MAO:327/18

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Viestintäviraston päätös 30.6.2017 asiassa dnro 1218/522/2016 (liitteenä)

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus ja valituksen täydennys

Vaatimukset

Puuharyhmä Oyj:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää verkkotunnuksen serenaski.fi merkittäväksi sen käyttöön.

Perusteet

Verkkotunnus serenaski.fi on ollut valittajan käytössä ja jäänyt palveluntarjoajan muutoksen yhteydessä erehdyksessä uudistamatta. Heti kuukausi tämän jälkeen A on merkinnyt verkkotunnuksen itselleen ja oikeudettomasti kopioinut ja linkittänyt serenaski.fi-verkkosivulle valittajan verkkosivuja ja niiden sisältöä sekä lisännyt sivulle kolme niin sanottua mainosbanneria. Tällä on pyritty kaappaamaan Serena Ski:hin liittyvää verkkoliikennettä, ja sekoittaminen on ollut tarkoituksellista. Vasta asian käsittelyn kuluessa sivuston sisältö on vaihdettu "vapaalaskuharrastajien kohtaamispaikka Seren Askiksi", jota ei tosiasiassa ole ollut olemassa.

Serena Ski viittaa rekisteröityyn tavaramerkkiin Serena. Lisäksi toisin kuin Viestintävirasto on katsonut, Serena Ski on tavaramerkkinä vakiintunut. Serena tai Serena Ski on ollut valittajan käytössä hiihtokeskuksen avaamisesta vuonna 1988 lähtien. Suomessa ei ole koskaan toiminut muuta Serena Ski hiihtokeskusta eikä muuta Serena-nimistä vesipuistoa. Markkinointi on ollut laajaa televisiossa, radiossa, lehdissä, esitteissä ja 1990-luvun lopulta lähtien myös internetissä. Mitään muuta markkinointinimeä kuin Serena Ski ei ole koskaan käytetty. Vakiintuneesta käytöstä on enää rajoitetusti käytettävissä aineistoa, mutta vakiintunut käyttö käy ilmi useista yksilöidyistä nettiartikkeleista, videoista ja vuonna 2005 käyttöön otetusta serenaski.fi-verkkosivusta. Verkkotunnuksen poistamisen yhteydessä tavaramerkin vakiintumisen arviointi ei ole edellyttänyt laajaa tunnusmerkkioikeudellista näytön arviointia.

Viestintäviraston lausunto

Viestintävirasto on esittänyt, että valituksenalaisen päätöksen kumoamiselle ei ole perusteita.

Verkkotunnus on ollut aiemmin valittajan hallussa, mutta tämä on unohtanut uudistaa sen, ja verkkotunnus on sen jälkeen merkitty nykyiselle käyttäjälle. Oma aiemmin hallussa ollut verkkotunnus ei ole suojattu nimi tai merkki eikä peruste verkkotunnuksen poistamiselle. Valittaja ei ole esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella verkkotunnuksen käyttäjän tarkoituksena olisi ollut rekisteröidä verkkotunnus ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Verkkotunnuksen aiempi käyttö ei tätä osoita. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi samalla toimialalla ja kilpailuasetelmassa toimiminen, mutta tällaista asetelmaa ei ole nyt osoitettu. Myöskään mitään taloudelliseen hyötymiseen viittaavaa seikkaa ei ole tullut esille.

Verkkotunnuksen poistamisen perusteeksi ei ole säädetty sitä, millainen sisältö tätä vastaavalla verkkosivustolla on. Sisällön laillisuuden arviointi ei kuulu Viestintäviraston toimivaltaan. Vaatimuksen esittäjän on perusteltava syyt verkkotunnuksen käyttäjän ilmeiselle hyötymis- tai vahingoittamistarkoitukselle, ja tämän jälkeen verkkotunnuksen käyttäjän on selvitettävä Viestintävirastolle, missä tarkoituksessa se on rekisteröinyt kyseisen verkkotunnuksen. Viestintävirasto ei näin ollen voi perustaa hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksen arviointia verkkotunnukseen liittyvän verkkosivuston sisältöön, vaan arvioinnissa tulee keskittyä nimenomaan verkkotunnukseen ja vaatimuksen esittäjän suojatun nimen tai merkin väliseen suhteeseen ja siihen, loukkaako verkkotunnus jonkin toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Ilmeistä hyötymis- ja vahingoittamistarkoitusta arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Jotta Viestintävirasto voisi arvioida jonkin nimen tai merkin vakiintumista, kuten nyt tunnuksen Serena Ski, se edellyttäisi toiminimilain ja tavaramerkkilain soveltamista ja tulkintaa sekä laajaa tunnusmerkkioikeudellista näytön arviointia. Tämä ei ole mahdollista Viestintävirastossa. Asianosaisten tulisi ratkaista nimen tai merkin vakiintumiseen liittyvät oikeudelliset kiistansa ensin markkinaoikeudessa ja vasta sen jälkeen vaatia verkkotunnuksen poistamista joko tuomioistuimen lainvoimaisen kieltopäätöksen perusteella tai vakiintuneeseen nimeen tai merkkiin vedoten.

Vastaajan vastaus

A on esittänyt, että valittajan esittämät perusteet ovat aiheettomia ja koska verkkotunnus ei ole ollut valittajan tavaramerkin mukainen, Viestintäviraston päätös on oikea. Vastaajan sivustolle aiotaan aiempien suunnitelmien mukaisesti perustaa keskustelufoorumi vapaalaskuharrastajille. Vastaajalla ei ole ollut tarkoitusta hyötyä valittajan tavaramerkistä tai vahingoittaa sitä. Valittajan selvityksestä ei myöskään ilmene, miten verkkotunnuksen käytöllä voisi hyötyä tavaramerkistä. Vastaajan sivustolla ei ole näkyvissä mitään valittajan tavaramerkkiä, logoa tai muuta sisältöä. Verkkotunnuksen uusimatta jättäminen on ollut selkeä viesti verkkotunnuksesta luopumisesta.

Valittajan lausuma

Puuharyhmä Oyj on esittänyt, että hakukoneissa haulla "Serena Ski" kaikki tulokset serenaski.fi-verkkosivua lukuun ottamatta viittaavat valittajan ylläpitämään hiihtokeskustoimintaan Serenassa. Tästä ilmenevä käyttäjien tuottama verkkosisältö kertoo myös omalta osaltaan siitä, että toiminta on tunnettua Serena Ski -nimellä. Serena Ski on tunnettu nimi ja tuotemerkki.

Vastaaja on kertonut hankkineensa verkkotunnuksen vapaalaskuharrastajien kohtauspaikaksi, sivustoksi joka toimii nimellä Seren Aski. Hakukoneista ei verkkosivustoa lukuun ottamatta löydy mitään sen olemassaoloon viittaavaa. Kovin tunnetusta toiminnasta ei voi olla kysymys. Sivustolla ei toistaiseksi ole ollut vapaalaskuun tai extreme-urheiluun liittyvää sisältöä, vaan kehotus sivuston avautumista odottaessa seurata Seren Askin videokanavaa Tubettajat-kanavalla, jota ei kuitenkaan löydy kyseisestä palvelusta tällä nimellä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Asian käsittely Viestintävirastossa

Verkkotunnus serenaski.fi on merkitty käyttäjälleen A:lle 26.9.2016.

Puuharyhmä Oyj on 25.11.2016 vaatinut Viestintävirastolta kyseisen verkkotunnuksen merkitsemistä käyttöönsä ja perustanut vaatimuksensa tavaramerkkeihin Serena Ski ja Serena (kansallinen tavaramerkki numero 105996) ja suojattuun nimeen "Serena" (Y-tunnus 0564528-9). Vaatimuksen perustelujen mukaan verkkotunnus on täsmälleen sama kuin vaatijan tavaramerkki tai suojattu nimi.

Viestintävirasto on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt vaatimuksen verkkotunnuksen merkitsemisestä oikeudenhaltijan käyttöön. Päätöksen perustelujen mukaan verkkotunnus ainoastaan muistuttaa suojattua tavaramerkkiä Serena. Viestintävirasto on katsonut asiassa esitettyjen seikkojen ja selvityksen perusteella, että verkkotunnusta ei ole merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Oikeudelliset lähtökohdat

Asiassa sovellettava sähköisen viestinnän palveluista annettu laki (ennen 1.6.2018 tietoyhteiskuntakaari) vastaa tietoyhteiskuntakaaren esitöissä (HE 221/2013 vp) todetuin tavoin nyt käsillä olevilta osin aiemmin voimassa ollutta verkkotunnuslakia (228/2003).

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 2 momentin mukaan Viestintävirasto poistaa verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta käyttäjää kuulematta, jos verkkotunnuksen voimassaoloaika on kulunut umpeen. Pykälän 5 momentin mukaan verkkotunnusrekisteristä poistettu verkkotunnus vapautuu yleisesti uudelleen merkittäväksi kuukauden kuluttua merkinnän poistamisen jälkeen.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan verkkotunnus ei saa merkitsemishetkellä vastata toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle tai 2 kohdan mukaan muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, jos verkkotunnus merkitään ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Kyseisen pykälän esitöiden (HE 221/2013 vp s. 159–160) mukaan pykälä vastaa pääasiallisesti sisällöltään verkkotunnuslain 4 §:ää, lukuun ottamatta eräitä verkkotunnuksen sisältöön liittyviä rajoituksia. Pykälän 2 momentin 1 kohdan tarkoituksena on estää suojattujen nimien ja merkkien loukkaaminen ja siksi verkkotunnuksen käyttäjän tulee aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Pykälän 2 momentin 2 kohdan osalta on muun ohella todettu, että verkkotunnuslain säätämisen jälkeen verkkotunnukset ovat olleet vapaasti valittavissa, jolloin on ollut mahdollista saada rekisteröityä myös sellaisia verkkotunnuksia, jotka muistuttavat toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Tällaisia verkkotunnuksia voidaan johtaa olemassa olevasta nimestä tai merkistä esimerkiksi kirjoitusasua muokkaamalla. Verkkotunnuslain esitöiden (HE 96/2002 vp) mukaisesti Viestintävirasto on katsonut, että verkkotunnus on hankittu hyötymistarkoituksessa, jos tunnuksen rekisteröijän tavoitteena on ollut saada hyötyä toisen suojatun nimen tai merkin maineesta tai tunnettavuudesta.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 3 momentin mukaan, jos 166 §:n 2 momentissa tarkoitetun oikeuden haltija pyytää verkkotunnuksen poistamista, Viestintävirasto voi poistaa laissa asetettujen säännösten vastaisesti merkityn verkkotunnuksen verkkotunnusrekisteristä ja fi-juuresta tai merkitä sen oikeudenhaltijan käyttöön.

Kyseisen 3 momentin esitöiden (HE 221/2013 vp s. 162) mukaan verkkotunnuksen poistaminen on edellyttänyt verkkotunnuslain esitöiden mukaisesti vahvaa näyttöä oikeudenloukkauksesta eikä tällä lakimuutoksella ole tarkoitus poiketa Viestintäviraston tähänastisesta ratkaisukäytännöstä.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 3 §:n 21 kohdan mukaan suojatulla nimellä ja suojatulla merkillä tarkoitetaan kyseisessä laissa kauppa-, tavaramerkki-, yhdistys-, säätiö- tai puoluerekisteriin merkittyä nimeä ja merkkiä taikka toiminimilaissa tai tavaramerkkilaissa tarkoitettua vakiintunutta nimeä, toissijaista tunnusta tai tavaramerkkiä sekä julkisyhteisön, valtion liikelaitoksen, itsenäisen julkisoikeudellisen laitoksen, julkisoikeudellisen yhdistyksen ja vieraan valtion edustuston ja sen toimielimen nimeä.

Toiminimilain 2 §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. Toissijaiseen tunnukseen voidaan yksinoikeus saada vain vakiinnuttamalla. Saman pykälän 3 momentin mukaan toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Tavaramerkkilain 4 a §:n 1 momentin mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiä, kun tavaramerkki on vakiinnutettu. Pykälän 3 momentin mukaan tavaramerkki katsotaan vakiinnutetuksi, jos se on Suomessa asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden erityisenä merkkinä.

Verkkotunnuslaissa ja sen esitöissä on todettu edellä kuvatuista sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 ja 169 §:n mukaisista nyt kysymyksessä olevista seikoista muun ohella seuraavaa:

Verkkotunnuslain esitöiden (HE 96/2002 vp s. 15) mukaan Viestintävirastolle annetaan toimivalta puuttua tilanteisiin, joissa muu kuin nimi- tai merkkioikeuden haltija on saanut suojatun nimen tai merkin mukaisen tai siitä johdetun verkkotunnuksen.

Verkkotunnuslain 4 §:n 3 momentin mukaan verkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua muun ohella toisen suojattuun nimeen tai merkkiin.

Verkkotunnuslain esitöissä (HE 96/2002 vp s. 21) on kyseisen sääntelyn osalta todettu, että lähtökohtaisesti ehdotetussa laissa tunnustetaan suojatun nimen tai merkin haltijan oikeus tämän lain mukaiseen verkkotunnukseen. Loukatun oikeussuojakeinoista säädetään lain 11 ja 12 §:ssä. Esityksessä on haluttu korostaa hakijan vastuun merkitystä siirryttäessä avoimempaan, kevyempään ja nopeampaan verkkotunnuksien myöntämismenettelyyn. Hakijan tulee verkkotunnusta hakiessaan aktiivisesti selvittää, että haettava verkkotunnus ei loukkaa toisten suojattuja oikeuksia, kuten esimerkiksi rekisteröityjä toiminimiä tai tavaramerkkejä. Kuka tahansa, jolla on pääsy Internet-tietoverkkoon, voi tietopalvelujen avulla milloin tahansa selvittää patentti- ja rekisterihallituksen rekisteröimät nimet ja tavaramerkit. Lisäksi Viestintäviraston verkkosivuilla on tietopalvelu, jossa voimassa olevat verkkotunnukset ovat nähtävinä.

Verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen, jos on painavia perusteita epäillä, että tunnus on suojattu nimi tai merkki, tai 4 kohdan mukaan Viestintävirasto voi peruuttaa verkkotunnuksen muun ohella, jos on painavia perusteita epäillä, että tunnus on suojatun nimen tai merkin johdannaisnimi tai merkki ja se on hankittu ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa, ja nimen tai merkin haltija pyytää tunnuksen peruuttamista, eikä tunnuksen haltija kahden viikon määräajassa esitä hyväksyttävää perustetta oikeudelleen.

Verkkotunnuslain 11 §:ää koskevissa esitöissä (HE 96/2002 vp s. 25) on todettu, että verkkotunnuksen sulkeminen, josta säädetään mainitussa pykälässä, on ensisijainen puuttumiskeino suhteessa 12 §:n mukaiseen peruuttamiseen. Verkkotunnuslain 12 §:n 1 momentin esitöissä (HE 96/2002 vp s. 27–28) on puolestaan tuotu esiin, että verkkotunnuksen peruuttaminen on sen sulkemista painavampi verkkotunnuksen haltijan oikeuteen puuttuva toimi. Tämän vuoksi peruuttamisen edellytykset on määritelty pykälässä yksityiskohtaisesti. Mainitun momentin 3 kohdan säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa tunnuksen peruuttaminen sulkemisen sijaan ilmeisen selvissä tapauksissa. Peruuttaminen edellyttää, että näyttö oikeudenloukkauksesta on vahva, eikä tunnuksen haltija pysty esittämään hyväksyttävää perustetta oikeudelleen. Esimerkkinä esitöissä on mainittu tunnuksen euroopanunioni.fi rekisteröinti yksityisen elinkeinonharjoittajan nimiin. Esitöissä on menettelyn osalta viitattu 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa esitettyyn. Hyötymis- tai vahingoittumistarkoituksen osalta esitöissä on lisäksi viitattu 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa todettuun.

Verkkotunnuslain 11 §:n 1 momentin 4 kohdan esitöissä (HE 96/2002 vp s. 26) on esitetty, että esiin saattaa tulla tilanteita, joissa toiselle kuuluva suojattu nimi tai merkki rekisteröidään verkkotunnukseksi, koska verkkotunnuksen hakijan oikeutta nimeen tai merkkiin ei enää ennakkoon tutkita. Jos tunnuksen haltija pystyy Viestintäviraston arvion mukaan esittämään oikeudellisesti relevantin perusteen oikeudelleen, tunnusta ei suljeta, vaan asianosaisten on saatettava tunnusmerkkioikeudellinen riitansa ratkaistavaksi esimerkiksi tuomioistuimeen tai sovittava asia keskenään.

Verkkotunnuslain 11 §:n 1 momentin 5 kohdan esitöiden (HE 96/2002 vp s. 26–27) mukaan koska verkkotunnuksen ei tarvitse enää perustua hakijan nimeen tai tavaramerkkiin, on mahdollista saada rekisteröityä verkkotunnuksia, jotka muistuttavat toisen suojattua nimeä tai merkkiä. Tällaisia verkkotunnuksia voidaan johtaa olemassa olevasta nimestä tai merkistä esimerkiksi kirjoitusasua muokkaamalla, kuten tunnuksessa eduscunta.fi tai rekisteröidystä tavaramerkistä Telus johdetuissa tunnuksissa telustuote.fi tai tosipahaaruokaatelus.fi. Tunnus katsotaan hankituksi hyötymistarkoituksessa, jos tunnuksen rekisteröijän tavoitteena on ollut saada hyötyä toisen suojatun nimen tai merkin maineesta tai tunnettavuudesta.

Asian arviointi

Valittajan mukaan verkkotunnus serenaski.fi on aiemmin ollut sen käytössä ja verkkotunnus on jäänyt erehdyksessä uudistamatta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty eikä ole muutoinkaan ilmennyt, että valittajan viittamassa verkkotunnuksen poistamisessa ja merkitsemisessä myöhemmin A:n käyttöön ei olisi toimittu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 169 §:n 2 ja 5 momentissa säädetyllä tavalla. Asiassa on siten kysymys siitä, onko verkkotunnus sen merkitsemishetkellä lain 166 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla vastannut tai muistuttanut valittajan suojattua nimeä tai merkkiä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajalla on ollut verkkotunnuksen merkitsemishetkellä rekisteröity kansallinen tavaramerkki numero 105996 Serena. Valittajalla ei ole ollut verkkotunnusta serenaski.fi vastaavaa rekisteröityä suojattua nimeä tai merkkiä, mutta valittaja on esittänyt merkin Serena Ski vakiintuneen.

Markkinaoikeus arvioi ensin, muistuttaako verkkotunnus sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti valittajan suojattua merkkiä Serena, ja jos näin on, onko verkkotunnus merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Markkinaoikeus arvioi tarvittaessa sen jälkeen asiaa valittajan aputoiminimen Espoon Matkailukeskus Serena ja merkin Serena Ski väitetyn vakiintumisen perusteella.

Verkkotunnus serenaski.fi koostuu valittajan edellä mainitusta rekisteröidystä tavaramerkistä Serena ja sanasta "ski". Verkkotunnusta on pidettävä verkkotunnuslain esitöissä tarkoitetulla tavalla todetusta tavaramerkistä Serena johdettuna ja sitä muistuttavana. Asiassa on näin ollen arvioitava sitä, onko verkkotunnus merkitty ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

Markkinaoikeus toteaa, että osoitukseksi verkkotunnuksen haltijan ilmeisestä hyötymistarkoituksesta ei riitä yksin tosiasiallinen hyötyminen verkkotunnuksesta. Sen arviointi, onko verkkotunnuksen merkitsijän subjektiivinen tarkoitus ollut hyötyä toisen suojatusta nimestä tai merkistä, perustuu olosuhteita koskevaan kokonaisharkintaan kussakin yksittäisessä tapauksessa. Hyötymistarkoituksen ei ole puolestaan katsottava edellyttävän sitä, että toisen suojatulla nimellä tai merkillä olisi välttämättä erityistä mainetta ja tunnettuutta eli goodwill-arvoa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n verkkotunnusta serenaski.fi vastaavalla verkkosivustolla on ainakin jonkin aikaa ollut Puuharyhmä Oyj:n verkkosivustolta peräisin olevan ainakin graafisen aineiston lisäksi kolme niin sanottua mainosbanneria. A on Viestintäviraston selvityspyyntöön vastatessaan todennut, että "sivustolle epähuomiossa päätynyt vanha html koodi sisältöineen on poistettu heti kun asia on huomattu". Asiassa esitetyn perusteella ei ole ilmennyt, että verkkotunnuksen haltija A ei olisi laatinut edellä todettua verkkosivustoa tai että se ei olisi toiminut hänen lukuunsa.

Markkinaoikeus katsoo jääneen selvittämättä, miten aiemmin käytössä olleen valittajan verkkosivuston sisältö voisi "päätyä epähuomiossa" vastaajan uuden verkkosivuston sisällöksi, jos tarkoituksena on tosiasiassa ollut perustaa uusi ja aiemmasta riippumaton verkkosivusto. Tähän nähden A:n verkkotunnuksen merkitsemistarkoituksesta ja siihen liittyen "Seren Aski" verkkosivuston perustamisesta esittämää ei ole pidettävä uskottavana. Käsillä olevan poistetun verkkotunnuksen merkitsemisellä ja todetun uuden verkkosivuston perustamisella on katsottava olleen keskeisenä pyrkimyksenä hyödyntää valittajan suojattua tavaramerkkiä Serena muistuttavaa verkkotunnusta serenaski.fi ja tätä vastaavaa aiempaa verkkosivustoa sekä muilla verkkosivustoilla ja hakukoneissa verkkotunnukseen serenaski.fi viittaavia linkkejä ja muita yhteyksiä. Myös kyseiselle uudelle verkkosivustolle vastaajan lisäämät mainokset viittaavat vastaavaan hyötymistarkoitukseen.

Markkinaoikeus katsoo edellä todetuin perustein, että verkkotunnus serenaski.fi on kokonaisuutena arvioituna hankittu sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 166 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa ilmeisessä hyötymistarkoituksessa.

Edellä esitetyin perustein valituksenalainen päätös on kumottava ja asia on palautettava Viestintävirastoon verkkotunnuksen serenaski.fi merkitsemiseksi oikeudenhaltija Puuharyhmä Oyj:lle. Tähän nähden asiassa ei ole tarpeen lausua muista valittajan valituksensa tueksi esittämistä perusteista, kuten merkin Serena Ski vakiintumisesta.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Viestintäviraston 30.6.2017 tekemän päätöksen asiassa dnro 1218/522/2016 ja palauttaa asian Viestintävirastoon verkkotunnuksen serenaski.fi merkitsemiseksi oikeudenhaltija Puuharyhmä Oyj:lle.

MUUTOKSENHAKU

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 7 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Pekka Savola ja Mirva Näsi.

Viestintäviraston päätös

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.