MAO:520/18

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry > Patentti- ja rekisterihallitus

tavaramerkki - erottamiskyky

Diaarinumero: 2017/715
Antopäivä: 16.10.2018

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 3.10.2017 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry (jäljempänä myös Suomen Kennelliitto) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen ja muuttaa sitä niin, että tavaramerkkihakemus hyväksytään myös luokan 16 tavaroiden ja luokan 41 palveluiden osalta.

Perusteet

Valituksenalaisen päätöksen mukaan rekisteröitäväksi haettu merkki Lukukoira ei olisi erottamiskykyinen luokan 16 tavaroille ja luokan 41 palveluille, mutta on kuitenkin erottamiskykyinen luokkien 18, 21, 22, 24 ja 25 tavaroille. Lukukoira ei kuitenkaan ole erottamiskyvytön edes luokkien 16 ja 41 tavaroiden sekä palveluiden osalta sillä se ei miltään osin yksinomaan ilmaise niiden lajia, laatua tai käyttötarkoitusta. Lukukoira ei myöskään ole näille tavaroille ja palveluille käytettävä yleisilmaus. Päätöksen perusteluista ei ilmene, mihin erottamiskykyä koskeva johtopäätös näiltä osin on oikeudellisesti perustunut. Lukukoira on esimerkiksi yhtä erottamiskykyinen luokkaan 24 sisältyvälle kankaalle painettuna kuin luokkaan 16 sisältyvälle paperille painettuna.

Rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira erottamiskykyä arvioitaessa on annettava merkitystä sanoille koira ja luku. Sanat ovat monimerkityksisiä. Koira tarkoittaa koiraeläinten heimoon kuuluvaa eläintä. Koiran käyttötarkoituksen mukaan se voi tarkoittaa esimerkiksi huume-, poliisi- tai opaskoiraa. Yleisemmin se voi tarkoittaa palvelus-, seura-, paimen- tai metsästyskoiraa. Koira on myös esimerkiksi haukkumanimi tai allegoria. Sana luku tarkoittaa numeroa tai tekstin kappaletta taikka viittaa lukemiseen tai lukumäärään. Sanat luku ja koira ovat erottamiskykyisiä kaikille luokkien 16 ja 41 tavaroille ja palveluille, joita rekisteröintihakemus koskee. Lukukoira on suggestiivinen ilmaus koiran käytöstä luettaessa.

Suomen Kennelliitolla on lisäksi aikaisemmin rekisteröidyt tavaramerkit Kaverikoira ja Sankarikoira, joiden on katsottu olevan erottamiskykyisiä myös luokan 41 palveluille. Valituksenalaisesta päätöksestä ei ilmene, miksi rekisteröitäväksi haettu merkki Lukukoira olisi yleiskäsite toisin kuin Kaverikoira ja Sankarikoira ja miksi niiden erottamiskykyä tulisi arvioida eri tavalla.

Suomen Kennelliitto on myös käyttänyt tavaramerkkiä Lukukoira kysymyksessä olevien tavaroiden ja palveluiden tunnuksena niin kauan ja laajalti, että Lukukoira on joka tapauksessa tullut käytön kautta erottamiskykyiseksi rekisteröintihakemuksen jättämispäivään mennessä. Suomen Kennelliitolla on ollut lukukoiratoimintaa jo vuosina 2013–2014. Lukukoiratoiminnasta on ainakin vuodesta 2014 alkaen viestitetty koko maan kattavasti kennelpiireittäin. Suomen Kennelliitto toimii yhteistyössä kirjastojen kanssa ja tavaramerkki Lukukoira on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi myös koko valtakunnan kattavan kirjastoverkoston kautta. Tavaramerkkiä Lukukoira on käyttänyt Suomessa koko valtakunnan alueella vain Suomen Kennelliitto ja tavaramerkki Lukukoira on nimenomaan Suomen Kennelliiton toimintaa kuvaava.

Suomen Kennelliitto on laatinut toiminnalle laatustandardit yhteistyössä kirjastojen kanssa ja Itä-Suomen aluehallintoviraston rahoittamassa Kansalliset suositukset lukukoiratoimintaan -hankkeessa. Suomen Kennelliitto on standardoinut lukemisessa käytettävän koiran koirien yhdenmukaisella valintamenettelyllä ja koulutuksella. Tähän mennessä Suomen Kennelliitto on kouluttanut 65 Lukukoiraohjaajaa ja 71 Lukukoiraa. Toimintaan on budjetoitu noin 20.000 euroa vuositasolla.

Yksittäiset kirjastonhoitajat ovat käyttäneet tavaramerkkiä Lukukoira järjestäessään omissa nimissään koira-avusteisia lukuhetkiä kirjastoissa ennen kuin Suomen Kennelliitto on tullut kirjastojen yhteistyökumppaniksi. Kirjastonhoitajat eivät ole elinkeinonharjoittajia vaan työnantajansa edustajia. Muuta eläinavusteista toimintaa harjoittavia Suomessa toimivia yrityksiä on Suomen Kennelliiton tiedossa kaksi. Toinen yrityksistä toimii yksinomaan Vantaalla. Toisen yrityksen toimintaa on kaikki eläinavusteinen toiminta tarkoituksena ihmisten terveyteen vaikuttaminen. Suomen Kennelliiton tiedossa ei ole, että tämä toiminta olisi ollut valtakunnallista ja pidempiaikaista kuin Kennelliiton Lukukoira eikä kyseinen toimija ole Suomen Kennelliiton kilpailija.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan tavaramerkki Lukukoira ei ole tullut erottamiskykyiseksi käytön kautta, koska sanaa lukukoira on käytetty säännönmukaisesti pienellä alkukirjaimella ja yleisnimen omaisesti. Tämä perustelu on oikeudellisesti kestämätön. Ennen tavaramerkkihakemuksen jättämistä merkkiä on luonnollista käyttää muussa kuin mahdollisesti haettavan ja myönnettävän tavaramerkin kirjoitusasussa. Ennen tavaramerkin rekisteröintiä käytetty kirjoitusasu ei voi myöskään olla peruste hylätä rekisteröintihakemus erottamiskyvyttömyyden johdosta.

Patentti- ja rekisterihallituksen lausunto

Valituskirjelmässä ei ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aiheen muuttaa valituksenalaista päätöstä.

Valittajan lausuma

Valittaja on antanut lausuman, jossa se on uudistanut valituksessa esittämänsä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, onko rekisteröitäväksi haetulla merkillä Lukukoira itsenäinen erottamiskyky valituksenalaisesta päätöksestä ilmeneville tavaroille luokassa 16 ja palveluille luokassa 41. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko sanottu merkki saavuttanut käytön kautta erottamiskyvyn tavaroille ja palveluille, joiden osalta sillä ei ole itsenäistä erottamiskykyä.

Tavaramerkkilain 3 §:n mukaan merkin katsotaan olevan erottamiskykyinen, jos sen avulla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavarat toisen tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. Arvosteltaessa merkin erottamiskykyä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.

Tavaramerkkilain 1 §:n 2 momentin mukaan mitä tässä laissa säädetään tavaroista, koskee myös palveluita.

Tavaramerkkilain 13 §:n 1 momentin mukaan muun ohella merkki, joka ei ole 3 §:n mukaisesti erottamiskykyinen, ei täytä rekisteröinnin edellytyksiä. Pykälän 2 momentin mukaan tavaramerkiltä ei kuitenkaan erottamiskyvyn puuttumisen perusteella saa evätä rekisteröintiä, jos tavaramerkki on ennen rekisteröintihakemuksen tekopäivää käytössä tullut erottamiskykyiseksi.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että merkin pitäminen kuvailevana edellyttää, että merkin ja niiden tavaroiden välillä, joita varten se on rekisteröity, on olemassa riittävän suora ja konkreettinen yhteys, jotta kohdeyleisö voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että merkillä kuvaillaan kyseessä olevia tavaroita tai niiden tiettyä ominaisuutta (ks. esim. tuomio 22.6.2005, Metso Paper Automation v. SMHV (PAPERLAB), T-19/04, EU:T:2005:247, 25 kohta).

Merkkiä voidaan pitää kuvailevana ja siten erottamiskyvyttömänä siitä riippumatta, käytetäänkö merkin muodostamia merkkejä ja ilmauksia todellisuudessa rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Riittävää on, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiä on pidettävä tarkasteltavana olevalla tavalla kuvailevana, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden ominaisuuden (ks. esim. tuomio 23.10.2003, SMHV v. Wrigley, C-191/01 P, EU:C:2003:579, 32 kohta).

Tavaramerkin erottamiskykyä arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa suhteessa rekisteröinnin kattamiin tavaroihin ja palveluihin. Tavaramerkin kuvailevuutta on arvioitava ottaen toisaalta huomioon ne tavarat ja palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä, ja toisaalta se, miten kohdeyleisö, eli näiden tavaroiden ja palveluiden kuluttajat ymmärtävät merkin.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Itsenäisen erottamiskyvyn arviointi

Nyt esillä olevassa asiassa valittaja on liitteenä olevasta valituksenalaisesta päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin hakenut tavaramerkin Lukukoira rekisteröintiä erittäin laajasti erilaisille tavaroille luokassa 16 ja palveluille luokassa 41, joiden luokkien luokkaotsikot ovat seuraavat:

- luokka 16: "Paperi ja pahvi; painotuotteet; kirjansidonta-aineet; valokuvat; paperikauppatavarat ja toimistotarvikkeet, paitsi huonekalut; paperi- ja kotitalousliimat; piirustustarvikkeet ja taiteilijantarvikkeet; siveltimet; neuvonta- ja opetusvälineet; muovikalvot, -kelmut ja -pussit käärimistä ja pakkaamista varten; painokirjasimet, painolaatat."
- luokka 41: "Koulutus; koulutuksen järjestäminen; ajanviete; urheilu- ja kulttuuritoiminnat."

Rekisteröitäväksi haetun merkin merkityksen pohjalta on arvioitava sitä, onko kohdeyleisön näkökulmasta katsottava merkin ja kysymyksessä olevien tavaroiden välillä olevan riittävän suora ja konkreettinen yhteys.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan lukukoira on yleisesti käytetty ilmaisu koirasta, jolle lapset tai muut lukemaan opettelevat lukevat esimerkiksi kirjastoissa tai muuten lukemista opetellessaan. Valittaja on puolestaan esittänyt, että lukukoiratoiminta on toimintaa koiran kanssa ihmisen lukiessa kirjastossa. Vaikka rekisteröitäväksi haettu merkki koostuu sanoista luku ja koira, erottamiskykyä on edellä todettu merkitys huomioon ottaen arvioitava rekisteröitäväksi haetulle merkille Lukukoira kokonaisuutena, eikä merkitystä ole sillä, miten sanottuun merkkiin sisältyvien osien erottamiskykyä tulisi arvioida. Sanan lukukoira itsenäistä erottamiskykyä arvioitaessa ei ole merkitystä myöskään sillä valittajan esittämällä seikalla, että lukukoiratoimintaa harjoittaa Suomessa elinkeinotoimintana ainoastaan valittaja. Sen sijaan tällaisella seikalla saattaisi tapauskohtaisesti olla merkitystä arvioitaessa, onko merkki tullut käytössä erottamiskykyiseksi.

Valituksenalaisen päätöksen mukaan rekisteröitäväksi haettu merkki Lukukoira ilmaisee tavaroiden ja palveluiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta ja on näin ollen ilman erottamiskykyä esimerkiksi lukukoiratoimintaan liittyvien painotuotteiden ja oppikirjojen osalta sekä lukukoiratoimintaan liittyvien opetus- ja koulutuspalveluiden osalta. Valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen luokan 16 tavaroiden eli painotuotteiden ja oppikirjojen osalta markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä olevaan rekisteröintihakemukseen sisältyy luokassa 16 esimerkiksi erilaisia kirjoja ja lehtiä sekä opetusmateriaalia.

Markkinaoikeus katsoo olevan selvää, että näiden tavaroiden kohdeyleisöön kuuluva tavanomaisen tarkkaavainen keskivertokuluttaja ymmärtää sanan lukukoira liittyvän tavaroihin, joita voidaan käyttää lukemiseen ja lukemaan opetteluun. Tämä yhteys on sillä tavoin suora ja konkreettinen, että rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira on katsottava olevan vailla erottamiskykyä tällaisille tavaroille. Myös valituksenalaisessa päätöksessä mainittujen luokan 41 palveluiden eli opetus- ja koulutuspalveluiden osalta markkinaoikeus katsoo, että merkki Lukukoira kuvaa suoraan ainakin osaa näistä palveluista niiltä osin kuin palvelut saattavat liittyä lukemiseen tai lukemaan opetteluun.

Markkinaoikeus kuitenkin toteaa toisaalta, että luokan 16 luokkaotsikostakin ilmenevin tavoin sanottuun luokkaan kuuluu valituksenalaisen päätöksen perusteluissa esimerkkeinä mainittujen painotuotteiden ja oppikirjojen lisäksi selvästi eri tyyppisiä tavaroita, joista voidaan mainita esimerkkeinä vaikkapa luokkaotsikossa mainitut valokuvat, toimistotarvikkeet, paperi- ja kotitalousliimat sekä siveltimet Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa ei ole lainkaan arvioitu rekisteröitäväksi haetun merkin erottamiskykyä tällaisille muille tavaroille, vaikka päätöksessä merkki on katsottu erottamiskyvyttömäksi kaikille haetuille luokan 16 tavaroille. Lisäksi luokan 41 palveluiden osalta markkinaoikeus toteaa, että valituksenalaisen päätöksen perusteluissa mainittujen opetus- ja koulutuspalveluiden lisäksi rekisteröintihakemus kattaa luokassa 41 esimerkiksi lukuisia erilaisia urheilu- ja kulttuuritoimintoja, joiden ei voi katsoa millään tavoin liittyvän lukemiseen tai lukemaan opetteluun tai eläinavusteiseen toimintaan.

Valituksenalaisen päätöksen perusteluista ei ilmene, millä perusteella rekisteröitäväksi haetun merkin on katsottu olevan vailla erottamiskykyä tällaisille muille kuin opetus- ja koulutuspalveluille luokassa 41.

Valituksenalaisessa päätöksen perusteluissa on myös todettu, että rekisteriviranomainen on antamassaan välipäätöksessä varannut Suomen Kennelliitolle mahdollisuuden supistaa tavara- ja palveluluetteloa. Valituksenalaisessa päätöksessä viitatussa 29.3.2017 päivätyssä välipäätöksessä on muun ohella todettu seuraavaa: "Mikäli hakija katsoo, ettei haettu merkki kuvaile joidenkin luokkien 16 ja 41 tavaroiden tai palveluiden osalta kyseisiä tavaroita ja palveluita, pyydämme supistamaan tavara- ja palveluluetteloa siten, ettei sen enää voida katsoa tarkoittavan erottamiskyvyttömiä luokkien 16 ja 41 tavaroita ja palveluita." Vielä valituksenalaisen päätöksen mukaan hakija on edellä mainittuun välipäätökseen antamassaan vastineessa esittänyt, että merkki on erottamiskykyinen kaikille näille tavaroille ja palveluille.

Valituksenalaisen päätöksen perusteluista ja välipäätöksestä on näiltä osin tehtävissä johtopäätös, että edes rekisteriviranomainen ei tosiasiassa ole katsonut rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira olevan erottamiskyvytön kaikille hakemuksen kattamille tavaroille luokassa 16 ja palveluille luokassa 41. Markkinaoikeus katsookin olevan selvää, että Lukukoira ei ole kuvaileva ja erottamiskyvytön esimerkiksi sellaisille rekisteröintihakemukseen luokassa 16 sisältyville tavaroille kuin liimat toimistokäyttöön, muoviset kuoret, muste ja nastat tai sellaisille luokassa 41 rekisteröintihakemukseen sisältyville palveluille kuin vaikkapa lentoesitysten järjestäminen tai vesiliukumäkipalveluiden tarjoaminen. Valituksenalaisessa päätöksessä ei ole tosiasiallisesti lainkaan otettu kantaa merkin Lukukoira erottamiskykyyn tällaisilta osin.

Käytön perusteella saavutetun erottamiskyvyn arviointi

Niiltä osin kuin markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei rekisteröitäväksi haettu merkki Lukukoira ole itsenäisesti erottamiskykyinen ainakaan kaikille valituksenalaisessa päätöksessä mainituille tavaroille ja palveluille, asiassa on syytä seuraavaksi vielä arvioida, onko rekisteröitäväksi haettu tavaramerkki valittajan esittämin tavoin joka tapauksessa saavuttanut erottamiskyvyn käytön perusteella rekisteröintihakemuksen luokassa 16 kattamien tavaroiden ja luokassa 41 kattamien palveluiden osalta. Merkki voi käytön kautta mahdollisesti saavuttaa erottamiskyvyn vain niille tavaroille tai palveluille, joille merkkiä on tosiasiallisesti käytetty. Markkinaoikeus katsoo asiassa Suomen Kennelliiton toiminnasta ja lukukoiratoiminnasta esitetyn perusteella olevan selvää, että Suomen Kennelliitto ei ole käyttänyt merkkiä Lukukoira ainakaan suurelle osalle luokan 16 tavaroista ja luokan 41 palveluista.

Jotta tavaramerkki voidaan rekisteröidä merkin käyttöön perustuvan erottamiskyvyn saavuttamisen perusteella, sen tulee olla ollut erottamiskykyinen rekisteröintihakemuksen tekemishetkellä. Rekisteröitävän tavaramerkin erottamiskykyä koskeva kysymys on siten ratkaistava sen hetken tilanteen pohjalta, kun puheena olevaa rekisteröintiä on 9.12.2016 haettu.

Suomen Kennelliitto on esittänyt rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira käyttöä koskevana näyttönä hallituksen kokouspöytäkirjan 12.6.2014, yhdistyksen säännöt, kennelpiirin ohjesäännöt, kennelpiirien kartan, 16.11.2016 päivätyn yleisten kirjastojen lukukoiratoimintaan annetun laatusuosituksen ja 19.9.2017 päivätyn tilaston "Kennelliiton lukukoiraohjaajat ja lukukoirat kennelpiireittäin". Tilaston mukaan Suomessa on 19.9.2017 ollut yhteensä 65 lukukoiraohjaajaa ja 71 lukukoiraa.

Edellä mainituista asiakirjoista yhdistyksen säännöt, kennelpiirin ohjesäännöt ja kennelpiirien kartta osoittavat Suomen Kennelliiton toiminnan laajuutta. Kyseisissä asiakirjoissa ei kuitenkaan ole nimenomaan lukukoiratoimintaa koskevia mainintoja eikä niiden perusteella muutenkaan voi tehdä suoria päätelmiä rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira käytöstä.

Edellä mainitusta hallituksen kokouspöytäkirjasta ilmenee, että 12.6.2014 pidetyssä kokouksessa on päätetty seuraavaa: "Hallitus päätti, että lukukoiratoiminta pidetään toistaiseksi erillään Kennelliiton kaverikoiratoiminnasta. Hallitus pyytää kaverikoiratyöryhmää valmistelemaan lukukoiratoiminnan liittämistä Kennelliiton kaverikoiratoimintaan." Edellä mainitun 16.11.2016 päivätyn laatusuosituksen, jonka Mikkelin kaupunginkirjasto on laatinut yhdessä Suomen Kennelliiton kanssa, tarkoitus on ohjeistaa Suomen yleisiä kirjastoja lukukoiratoiminnan järjestämisessä. Laatusuosituksessa on todettu siinä lähdettävän siitä, että "kirjastoissa käytetään Kennelliiton hyväksymää lukukoiraa". Laatusuosituksessa on myös muutoin käytetty sanaa lukukoira pienellä alkukirjaimella ja lisäksi yleisnimenomaisesti siten, että siinä on käytetty esimerkiksi ilmaisuja "lukukoiratoiminta", ja "lukukoirakäynti". Ainoa poikkeus on yksi kohta, josta ilmenee kuviomerkki Kennelliiton Lukukoira. Kuviomerkissä on vasemmalla musta koira, jolla on keltainen huivi kaulassa. Kuvion vieressä ovat allekkain kirjoitettuina sanat Kennelliiton ja Lukukoira. Lisäksi sanan Lukukoira perässä on rekisteröintiin viittaava ®-merkki.

Siltä osin kuin lukukoiratoiminnassa on mahdollisesti käytetty laatusuosituksesta ilmenevää kuviomerkkiä, tällainen mahdollinen käyttö ei osoita tässä asiassa kysymyksessä olevan rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira käyttöä sellaisenaan. Sanan lukukoira käyttö pienellä alkukirjaimella ja esimerkiksi yhdyssanan "lukukoiratoiminta" osana puolestaan viittaa siihen, että kysymyksessä on pikemminkin yleissana kuin tavaramerkki eikä kohdeyleisö näin ollen tällaisen käytön perusteella miellä sanan lukukoira toimivan tavaroiden tai palveluiden kaupallista alkuperää osoittavana tunnuksena. Laatusuosituksen, joka on päivätty 16.11.2016, perusteella ei edes muuten olisi pääteltävissä, että merkkiä Lukukoira olisi rekisteröintihakemuksen jättämispäivään 9.12.2016 mennessä käytetty niin kauan ja laajasti, että se olisi saavuttanut erottamiskyvyn.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella rekisteröitäväksi haetun merkin Lukukoira ei voi katsoa tulleen käytön kautta erottamiskykyiseksi millekään rekisteröintihakemuksen kattamille tavaroille luokassa 16 tai palveluille luokassa 41.

Johtopäätös

Patentti- ja rekisterihallitus ei ole valituksenalaisessa päätöksessään lausunut merkin Lukukoira erottamiskyvystä muutoin kuin ainoastaan osan tavaroita ja palveluita osalta. Valituksenalainen päätös on näin ollen kumottava ja asia palautettava Patentti- ja rekisterihallitukselle sen arvioimiseksi, minkä tavaroiden ja palvelujen osalta rekisteröitäväksi haettua merkkiä Lukukoira on pidettävä erottamiskyvyttömänä edellä tässä markkinaoikeuden päätöksessä lausuttu huomioon ottaen.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen 3.10.2017 ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hakemuksen numero T201653058 uudelleen käsittelemiseksi luokkien 16 ja 41 osalta. Patentti- ja rekisterihallituksen on hakemusta uudelleen käsiteltäessä otettava huomioon, mitä tässä päätöksessä on todettu.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Mattila ja Jenni Ihalainen.


PRH:n päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 17.10.2018