MAO:486/18

Päätös, josta valitetaan

Viestintäviraston päätös 18.8.2017 asiassa dnro 630/522/2017 (liitteenä)

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

AALTO Ympäristökehitys Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen.

Perusteet

Viestintävirastolla ei ole ollut edellytyksiä Aalto Group Oy:n toiminimeä vastaavan verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemiselle mainitun yhtiön käyttöön, koska AALTO Ympäristökehitys Oy:llä on ollut hyväksyttävä peruste kyseisen verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Verkkotunnuksen ensimmäinen sana "aalto" sisältyy valittajan toiminimeen AALTO Ympäristökehitys Oy ja on kyseisen toiminimen olennaisin ja erottamiskykyisin elementti. Valittajalla on siten ollut hyväksyttävä peruste sanan "aalto" sisältävän verkkotunnuksen merkitsemiselle.

AALTO Ympäristökehitys Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt AALTO Construction Oy ja AALTO Real Estate Oy. Kun samaan konserniin kuuluu kolme yhtiötä, joiden kaikkien nimien yhteinen osa on sana "aalto", näitä kolmea yhtiötä kutsutaan yhteisellä nimityksellä "AALTO group". On varsin tavanomaista, että useamman yhtiön muodostamaa konsernia kuvataan Suomessa lisäämällä yrityksen suojatun nimen perään sana "group". Vastaava yleiskielen sana on esimerkiksi sana "yhtiöt". Tällaisten yritysmuotoa ja konsernirakennetta kuvaavien sanojen tulee olla kaikkien vapaasti käytettävissä myös verkkotunnuksissa, eikä kenelläkään voi olla niihin yksinoikeutta. Jotta verkkotunnusten käyttö viestinnän välineenä ei rajoittuisi liikaa, tulee olla mahdollista ottaa käyttöön verkkotunnuksia, joissa verkkotunnuksen käyttäjän omaan suojattuun nimeen on lisätty yleissanoja, jotka kuvaavat esimerkiksi yhtiön toiminnan maantieteellistä ulottuvuutta tai yritysmuotoa.

Verkkotunnus muodostuu siten valittajan toiminimen dominantista osasta ja samalla valittajayhtiön konsernin kaikkien yhtiöiden toiminimien yhteisestä osasta, jonka perään on lisätty Suomessa yleisesti käytetty geneerinen ja kuvaileva yritysmuotoa ilmaiseva yleissana. AALTO Ympäristökehitys Oy:llä on ollut tosiasialliseen toimintaan liittyvä, oikeudellisesti perusteltu syy merkitä verkkotunnus aaltogroup.fi ja käyttää sitä.

Verkkotunnuksen haltija voi lain esitöiden mukaan estää sulkemisen esittämällä "oikeudellisesti relevantin perusteen" verkkotunnuksen merkitsemiselle. Oikeudellisesti relevantti peruste on peruste, jota ei voida pitää selvästi merkityksettömänä asian kannalta. Lisäksi lain esitöissä sulkemista on pidetty ensisijaisena menettelynä, ja peruuttamista mahdollisena ainoastaan "kaikkein räikeimmissä tapauksissa". Lain esitöiden mukaan verkkotunnus voidaan poistaa vain ilmeisen selvissä tapauksissa, mistä nyt ei ole kysymys.

Viestintäviraston lausunto

Viestintävirasto on esittänyt, että verkkotunnus aaltogroup.fi on sen merkitsemishetkellä vastannut täsmälleen Aalto Group Oy:n rekisteröityä toiminimeä ja siten suojattua nimeä. Aalto Group Oy:n täsmälleen verkkotunnusta vastaava ja lailla suojattu nimi on vahvempi oikeus kuin valittajan esittämä peruste verkkotunnuksen merkitsemiselle, joka peruste ei siten ole oikeudellisesti relevantti. Se, että vaatijan toiminimi on täsmälleen vastaava kuin vaatimuksen kohteena oleva verkkotunnus, on verkkotunnuslain esitöissä tarkoitettu ilmeisen selvä tapaus, jossa verkkotunnus tulee peruuttaa.

Hyväksyttävä peruste verkkotunnuksen merkitsemiselle ei ole se, että verkkotunnuksessa on yksi sama sana kuin valittajan ja valittajayhtiön konsernin kaikkien yhtiöiden toiminimessä. Tällainen tulkinta johtaisi siihen, että kaikki sellaiset verkkotunnusten käyttäjien toiminimet, joissa esiintyy jokin tietty yksi sama sana kuin verkkotunnuksessa, olisivat oikeudellisesti relevantteja perusteita verkkotunnuksen merkitsemiselle. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 2006:41 vahvistanut, että hyväksyttävä peruste olisi esimerkiksi se, että verkkotunnuksen käyttäjällä on verkkotunnuksen merkitsemishetkellä rekisteröitynä nimi tai merkki, joka sisältää verkkotunnukseksi merkityn nimen eli tässä tapauksessa sanat "aalto" ja "group" ja jotain muuta, eikä ainoastaan sanaa "aalto".

Silloin kun vaatimuksen esittäjällä itsellään on täsmälleen vaatimuksen kohteena olevaa verkkotunnusta vastaava suojattu nimi tai merkki, Viestintävirasto on oikeuskäytännössäkin vahvistetun periaatteen mukaisesti katsonut, että verkkotunnuksen käyttäjä voi puolustaa oikeuttaan menestyksekkäästi, jos verkkotunnuksen käyttäjällä itsellään on jokin suojattu nimi tai merkki, joka sisältää kaikki verkkotunnuksessa olevat merkit eli kirjaimet, sanat ja numerot. Lain vahvana periaatteena on nimenomaan täsmälleen verkkotunnusta vastaavien suojattujen nimien ja merkkien haltijoiden suojeleminen. Valittajan vastuulla on ollut etukäteen varmistua siitä, että merkitty verkkotunnus ei loukkaa kenenkään toisen suojattua nimeä. Valituksenalaisen päätöksen kumoamiselle ei ole perusteita.

Vastaajan vastaus

Aalto Group Oy on esittänyt, että sillä on tarve kysymyksessä olevalle verkkotunnukselle aaltogroup.fi. Viestintäviraston päätös verkkotunnuksen siirtämisestä Aalto Group Oy:n käyttöön on ollut perusteltu ja oikea.

Valittajan lausuma

AALTO Ympäristökehitys Oy on esittänyt, että valituksessa todettujen yhtiöiden lisäksi AALTO Ympäristökehitys Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluu myös Kanadaan rekisteröity yhtiö AALTO Development Inc. Kun yksi konserniyhtiöistä toimii Kanadassa, tällaisessa rajat ylittävässä toiminnassa on luontevampaa käyttää yritysryhmästä nimeä "group" kuin esimerkiksi sanaa "yhtiöt", jota yhden konserniyhtiön toimintamaassa ei ymmärretä. Ilmauksen käyttäminen kansainvälisessä toiminnassa on ymmärrettävää ja tavanomaista, ja se muodostaa hyväksyttävän syyn myös verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Nyt esillä olevassa tapauksessa kumpikin asianosaisista voisi vedota siihen, että sillä on oikeus sanapariin "aalto" ja "group". Tällaisessa tilanteessa verkkotunnuksen peruuttamisen edellytyksiä arvioidaan verkkotunnuksen hakemisen hetken näkökulmasta. Valittajayhtiön ja sen konserniyhtiöiden toiminimiin on jo verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemishetkellä sisältänyt sana "aalto" ja näin valittajalla on konsernirakenteestaan johtuen ollut jo verkkotunnuksen merkitsemishetkellä oikeus sanapariin "aalto" ja "group".

Viestintäviraston toimivaltaan ei kuulu verkkotunnuksen merkitsemisen perusteiden paremmuuden arviointi. Edellytyksenä on siten hyväksyttävä syy, ei vahvempi oikeus tai parempi syy. Sekä AALTO Ympäristökehitys Oy:llä että Aalto Group Oy:llä on verkkotunnukseen aaltogroup.fi liittyvä rekisteröity toiminimi. Viestintäviraston toimivallan on katsottava rajoittuvan tapauksiin, joissa on ilmeisen selvää, että peruutettavaksi vaadittu verkkotunnus oikeudettomasti perustuu peruuttamista vaatineen suojattuun nimeen tai tunnukseen.

Muut kirjelmät

Viestintävirasto on esittänyt, että sillä ei ole toimivaltaa arvioida eri tunnusmerkkien keskinäistä vahvuutta silloin, kun kahdella taholla on Viestintäviraston näkemyksen mukaan yhtäläinen oikeus verkkotunnukseen. Tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun kahdelle on rekisteröity sama sana tavaramerkiksi mutta eri tavaramerkkiluokissa, kun kummallakaan taholla ei ole verkkotunnuksen kanssa täsmälleen vastaavaa suojattua nimeä tai merkkiä taikka kun verkkotunnus kokonaisuudessaan sisältyy molempien tahojen suojattuun nimeen tai merkkiin.

Viestintävirasto on valituksenalaisessa päätöksessään arvioinut sitä, onko valittajan esittämä peruste verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemiselle ollut oikeudellisesti relevantti. Viestintävirasto ei ole ottanut kantaa siihen, kummalla yhtiöllä on valittajan mainitsemalla tavalla "niin sanottu parempi oikeus toiminimensä käyttöön". Hyväksyttävän perusteen arviointi on tapauskohtaista ja perustuu kokonaisarvioon, eikä sitä ole lain esitöissä erikseen rajattu.

Viestintävirasto on ratkaissut asian vaatimuksen esittäjän hyväksi, koska verkkotunnukseksi merkitty nimi aaltogroup.fi ei kokonaisuudessaan sisälly verkkotunnuksen käyttäjän suojattuun nimeen tai merkkiin. Tämä näkemys on Viestintäviraston vakiintuneen ratkaisukäytännön (muun muassa Viestintäviraston päätökset asioissa diaarinumerot 105/522/2017, 850/522/2016, 553/522/2016, 256/522/2016, 132/522/2016 ja 106/522/2016) mukainen. Viestintävirasto ei ole ratkaisukäytännössään pitänyt hyväksyttävänä perusteena sitä, että ainoastaan jokin verkkotunnuksessa oleva sana tai jokin osa verkkotunnuksesta sisältyisi verkkotunnuksen käyttäjän suojattuun nimeen, joka samalla sisältäisi myös muita sanoja tai kirjaimia.

AALTO Ympäristökehitys Oy on esittänyt, että missään oikeuskirjallisuudessa tai oikeuskäytännössä ei ole todettu, että verkkotunnus ei olisi suojatusta nimestä johdettu, jos siihen kuuluu suojatun nimen osan lisäksi muita sanoja tai kirjaimia. Missään ei siten ole määritelty, että verkkotunnus voi olla johdettu suojatusta nimestä vain, mikäli se on suojattua nimeä lyhyempi. Viestintäviraston mainitsemissa tapauksissa ei ole ollut kyse siitä, että riidanalaiset verkkotunnukset sisältäisivät osan kyseisen verkkotunnuksen haltijan suojatusta nimestä ja jonkin muun osan. Nyt esillä olevasta kysymyksestä ei ole olemassa oikeuskäytäntöä tai aiempaa Viestintäviraston ratkaisukäytäntöä.

AALTO Ympäristökehitys Oy on vielä esittänyt, että verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemishetkellä 12.9.2016 on ollut olemassa AALTO Ympäristökehitys Oy:n lisäksi AALTO Ympäristökehitys Oy:n täysin omistama tytäryhtiö AALTO Construction Oy, joka on perustettu ja jonka toiminimi on rekisteröity 9.4.2015. Sen sijaan samaan konserniin kuuluva AALTO Real Estate Oy on perustettu ja sen toiminimi on rekisteröity muutama kuukausi verkkotunnuksen merkitsemishetken jälkeen eli 31.1.2017 samoin kuin Kanadaan perustettu samaan konserniin kuuluva AALTO Development Inc. 30.5.2017.

Vaikka verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemisajankohtana mainituista yhtiöistä on ollut perustettuna vain emoyhtiö ja yksi tytäryhtiö, on selvää, että kyse on konsernisuhteesta ja että kahdenkin yhtiön konsernia voidaan kutsua "yhtiöiksi" tai "groupiksi". Näin ollen AALTO Ympäristökehitys Oy:n ja AALTO Construction Oy:n muodostamaa konsernia voidaan kutsua nimellä "AALTO Group". Kaksi muuta samaan konserniin kuuluvaa yhtiötä on perustettu vain hetkeä verkkotunnuksen merkitsemisajankohtaa myöhemmin. On selvää, että yhtiön perustaminen ei tapahdu hetkessä ja erityisesti yhtiön perustaminen ulkomaille edellyttää pidempiaikaista valmistautumista. Siten on selvää, että jo verkkotunnuksen merkitsemishetkellä on ollut tiedossa, että "AALTO Group" tulee laajenemaan ja että pian tullaan perustamaan uusia AALTO yrityksiä, jolloin myös verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitseminen on ollut yhtiön näkökulmasta perusteltua.

Konsernisuhde Suomen yhtiöiden välillä ilmenee esimerkiksi AALTO Ympäristökehitys Oy:n tilinpäätösasiakirjoista tilikaudelta 1.3.2016–28.2.2017. Konsernisuhde Kanadaan perustetun AALTO Development Inc:n kanssa ei ilmene Suomen lain mukaan tehdyistä tilinpäätösasiakirjoista, koska kanadalaisella yhtiöllä ei ole velvollisuutta toimittaa tilinpäätöstä Suomen lakien mukaan.

Viestintävirasto on ilmoittanut, ettei sillä ole enää lausuttavaa asiassa.

Aalto Group Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian käsittely Viestintävirastossa

Verkkotunnus aaltogroup.fi on merkitty käyttäjälleen AALTO Ympäristökehitys Oy:lle 12.9.2016.

Aalto Group Oy on 5.4.2017 vaatinut Viestintävirastolta kyseisen verkkotunnuksen merkitsemistä käyttöönsä ja perustanut vaatimuksensa siihen, että sillä on jo ennen verkkotunnuksen merkitsemistä ollut Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin merkitty toiminimi Aalto Group Oy.

Viestintävirasto on valituksenalaisella päätöksellään merkinnyt verkkotunnuksen aaltogroup.fi oikeudenhaltijan eli Aalto Group Oy:n käyttöön. Päätöksen perustelujen mukaan vaatimuksen esittäjän suojattu toiminimi Aalto Group Oy on merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin 8.10.2004 eli ennen verkkotunnuksen merkitsemistä 12.9.2016 ja verkkotunnuksen käyttäjä AALTO Ympäristökehitys Oy ei ole määräajassa esittänyt oikeudellisesti relevanttia hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa sovellettava sähköisen viestinnän palveluista annettu laki (ennen 1.6.2018 tietoyhteiskuntakaari) vastaa tietoyhteiskuntakaaren esitöissä (HE 221/2013 vp) todetuin tavoin nyt käsillä olevilta osin aiemmin voimassa ollutta verkkotunnuslakia (228/2003).

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Kyseisen säännöksen esitöiden (HE 221/2013 vp s. 159–160) mukaan pykälä vastaa pääasiallisesti sisällöltään verkkotunnuslain 4 §:ää, lukuun ottamatta eräitä verkkotunnuksen sisältöön liittyviä rajoituksia. Pykälän 2 momentin 1 kohdan tarkoituksena on estää suojattujen nimien ja merkkien loukkaaminen ja siksi verkkotunnuksen käyttäjän tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Riitatilanteessa Viestintävirasto kuulee nykykäytännön mukaisesti verkkotunnuksen käyttäjää siitä, onko tällä ollut verkkotunnuksen merkitsemishetkellä hyväksyttävä peruste rekisteröinnilleen. Hyväksyttäväksi perusteeksi on oikeuskäytännössä katsottu esimerkiksi se, että tunnuksen haltijalla on verkkotunnuksen hakuhetkellä rekisteröitynä nimi tai merkki, joka sisältää verkkotunnukseksi rekisteröidyn nimen. On mahdollista, että suojatun nimen tai merkin haltija vaatii oikeuksiaan vasta useita vuosia verkkotunnuksen rekisteröinnin jälkeen. Tällöin loukkaavaa rekisteröintiä arvioidaan lähtökohtaisesti sen tilanteen mukaan, joka on vallinnut rekisteröintihetkellä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 3 momentin mukaan, jos 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdan mukaan suojatulla nimellä ja suojatulla merkillä tarkoitetaan kyseisessä laissa kauppa-, tavaramerkki-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkittyä nimeä ja merkkiä taikka toiminimilaissa tai tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä sekä julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen ja vieraan valtion edustuston ja sen toimielimen nimeä.

Toiminimilain 1 §:n 1 momentin mukaan toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Pykälän 3 momentin mukaan, mitä sanotussa laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä.

Verkkotunnuslaissa ja sen esitöissä on todettu edellä kuvatuista sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 ja 169 §:n mukaisista nyt kysymyksessä olevista seikoista seuraavaa:

Verkkotunnuslain esitöiden (HE 96/2002 vp s. 15) mukaan Viestintävirastolle annetaan toimivalta puuttua tilanteisiin, joissa muu kuin nimi- tai merkkioikeuden haltija on saanut suojatun nimen tai merkin mukaisen tai siitä johdetun verkkotunnuksen.

Verkkotunnuslain 4 §:n 3 momentin mukaan verkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua muun ohella toisen suojattuun nimeen tai merkkiin.

Verkkotunnuslain esitöissä (HE 96/2002 vp s. 21) on kyseisen sääntelyn osalta todettu, että lähtökohtaisesti ehdotetussa laissa tunnustetaan suojatun nimen tai merkin haltijan oikeus tämän lain mukaiseen verkkotunnukseen. Loukatun oikeussuojakeinoista säädetään lain 11 ja 12 §:ssä. Esityksessä on haluttu korostaa hakijan vastuun merkitystä siirryttäessä avoimempaan, kevyempään ja nopeampaan verkkotunnuksien myöntämismenettelyyn. Hakijan tulee verkkotunnusta hakiessaan aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten esimerkiksi rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Kuka tahansa, jolla on pääsy Internet-tietoverkkoon, voi tietopalvelujen avulla milloin tahansa selvittää patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröimät nimet ja tavaramerkit. Lisäksi Viestintäviraston verkkosivuilla on tietopalvelu, jossa voimassa olevat verkkotunnukset ovat nähtävinä. Hakija voi hyödyntää mainittuja tietopalveluja kartoittaessaan sopivaa verkkotunnusta ja selvittää ennakolta, loukkaako haettava verkkotunnus jo rekisteröityjä tunnusmerkkejä. Ehdotettu säännös on hakijan edun mukainen. Jokainen hakija pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään toisen oikeutta loukkaavan verkkotunnuksen käyttöön ottamisesta aiheutuvat vaatimukset.

Verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen, jos on painavia perusteita epäillä, että tunnus on suojattu nimi tai merkki, ja nimen tai merkin haltija pyytää tunnuksen peruuttamista, eikä tunnuksen haltija kahden viikon määräajassa esitä hyväksyttävää perustetta oikeudelleen. Pykälän 2 momentin perusteella Viestintävirasto voi hakemuksesta siirtää esimerkiksi 1 momentin 3 kohdan nojalla peruutetun tunnuksen peruuttamista pyytäneelle.

Verkkotunnuslain 11 §:ää koskevissa esitöissä (HE 96/2002 vp s. 25) on todettu, että verkkotunnuksen sulkeminen, josta säädetään mainitussa pykälässä, on ensisijainen puuttumiskeino suhteessa 12 §:n mukaiseen peruuttamiseen. Verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin esitöissä (HE 96/2002 vp s. 27–28) on puolestaan tuotu esiin, että verkkotunnuksen peruuttaminen on sen sulkemista painavampi verkkotunnuksen haltijan oikeuteen puuttuva toimi. Tämän vuoksi peruuttamisen edellytykset on määritelty pykälässä yksityiskohtaisesti. Mainitun momentin 3 kohdan säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa tunnuksen peruuttaminen sulkemisen sijaan ilmeisen selvissä tapauksissa. Peruuttaminen edellyttää, että näyttö oikeudenloukkauksesta on vahva, eikä tunnuksen haltija pysty esittämään hyväksyttävää perustetta oikeudelleen. Esimerkkinä esitöissä on mainittu tunnuksen euroopanunioni.fi. rekisteröinti yksityisen elinkeinonharjoittajan nimiin. Esitöissä on menettelyn osalta viitattu verkkotunnuslain 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa esitettyyn.

Verkkotunnuslain 11 §:n 1 momentin 4 kohdan esitöissä (HE 96/2002 vp s. 26) on esitetty, että esiin saattaa tulla tilanteita, joissa toiselle kuuluva suojattu nimi tai merkki rekisteröidään verkkotunnukseksi, koska verkkotunnuksen hakijan oikeutta nimeen tai merkkiin ei enää ennakkoon tutkita. Tällöin mahdollisen oikeudenloukkauksen selvittäminen alkaa loukatun Viestintävirastolle tekemästä tunnuksen sulkemispyynnöstä. Jos tunnuksen haltija pystyy Viestintäviraston arvion mukaan esittämään oikeudellisesti relevantin perusteen oikeudelleen, tunnusta ei suljeta, vaan asianosaisten on saatettava tunnusmerkkioikeudellinen riitansa ratkaistavaksi esimerkiksi tuomioistuimeen tai sovittava asia keskenään.

Asian arviointi

Verkkotunnus aaltogroup.fi on sen merkitsemishetkellä 12.9.2016 ollut yhteisötunnusta lukuun ottamatta sama kuin Aalto Group Oy:n 8.10.2004 rekisteröity samanniminen toiminimi. Näin ollen Viestintävirasto on voinut katsoa, että verkkotunnus vastaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla toisen suojattua nimeä. Asiassa on siten arvioitava, onko valittaja AALTO Ympäristökehitys Oy:llä ollut verkkotunnuksen merkitsemishetkellä kyseisessä säännöksessä tarkoitettu hyväksyttävä peruste verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Verkkotunnuslakia koskevasta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta KHO 2006:41 ilmenee, että koska Viestintäviraston ei verkkotunnuslakia koskevien perustelujen mukaan tule edes määräajaksi sulkea verkkotunnusta, jos haltija esittää oikeudellisesti relevantin perusteen oikeudelleen, verkkotunnuksen haltijalta ei voida edellyttää oikeudellisesti relevanttia perustetta vahvemman perusteen esittämistä oikeudelleen verkkotunnuksen peruuttamista koskevassa tapauksessa. Viestintävirastoa ei voida pitää toimivaltaisena arvioimaan verkkotunnuksen peruuttamista koskevissa tapauksissa eri tunnusmerkkioikeuksien keskinäistä vahvuutta. Viestintäviraston toimivallan on katsottava rajoittuvan tapauksiin, joissa on ilmeisen selvää, että peruutettavaksi vaadittu verkkotunnus oikeudettomasti perustuu peruuttamista vaatineen suojattuun nimeen tai tunnukseen.

Edellä selostetusti sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan esitöiden mukaan kyseisen säännöksen tarkoituksena on estää suojattujen nimien ja merkkien loukkaaminen. Jo aikanaan verkkotunnuslain esitöissä on vastaavasti esitetty, että suojatun nimen tai merkin haltijalla on lähtökohtaisesti oikeus niitä vastaavaan verkkotunnukseen. Tämän jälkeen kummankin lain esitöissä on tuotu esiin, että verkkotunnuksen käyttäjän tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä.

Oikeuskäytännössä, esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2006:41 sekä sen 4.1.2011 antamassa päätöksessä taltionumero 17 ja 12.5.2016 antamassa päätöksessä taltionumero 2071, hyväksyttäväksi perusteeksi on katsottu se, että verkkotunnus on hakemishetkellä vastannut verkkotunnuksen haltijan suojatun nimen tai merkin osaa. Sen sijaan oikeuskäytännössä esimerkiksi tosiasiallista asiantilaa tai suojatusta nimestä tai merkistä ilmenemätöntä lyhennettä ei ole katsottu hyväksyttäväksi perusteeksi oikeudelle verkkotunnukseen. Oikeuskäytännössä ei ole tiettävästi käsitelty eikä annetuista päätöksistä ole suoranaisesti pääteltävissä hyväksyttävän perusteen arviointi siinä tapauksessa, että verkkotunnus sisältää verkkotunnuksen haltijan suojatun nimen tai merkin osan lisäksi jotakin muuta.

Valittajalla on ollut verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemishetkellä rekisteröity toiminimi AALTO Ympäristökehitys Oy. Toiminimensä lisäksi valittaja on vedonnut hyväksyttävänä perusteena verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemiselle siihen, että sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt AALTO Construction Oy ja AALTO Real Estate Oy sekä Kanadaan rekisteröity AALTO Development Inc. Verkkotunnuksen merkitsemishetkellä kyseisistä yhtiöistä AALTO Construction Oy on ollut perustettu, ja yhtiöt AALTO Real Estate Oy ja AALTO Development Inc. on perustettu noin puoli vuotta verkkotunnuksen merkitsemishetken jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että verkkotunnus aaltogroup.fi sisältää AALTO Ympäristökehitys Oy:n toiminimen erottamiskykyisen iskuosan "aalto" ja verkkotunnuksen kyseinen sana on siten johdettavissa valittajan toiminimestä. Verkkotunnuksen toinen osa, sana "group", ei sen sijaan suoraan perustu kyseiseen toiminimeen, eikä verkkotunnuksen aaltogroup.fi voida katsoa olevan riittävän samankaltainen AALTO Ympäristökehitys Oy:n tai AALTO Construction Oy:n toiminimen kanssa siten, että verkkotunnuksen voisi kokonaisuudessaan katsoa olevan johdettavissa kyseisistä toiminimistä.

Verkkotunnus aaltogroup.fi on sen merkitsemishetkellä vastannut Aalto Group Oy:n suojattua nimeä ja sillä on katsottava olevan lähtökohtaisesti oikeus nimeään vastaavaan verkkotunnukseen. Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, että osittain valittajan toiminimestä AALTO Ympäristökehitys Oy ja osittain valittajan tosiasialliseen toimintaan liittyvästä yritysmuotoa koskevasta yleiskielen sanasta koostuvaa yhdistelmää ei ole pidettävä sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna hyväksyttävänä perusteena Aalto Group Oy:n suojattua nimeä vastaavan verkkotunnuksen merkitsemiselle. Viestintävirasto on siten toimivaltansa puitteissa voinut merkitä verkkotunnuksen Aalto Group Oy:lle. Valitus on näin ollen hylättävä.

Hallintolainkäyttölain 32 §:n 2 momentin mukaan asian käsittelyn lopettavassa päätöksessään valitusviranomaisen on tarvittaessa lausuttava täytäntöönpanoa koskevan määräyksen voimassaolosta. Jos päätöksestä saa valittaa, siinä voidaan määrätä, että täytäntöönpanoa koskeva määräys on voimassa, kunnes päätös on lainvoimainen tai ylempi valitusviranomainen määrää toisin. Markkinaoikeus on 20.10.2017 antamallaan päätöksellä numero 634/17 määrännyt, ettei valituksenalaista päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön. Markkinaoikeus katsoo, että valituksenalaista Viestintäviraston päätöstä koskeva määräys on aiheellista pitää voimassa, kunnes markkinaoikeuden nyt antama päätös on lainvoimainen tai korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus määrää, että sen 20.10.2017 antamallaan päätöksellä numero 634/17 annettu täytäntöönpanoa koskeva määräys on voimassa, kunnes tämä markkinaoikeuden päätös on lainvoimainen tai korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Muutoksenhaku

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pekka Savola ja Mirva Näsi (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty päätökseen.

Eri meiltä olevan jäsenen äänestyslausunto

Markkinaoikeustuomari Näsi:

Hyväksyn enemmistön perustelujen kohdissa "Asian käsittely Viestintävirastossa" ja "Oikeudelliset lähtökohdat" esitetyn asian arvioinnin lähtökohdaksi. Tämän jälkeen lausun eriävänä mielipiteenäni seuraavaa.

Asian arviointi

Verkkotunnus aaltogroup.fi on sen merkitsemishetkellä 12.9.2016 ollut yhteisötunnusta lukuun ottamatta sama kuin Aalto Group Oy:n 8.10.2004 rekisteröity samanniminen toiminimi. Näin ollen Viestintävirasto on voinut katsoa, että verkkotunnus vastaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla toisen suojattua nimeä. Asiassa on siten arvioitava, onko AALTO Ympäristökehitys Oy:llä ollut verkkotunnuksen merkitsemishetkellä kyseisessä säännöksessä tarkoitettu hyväksyttävä peruste verkkotunnuksen merkitsemiselle.

Myös edellä selostetuista verkkotunnuslain esitöistä ilmenee, että verkkotunnuksen peruuttaminen tulee kysymykseen vain ilmeisen selvissä tapauksissa. Esimerkkinä esitöissä on mainittu tunnuksen euroopanunioni.fi merkitseminen yksityisen elinkeinonharjoittajan nimiin.

Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa vuosikirjaratkaisussaan katsonut, ettei voitu pitää verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteluissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen selvänä, että verkkotunnus mb.fi perustui oikeudettomasti peruutusta vaatineen rekisteröityyn sanatavaramerkkiin "MB", koska verkkotunnuksen haltija oli jo ennen verkkotunnuksen myöntämistä käyttänyt elinkeinotoiminnassaan verkkotunnuksen sisältämää kirjainyhdistelmää "MB", joka oli myös yhtiön toiminimestä johdettu iskuosa. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan verkkotunnuksen mb.fi haltijan oli katsottava esittäneen verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun hyväksyttävän perusteen oikeudelleen eikä Viestintäviraston olisi tullut peruuttaa verkkotunnusta.

Oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi perusteeksi on siis katsottu esimerkiksi se, että verkkotunnus on hakemishetkellä vastannut verkkotunnuksen haltijan suojatun nimen tai merkin osaa. Sen sijaan esimerkiksi pelkästään tosiasiallista asiantilaa tai suojatusta nimestä ilmenemätöntä lyhennettä ei ole katsottu hyväksyttäväksi perusteeksi oikeudelle verkkotunnukseen. Oikeuskäytännössä ei ole tiettävästi käsitelty hyväksyttävän perusteen arviointia siinä tapauksessa, että verkkotunnus sisältää verkkotunnuksen haltijan suojatun nimen tai merkin osan lisäksi jotain muuta.

Markkinaoikeus on pyytänyt Viestintävirastoa ilmoittamaan, onko siitä, miten verkkotunnuksen haltijan suojatun nimen osan ja jonkin muun osan yhdistelmää tulee arvioida niin sanottuna hyväksyttävänä perusteena verkkotunnuksen peruuttamista koskevissa tapauksissa, olemassa oikeuskäytäntöä tai Viestintäviraston aiempaa ratkaisukäytäntöä. Viestintävirasto on toimittanut markkinaoikeudelle kuusi aiempaa ratkaisuaan. Tältä osin totean, että mikään kyseisistä ratkaisuista ei kuitenkaan täysin vastaa esillä olevaa tilannetta, jossa verkkotunnus sisältää verkkotunnuksen haltijan suojatun nimen osan lisäksi jonkin muun osan. Tällaisesta tilanteesta ei siten ole tiettävästi olemassa myöskään aiempaa Viestintäviraston ratkaisukäytäntöä.

Esillä olevassa asiassa valittajalla on ollut verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemishetkellä rekisteröity toiminimi AALTO Ympäristökehitys Oy. Toiminimensä lisäksi valittaja on vedonnut hyväksyttävänä perusteena verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemiselle siihen, että sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt AALTO Construction Oy ja AALTO Real Estate Oy sekä Kanadaan rekisteröity AALTO Development Inc. Verkkotunnuksen merkitsemishetkellä kyseisistä yhtiöistä AALTO Construction Oy on ollut perustettu, ja yhtiöt AALTO Real Estate Oy ja AALTO Development Inc. on perustettu noin puoli vuotta verkkotunnuksen merkitsemishetken jälkeen. Valittajan mukaan verkkotunnuksen merkitsemishetkellä on ollut tiedossa, että konserni tulee laajenemaan ja että pian tullaan perustamaan uusia AALTO yrityksiä.

Viestintävirasto on vedonnut asiassa muun ohella siihen, että verkkotunnuksen käyttäjän tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Tältä osin totean, että verkkotunnuslain esitöiden mukaisesti verkkotunnuksen hakija pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään ne vaatimukset, jotka aiheutuvat toisen oikeutta loukkaavan verkkotunnuksen käyttöön ottamisesta. Se, että hakijan on ennen verkkotunnuksen hakemista aktiivisesti selvitettävä olemassa olevia suojattuja oikeuksia, ei tarkoita sitä, että verkkotunnuksen merkitseminen merkitsisi aina vastaavien rekisteröityjen tunnusten tai merkkien loukkausta tai sitä, ettei verkkotunnuksen hakijalla voisi vastaavien rekisteröityjen tunnusten tai merkkien löytymisestä huolimatta olla sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaista hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle. Hyväksyttävän perusteen on katsottu olevan olemassa identtisestä tunnusmerkistä huolimatta esimerkiksi edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2006:41 käsitellyssä asiassa. Vaikka suojatun nimen haltijalla on lähtökohtaisesti oikeus nimeään vastaavaan verkkotunnukseen, tästä lähtökohdasta on siis voitava poiketa silloin, kun verkkotunnuksen merkitsemiselle on merkitsemishetkellä katsottava olleen olemassa laissa tarkoitettu hyväksyttävä peruste.

Totean, että esillä olevassa asiassa verkkotunnus aaltogroup.fi sisältää AALTO Ympäristökehitys Oy:n toiminimen erottamiskykyisen iskuosan "aalto" ja verkkotunnuksen kyseinen sana on siten johdettavissa valittajan toiminimestä. Verkkotunnuksen toinen osa, sana "group" puolestaan ei suoraan perustu kyseiseen toiminimeen, eikä verkkotunnuksen aaltogroup.fi voida katsoa olevan riittävän samankaltainen AALTO Ympäristökehitys Oy:n tai AALTO Construction Oy:n toiminimen kanssa siten, että verkkotunnuksen voisi kokonaisuudessaan katsoa olevan johdettavissa kyseisistä toiminimistä. Toisaalta sana "group" ilmaisee yleiskielessä konsernirakennetta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemishetkellä AALTO Ympäristökehitys Oy:n kanssa samaan konserniin on kuulunut yhtiö AALTO Construction Oy. Lisäksi yhtiöt AALTO Real Estate Oy ja AALTO Development Inc. on perustettu noin puoli vuotta verkkotunnuksen merkitsemishetken jälkeen, eikä asiassa ole ilmennyt perustetta epäillä AALTO Ympäristökehitys Oy:n esittämää siitä, että kyseisten konserniyhtiöiden perustaminen on ollut suunnitteilla ja tiedossa jo verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemishetkellä.

Kun verkkotunnus aaltogroup.fi on näin ollen yhdistelmä yhtäältä valittajan toiminimen AALTO Ympäristökehitys Oy iskuosasta ja toisaalta valittajan tosiasiallista toimintaa koskevasta yritysmuotoa ilmaisevasta yleiskielen sanasta, katson, että Viestintävirasto ei ole voinut pitää verkkotunnuslain esitöissä ja korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2006:41 tarkoitetuin tavoin ilmeisen selvänä, että verkkotunnus aaltogroup.fi perustuu oikeudettomasti Aalto Group Oy:n rekisteröityyn toiminimeen, joka koostuu samasta iskuosasta, samasta konsernirakennetta kuvailevasta yleissanasta ja yhtiömuotoa tarkoittavasta lyhenteestä. Sen arviointi, kummalla taholla on niin sanottu vahvempi oikeus verkkotunnukseen aaltogroup.fi, ei kuulu korkeimman hallinto-oikeuden edellä todetussa vuosikirjaratkaisussa todetuin tavoin Viestintäviraston toimivaltaan eikä tämä kysymys tule näin ollen arvioitavaksi esillä olevassa valitusasiassa.

Edellä todetuin perustein katson, että AALTO Ympäristökehitys Oy on esittänyt sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisen hyväksyttävän perusteen verkkotunnuksen aaltogroup.fi merkitsemiselle. Viestintäviraston ei siten olisi tullut merkitä verkkotunnusta Aalto Group Oy:n käyttöön, ja Viestintäviraston tätä koskeva päätös on kumottava. Asianosaiset voivat saattaa tunnusmerkkioikeudellinen riitansa ratkaistavaksi esimerkiksi tuomioistuimeen tai sopia asian keskenään.

Edellä todetun perusteella kumoan Viestintäviraston päätöksen 18.8.2017 asiassa diaarinumero 630/522/2017.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan enemmistön pääasiaratkaisun pohjalta täytäntöönpanon kieltämistä koskevan markkinaoikeuden 20.10.2017 antaman päätöksen numero 634/17 voimassaolosta totean olevani asiasta samaa mieltä enemmistön kanssa.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Sami Myöhänen

Viestintäviraston päätös pdf-dokumenttina

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 12.11.2019 taltionumero 5303.