MAO:759/17

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Hakijan hakemus ja asiaan osallisen lausuma

M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited on 2.1.2017 markkinaoikeuteen toimittamassaan hakemuksessa sekä 9.2.2017 ja 17.2.2017 toimittamissaan hakemuksen täydennyksissä pyytänyt tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla, että markkinaoikeus määrää Elisa Oyj:n antamaan sen omiin tarkoituksiin säilyttämät yhteystiedot sille kuuluvista, hakemuksen liitteestä ilmenevistä teleliittymistä liitteessä mainittuina aikoina.

Käyttäjän yhteystiedoilla on tarkoitettu kaikkea sitä tietoa, joka Elisa Oyj:llä on liittymän käyttäjästä mukaan lukien kaikki liittymän tilaajan tiedot.

M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited on lisäksi pyytänyt, että markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n nojalla viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaisia liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi kymmenen vuoden ajaksi M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited:n asiakirjatodisteesta 3 tarkemmin ilmenevät tuottajasopimukset.

Elisa Oyj ei ole asiaan osallisena vastustanut hakijan hakemusta.

Markkinaoikeuden päätös turvaamistoimesta

M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited on 15.5.2017 esittänyt asiassa turvaamistoimen määräämistä koskevan pyynnön ja täydentänyt pyyntöään 22.5.2017. Elisa Oyj on vastustanut turvaamistoimen määräämistä.

Markkinaoikeus on turvaamistoimipäätöksellään 21.6.2017 numero 370/17 määrännyt oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 15.000 euron sakon uhalla Elisa Oyj:n selvittämään ja säilyttämään päätöksen liitteestä ilmenevien teleliittymien tiedot liitteessä mainittuina aikoina mahdollista myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten lukuun ottamatta niitä tietoja, joita Elisa Oyj määräyksen täytäntöönpanohetkellä säilyttää tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n nojalla pelkästään viranomaistarpeita varten.

Päätöksen mukaan turvaamistointa koskeva markkinaoikeuden määräys on voimassa, kunnes pääasiassa annetaan päätös tai muu pääasiamääräys taikka asiassa toisin määrätään.

Hakemuksen peruuttaminen

M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited on 21.8.2017 peruuttanut hakemuksensa.

Asiaan osallisen lausuma hakemuksen peruuttamisen johdosta

Elisa Oyj on esittänyt, että hakijan peruutettua hakemuksensa markkinaoikeuden turvaamistoimen määräämistä koskeva päätös on kumottava tai poistettava. Elisa Oyj on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut, jotka ovat aiheutuneet hakijan turvaamistoimivaatimukseen vastaamisesta ja asian eri vaiheiden hoitamisesta oikeudenkäyntikulujen osalta 652,17 eurolla ja asianosaiskulujen osalta 705,99 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Korvausvelvollisuuden osalta on lähtökohtaisesti noudatettava oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n pääsääntöä. Lisäksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:n mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut. Tekijänoikeuslain 60 a §:n sääntelyn tarkoituksena on, että teleoperaattorille ei aiheudu yhteystietojen luovuttamista koskevan menettelyn ja siihen mahdollisesti liittyvän turvaamistoimiasian johdosta kuluja.

Hakijan lisälausuma

Asiassa annettu turvaamistoimipäätös voidaan poistaa. Hakija on lisäksi kiistänyt Elisa Oyj:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään. Hakija on peruuttanut hakemuksensa, ei hävinnyt asiaa. Näin ollen hakijaa ei tule oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n perusteella velvoittaa korvaamaan asiaan osallisen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Kulujen kuittaamisesta on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaan mahdollista poiketa vain erityisillä perusteilla. Näitä erityisiä perusteita ei tässä asiassa ole.

Hakija on tehnyt asiassa turvaamistoimihakemuksen, koska turvaamistoimen määrääminen on ollut välttämätöntä yhteystietojen luovuttamisen toteuttamiseksi. Markkinaoikeusprosessin keston takia on ollut olemassa vaara, että merkittävä osa luovutettavaksi määrättävistä tiedoista jää selvittämättä teleoperaattorin poistettua tiedot järjestelmästään. Tällöin hakemuksen mukainen määräys olisi menettänyt merkityksensä. Turvaamistoimi on mahdollistanut henkilötietojen säilyttämisen turvaamisen jo ennen hakemuksen käsittelyä.

Turvaamistoimihakemuksen jälkeen markkinaoikeus on 12.6.2017 antanut päätöksen numero 333/17, jossa markkinaoikeus on muuttanut tulkintaansa tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisesta merkittävyyskynnyksestä. Ulosottovirasto on puolestaan harkinnut, että yhden turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano edellyttäisi 50.000 euron vakuuden asettamista. Hakijalla ei tämän huomattavan korkean vakuussumman takia ole ollut mahdollisuutta hakea turvaamistoimen täytäntöönpanoa. Nyt kysymyksessä olevan hakemuksen liitetiedot ovat olleet samansisältöisiä kuin numerolla 333/17 annetussa päätöksessä, jossa hakemus on hylätty. Hakijan olisi tässä uudessa tilanteessa tullut aloittaa hakemuksessa esitettävien uusien liitetietojen kerääminen. Hakijan on siten ollut ilman omaa syytään pakko peruuttaa hakemus. Hakemus markkinaoikeuteen ei ole ollut selvästi perusteeton, ja asiassa ei näin ollen ole erityisiä syitä, joiden perusteella hakijan tulisi korvata asiaan osallisen kulut.

Hakijaa ei tule myöskään velvoittaa korvaamaan asiaan osallisen oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluja sillä perusteella, että hakija on peruuttanut hakemuksensa. Tältä osin on olemassa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukainen erityinen syy määrätä korvausvelvollisuudesta toisin, koska hakemuksen peruuttaminen ei ole johtunut hakijan menettelystä. Myöskään hakijan turvaamistoimihakemus ei ole ollut perusteeton. Lisäksi asiaan osallinen ei ole eritellyt kulujen määrää ja niiden perusteita.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Salassapitomääräys

M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited:n vaatimuksesta markkinaoikeus määrää oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n nojalla liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi M.I.C.M. Mircom International Content Management & Consulting Limited:n esittämät asiakirjatodisteet 3A (sopimus 15.4.2013, Boy Racer Inc dba Burning Angel Entertainment), 3B (sopimus 15.6.2015, Combat Zone Corporation), 3C (sopimus 15.6.2015, Combat Zone Corporation dba Filly Films), 3D (sopimus 1.5.2015, Diabolic Video Productions Inc), 3E (sopimus 17.3.2015 Giant Media Group Inc dba Devil’s Film), 3F (sopimus 1.5.2015, Girlfriends Films Inc), 3G (sopimus 1.11.2014, Mile High Distribution Inc), 3H (sopimus 1.4.2015, OL Entertainment Inc), 3I (sopimus 1.5.2015, Third Degree Films Inc), 3J (sopimus 1.3.2015, Third World Media Inc), 3K (sopimus 1.2.2015, Vivid Entertainment LLC) ja 3L (sopimus 1.5.2015, Zero Tolerance Entertainment Inc).

Markkinaoikeus määrää asiakirjat pidettäväksi salassa 10 vuotta asian vireille tulosta lukien eli 2.1.2027 saakka.

Pääasia ja turvaamistoimen peruuttaminen

Hakijan peruutettua hakemuksensa on asian käsittely pääasian osalta jätettävä sillensä.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 9 §:n mukaan jos kanne peruutetaan, turvaamistoimi on määrättävä peruutettavaksi. Näin ollen markkinaoikeus määrää 21.6.2017 antamallaan päätöksellä numero 370/17 määräämänsä turvaamistoimen peruutettavaksi heti.

Asiassa on siten kysymys enää asiaan osallisen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta.

Oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaaminen

Hakijan hakemus on perustunut tekijänoikeuslain 60 a §:ään, jonka 1 momentin mukaan tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus tuomioistuimen määräyksellä salassapitosäännösten estämättä yksittäistapauksessa saada lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee antaa ilman aiheetonta viivytystä. Tietojen luovuttamista koskevan asian käsittelyssä noudatetaan oikeudenkäymiskaaren 8 lukua. Tuomioistuin voi määrätä yhteystietojen turvaamisesta noudattaen oikeudenkäymiskaaren 7 lukua.

Viestien ja niiden välitystietojen luottamuksellisuudesta on säädetty tietoyhteiskuntakaaren 17 luvussa ja muun ohella 136 §:ssä. Teleoperaattori, kuten Elisa Oyj, voi luovuttaa tiedon välitystiedosta kolmannelle osapuolelle tuomioistuimen esimerkiksi tekijänoikeuslain 60 a §:n nojalla antaman määräyksen perusteella. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että asiaan osallinen olisi voinut luovuttaa hakijan pyytämät tiedot ilman viranomaisen myötävaikutusta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevassa tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuvassa hakemusasiassa on kysymys oikeudenkäymiskaaressa tarkoitetulla tavalla asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu (niin sanottu indispositiivinen asia).

Hakemusasioiden käsittelystä on oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 13 §:n mukaan muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian käsittelystä säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaan asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

Mainitun pykälän esitöiden (HE 107/1998 vp s. 17) mukaan säännöksen uudella sanamuodolla selvennettäisiin sitä, että kaikissa asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, asianosaiset pääsäännön mukaan vastaisivat kuluistaan itse.

Esitöissä on edelleen aiempiin esitöihin (HE 191/1993 vp) viitaten todettu (s. 17 ja 18), että säännöksessä ehdotettavan, että asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, ellei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikuluja. Lain sanamuotoa ei poikkeustilanteen osalta ehdoteta muutettavaksi. Hallituksen esityksessä (HE 191/1993 vp) on todettu, että esimerkiksi silloin, kun asianosaiset ovat eri mieltä jutun lopputuloksesta eli kysymys on riitainen, voi indispositiivisissa asioissa olla erityisestä syystä perusteltua, että asianosainen velvoitetaan osaksi tai kokonaan korvaamaan toisen oikeudenkäyntikulut. Jos asianosaiset ovat yhtä mieltä jutun lopputuloksesta, voi usein olla sattumanvaraista, kumpi asianosaisista on saattanut asian vireille. Jos kantajan vaatimusta ei tällaisissa tapauksissa vastusteta eikä pääasia siten tule riitaiseksi, on kohtuullista, että asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan eikä vastaajaa velvoiteta korvaamaan kantajan kuluja yksinomaan sillä perusteella, että asiassa annetaan kantajan pyynnön mukainen ratkaisu. Jos asianosaiset ovat eri mieltä jutun lopputuloksesta eli kysymys on riitainen, voi olla perusteltua, että asianosainen velvoitetaan osaksi tai kokonaan korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Kantajan oikeudenkäyntikulut ovat yleensä suuremmat kuin vastaajan oikeudenkäyntikulut ja kulujen ero voi tapauskohtaisesti olla suuri. Puheena olevissa asioissa saattaa esiintyä myös oikeudenkäynnin väärinkäyttöä.

Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään 2006:106 todennut lapsen huoltoa koskevan ratkaisun osalta, että arvioitaessa oikeudenkäymiskaaren, kyseisessä tapauksessa 21 luvun 7 §:n, osalta sitä, onko erityisiä syitä poiketa pykälän sanamuodon mukaisesta oikeudenkäyntikulujen korvaamisen pääsäännöstä, huomioon on perusteltua ottaa sekä asian laatu että myös muut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännökset niistä ilmenevine periaatteineen.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2:n mukaisten asioiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisen pääsäännöstä, eli siitä, että asianosaiset vastaavat kuluistaan itse, on mahdollista poiketa erityisestä syystä. Kun hakija on peruuttanut hakemuksensa, on arvioitaessa sitä, onko pääsäännöstä erityistä syytä poiketa, otettava huomioon oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa kanteen peruuttamisen tai sillensä jäämisen vaikutuksesta oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen säädetty. Mainitun lainkohdan mukaan, jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.

Markkinaoikeus toteaa, että hakija on toimittanut hakemuksen markkinaoikeudelle 2.1.2017. Hakija on 9.2.2017 rajannut hakemustaan koskemaan vain tietoja, jotka teleyritys säilyttää omiin tarkoituksiinsa. Elisa Oyj on lausumassaan 28.2.2017 ilmoittanut, että se ei vastusta hakemusta.

Hakija on edelleen 15.5.2017 esittänyt asiassa turvaamistoimen määräämistä koskevan pyynnön ja lisäksi vaatinut, että hakija vapautetaan velvollisuudesta asettaa ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukainen vakuus. Elisa Oyj on lausumassaan turvaamistoimivaatimuksesta 26.5.2017 vaatinut, että markkinaoikeus hylkää turvaamistoimivaatimuksen. Toissijaisesti Elisa Oyj on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus ei aseta sille uhkasakkoa ja että markkinaoikeus velvoittaa hakijan asettamaan sen oikeuksia turvaavan vähintään 1.000.000 euron vakuuden.

Markkinaoikeus on eräässä toisessa asiassa 12.6.2017 antamallaan päätöksellä numero 333/17 hylännyt tekijänoikeuslain 60 a §:ään perustuneen hakemuksen teleliittymän haltijoiden yhteystietojen saamisesta. Markkinaoikeus on perustellut päätöstään sillä, ettei hakija ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, että kyseessä olleista teleliittymistä olisi tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatettu yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta.

Markkinaoikeus on päätöksellään 21.6.2017 numero 370/17 hyväksynyt hakijan turvaamistoimihakemuksen osittain mutta hylännyt vaatimuksen vakuuden asettamisvelvollisuudesta vapauttamisesta. Hakijan mukaan ulosottovirasto on hakijaa koskeneen turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanon osalta päättänyt, että yhden päätöksen täytäntöönpano edellyttää, että hakija asettaa 50.000 euron määräisen vakuuden. Hakija on ilmoittanut, ettei sillä ulosottomiehen asettaman vakuuden korkean määrän takia ole ollut mahdollisuutta hakea turvaamistoimen täytäntöönpanoa.

Markkinaoikeus toteaa, että itse pääasia ei ole ollut riitainen. Markkinaoikeus on, sen jälkeen kun hakija on tehnyt hakemuksen markkinaoikeuteen pääasian ja turvaamistoimen määräämisen osalta, 12.6.2017 antamallaan päätöksellä numero 333/17 arvionut aiemmasta käytännöstä poikkeavalla tavalla tekijänoikeuslain 60 a §:n mukaisen merkittävyyskynnyksen ylittymistä. Ulottottoviranomainen on edellä mainitun päätöksen ja turvaamistoimipäätöksen antamisen jälkeen määrittänyt vakuuden suuruuden. Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että sinänsä riidattoman pääasiavaatimuksen osalta hakemuksen peruuttaminen on hakijan esittämin tavoin voinut johtua hakijan vaikutuspiirin ulkopuolella olleista seikoista.

Markkinaoikeus toteaa turvaamistoimen osalta vielä, että turvaamistoimesta ja kulujen korvaamisesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 10 ja 11 §:ssä. Mainitun luvun 10 §:n mukaan turvaamistoimen täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti turvaamistoimen hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät turvaamistoimen hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut. Mainitun luvun 11 §:n mukaan hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut turvaamistoimen, on korvattava vastapuolelle turvaamistoimesta ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.

Elisa Oyj on esittänyt vaatimustensa perusteeksi kuluerittelyn ja asianajotoimiston laskun. Markkinaoikeus katsoo, että vaadituissa oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluissa on ollut kysymys lähinnä turvaamistoimivaatimusta koskevan oikeudenkäynnin kuluista. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että Elisa Oyj:lle olisi aiheutunut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettua vahinkoa tai kuluja. Asiassa ei ole näin ollen tarpeen lausua siitä, onko turvaamistoimen hankkiminen ollut säännöksessä tarkoitetulla tavalla tarpeetonta.

Markkinaoikeus on edellä todetusti määrännyt hakijan vaatiman turvaamistoimen, vaikka asiaan osallinen on sen määräämistä vastustanut ja vaatinut vähintään tietynsuuruisen vakuuden asettamista. Markkinaoikeus on päätöksellään asettanut uhkasakon määrältään vaadittua pienempänä eikä ole vapauttanut hakijaa vakuuden asettamisesta. Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hakijaa tule määrätä korvaamaan asiaan osallisen turvaamistoimioikeudenkäyntiin liittyviä kuluja. Asiaa ei edellä todetut olosuhteet ja niiden muutokset huomioon ottaen anna aihetta arvioida toisin se, että hakija ei ole pannut turvaamistointa täytäntöön.

Kaiken edellä lausutun huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole erityisiä syitä poiketa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaisesta indispositiivisten asioiden oikeudenkäyntikulujen korvaamisen pääsäännöstä. Asiaan osallisen vaatimus oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamisesta on siten hylättävä.

Päätöslauselma

Asian käsittely jää markkinaoikeudessa pääasian osalta sillensä.

Markkinaoikeus määrää 21.6.2017 antamallaan päätöksellä numero 370/17 määräämänsä turvaamistoimen peruutettavaksi.

Markkinaoikeus hylkää Elisa Oyj:n vaatimuksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 6.2.2018.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Ville Parkkari ja Pekka Savola (eri mieltä).

Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan jäsenen äänestyslausunto on liitetty tuomioon.

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO

Markkinaoikeustuomari Savola:

Erimielisyyteni koskee sovellettavaa säännöstä oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisessa ja sen arviointia. Hyväksyn enemmistön perustelut muutoin paitsi ratkaisua KKO 2006:106 kuvaavan, sitä seuraavan ja perustelujen viimeisen kappaleen osalta. Näiden asemesta lausun seuraavan.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä 2005:41 (kohta 4), 2005:59 (kohta 4) ja 2006:106 (kohta 4) on todettu, että oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:stä tai luvun säännöksistä ei ilmene, ettei säännöstä olisi sinänsä tarkoitettu sovellettavaksi myös asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu.

Ennakkopäätöksessä 2006:106 (kohta 4) on myös todettu, että harkittaessa sitä, onko kuitenkin erityistä syytä määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, on perusteltua ottaa huomioon sekä asian laatu että myös muut luvun säännökset niistä ilmenevine periaatteineen. Ratkaisussa on viitattu luvun 4 §:n säännöksiin kuluvastuusta tarpeettoman oikeudenkäynnin aiheuttamisesta.

Katson, että myös käsillä olevassa asiassa, jossa sovinto ei ole sallittu, oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta on arvioitava lähtökohtaisesti oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin perusteella. Arvioitaessa sitä, onko käsillä kyseisen säännöksen mukaisia erityisiä syitä pääsäännöstä poikkeamiselle, on syytä ottaa huomioon myös muut luvun säännökset ja periaatteet, kuten erityissäännökset asioista, joissa sovinto ei ole sallittu.

Enemmistön perusteluista ilmenevällä tavalla pääasia- ja turvaamistoimihakemuksen vireille tulon aikaan vallinnut oikeustila on kesäkuussa 2017 muuttunut. Katson, että käsillä on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä kyseisen säännöksen pääsäännöstä poiketen, ettei hakijaa tule määrätä korvaamaan asiaan osallisen vaatimia kuluja. Enemmistön perusteluista ja edellä todetuista olosuhteista johtuen kulujen korvaamiselle ei ole perusteita myöskään turvaamistoimeen liittyvien kulujen osalta. Edellä todetuilla perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin enemmistö.

Vakuudeksi:

Puheenjohtaja Reima Jussila

LAINVOIMAISUUS

Ei lainvoimainen