaitetta putken sisällä.

Markkinaoikeus siten katsoo, että kysymyksessä olevan keksinnön uutuustarkastelussa kyse on siitä, vastaako viitejulkaisussa D13 esitetyn työstölaitteen ohjauslaite kysymyksessä olevan keksinnön mukaisen työstölaitteen ohjauslaitetta.

Kysymyksessä olevan keksinnön mukaisella ohjauslaitteella tulisi itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaan kyetä hallitsemaan työstölaitteen suunnan putkiasetelman ohuemman putken pituusakselin suhteen poistettaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalle tehdyn reiän reunoilta. Patentti- ja rekisterihallitus on tulkinnut ohjauslaitteen määritelmän siten, että työstölaitteen suunta saadaan ohjauslaitteella poikkeamaan putken poikittaissuunnassa putken pituusakselilta.

Markkinaoikeus toteaa, että viitejulkaisun D13 työstölaitetta voidaan työntää tai vetää putken sisällä, mutta tällöin työstölaitteen suunta putken pituusakselin suhteen ei muutu sen putken sisällä missä työstölaite liikutetaan. Sen lisäksi, että viitejulkaisun D13 mukainen laite pystyy poraamaan yhden reiän tiettyyn kohtaan, voidaan työstölaitetta liikutella siten, että yhden reiän sijaan laite poraa sarjan reikiä, jotka keskenään muodostavat renkaan, kuten viitejulkaisun kappaleesta 36 ilmenee. Tällöin työstölaitetta liikutetaan poikkileikatun putken muodostaman ympyrän kehän mukaisesti kiertämällä työstölaite putken sisällä. Viitejulkaisun D13 mukaisen työstölaitteen suunnan suhteessa putken pituusakseliin ei kuitenkaan ole katsottava muuttuvan, vaikka työstölaitetta kierretään putken sisällä siten, että työstölaite poraa yhden reiän sijaan renkaan muotoisen sarjan reikiä.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä oleva hyödyllisyysmallin mukainen keksintö on uusi esitettyyn tunnettuun tekniikkaan nähden.

Keksinnöllisyys

Valittaja on esittänyt, että alan ammattilainen pystyisi viitejulkaisussa D13 esitetyllä laitteella tekemään saman kuin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukaisella laitteella.

Picote Oy Ltd on esittänyt, että koska viitejulkaisussa D13 esitettyä laitetta ei voida ohjata ilmapussilla tapahtuvan kiinnityksen vuoksi, laite ei sovellu materiaalin työstämiseen reiän reunoilta vaan ainoastaan reiän poistamiseen.

Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan viitejulkaisun D13 mukaista laitetta ei käytetä poistaessa materiaalia putkiasetelman liitoksen kohdalta tehdyn reiän reunoilta.

Keksinnöllisyystarkastelussa kyse on siitä, eroaako keksinnön mukainen laite selvästi tunnetun tekniikan mukaisesta laitteesta. Kuten edellä olevassa keksinnön uutuutta koskevasta osiosta ilmenee, keksinnön mukainen työstölaite eroaa tunnetun tekniikan mukaisesta laitteesta siten, että keksinnön mukainen laite käsittää ohjauslaitteen, joka hallitsee työstölaitteen suuntaa suhteessa putken pituusakseliin.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja ei ole esittänyt markkinaoikeudessa perusteluita sille, miten alan ammattimies päätyisi muokkaamaan viitejulkaisun D13 mukaisen työstölaitteen ohjauslaitetta sillä tavoin, että se vastaisi keksinnön mukaista ohjauslaitetta. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että viitejulkaisusta D13 ei ilmene eikä julkaisun perusteella ole itsestään selvää, miten työstölaitteen ohjauslaitetta tulisi muokata vastaamaan kysymyksessä olevan keksinnön mukaista ohjauslaitetta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä olevin perustein kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen työstölaite eroaa selvästi tunnetusta tekniikasta.

Yhteenveto

Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevan hyödyllisyysmallin mukainen keksintö koskee laitetta eikä menetelmää ja että keksinnön selitys on niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Itsenäisen suojavaatimuksen 1 mukainen keksintö on myös uusi esitettyyn tunnettuun tekniikkaan nähden ja selvästi eroaa siitä. Markkinaoikeus näin ollen katsoo, että asiassa ei ole esitetty perusteita kumota Patentti- ja rekisterihallituksen päätöstä ja valitus tulee siten hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 § mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Kaarinan TR-Työstö Oy:n valitus hylätään, joten se saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola ja markkinaoikeustuomari Reima Jussila sekä markkinaoikeusinsinöörit Krister Karlsson ja Timo Laakso.

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös pdf-muodossa

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 6.5.2019 taltionumero 1946.