MAO:478/18

Hakemus

Warner Bros. Entertainment Inc. (jäljempänä myös hakija) on 28.12.2017 markkinaoikeuteen toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että markkinaoikeus määrää Telia Finland Oyj:n antamaan yhteystiedot sille kuuluvista, hakemuksen liitteestä ilmenevistä teleliittymistä liitteessä mainittuina aikoina.

Käyttäjän yhteystiedoilla tarkoitetaan kaikkea sitä tietoa, mitä Telia Finland Oyj:llä on liittymän käyttäjästä ja tilaajasta. Hakemus koskee tietojen luovuttamista vain siltä osin kuin Telia Finland Oyj säilyttää tietoja tietoyhteiskuntakaaren 137 §:n nojalla. Hakija ei vaadi luovutettavaksi niitä tietoja, joita säilytetään yksinomaan tietoyhteiskuntakaaren 157 §:ssä säädetyn säilytysvelvollisuuden perusteella. Hakija ei luovuta henkilötietoja Euroopan Unionin jäsenvaltioiden alueen tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.

Hakija on havainnut, että hakemuksen liitteessä yksilöidyistä internetliittymistä on ilman sen lupaa saatettu yleisön saataviin BitTorrent-vertaisverkossa elokuvateoksia Dunkirk, IT ja Justice League, joiden tekijänoikeudet kuuluvat sille. Hakijalla on elokuvateoksiin sopimukseen perustuva saanto tuottajayhtiöiltä. Kyseinen saanto koskee myös hakemuksen kohteena olevien teosten kaikkien oikeuksien kokonaisluovutusta. Internetliittymistä on saatettu yleisön saataviin tekijänoikeuksien suojan kannalta merkittävissä määrin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman hakijan suostumusta loukaten näin hakijan yksinoikeutta valmistaa teoskappaleita ja saattaa teosta yleisön saataviin. Hakemuksen liitteessä 1 yksilöidyistä IP-osoitteista on havaittu jaettavan kyseisiä elokuvateoksia seuraavasti:

- numeroilla 1–253 yksilöidyt IP-osoitteet: elokuvateos Dunkirk;
- numeroilla 254–373 yksilöidyt IP-osoitteet: elokuvateos IT; ja
- numeroilla 374–474 yksilöidyt IP-osoitteet: elokuvateos Justice League.

Tietojen luovuttaminen näistä IP-osoitteista on välttämätöntä tekijänoikeuden loukkauksen selvittämiseksi ja vaatimuksen kohdentamiseksi teoksen oikeudettomaan jakelijaan.

Hakija on kiinnittynyt sen teoksia jakaviin parviin vertaisverkossa valvontaohjelmalla, joka kirjaa lokitiedostoihin olennaiset tiedot kustakin parveen kiinnittyneestä IP-osoitteesta. Hakija on tehnyt koelatatuksen kunkin IP-osoitteen kohdalta varmistaen, että nämä todella ovat sallineet lataamiensa teosten edelleen jakamisen. Koelatauksen tulosta on myös verrattu hakijan teoksiin, millä on varmistettu, että tiedoston jakaminen on loukannut hakijan tekijänoikeutta.

Elokuvatuotannon ansaintamalli perustuu porrastettuun julkaisuun eri levityskanavissa, joista ensimmäinen ja tärkein on levitys elokuvateattereissa. Elokuvateatterissa tapahtuva teoksen levittäminen kattaa keskimäärin elokuvateoksen tuotantokulut ja korvaa teoksen tuottamisesta aiheutuneen taloudellisen riskin. Kaikki hakemuksen kohteena oleviin elokuvateoksiin kohdistuneet oikeudenloukkaukset ovat tapahtuneet ennen teosten vähittäismyynnin aloittamista. Teokset on julkaistu vähittäismyyntiin seuraavasti:

- Dunkirk 12.12.2017;
- IT 19.12.2017; ja
- Justice League 13.2.2018.

Oikeudenloukkaukset ovat siten kohdistuneet korostuneen uusiin teoksiin. Hakija ei ole saattanut teoksen kappaleita yleisön keskuuteen eikä teoksia ole siten julkaistu ennen edellä todettuja päivämääriä. Hakemuksen kohteena olevista IP-osoitteista tapahtunut yleisön saataviin saattaminen on loukannut hakijan perustavanlaatuista yksinoikeutta päättää itse teostensa julkaisuajankohdista. Hakemuksen kohteena olevien elokuvateosten tuottaminen on vaatinut investointeja, ja elokuvateosten luvaton saattaminen yleisön saataviin on ollut hakijan kannalta vahingollista.

Merkittävissä määrin -edellytyksen täyttymisessä on otettava huomioon myös osapuolten kärsimä haitta. Perusoikeus yksityisyyteen suojaa liittymän omistajaa henkilötietojen oikeudettomalta käsittelemiseltä, mutta yksityisyyttä ei ole tarkoitettu toimimaan perusteena tekijänoikeuden loukkauksesta johtuvien oikeusvaateiden välttämiseksi. Tiedonsaantioikeus ei myöskään ulotu esimerkiksi tietoihin yksittäisen viestintätapahtuman vastapuolen henkilöllisyydestä tai tietoliikenteen sisällöstä. Liittymän omistajan kärsimää haittaa voidaan siten pitää enintään vähäisenä suhteessa hakijan intressiin lopettaa vähittäismyyntiin julkaisemattomaan teokseen kohdistuva oikeudenloukkaus.

Asiaan osallisen lausumat

Telia Finland Oyj on lausumassaan 15.1.2018 pyytänyt, että markkinaoikeus tutkii, täyttyykö tekijänoikeussäännösten mukainen merkittävissä määrin -kriteeri hakemuksen kohteena olevien IP osoitteiden osalta.

Telia Finland Oyj on lausumassaan 27.6.2018 ilmoittanut, että se on asiassa annetun turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä ottanut talteen 403 IP-osoitteen liittymätiedot. Talteenotetut liittymätiedot ovat koskeneet liittymätietoja, jotka sillä on ollut tallessa 9.2.2018 klo 16.15 ottaen huomioon 90 vuorokauden säilytysaika.

Markkinaoikeuden päätös turvaamistoimesta ja asiakirjojen salassapidosta

Warner Bros. Entertainment Inc. on hakemuksessaan 28.12.2017 esittänyt turvaamistoimen määräämistä koskevan pyynnön. Telia Finland Oyj on todennut, ettei se vastusta turvaamistoimen määräämistä.

Markkinaoikeus on päätöksellään 16.1.2018 numero 23/18 määrännyt oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla Telia Finland Oyj:n selvittämään ja säilyttämään päätöksen liitteestä ilmenevien teleliittymien tiedot liitteessä mainittuina aikoina mahdollista myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten lukuun ottamatta niitä tietoja, joita Telia Finland Oyj määräyksen täytäntöönpanohetkellä säilyttää tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla pelkästään viranomaistarpeita varten. Päätöksen mukaan turvaamistointa koskeva markkinaoikeuden määräys on voimassa, kunnes pääasiassa annetaan päätös tai muu pääasiamääräys taikka asiassa toisin määrätään.

Kyseisellä päätöksellään markkinaoikeus on lisäksi antanut asiakirjojen salassapitoa koskevan määräyksen.

Asiakirjatodistelu

Warner Bros. Entertainment Inc.

1. Ote NARS-valvontaohjelman lokitiedostosta
2. Assignment agreement, Warner Bros. Pictures, a Division of WB Studio Enterprises Inc. / Warner Bros. Entertainment Inc., 1.1.2006 (salassa pidettävä)
3. Assignment agreement, New Line Productions, Inc. / Warner Bros. Entertainment Inc., 1.1.2010 (salassa pidettävä)
4. Ote Yhdysvaltain tekijänoikeusrekisteristä koskien teosta Dunkirk
5. Ote Yhdysvaltain tekijänoikeusrekisteristä koskien teosta IT
6. Ote Yhdysvaltain tekijänoikeusrekisteristä koskien teosta Justice League

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Hakijan oikeudet

Warner Bros. Entertainment Inc. on ilmoittanut, että sillä on hakemuksen kohteena oleviin elokuvateoksiin sopimuksiin perustuva saanto tuottajayhtiöiltä ja että saanto koskee myös hakemuksen kohteena olevien teosten kaikkien oikeuksien kokonaisluovutusta.

Tekijänoikeuslain 63 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan lain tekijänoikeutta koskevia säännöksiä sovelletaan elokuvateokseen, jonka tuottajan päätoimipaikka tai vakinainen asuinpaikka on Suomessa. Tässä tapauksessa kysymys on hakijan ilmoituksen mukaan elokuvista, joiden tuottajien kotipaikka on Yhdysvalloissa. Yhdysvallat ja Suomi ovat liittyneet Bernin yleissopimukseen taiteellisten ja kirjallisten teosten suojaamisesta (SopS 79/1986, jäljempänä Bernin sopimus).

Bernin sopimuksen 4 artiklan a kohdan mukaan yleissopimuksen mukaista suojaa sovelletaan sellaisten elokuvateosten tekijöihin, joiden valmistajan päätoimipaikka tai vakinainen asuinpaikka on liittomaassa.

Bernin sopimuksen 5 artiklassa on määräykset kansallisesta kohtelusta. Artiklan 1 kohdan mukaan tekijöillä on sopimuksessa suojattujen teostensa osalta muissa liittomaissa kuin teoksen alkuperämaassa ne oikeudet, jotka noiden maiden asianomaisissa laeissa nyt tai vastedes myönnetään niiden omille kansalaisille, samoin kuin tässä yleissopimuksessa erityisesti myönnetyt oikeudet.

Bernin sopimuksen 14 bis artiklan 2 a kohdan mukaan se, kenelle elokuvateoksen tekijänoikeus kuuluu, määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa suojaa vaaditaan.

Hakija on asiavaltuutensa osoittaakseen toimittanut markkinaoikeudelle Yhdysvaltojen tekijänoikeusrekisterin otteet hakemuksen kohteena olevista elokuvateoksista sekä 1.1.2006 ja 1.1.2010 päivätyt lisenssisopimukset, joista käy ilmi muun ohella, että hakijalla on oikeus ryhtyä toimiin teoksiin kohdistuvien oikeudenloukkausten johdosta.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hakijalla on asiavaltuus asiassa ja oikeus esittää tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia.

Yhteystietojen luovuttamista koskevat oikeudelliset lähtökohdat

Tekijänoikeuslain 60 a §:n 1 momentin mukaan tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä. Tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 lukua. Tuomioistuin voi määrätä yhteystietojen turvaamisesta noudattaen oikeudenkäymiskaaren 7 lukua.

Hallituksen esityksestä (HE 28/2004 vp) antamassaan lausunnossa eduskunnan lakivaliokunta on ehdotettujen tekijänoikeutta loukkaavan aineiston saannin estämistä koskevien tekijänoikeuslain 60 a–60 d §:n osalta todennut yleisinä lähtökohtina muun ohella (LaVL 5/2005 vp s. 8), että laittoman toiminnan estämiseksi tulee olla käytettävissä riittävät keinot. Ensisijaisesti näiden keinojen tulee kohdistua siihen henkilöön, jonka väitetään saattavan yleisön saataviin tekijänoikeudelle suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Sekä viestinnän vapauden turvaamisen näkökulmasta yleensä että väitetyn loukkaajan oikeusturvan kannalta erityisesti on tärkeää, että tällaisille viestinnän harjoittamiseen puuttuville toimille asetetaan riittävät edellytykset ja että asiassa noudatettava menettely sisältää takeet kaikkien osapuolten oikeuksien huomioon ottamisesta.

Lakivaliokunta on edellä mainitussa lausunnossaan ehdotetun 60 a §:n osalta todennut (s. 8–9), että koska tietoja ei luovuteta viranomaiselle vaan suoraan toiselle yksityiselle, säännös sisältää myös luovuttamisvelvollisuutta rajaavan edellytyksen. Tietoja voidaan luovuttaa vain sellaisen liittymän osalta, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeutta loukkaavaa aineistoa.

Lakivaliokunta on edellä mainitussa lausunnossaan myös todennut (s. 9), että viime kädessä tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että aineiston yleisön saataville saattaminen laajuudeltaan ylittää tämän merkittävyyskynnyksen. Jos tämä kriteeri ei täyty, tekijällä tai hänen edustajallaan on aina mahdollisuus kääntyä asiassa poliisin puoleen. Lisäksi lakivaliokunta on todennut, että säännöksessä tarkoitettu korvausvelvollisuus on oletettavasti samalla omiaan suuntaamaan pykälässä tarkoitettuja tietojen luovuttamispyyntöjä tekijänoikeuden suojan toteuttamisen kannalta merkityksellisiin tapauksiin.

Tekijänoikeuslain 60 a §:n säännös liittyy tekijänoikeuslain muutokseen, jolla on saatettu kansallisesti voimaan tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY. Mainitun direktiivin 8 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että oikeudenhaltijoilla on mahdollisuus hakea kieltoa tai määräystä sellaisia välittäjiä vastaan, joiden palveluita kolmas osapuoli käyttää tekijänoikeuden tai lähioikeuden rikkomiseen. Tekijänoikeuslain muuttamiseen johtaneessa edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 28/2004 vp) ei ehdotettu erillistä tietojen luovuttamista koskevaa säännöstä, vaan tekijänoikeuslain 60 a § lisättiin lakivaliokunnan aloitteesta lakiin erillisen sääntelyn tarpeen tultua esiin lainsäädäntöprosessin aikana. Lakivaliokunta kuitenkin painotti edellä mainitussa lausunnossaan (s. 8), että säännöstä on syytä tarkastella uudelleen, kun saatetaan kansallisesti voimaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY. Säännöstä ei kuitenkaan tuossa yhteydessä tarkasteltu uudestaan eikä säännökseen ole tehty tältä osin muutoksia.

Euroopan unionin tuomioistuin on ratkaisuissaan arvioinut sitä, kuinka edellä mainittuja direktiivejä sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) on tulkittava arvioitaessa tunnistamistietojen luovuttamista koskevia edellytyksiä siviiliprosessia varten (muun muassa tuomio 29.1.2008, Promusicae, C-275/06, EU:C:2008:54 ja tuomio 19.4.2012, Bonnier Audio ym., C-461/10, EU:C:2012:219).

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin viestinnän luottamuksellisuutta koskevan 5 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on kansallisella lainsäädännöllä varmistettava yleisen viestintäverkon ja yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen välityksellä tapahtuvan viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuus. Mainitun direktiivin 6 artiklassa säädetään tilaajia ja käyttäjiä koskevien liikennetietojen käsittelystä.

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 15 artiklan 1 kohdasta ilmenee, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan muun ohella mainitun direktiivin 5 ja 6 artiklassa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamisalaa, jos tällaiset rajoitukset ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia tiettyjen säädettyjen päämäärien toteuttamiseksi ja edellyttäen, että toimenpiteet ovat unionin oikeuden yleisten periaatteiden kuten perusoikeuksien mukaisia.

Unionin tuomioistuin on katsonut, ettei sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 15 artiklan 1 kohdassa suljeta pois jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää velvollisuudesta paljastaa henkilötietoja siviiliprosessin yhteydessä, mutta siinä ei myöskään aseteta näille valtioille velvollisuutta säätää tällaista velvollisuutta (ks. em. tuomio Promusicae, C-275/06, 54–55 kohta ja em. tuomio Bonnier Audio ym., C-461/10, 54–55 kohta). Myöskään muut edellä mainitut direktiivit tai kansainväliset sopimukset eivät sisällä tällaista velvollisuutta (ks. em. tuomio Promusicae, 57–60 kohta ja em. tuomio Bonnier Audio ym., 55 kohta). Jäsenvaltioiden viranomaisten ja tuomioistuinten on tällaisia toimenpiteitä täytäntöön pannessaan tulkittava kansallista oikeuttaan mainittujen direktiivien mukaisesti tavalla, jolla voidaan varmistaa unionin oikeusjärjestyksessä suojattujen eri perusoikeuksien välinen tasapaino sekä yleisten oikeusperiaatteiden, kuten suhteellisuusperiaatteen noudattaminen (ks. em. tuomio Promusicae, 68 ja 70 kohta ja em. tuomio Bonnier Audio ym., 59–61 kohta).

Unionin tuomioistuin on sittemmin liikennetietojen säilyttämistä koskevassa ratkaisussaan todennut, että koska jäsenvaltiot voivat sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 15 artiklan 1 kohdan nojalla rajoittaa viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden varmistamista koskevan lähtökohtaisen velvollisuuden ulottuvuutta, sitä on unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kuitenkin tulkittava suppeasti (tuomio 21.12.2016, Tele2 Sverige ja Watson ym., C-203/15 ja C-698/15, EU:C:2016:970, 89 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on viimeksi mainitun ratkaisunsa perusteluissa viitannut sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 15 artiklan 1 kohtaan ja siihen, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuuden periaatteesta poikkeavan toimenpiteen, jos se on välttämätön, asianmukainen ja oikeasuhteinen demokraattisen yhteiskunnan toimenpide tässä säännöksessä ilmaistuihin tavoitteisiin nähden. Tuomioistuin on todennut edelleen, että mainitun direktiivin johdanto-osan 11 perustelukappaleessa täsmennetään, että tällaisen toimenpiteen on "ehdottomasti" oltava oikeassa suhteessa sen tarkoitukseen nähden (em. tuomion 95 kohta). Tuomioistuin on vielä todennut, että suhteellisuusperiaatteen noudattaminen perustuu myös unionin tuomioistuimen vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön, jonka mukaan yksityiselämän kunnioitusta koskevan perusoikeuden suoja unionin tasolla edellyttää, että henkilötietojen suojaa koskevat poikkeukset ja rajoitukset on toteutettava täysin välttämättömän rajoissa (em. tuomion 96 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetuista ratkaisuista ilmenevällä tavalla yhteystietojen luovuttaminen siviiliprosessissa on mahdollista edellyttäen, että tämä toteutetaan ja säännöksiä tulkitaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Unionin tuomioistuin on viimeksi mainitussa ratkaisussaan kuitenkin edelleen korostanut tällaisten poikkeusperusteiden suppeaa tulkintaa ja sitä, että toimenpiteiden on ehdottomasti oltava oikeassa suhteessa tarkoitukseensa nähden ja ne on toteutettava täysin välttämättömän rajoissa.

Hakemuksen kohteena olevien tietojen saatavuus

Hakemuksen liitteestä ilmenee, että havainnot, joiden osalta hakija on pyytänyt Telia Finland Oyj:tä antamaan teleliittymiä koskevat yhteystiedot, ovat olleet ajalta 1.11.2017–21.12.2017.

Sähköisen viestin ja välitystietojen käsittelystä säädetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (ennen 1.6.2018 tietoyhteiskuntakaari) 17 luvussa. Luvun 137 §:n 1 momentin mukaan sähköisten viestien ja välitystietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn tarkoituksen vaatimassa laajuudessa eikä sillä saa rajoittaa luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa enempää kuin on välttämätöntä. Pykälän 3 momentissa säädetään puolestaan, että käsittelyn jälkeen sähköiset viestit ja välitystiedot on hävitettävä tai välitystiedot tehtävä sellaisiksi, ettei niitä voi yhdistää tilaajaan tai käyttäjään, jollei laissa toisin säädetä.

Markkinaoikeus toteaa, että säilytysvelvolliset yritykset määrittelevät itse käsittelyajan omaa tarvetta varten muun ohella sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 137 §:ssä ja muutoin sen 17 luvussa säädetty huomioon ottaen. Telia Finland Oyj on ilmoittanut, että se on turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä ottanut talteen liittymätiedot, jotka sillä on ollut tallessa 9.2.2018 klo 16.15 ottaen huomioon 90 vuorokauden säilytysajan. Telia Finland Oyj:n ilmoituksen mukaan kaikkia hakemuksen kohteena olevia tietoja ei ole enää saatavissa. Hakija ei ole kiistänyt Telia Finland Oyj:n ilmoitusta.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä todettuun nähden hakemuksen kohteena olevia, teleliittymän tunnistamiseksi välttämättömiä tietoja ei ole enää kaikilta osin saatavissa. Hakemus on näin ollen kyseisiltä osin hylättävä.

Yleisön saataviin saattamista koskeva selvitys

Asiassa on esitetty selvityksenä BitTorrent-vertaisverkkoliikennettä koskevan valvontaohjelman lokitietojen perusteella koottu taulukko, jossa sarakkeina ovat olleet IP-osoite, päivämäärä ja kellonaika sekunnin tarkkuudella, teoksen nimi, parven käyttäjämäärä ja todettu kokonaisyleisö. Kyseisessä taulukossa on yksilöity kolmesta elokuvasta yhteensä 474 havaintoa. Hakija on vaatinut kaikkien näiden yhteystietojen luovuttamista. Hakijan mukaan se on kunkin IP-osoitteen osalta koelatauksin tarkastanut, että liittymästä on lokitiedosto-otteessa yksilöidyllä hetkellä saatettu yleisön saataviin hakijan teosta. Lisäksi hakija on esittänyt hakemuksen kohteena olevien teosten osalta päivämäärät, jolloin kyseiset teokset on julkaistu vähittäismyyntiin.

Markkinaoikeuden arviointi

Hakemukseen liitetyn valvontaohjelman lokitiedoista muodostetun taulukon perusteella voidaan katsoa saatetun tässä asiassa riittävän todennäköiseksi, että kustakin mainitussa liitteessä yksilöidystä

IP-osoitteesta on liitteessä yksilöitynä ajankohtana saatettu niin sanotussa BitTorrent-vertaisverkossa yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa. Hakijalla on edellä todetun mukaisesti oikeus esittää kysymyksessä olevaan suojattuun aineistoon perustuvia vaatimuksia. Hakemuksessa ilmoitetun mukaan mainittu yleisön saataviin saattaminen on tapahtunut ilman oikeudenhaltijan suostumusta.

Markkinaoikeus voi tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla määrätä kysymyksessä olevan viestinnän välittäjän luovuttamaan yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman oikeudenhaltijan suostumusta. Kyseisellä merkittävyyskynnyksellä on pyritty kohdistamaan menettelyt riittävän moitittaviin, tietyn vakavuusasteen ylittäviin tekoihin. Pykälää sovellettaessa on erityisesti oikeudenloukkauksen merkittävyyttä arvioitaessa kysymys yhtäältä oikeudenhaltijan omaisuudensuojan ja sen toteuttamiseen liittyvien oikeussuojakeinojen käytettävyyden sekä toisaalta hakemuksessa tarkoitettujen IP-osoitteita vastaavien teleliittymien haltijoiden henkilötietojen sekä viestintää koskevien tietojen luottamuksellisuuden ja siten yksityiselämän suojan välisestä punninnasta. Merkittävässä määrin -kriteerin täyttymistä tulee arvioida kunkin teleliittymän ja tässä tapauksessa IP-osoitetta koskevan havainnon osalta erikseen ottaen arvioinnissa huomioon sekä oikeudenhaltijan että kunkin teleliittymän haltijan edellä mainitut intressit.

Asiassa on näin ollen vielä arvioitava, onko tekijänoikeudella suojatun aineiston saataviin saattamista katsottava asiassa esitetyn selvityksen perusteella tapahtuneen kustakin teleliittymästä eli tässä tapauksessa kustakin tietyllä ajanhetkellä yksilöidystä IP-osoitteesta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin.

Hakija on esittänyt valvontaohjelmiston lokitiedostosta muodostetulla taulukolla selvitystä siitä, mikä on ollut parven käyttäjämäärä kokonaisuudessaan kyseisellä tarkasteluhetkellä. Selvitystä on esitetty myös niin sanotusta kokonaisyleisöstä, eli käyttäjämäärästä samaa teosta jakavissa rinnakkaisissa eli muissa parvissa saman päivän aikana. Selvityksestä on edellä todetun mukaisesti pääteltävissä, että kustakin hakemuksen liitteessä yksilöidystä IP osoitteesta on saatettu yhtä hakijan teosta tai sen osaa yleisön saataviin yhtenä hakemuksen liitteessä yksilöitynä sekunnin tarkkuudella ilmaistuna ajankohtana.

BitTorrent-tekniikalla tapahtuvasta oikeudettomasta teosten ja niiden osien jakamisesta oikeudenhaltijalle aiheutuvan haitan kannalta on sinänsä merkityksellistä, kuinka suuri joukko henkilöitä menettelyyn osallistuu ja näin ollen kuinka suuren henkilöjoukon saataviin teos vertaisverkon avulla saatetaan. Hakijan esittämät parven suuruutta koskevat tiedot eivät kuitenkaan sellaisenaan osoita, mikä merkitys jostakin yksittäisestä teleliittymästä saataviin saatetulla teoksen osalla on tosiasiassa ollut muiden käyttäjien toimintaan. Sama koskee niin sanottua kokonaisyleisöä.

Hakija ei myöskään ole väittänyt eikä esittänyt selvitystä, josta kävisi ilmi esimerkiksi, että sen teoksen jakamista olisi jostakin hakemuksessa tarkoitetusta IP-osoitteesta tapahtunut toistuvasti tai pidemmän aikaa, kysymyksessä olevasta IP-osoitteesta tapahtunut saataviin saattaminen olisi koskenut useita teoksia tai mikä merkitys IP osoitteesta tapahtuneella yleisön saataviin saattamisella on tosiasiassa ollut toisiin vertaisverkon käyttäjiin ja siten loukkauksen merkittävyyteen.

Asiassa esitetty selvitys vastaa edellä todetuilta osin markkinaoikeuden 12.6.2017 annetussa, vahvennetussa jaostossa tehdyssä ratkaisussa MAO 333/17 arvioidussa asiassa esitettyä selvitystä. Vaikka markkinaoikeus on kyseisessä ratkaisussaan todennut, että oikeudenhaltijoilla saattaa olla jo teknisistä syistä johtuvia hankaluuksia edellä esitettyjä seikkoja koskevan näytön esittämisessä, markkinaoikeus on katsonut, ettei asiassa esitetty selvitys sellaisenaan ollut riittävä tekijänoikeuslain 60 a §:ssä tarkoitetun hakemuksen hyväksymiselle. Markkinaoikeuden mukaan selvitys ei sellaisenaan osoittanut kunkin yksittäisestä teleliittymästä toteutetun yleisön saataviin saattamisen olleen säännöksessä tarkoitetulla tavalla merkittävää. Kyseisessä asiassa markkinaoikeus on katsonut, että kunkin yksittäisen teleliittymän ja kyseisessä tapauksessa IP-osoitteen haltijan toimesta tapahtunut asiassa esitetystä selvityksestä pääteltävissä oleva konkreettinen loukkaus oli jäänyt vähäiseksi.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, ottaen erityisesti huomioon kunkin IP-osoitteen haltijan henkilötietojen sekä viestintää koskevien tietojen ja siten yksityiselämän suojasta tehtävien poikkeusten suppean tulkinnan vaatimuksen, ettei hakemuksessa yksilöidyistä IP osoitteista ole asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsottava saatetun yleisön saataviin hakijan tekijänoikeudella suojattua aineistoa tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin. Vaikka teosten julkaisemisajankohtaa ja tekijänoikeuden haltijalle aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää tekijänoikeuden haltijan oikeuksien suojan kannalta merkityksettömänä, myöskään kyseiset seikat eivät esillä olevassa asiassa anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Koska hakija ei edellä todetun mukaisesti ole esittänyt riittävää selvitystä tekijänoikeuslain 60 a §:ssä hakemuksen hyväksymiselle asetettujen edellytysten täyttymisestä, hakemus on hylättävä.

Turvaamistoimen peruuttaminen

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hakemus on hylättävä.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 9 §:ssä säädetään, että kun tuomioistuin tai 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu viranomainen ratkaisee pääasian, sen tulee samalla määrätä, kuinka kauan turvaamistoimi on voimassa. Jos kanne hylätään tai jätetään tutkimatta, samalla voidaan määrätä, että turvaamistoimi peruuntuu vasta pääasiaa koskevan ratkaisun saatua lainvoiman.

Markkinaoikeus katsoo, että sen päätöksessä 16.1.2018 numero 23/18 annettu turvaamistointa koskeva määräys on peruutettava vasta, kun markkinaoikeuden pääasiaa koskeva ratkaisu on saanut lainvoiman tai asiassa toisin määrätään.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus hylkää Warner Bros. Entertainment Inc:n hakemuksen.

Markkinaoikeus määrää 16.1.2018 antamallaan päätöksellä numero 23/18 määräämänsä turvaamistoimen peruutettavaksi, kun markkinaoikeuden päätös tulee lainvoimaiseksi tai asiassa toisin määrätään.

Muutoksenhaku

Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 27.11.2018.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Mirva Näsi.